Elinvoimaa ikääntyvistä

Hankkeen yhteenveto

Elinvoimaa ikääntyvistä -hanke (2024–2025) vahvisti Pohjois-Turun yhteisöllisyyttä ja alueen asukkaiden osallisuutta luomalla vapaaehtoistoiminnan mallin Maarian kylätalolle sekä käynnistämällä uudelleen Pohjois-Turun toimijoiden alueverkoston. Hankkeen aikana suunniteltiin ja otettiin käyttöön nelitasoinen vapaaehtoistyön rakenne, joka mahdollistaa monenlaisen osallistumisen matalalla kynnyksellä. Toimintaa rakennettiin erityisesti ikääntyvien voimavaroja hyödyntäen, mutta vapaaehtoistyö avattiin kaikenikäisille.

Vapaaehtoisten osuus Kylätalon toiminnassa kasvoi ja uusia vapaaehtoistehtäviä saatiin käyntiin. Hankkeen aikana tavoitettiin 309 ikääntynyttä ja aktivoitiin yli 50 vapaaehtoista ja talkoolaista erilaisiin tehtäviin, kuten vertaisryhmien ohjaajiksi, tapahtumien järjestäjiksi, arjen apukäsiksi tai muihin yksittäisiin tehtäviin. Vapaaehtoisille järjestettiin säännöllistä koulutusta ja perehdytystä. Myös uusia toimintamuotoja syntyi, kuten leikkikerho lapsiperheille ja vertaisviestintä, jossa vapaaehtoiset jakavat mainoksia alueella.

Hankkeessa kehitettiin vapaaehtoistoiminnan markkinointia, rekrytointia ja näkyvyyttä osana kylätalon viestintää. Yhteistyö paikallisten toimijoiden ja verkostojen kanssa tiivistyi, ja hankkeen vaikutukset näkyvät uutena toimintamallina sekä kasvaneena osallistumisena ja kumppanuuksina. Verkkosivu www.pohjoisturku.fi/vapaaehtoisena tarjoaa jatkossa tietoa toiminnasta, tehtävistä ja koulutuksista.

Toteutus

Elinvoimaa ikääntyvistä -hanke toteutettiin 1.5.2024–31.12.2025 osana Maarian kylätalon arkea, tiiviisti siihen nivoutuen. Toimintaa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä kävijöiden ja vapaaehtoisten kanssa kylätalon avoimuuden ja osallisuuden periaatteita noudattaen. Hanke mahdollisti olemassa olevan toiminnan vahvistamisen, uusien avauksien kokeilun ja vapaaehtoistoiminnan rakenteen muotoilun kestävällä tavalla. Hanketta hallinnoi Fingerroosin säätiö yhteistyössä Maarian kyläyhdistyksen kanssa ja se kattoi koko Pohjois-Turun alueen (Moisio, Yli-Maaria, Jäkärlä, Paattinen ja Tortinmäki).

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja koordinointi

Hankkeessa kehitettiin nelitasoinen vapaaehtoistoiminnan malli (ryhmän vetäjä, sisällöntuottaja, apukädet, viestijä), joka mahdollistaa osallistumisen monin eri tavoin ja elämäntilanteen mukaan. Mallin ytimessä on matalan kynnyksen ajatus: mukaan voi tulla ilman pitkäaikaisia sitoumuksia, myös keikkaluonteisesti tai toimintakyvyn rajoitukset huomioiden.

Toimintaa koordinoitiin kuunnellen osallistujien toiveita ja kehittämällä sitä yhdessä. Joustava suunnittelu mahdollisti erilaisten isojen ja pienten kokonaisuuksien toteutuksen. Maarian kylätalon vapaaehtoisvetoinen toiminta vahvistui ja monipuolistui: syntyi uusia ryhmiä (esim. englantikerho, lastenkerhot, hyvinvointitreffit) ja aiempia toimintoja kehitettiin. Vapaaehtoiset osallistuivat aktiivisesti tapahtumien ideointiin ja toteutukseen.

Uutena perustettiin Apukädet-Whatsapp-ryhmä, joka mahdollisti nopean ja satunnaisen osallistumisen esimerkiksi koristeluihin, siivoustalkoisiin tai retkisuunnitteluun. Useat tehtävät syntyivät vapaaehtoisten omasta aloitteesta, mikä lisäsi sitoutumista ja tarjosi joustavia tapoja osallistua.

Vapaaehtoisten koulutus ja hyvinvoinnin tukeminen

Hankkeen aikana järjestettiin seitsemän lähikoulutusta vapaaehtoisille. Aiheina olivat muun muassa vapaaehtoisen vastuut ja oikeudet, ohjaamisen perusteet, muistisairaan ja yksinäisyyden kohtaaminen ja mielen hyvinvoinnin edistäminen. Koulutuksia toteuttivat kylätalon työntekijät ja yhteistyökumppanit. Vapaaehtoisilta kerättiin koulutustoiveita, ja heillä oli myös mahdollisuus osallistua ulkopuolisten tahojen, kuten Ikäinstituutin ja Turun kaupungin, tarjoamiin koulutuksiin.

Hyvinvointitreffit järjestettiin lähes viikoittain tukemaan vapaaehtoisten ja muiden kävijöiden arkea. Teemoina käsiteltiin muun muassa ravitsemusta, tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja turvallisuutta. Sisällön toteuttivat kylätalon työntekijöiden lisäksi yhteistyökumppaneiden asiantuntijat ja vapaaehtoiset.

Vapaaehtoisuutta käsiteltiin myös yhteisessä keskustelutilaisuudessa, ja sen merkitys nostettiin esiin osana muuta toimintaa. Vapaaehtoiset ja kävijät osallistuivat arvotyöskentelyyn: kerättiin näkemyksiä kylätalon arvoista ja järjestettiin arvokeskustelu hankkeen päätöskahvien yhteydessä.

Uusille vapaaehtoisille laadittiin perehdytyslista, joka sisälsi sekä käytännön toimintaohjeet että tiedot yhteydenpidosta. Toiminnan kulmakiveksi muodostui luottamuksellinen ja helposti lähestyttävä työntekijöiden tuki. Yhteydenpito, kuulumisten vaihto ja keskustelumahdollisuus ovat nyt osa vakiintunutta toimintamallia.

Viestintä, markkinointi ja tapahtumat

Vapaaehtoisuudesta viestittiin ja uusia vapaaehtoisia houkuteltiin monikanavaisesti: tapahtumissa, sosiaalisessa mediassa sekä erityisesti henkilökohtaisten kontaktien kautta. Vapaaehtoistoiminnasta viestittiin osana kylätalon yleisviestintää, jossa käytettiin muun muassa somea, sähköpostilistaa sekä fyysisiä ja digitaalisia ilmoitustauluja. Lisäksi kokeiltiin uusia kanavia, kuten Vapaaehtoistyö.fi-sivustoa.

Hankkeelle luotiin oma logo ja esitteet, ja kylätalolle perustettiin erillinen ilmoitustaulu vapaaehtoistoiminnalle. Lisäksi julkaistiin verkkosivu www.pohjoisturku.fi/vapaaehtoisena, josta löytyy ajantasainen tieto vapaaehtoistehtävistä, perehdytyksestä, koulutuksista, toiminnan rakenteesta ja periaatteista sekä esitteet suomeksi ja englanniksi. Sivusto toimii jatkossa pysyvänä tiedonlähteenä vapaaehtoistoiminnasta.

Viestintää tehostettiin entisestään perustamalla WhatsApp-yhteisö, jonka kautta vapaaehtoiset ja ryhmät tavoitetaan nopeasti. Käyttöönoton yhteydessä päivitettiin ja viestittiin selkeästi kylätalon tietosuojakäytännöistä.

Keväällä 2025 aloitettiin vertaisviestintä, jossa vapaaehtoiset jakoivat koteihin nelisivuisia mainosesitteitä. Kampanja koettiin merkitykselliseksi, ja uusi jakokierros totetutettiin syksyllä 2025.

Potentiaalisia vapaaehtoisia kohdattiin myös tapahtumissa ja vapaaehtoiset osallistuivat aktiivisesti myös tapahtumien ja talkoiden toteutukseen. Tapahtumakalenteriin kuului muun muassa monet paikalliset tapahtumat sekä retkiä ja ideointipäiviä.

Verkostot ja yhteistyö

Hankkeen tavoitteena oli Pohjois-Turun alueverkoston uudelleenkäynnistäminen. Verkosto kokoontui hankekauden aikana kuusi kertaa eri Pohjois-Turun alueilla. Mukana oli kyläyhdistyksiä, seurakunta, muita yhdistyksiä sekä asukastoimijoita. Tapaamisissa oli ulkopuolisia vierailijoita sekä vaihdettiin kuulumisia ja kartoitettiin uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Viestinnän kehittäminen oli verkoston keskeinen teema. Verkoston WhatsApp-kanavaa vahvistettiin, ja esiteltiin mahdollisuuksia hyödyntää yhteisiä Facebook- ja Instagram-tilejä, näille ei kuitenkaan syntynyt kannatusta, joten niistä luovuttiin. Lisäksi tarjottiin käyttöön alueellinen verkkosivu www.pohjoisturku.fi ja Turun vapaa-aika -sivusto toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi.

Hankkeen toimintaa esiteltiin kansainvälisesti Turun ammattikorkeakoulun projektiasiantuntijan ja sveitsiläisen sosiaalityön lehtorin vierailulla. Lisäksi vapaaehtoistoiminnasta tiedotettiin Liedon ja Varhan vanhusneuvostoille, ja Turun vanhusneuvosto vierailu kylätalolla syksyllä 2025.

Tulokset

Elinvoimaa ikääntyvistä -hankkeessa rakennettiin ja otettiin käyttöön vapaaehtoistoiminnan malli, joka mahdollistaa monimuotoisen osallistumisen ikääntyville ja muille kylätalon toimintaan osallistuville. Vapaaehtoistoiminnan rakenne, viestintä, perehdytys ja käytännöt vakiinnutettiin kylätalon arkeen siten, että ne tukevat toiminnan jatkuvuutta hankekauden jälkeen. Hanke vahvisti yhteisöllisyyttä, osallistumista ja hyvinvointia Pohjois-Turun alueella.

Määrälliset tulokset ja tuotokset
• Vapaaehtoistoimintaan ja talkoisiin osallistui hankeaikana yli 50 henkilöä.
• Talkootunteja kertyi yhteensä yli 1361,5 tuntia.
• Yhteensä 309 ikääntynyttä henkilöä osallistui kylätalon toimintaan, joista 201 oli naisia.
• Järjestettiin 7 koulutusta (12–22 osallistujaa/koulutus).
• 300 ohjelmaesitettä jaettiin vertaisviestintäkampanjassa.
• Yli 20 erilaista vapaaehtoisroolia oli hankkeen aikana käynnissä.

Toimintamalli ja rakenteet

Hankkeessa luotiin pysyvä nelitasoinen rakenne vapaaehtoistyöhön, joka huomioi eri elämäntilanteet ja toimintakyvyt. Rakenteen avulla osallistuminen on mahdollista kevyesti tai sitoutuneemmin, eikä rooleja erotella tiukasti.

Roolit:
1. Ryhmänohjaajat – säännöllisten ryhmien vetäjät
2. Sisällöntuottajat – ohjelmaa, tietoa tai elämyksiä tuovat vapaaehtoiset
3. Apukädet – kahvitukset, talkoot, muu käytännön apu tai edistäminen
4. Vertaisviestijät – esitteiden jakajat ja alueen mainostajat
Tämä rakenne toimii esimerkkinä skaalautuvasta ja yhteisölähtöisestä mallista, joka soveltuu myös muille alueille, yhteisöille tai organisaatioille.

Uudet toimintamuodot ja tuotokset

Hankkeen aikana käynnistettiin tai vahvistettiin monia uusia ryhmiä ja tehtäviä:
• Lasten leikkikerho ja leikkikirppis
• Hyvinvointitreffit (teemat: ravinto, mielen hyvinvointi, turvallisuus, tunteet, jne.)
• Apukädet-Whatsapp-ryhmä
• Vertaisviestintä ja postilaatikkojako
• Ideointipäivät, osallistavan keskustelu edistäminen ja arvotyöskentely
• Vapaaehtoisten huomioiminen ja muistaminen, vapaaehtoisuudesta keskustelu
• Laajennettiin talkootyötä, kuten koristelupäivät ja tapahtuma-avustaminen
• Yhteistyökumppanien valmiin vapaaehtoistoimintamallin tuominen kylätalolle, esim. vapaaehtoisten vetämät uudet ryhmät

Lisäksi tuotettiin:
• Vapaaehtoistoiminnan rakenteen kuvaus
• Perehdytyslista uusille vapaaehtoisille
• Esite suomeksi ja englanniksi
• Verkkosivusto vapaaehtoistoiminnasta: www.pohjoisturku.fi/vapaaehtoisena

Osallistujien kokemukset ja toimintaan sitoutuminen

Hankkeen aikana kylätalolla toteutettiin kaksi kyselyä ja yksi haastattelututkimus, jotka osoittavat, että kylätalon toiminta lisää merkityksellisyyden tunnetta, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tukee hyvinvointia.

Vapaaehtoisten haastattelututkimuksen tulokset:
Kevään 2025 Turun AMK:n opinnäytetyö "Vapaaehtoistyön vaikutukset tekijöiden omaan elämään – Maarian kylätalon vapaaehtoisten kokemuksia" (Annette Nummelin & Elina Huhti, Sosionomi AMK) selvitti kokemuksia teemahaastatteluilla (10 hlöä) ja Webropol-kyselyllä (11 hlöä). Tulokset osoittivat, että vapaaehtoistoiminta tukee elämänlaatua, arjen rakennetta ja yhteisöllisyyden tunnetta. Haastatteluista nousi esiin neljä pääteemaa: elämänlaatu ja mielekkyys, yhteisöllisyys ja paikallinen osallisuus, henkilökohtainen kasvu ja oppiminen sekä työntekijöiden rooli ja tuki.

Vapaaehtoisten sanoin:
“Täällä tuntee olevansa osa porukkaa, vaikka ei olisi kaikkein aktiivisin.”
“Olen saanut itseluottamusta, ja arjessa on nyt enemmän sisältöä.”
”Tämä tuo päiviin rytmiä ja tuntuu, että kuuluu johonkin.”

Myös osallistaminen suunnitteluun, arvotyöskentelyyn ja ideointiin vahvisti sitoutumista. Työntekijöiden tuki, kiittäminen ja ohjaus olivat sitoutumista lisääviä tekijöitä. Kaikki vastaajat halusivat jatkaa vapaaehtoistoiminnassa myös tulevaisuudessa.

Kävijäkyselyn tulokset:

Keväällä 2025 toteutettiin kysely (n=25) vakituisille kylätalon kävijöille. Suurin osa vastaajista oli ollut mukana toiminnassa yli vuoden. Vastauksissa korostuivat yhteisöllisyys, ilo ja arjen merkityksellisyys. Kävijöiden sanoin:
“En edes haluaisi asua täällä ilman kylätaloa.”
“Täällä olen saanut ystäviä.”

Toiminnan koettiin lievittävän yksinäisyyttä, tuovan rytmiä päiviin ja parantavan mielialaa. 12 vastaajaa ilmoitti halukkuutensa osallistua toiminnan järjestämiseen vapaaehtoisena. Myös suositteluindeksi oli korkea. Toiveita esitettiin erityisesti ilta- ja viikonlopputoiminnasta, sekä toiminnasta miehille, nuorille ja lapsiperheille – näitä on jo osittain toteutettu ja huomioitu jatkosuunnittelussa.

Mielikuvakyselyn tulokset:

Keväällä 2025 toteutettiin mielikuvakysely henkilöille, jotka eivät ole kylätalon vakituisia kävijöitä tai vapaaehtoisia (n=27). Kyselyssä kartoitettiin kylätalon vapaaehtoistoiminnan tunnettuutta ja siihen liitettäviä asenteita.

Väittämä: “Kylätalolla voi toimia vapaaehtoisena”
• Eläkeläiset:100 % olen samaa mieltä
• Työikäiset: 62,5 % olen samaa mieltä, 31,2 % en osaa sanoa, 6,2 % olen eri mieltä
Väittämä: “Voisin itse toimia kylätalolla talkoissa tai vapaaehtoisena”
• Eläkeläiset: 90,9 % en osaa sanoa, 9,1 % olen eri mieltä
• Työikäiset: 37,5 % olen samaa mieltä, 25,0 % en osaa sanoa, 37,5 % olen eri mieltä

Tulosten mukaan vapaaehtoistyö nähdään mahdollisena ja myönteisenä. Eläkeläiset, jotka tuntevat kylätalon toimintaa vähän vähemmän, tunnistavat vapaaehtoismahdollisuuden, mutta epäröivät omaa osallistumistaan. Työikäisillä kiinnostus ja epäröinti jakautuvat tasaisemmin, mikä osoittaa tarpeen kehittää viestintää ja osallistumismuotoja eri elämäntilanteisiin sopiviksi.

Kumppanuudet vahvistuivat

Hankkeen tuloksena Pohjois-Turun alueverkosto elvytettiin. Lisäksi yhteistyötä lisättiin entisestään useiden Varsinais-Suomessa toimivien järjestöjen ja tahojen kanssa, kuten Turun Lähimmäispalveluyhdistys, Turun Nivelyhdistys, SPR, Martat ja Ikäinstituutti. Lisäksi kumppaneina toimivat Liiku lähellä -toiminta, Viesti vertaisena -hanke sekä alueelliset vapaaehtoistoiminnan verkostot.

Kylätalo liittyi osaksi Vanhustyön keskusliiton ja Valikkoverkoston valtakunnallista yhteistyötä, mikä mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakamisen ja oppimisen erityisesti vapaaehtoisten koulutukseen ja sitouttamiseen liittyen.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Vaikutukset yksilötasolla

Elinvoimaa ikääntyvistä -hanke lisäsi osallistujien hyvinvointia, arjen mielekkyyttä ja yhteisöllisyyden kokemusta. Vapaaehtoisille toiminta tarjosi mahdollisuuden kokea itsensä hyödylliseksi, oppia uutta, solmia sosiaalisia kontakteja ja vahvistaa omaa identiteettiä. Useat haastatellut vapaaehtoiset kuvasivat, että toiminta rytmitti arkea ja paransi mielialaa. Ammattimaisesti koordinoitu vapaaehtoistyö koettiin turvalliseksi ja luotettavaksi.

Kävijäkyselyn vastaajat kokivat kylätalon vähentävän yksinäisyyttä ja parantavan arjen laatua. Monille kylätalo oli lähes ainoa säännöllinen sosiaalinen kontakti. Lämmin ilmapiiri, yhteisön tuki ja mahdollisuus osallistua omalla tavallaan nousivat keskeisiksi hyödyiksi. Mielikuvakyselyssä ilmeni, että vapaaehtoistoiminta tunnetaan, mutta epäröinti osallistua vaatii edelleen tukirakenteita ja kannustamista.

Vaikutukset yhteisötasolla

Hanke vahvisti entisestään yhteisöllisyyttä Maarian kylätalolla ja lähialueilla. Tähän vaikutti erityisesti se, että toiminta oli tiiviisti osa kylätalon arkea ja täydensi sitä. Kylätalon rooli alueella vahvistui entisestään, ei vain palvelun tarjoajana, vaan yhteisönä, jota osallistujat itse rakentavat.

Vapaaehtoisten ja talkoolaisten rooli yhteisössä tuli näkyvämmäksi, ja siitä viestittiin johdonmukaisesti eri kanavissa. Vapaaehtoistoiminnan esiin tuominen, vertaisviestintä ja aktiivinen markkinointi lisäsivät tietoisuutta ja madalsivat osallistumisen kynnystä. Vapaaehtoisuudesta alettiin puhua uudella tavalla: sen merkitystä sanoitettiin koulutuksissa, keskusteluissa ja viestinnässä, mikä auttoi ymmärtämään, mitä vapaaehtoisuus voi olla ja että se kuuluu kaikille.

Yhteisössä kasvoi ymmärrys siitä, että osallistua voi pienestikin ja omien voimavarojen mukaan. Tämä herätti monissa halun olla osa yhteisöä aktiivisena toimijana. Pienetkin teot koettiin merkityksellisiksi. Pienimuotoinenkin osallistuminen on vaikuttavaa, kun sitä tapahtuu yhdessä, eri tavoin.

Vaikutukset toiminnan rakenteisiin ja osaamiseen

Hankkeen keskeinen tulos oli vapaaehtoistoiminnan rakenteen luominen ja selkeämpi jalkauttaminen kylätalon arkeen. Toimintaa alettiin koordinoida selkeämmän mallin mukaisesti: roolit, perehdytys, viestintäkanavat ja yhteistyökäytännöt tukevat nyt vapaaehtoisten toimintaa. Tämä rakenteellistaminen mahdollistaa toiminnan jatkumisen ja kehittämisen myös hankkeen jälkeen.

Hanke vahvisti henkilöstön osaamista vapaaehtoisten ohjauksessa, ryhmien tukemisessa ja viestinnässä. Samalla syntyi uutta ymmärrystä siitä, miten ikääntyvät ja toimintakyvyltään vaihtelevat ihmiset voidaan ottaa mukaan mielekkäällä ja saavutettavalla tavalla.

Valtakunnallinen ja alueellinen merkitys

Hanke toi näkyväksi, kuinka paikallistasolla toimiva kylätalo voi toimia vapaaehtoistyön solmukohtana: matalan kynnyksen osallistumisen paikkana, joka ei vaadi suuria resursseja, mutta jolla voi olla merkittävä sosiaalinen vaikutus. Malli, joka perustuu nelitasoiseen osallistumiseen ja joustavaan koordinointiin, on monistettavissa muille alueille ja organisaatioille.

Myös alueellinen yhteistyö aktivoitui: Pohjois-Turun alueverkosto kokoontui säännöllisesti. Uudet ja tiivistyvät kumppanuudet vahvistivat kylätalon roolia alueellisena toimijana. Järjestöjen, seurakunnan ja muiden toimijoiden välinen vuorovaikutus lisääntyi. Uusien kumppanuuksien myötä uudet yhteistyömahdollisuudet lisääntyvät.

Hanke liittyi myös valtakunnallisiin ja paikallisiin verkostoihin (Vanhustyön keskusliitto, Valikkoverkosto), joiden kautta toimintamallia ja materiaaleja voidaan jakaa laajemmalle. Vanhusneuvostoille järjestetyt esittelyt toimivat mallin levittämisen väylinä.

Jatkosuunnitelmat

Toiminta jatkuu kylätalon arjessa ilman keskeytystä. Vapaaehtoistoiminnan rakenne, verkkosivusto, perehdytysmateriaali ja viestintäkanavat jäävät aktiiviseen käyttöön. Toiminnan jatko:
• uusien vapaaehtoisten rekrytointi jatkuu, mm. talkoisiin ja uusiin toimintoihin
• mainosten jako vertaisviestinnän avulla
• vapaaehtoisten koulutukset jatkuvat sopivilla aiheilla
• olemassa olevan toiminnan jatkuminen vapaaehtoisvoimin
• yhteistyökumppanien vapaaehtoiset vetävät toimintaa jatkossakin
• alueverkosto mahdollistaa entistä tiivimmän yhteistyön paikallisten toimijoiden välillä

Hankkeelle pohditaan myös jatkoa, jossa vapaaehtoistoimintaa voidaan laajentaa eri kohderyhmille (esim. nuoret ja monikulttuuriset perheet), sekä syventää alueellista yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on siirtyä kohti pysyvää, osallisuutta lisäävää ja sukupolvia yhdistävää toimintaa, jossa vapaaehtoisten rooli on keskeinen.