Hama-alueella asuvien lasten ja nuorten hyvinvointi

Hankkeen yhteenveto

Hankkeen toteuttaja oli Kesälahden koulun vanhempainyhdistys ry. Hankkeessa selvitettiin harvaan asutulla maaseudulla asuvien lasten ja nuorten hyvinvointia sekä sen edistämistä. Hankkeen keskiössä olivat koulunkäyntiin ja koulumatkoihin sekä vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät näkökulmat. Hankkeessa pilotoitiin itsenäistä opetuksen järjestämisen mallia Kesälahden yläkoulun kokoiselle oppilasmäärälle (noin 40 oppilasta, luokat 7–9). Kyseessä oli mallinnus, ei käyttökokeilu.

Hankkeen päätavoitteena oli jakaa tietoa ja lisätä eri toimijoiden yhteistä ymmärrystä siitä, mitä kaikkea hama-alueella asuvien lasten ja nuorten hyvinvointi tarkoittaa ja millaisin toimin sitä voidaan edistää.

Hankkeessa järjestettiin hankkeen teemaa käsittelevä seminaari (03/2025), teetettiin kysely kesälahtelaisille yläkoululaisille (05/2025), teetettiin selvitystyö itsenäisen opetuksen järjestämisen mallista (06/2025), tehtiin tutustumisretki hankkeen teeman mukaiseen kohteeseen eli Naantalissa sijaitsevaan Velkuan kouluun (10/2025) sekä koottiin hankejulkaisu hankkeen toimenpiteistä, tuloksista ja suosituksista (10-11/2025).

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää hama-alueilla Keski-Karjalassa, maakunnan tasolla ja valtakunnallisesti.

Hankkeen toteutusaika oli 25.3.2024–31.12.2025. Toteutusalueena oli Kiteen kaupunkiin kuuluva Kesälahden pitäjä sekä lisäksi Kitee, Parikkala ja Naantali.

Toteutus

Hankkeessa järjestettiin hankkeen teemaa käsittelevä seminaari, teetettiin kysely kesälahtelaisille yläkoululaisille, teetettiin selvitystyö itsenäisen opetuksen järjestämisen mallista, tehtiin tutustumisretki hankkeen teemaan soveltuvaan kohteeseen sekä koottiin hankejulkaisu.

Hankkeen toteutuksesta vastaamaan palkattiin hankekoordinaattori, joka vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta, yhteistyöstä, organisoinnista, hankejulkaisun kirjoittamisesta sekä hankkeen arvioinnista ja raportoinnista. Koordinaattorin työ oli osa-aikaista, ja kokonaisuutena työlle varattiin aikaa 90 tuntia hankkeen kokonaiskeston puitteissa. Työaika osoittautui riittämättömäksi, joten hankekoordinaattori teki hankkeessa myös vastikkeetonta työtä osana talkootyöryhmää.

SEMINAARI järjestettiin Kesälahdella Sovintolan taidegalleriassa lauantaina 29.3.2025. Seminaarissa oli viisi asiantuntijapuheenvuoroa sekä kaksi paikallisten nuorten pitämää puheenvuoroa. Seminaarin otsikko oli ”HAMA-alueen lasten ja nuorten hyvinvointi”, ja puhujien aiheet liittyivät tähän teemaan. Aiheina oli muun muassa suomalaisen peruskoulun muutos, lasten oikeudet, maaseutunuoruus, maaseudun lasten ja nuorten mielen hyvinvointi ja sen tukeminen, lasten ja nuorten liikkuminen sekä nykynuoren elämä pienellä paikkakunnalla. Yleisöä seminaarissa oli päivän aikana noin 60 henkeä paikan päällä, ja lisäksi striimattua esitystä seurasi noin 10 henkeä. Striimauksen tallennetta on käyty katsomassa Youtubesta tähän mennessä 277 kertaa.

KYSELY lähetettiin toukokuussa 2025 lukuvuoden 2024–2025 yläkoululaisille, jotka asuvat Kesälahdella mutta käyvät yläkoulua joko Kiteellä Arppen koulussa (20 oppilasta) tai Parikkalassa Kirjolan koulussa (16 oppilasta). Kyselyllä haluttiin kartoittaa, millä tavoin yläkoulun käyminen Kiteellä tai Parikkalassa on vaikuttanut kesälahtelaisten nuorten elämään. Kysymykset liittyivät koulunkäyntiin, koulumatkoihin, vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Kyselyyn vastattiin anonyymisti, ja vastaaminen oli oppilaille vapaaehtoista. Vastaajia oli yhteensä 17, joista 12 Parikkalan Kirjolan koulusta ja 5 Kiteen Arppen koulusta. Parikkalan Kirjolan koulusta 12/16 oppilasta eli 75 % kyselyn saaneista vastasi kyselyyn. Kiteen Arppen koulusta 5/20 eli 25 % kyselyn saaneista vastasi kyselyyn. Vastaajista 7.-luokkalaisia oli 4 oppilasta, 8.-luokkalaisia 6 oppilasta ja 9.-luokkalaisia 7 oppilasta. Kyselyn avulla tavoitettiin melko kattavasti Parikkalassa yläkoulua käyvien kesälahtelaisten koulunkäyntiin, koulumatkoihin ja vapaa-aikaan liittyviä näkemyksiä. Kiteellä yläkoulua käyvien oppilaiden vastausprosentti jäi harmillisen matalaksi, eikä tavoitetta siltä osin saavutettu.

SELVITYSTYÖ valmistui kesäkuussa 2026. Sen tarkoituksena oli selvittää, miten ja millaisin ehdoin hankkeessa ehdotettu itsenäisen opetuksen järjestämisen malli olisi mahdollinen, ja mitä se teoriassa tulisi maksamaan. Selvitystyön tavoitteena oli siis tarkastella mahdollisuuksia järjestää perusopetusta maaseudulla paikallisesti siten, että vältetään pitkät koulukuljetusmatkat ja edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä alueellista tasa-arvoa. Selvityksessä pohdittiin ja mallinnettiin ns. itsenäisen opetuksen järjestämisen vaihtoehtoa Kesälahden yläkoulun kokoiselle yksikölle (noin 40 oppilasta), jossa opetus tuotettaisiin paikallisessa koulussa kaupungin hallinnollisessa ohjauksessa. Työssä arvioitiin mallin laillisia, toiminnallisia ja taloudellisia reunaehtoja sekä tarkasteltiin toteuttamiskelpoisia keinoja opetuksen järjestämiseksi opetussuunnitelman mukaisesti ja laadukkaasti pienessä yksikössä huomioiden hankkeen lähtökohta eli pyrkimys maaseudulla asuvien lasten ja nuorten alueellisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. Selvitystyö teetettiin ulkopuolisella, kunta-alaa ja opetustoimea hyvin tuntevalla konsultilla, jotta selvitys olisi mahdollisimman asiantunteva ja objektiivinen.

TUTUSTUMISRETKI toteutettiin 2.–4.10.2025. Retkikohteeksi valikoitui lopulta Velkuan yhtenäiskoulu Naantalissa, sillä se oli kaikkein lähimpänä hankkeessa pilotoitavaa mallia. Koulu sijaitsee Palvan saaressa, ja oppilaita on eskareista yseihin. Naantalin kaupunki on panostanut kouluun muun muassa rakennuttamalla saarelle uuden hirsikoulurakennuksen ja mahdollistamalla sen, että myös yläkouluopetus onnistuu mielekkäästi, vaikka oppilasmäärä on pieni. Retkestä tiedotettiin etukäteen hankehakemuksessa mainituille kohderyhmille ja myös henkilökohtaisia kutsuja lähetettiin potentiaalisesti kiinnostuneille tahoille, mutta tästä huolimatta retkelle saatiin yhteensä vain neljä osallistujaa. Kaikki osallistujat kuuluvat vanhempainyhdistykseen, ja kaksi heistä on myös Kiteen kaupunginvaltuutettuja. Tarkoitus on, että osallistujat vievät tutustumisretkeltä ja koko Hama-hankkeesta saamiaan oivalluksia eteenpäin omissa poliittisissa ja muissa verkostoissaan.

HANKEJULKAISU koottiin ja kirjoitettiin loka-marraskuussa 2025. Hankejulkaisussa kuvataan koko hankkeen tausta ja tavoitteet, toimenpiteet sekä tulokset ja suositukset. Lisäksi hankejulkaisussa on havainnollistavaa kuvitusta ja valokuvia hankkeen tapahtumista.

Hankkeen TAVOITTEET saavutettiin yleisesti ottaen hyvin: hankkeessa onnistuttiin keräämään, tuottamaan ja jakamaan tietoa hama-alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä sen edistämisestä. Myös ymmärryksen lisääntymistä on toivon mukaan tapahtunut, mutta sitä on vaikeampi arvioida. Taloudellisesta näkökulmasta voi todeta, että hankkeen budjetti alittui, mikä johtui esimerkiksi seminaarin esiintyjien ennakoitua pienemmistä esiintymispalkkiopyynnöistä. Myös tutustumisretken kulut olivat arvioitua pienemmät.

Hankkeen RISKEJÄ olivat koko hankkeen osalta hankekoordinaattorin työkykyyn ja suoriutumiseen liittyvät riskit (esim. pitkäaikainen sairaus tai muu vakava este). Seminaarin osalta riskejä olivat puhujien äkillinen peruminen, talkootyöryhmän jäsenen äkillinen este (sairaustapaus tms.) sekä talkootyöryhmän jäsenten tai puhujien tapaturmat. Tutustumisretkeen liittyviä riskejä olivat yleiset kotimaan matkailuun liittyvät riskit. Taloudellisia riskejä olivat välirahoituksen saamisen ongelmat ja mahdolliset ongelmat hankkeen kulujen tukikelpoisuudessa. Riskit ovat realisoituneet ainoastaan siltä osin, että kaupungin myöntämän puskurilainen saaminen viivästyi kaupungista johtuvista syistä, ja sen vuoksi koko hankkeelle jouduttiin hakemaan lisäaikaa.

Tulokset

Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat kertyneet tiedot ja havainnot hama-alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä sen tukemisen ja edistämisen keinoista. Keinoja ovat mm. uusien toimintamallien ja erityisesti etäopetuksen kehittäminen, jotta opetuksen järjestäminen toteutuisi yhdenvertaisesti ja pitkät koulumatkat voitaisiin minimoida, sekä yhteistyön lisääminen kuntien välillä ja eri toimijoiden kesken. Myös lasten oikeuksien huomioon ottaminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen heitä koskevissa asioissa ovat tärkeitä keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

Tulosten pohjalta hankkeessa tuotettiin suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia maaseudulla asuvien lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen koulunkäynnin, koulumatkojen, vapaa-ajan ja harrastusmahdollisuuksien osalta. Näitä suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia on julkaistu konsultin selvitystyön raportissa, Kesälahden yläkoululaisille teetetyn kyselyn yhteenveto-osiossa sekä hankejulkaisussa. Hankkeen tuloksia, suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia voidaan hyödyntää hama-alueilla Keski-Karjalassa ja koko Itä-Suomessa mutta myös valtakunnallisesti.

Hankkeen kohderyhmästä hama-alueiden kuntapäättäjät ja viranhaltijat voivat hyödyntää hankkeen tuloksia suunnitellessaan hama-alueiden palveluja, jotka koskevat lapsia ja nuoria. Myös hyvinvointialueiden toimijat voivat hyödyntää hankkeen tuloksia työssään. Opetuksen järjestäjät sekä lasten ja nuorten parissa työskentelevät, erityisesti kouluhenkilöstö, voivat hyödyntää varsinkin etäopetukseen liittyvää tietoa, jota hankkeen tuloksena saatiin. Kiteen ja Parikkalan koulut saavat hankkeen tuloksista tietoa kesälahtelaisten oppilaiden näkemyksistä ja kokemuksista, kiteeläiset kuntapäättäjät puolestaan tekemiensä päätösten vaikutuksista.

Kaikki hankkeessa tuotettu tieto on julkaistu Kesälahden koulun vanhempainyhdistys ry:n nettisivuilla. Sieltä voi vapaasti lukea konsultin tekemän selvitystyön raportin, hankejulkaisun sekä kesälahtelaisille yläkoululaisille teetetyn kyselyn tulokset. Sivustolta löytyy myös valokuvia hankkeen toimenpiteistä. Lisäksi hankeseminaari striimattiin, ja seminaarin tallenne on katsottavissa Pro Kesälahti ry:n Youtube-kanavalla.

Hankkeen toteutumista arvioitiin hankkeesta saadun kokemuksen ja palautteen avulla suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Hankkeen aikana seurantaa tehtiin keräämällä lapsilta ja nuorilta tietoa mm. koulumatkoista ja harrastuksista Google Forms -lomakkeella (myös yksi hankkeen toimenpiteistä). Hankkeen päättymisen jälkeen kerättiin palautetta kohderyhmältä, yhteistyökumppaneilta, vanhempainyhdistyksen jäseniltä ja talkootyöryhmältä. Palautetta kerättiin suullisesti, sosiaalisen median kautta sekä palautelomakkeella. Lisäksi talkootyöryhmä ja vanhempainyhdistys tekivät itsearviointia ja sisäistä palautekeskustelua sekä tulos- ja toteutumisarviointia.

Hankkeesta viestittiin ennen hanketta Wilman kautta, vanhempainyhdistyksen kotisivuilla ja Facebook-sivulla sekä mediatiedotteen muodossa. Hankkeen aikana viestittiin sanomalehti-ilmoituksilla ja julisteilla (seminaari) sekä sosiaalisen median kautta ja sähköpostitse. Hankkeen päättymisestä ja hankkeen tuloksista viestitään Wilman kautta, vanhempainyhdistyksen kotisivuilla ja Facebook-sivulla, sähköpostitse sekä mediatiedotteen muodossa. Yksi hankkeen keskeinen viestintämateriaali on myös pdf-muotoinen hankejulkaisu, jota jaetaan mahdollisimman laajasti eri verkostoissa ja kanavissa hankkeen jälkeen.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen pidemmän aikavälin vaikutuksia ovat varsinkin valmiit selvitykset ja mallinnukset erilaisista etäopetusjärjestelyistä ja oppilaiden hyvinvointia tukevista ratkaisuista kouluissa. Tulevaisuudessa hama-alueilla on käytännössä pakko miettiä erilaisia tapoja järjestää opetusta muuten kuin perinteisenä lähiopetuksena, ja siinä vaiheessa hankkeen tuloksia ja tuotoksia voidaan hyödyntää aivan konkreettisesti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta olisi tietenkin tärkeää, että näitä asioita mietittäisiin hyvissä ajoin ja mieluiten yhdessä heidän kanssaan.

Hankkeessa teetettyä selvitystyötä sekä hankejulkaisua jaetaan mahdollisimman laajasti sidosryhmille, yhteistyötahoille ja hankkeen kohderyhmään kuuluville. Hankkeen tuloksia on tarkoitus käydä myös esittelemässä eri tilaisuuksissa selvitystyön, hankejulkaisun ja niiden keskeisistä kohdista kootun diasarjan avulla.

Hankkeessa syntynyttä toimintaa olisi mahdollista jatkaa siten, että hankkeessa annettuja toimenpide-ehdotuksia otettaisiin käyttöön yksittäisissä kouluissa tai kunnissa kokeilumuotoisesti. Hankkeen puitteissa ei voida kuitenkaan edellyttää tätä vaan antaa ainoastaan suosituksia.