Fransut tulevaisuuteen – osallistavasti fransukulttuurin elvyttäminen

Hankkeen yhteenveto

Fransut tulevaisuuteen – fransukulttuurin elvyttäminen osallistavasti
hankkeen tavoitteena oli vahvistaa yhteisöjen osallisuutta kulttuuriperintöön, lisätä osallistumismahdollisuuksia ja elävöittää fransuperinnettä sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Painopisteenä oli innostaa erityisesti nuoria fransuperinteen jatkajiksi sekä kehittää osallistavia työpajamalleja, joissa yhdistetään ennakkoluulottomasti eri materiaaleja ja jotka jäävät kaikkien hyödynnettäviksi hankkeen jälkeen.
Hankkeessa toteutettiin laaja työpajatoiminta eri paikkakunnilla, kuten Kalajoki, Sievi, Rautio, Himanka, Oulainen ja Alavieska. Hankkeen aikana työpajoihin ja luentoihin osallistui yhteensä 2 247 henkilöä. Toiminta vahvisti yhteisöllisyyttä, lisäsi hyvinvointia ja innosti uusia harrastajia käsityön pariin.
Hankkeessa tallennettiin ja dokumentoitiin fransuperinteeseen liittyvää tietoa sekä tuotettiin avoimesti saatavilla oleva tietopaketti, ohjeita ja näyttelyaineistoa. Samalla rakennettiin yhteistyöverkostoja erityisesti koulujen kulttuurikasvatuksen tueksi.
Viestintää toteutettiin laajasti yhteistyössä kuntien nuoriso-, kulttuuri- ja koulutuspalvelujen kanssa sekä sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. Hanke saavutti valtakunnallista näkyvyyttä mm. tapahtumissa ja Eduskuntassa järjestetyssä Taito-päivässä. Lisäksi hanketta esiteltiin Taitoliitton verkostolle useissa tilaisuuksissa.

Toteutus

2024 toimenpiteet
Vuoden alussa tutkimme fransujen historiaa, käyden läpi mm. Suomen Käsityön museon arkistot ja tietopalvelut ja Fransutupa-säätiön aineistoja. Vanhoista lehdistä oli myös meille suuri apu. Aineiston perusteella aloitettiin aineeton kulttuuriperinnön wikiluetteloon tekstin kokoaminen ja kirjoittaminen https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Fransujen_solmeilu Tässä suurena apuna oli Taito Varsinais-Suomesta Tiina Aalto ja museovirastosta Leena Marsio.
Aloitimme tekniikkatyöpajat 22.2. ja toinen toteutettiin toukokuussa 2024 Fransupäivänä Himangalla. Kohderyhmänä käsityön ohjaajat, alueemme käsityöläiset ja alalla toimivat henkilöt. Opetusta varten koottiin olemassa olevia malleja, joita freesattiin nykypäivänä saataviin materiaaleihin, jotka sopivat tekniikkaan perinne edellä.
Huhtikuussa suunniteltiin myös työpajoja, kohdetyhmänä lapset/nuoret. Työpajat toteutettiin toukokuussa. Osallistujat olivat 11-12 vuotiaita. Työpajat toteutettiin Taitokeskus Kalajoella.
Kesällä kävimme kuvaamassa mm. Kaustisella Kratarin tuvalla morsiustaivas, jonka reunapitsit on tehty fransutekniikalla. Kesäkuussa toteutettiin myös henkilöhaastatteluja Elävän Perinnön wikiluettelon tekstiä varten. Haastateltavana Anna-Liisa Finnilä Kaustinen, Kaisa Haapakoski Ylivieska, Pekka Kivelä Kaustinen ja Kiko Kiljala. Turku. Myös henkilöhaastatteluja tehtiin kevättalvella 2025 Liisa Niemelä, Kaisa Järvelä ja Leea Kalliokoski Vetelin suunnalta. Himangalta Eila Hakalaa, Ulla-Maija Räsästä ja Liisa Koskelaa haastateltiin lokakuussa 2025.
Työpajaoja järjestettiin myös lisää Kalajoella, Rautiossa ja Himangalla. Elvytimme näin osallistavasti fransukulttuuria. Tarkoituksena on myös kasvattaa tietoisuutta Fransutuvan olemassaolosta sekä sen sisältämästä aineellisesta ja aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Fransutupa sijaitsee Himangalla.
Dokumentointi on osa tekniikan siirtämistä sukupolvelta toiselle. Lisäksi olemme levittäneet tietoutta koko Taitojärjestössämme ja alueemme muiden toimijoiden kanssa kuten kansalaisopistojen kautta.
Elokuussa suunnittelimme tekniikkatyöpajat, joista kaksi toteutettiin aikuisille 5.9. ja 19.9. Kalajoella. Lapsille ja nuorille suunnittelimme pajoja elo-syyskuun aikana ja aina lähellä kutakin työpajaa syksyn aikana. Rinnalla suunnittelimme mallistoja ja teimme niihin ohjeita. Pääosin mallistona syntyi kirjanmerkkejä, korvakoruja ja pieniä seinätekstiilejä. Marraskuussa teimme teepaitamalliston, jossa käytimme kuviopainatuksena fransupistiä.
Syyskuussa tavoitimme Kalajoella ja Sievissä innokkaita lapsia joiden luovuuden kautta saimme hankkeelle mallistoon kaula- ja rannekoruja. Tuotteet valmistuivat syksyn aikana. Lokakuun 4.päivänä fransutyöpajat pidettiin 11 vuotiaille Himangalla. Lokakuussa pidimme myös Kalajoella illan fransupitsille 10.10. Asiantuntijana Kaisa Haapakoski Ylivieskasta.
Ilmoittuminen työpajaan tapahtui arvi-järjestelmämme kautta (Taitojärjestön yhteinen ilmoittautumisen kanava). Markkinointi pääosin täsmä markkinoinnilla ja markkinoinnilla somen kautta.
Kaikista kolmesta keräsimme palautetta. Palautteena mm:” Tekniikka tuntui vaikealta, mutta kun pääsi alkuun niin kyllä se siitä.” ”Todella mielenkiintoinen tekniikka ja hienoa, että perinnettä säilytetään.” ” Ilta fransupitsille oli mielenkiintoinen ja antoisa. Herätti itsessä uudelleen innostuksen perinnekäsitöihin.” ”Fransut ovat olleet lapsuudessani läsnä ja jossain vaiheessa kuvittelin alkaa niitä tehdä. Koulussa kokeiltuani innostuin. Aikaa vaan ei ollut, nyt innostuin uudelleen.” ”Fransut tuntuvat vaikealta ja siksipä arvostan suunnattomasti henkilöitä jotka tekevät niitä.” ”On hienoa, että on hanke, joka elvyttää tätä perinnettä.”
Himangalla pidettiin fransu työpaja 11.10. lapsille. Samalla aiheella pidettiin paja toiselle ryhmälle yksitoistavuotiaille lapsille 1.11. Marraskuun 8. päivänä pidimme fransu työpajan Rautiossa lapsille 11-12 vuotiaille. Ohjaajina Riitta Nauha ja Elisa Saukko.
Marraskuu ja joulukuussa suunnittelimme opintomatkaamme Fransujen jalanjäljille Jyväskylään Suomen Käsityönmuseoon ja fransuihin liittyvää kilpailua. Molemmat toteutettiin keväällä 2025. Joulukuussa aloitimme Fransukilpailun ”Luova kosketus” suunnittelun. Suunnittelua tehtiin ennen joululomia. Joulukuun aikana taltioimme syksyn aikana työpajoista otettuja kuvia ja muuta fransuihin liittyvää materiaalia. Päivitimme tiedotussivustojamme somessa ja yhdistyksemme sivuilla.
Hanke saavutti suoranaisesti yhteensä 231 henkilöä vuoden aikana.
Vanhat lehtileikkeet ovat olleet hyvä pohja historian tutkimiselle kuten myös olemassa oleva kirjallisuus.
2025 toimenpiteet
Lanseerasimme ”Luova kosketus”-kilpailun Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän opiskelijoille Kalajoen toimipisteessä 13.1.2025. Toimipisteessä oli yhteensä 16 opiskelijaa kuulemassa kilpailusta. Sitä ennen olimme postittaneet materiaalia ennakkoon Kalajoen toimipisteen lisäksi, Nivalan ja Piippolan toimipisteisiin. Tällä tiedottamisella opettajat saavuttivat 28 opiskelijaa Kalajoen lisäksi. Edellä mainituissa toimipisteissä opettajat tiedottivat opiskelijoita kilpailusta. Tavoitteena oli saada uusia fransutekniikalla valmistettuja tuotteita tai tuoteideoita. Valitettavasti maaliskuuhun mennessä emme olleet saaneet yhtään kilpailutyötä, joten tämä kilpailu ei onnistunut.
Taitokeskus Sievi avasi toiminnan uusissa tiloissa 26.1.2025. Avajaispäivänä esittelimme Fransut tulevaisuuteen -hanketta ja kilpailua. 28.1. 2025 järjestimme Fransu-illan Taitokeskus Sievissä, asiantuntijana Kaisa Haapakoski ja avustajana Anu Timonen.
Pidimme yhden työpajan Kalajoella himankalaisislle nuorille ja heidän ulkomaalaisille vierailleen. Osallistujia oli yhteensä 30. Työpajassa ohjasi Elisa Saukko ja Riitta Nauha. 8.2.2025 toteutimme alueemme opettajille ja käsityöohjaajille
fransuhihin liittyvän työpajan jossa opettajana toimi Kaisa Haapakoski. Kunnostimme myös meille lahjoitettuja fransuja kesän näyttelyä varten.
Jakoimme 15.3. Fransumatka - perinteen jalanjäljillä Kalajoki-Kokkola-Jyväskylä järjestelyn viimeistelyä ja toteutimme matkan. Mm.kilpailutimme matkan kuljetuksen Wiimax Oy:ltä, Dahl-linjaliikenne Oy:ltä ja Tilausajot.net kautta usealle liikennöitsijälle. Tarjoukset saimme Wiimax Oy:ltä ja Dahl-linjaliikenne Oy:ltä. Valitsimme edullisimman Dahl-linjaliikenne Oy:n.Fransumatka toteutettiin järjestämällä linja-autokuljetus Kalajoelta, Kokkolan kautta Jyväskylään ja takaisin. Ajankohta oli lauantai 15.3.2025. Matkan johtajina toimivat Tuula Puoskari ja Tuija Isopahkala.
Erityisesti Suomen käsityömuseossa vierailu oli onnistunut kokemus kuin myös tekstiili-taiteilija Aino Kajaniemen luona vierailu. Käsityömuseossa huomasimme, kuinka laajan koosteen olemme tehneet Elävä kulttuuriperintö arkistoon, sillä esittelyssä museon työntekijät hyödynsivät erityisesti hankkeemme aikana tehtyä aineistoa. Toivolan piha-alueen Titityy myymälässä kartoitimme fransupitseille sopivaa materiaalia. Linja-autossa matkan aikana kerroimme hankkeestamme ja siitä, kuinka se on edennyt.
Maaliskuussa fransutyöpajoja järjestettiin Kalajoella nuorille kolme. Työpajoista vastasivat käsityöohjaaja Riitta Nauha ja taitokeskusvastaava Elisa Saukko. 18.3., 20.3., 28.3.
Näyttelyaineiston ja materiaalien järjestely näyttelykuntoon oli yksi tärkeä osa hankkeen toimia. Näyttelytöiden valmistamista ja viimeistelyä tehtiin ennen kesäkuun näyttelyä. Näyttely rakennettiin 26.5-28.5. 20.5. toteutettiin Sievissä fransupaja nuorelle.
Fransupitsi-näyttelyn Avajaiset pidettiin 3.6. illalla. Avajaisten yhteydessä Tuula Puoskari kertoi fransuista ja siihen liittyvästä perinteestä. Lisäksi haastateltavana olivat fransumestari Kaisa Haapakoski ja nuori fransuhin ja sen tekniikkaan tutustunut nuori Henna Pulli. Avajaisissa oli myös työnäytös fransujen tekemisestä ja jokainen osallistuja sai kokeilla solmun valmistamista, ohjaajana toimi Marika Saarela. Näyttelyn yhteydessä toteutettiin kolme työpajaa.
Teimme kesäkuussa myös aktiivista somemarkkinointia hankkeesta ja erityisesti näyttelystä. Kesäkuun lopussa purimme näyttelyn ja siirsimme sen Taitokeskus Sieviin jossa näyttely avattiin 17.7.
Havulan pihapiiriin Kalajoelle rakennettiin pieni fransu-näyttely 24.6. ja 25.6. Samaan yhteyteen rakennettiin non-stop paja fransupitsin tekemiseen. Havulan kesä avautui 28.6.jolloin Merimarkkinoiden yhteydessä oli työnäytös ja ohjaus. Non-stop paja jää Havulaan koko kesäksi 10.8. asti.
Heinäkuussa hanke oli mukana Kaustisen 12.7. pidimme työnäytöksen Raumankarin markkinoilla Leena Märsylän kirjan julkistamistilisuudessa. Tilaisuudessa kertyi meille myös talkootunteja. Kirja kertoo fransumestari Maija Märsylän elämästä.
Elokuussa 2025 hanke osallistui Ollikkalan messuille, jossa pidettiin Fransu työpaja. Muuten teimme hankkeen tiedottamista ja markkinointia syksylle. Suunnittelimme syksyn työpajojen aikatauluja. Syksyn toiminnan tarkentamisen lisäksi teimme mallikapaleita, lisäksi toteutettiin Kalajoen Tyngällä työpaja lapsille fransuista.
Syskyllä 2025 pidimme työpajoja Kalajoella, Sievissä ja Rautiossa. Osallistujia oli todella hienosti ja kohderyhmänä erityisesti lapset. Koko ajan työpajojen rinnalla on ollut sopivien työpajatuotteiden stilisointia ja uusien ideointia. Fransunäyttelyn planssit olivat esillä myös Eduskunnassa jossa meillä oli Taitoyhdistysten järjestämä Taito-päivä.
14.1. pidettiin Oulaisissa Fransuilta. Tilaisuudesta oli myös ennakkopuffia Seutumajakassa. Tammikuussa pidimme myös Fransuillaan Alavieskassa. Alaviska-lehti teki illasta jutun.
Vuoden 2026 alku on mennyt pääosin aineiston dokumentoinnissa ja loppuraporttiin aineiston kokoamisessa. Lisäksi stilisoimme ohjeita ja julkaisimme niitä www-sivuillamme. Toki lopullisen raportin laatimisessa meni helmikuun aika.
Meille on olut erittäin tärkeää kohdata henkilöitä, jotka ovat olleet itse aktiivisia fransumestareita ja metareiden opissa. Vuoden aikana tavoitimme 2016 henkilöä.
Hankkeen kustannukset vastasivat suunnittelua.
Onnistuimme erinomaiseti ja ylitimme jopa tavoitteemme.

Tulokset

Työpajoja pidettiin hankkeen aikana yhteensä 35 ja lisäksi non stop pajoja 15.
Työpajoihin osallistui yhteensä 2 247 henkilöä.
Hankkeen esittelytilaisuuksia 6
Näyttely Fransupitsit Kalajoen kirjastolla.
Näyttely Fransupitsit Sievin taitokeskuksessa.
Luova kosketus kilpailu.
Uusia käsityöohjeita ja mallikappaleita yhteensä 7.
Tuotteita näyttelyaineistoksi 8.
Htv 0,68 hankkeen aikana.
Vastikkeeton työ, eli talkootyö 78 tuntia.
Aineeton kulttuuriperintö Elävän perinnön wikiluettelon teksti

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Kesällä 2026 Fransupitsi-näyttely on esillä Farmari 2026 messuilla, esittelemme siellä tekniikkaa, myymme valmiita fransuavaimenperiä ja erilaisia tekemispakettaja. Tulemme jatkossa pitämään fransutyöpajat osana Taito Keski-pohjanmaan vuosittaista toimintaa. Tarjoamme säännöllisiä työpajoja eri paikkakunnilla (ns. kiertävä malli) huomioiden koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmat. Hanke innoitti entistä enemmän nuorten saamiseen käsitöiden pariin. Jatkossa tulemme ideoimaan mm. nuoret fransumestari-ryhmää. Olemme aikaisemmin tuottaneet lyhyitä opetusvideoita tekniikasta ja nyt nostamme niitä enemmän esille myös somen kautta. Suurissa tapahtumissa kuten Kaustisen Folk Music Festivaaleilla tuemme olemaan mukana jatkossakin fransuteemalla. Näillä tulevilla toimenpiteillä voimme osittaa sen, ettei hanke ei jää kertaluonteiseksi, vaan synnyttää pysyvän, kehittyvän ja laajenevan fransuperinteeseen liittyvän toiminnan.