Hyvän Huomisen kylät

Hankkeen yhteenveto

Hyvän huomisen kylät -hanke toteutettiin vuosina 2024–2026 hankesuunnitelman mukaisesti nelivaiheisena prosessina. Hanke käynnistyi kylien ja asukkaiden kartoittamisella, minkä jälkeen mukaan valittiin Valkola, Vehniä ja Laukaan kirkonkylä. Tulevaisuustyöpajoissa kyläläiset tunnistivat omia kehittämistarpeitaan ja suunnittelivat yhdessä konkreettisia ilmasto-, luonto- ja kiertotaloustekoja, joita toteutettiin yli 60. Toiminta tavoitti yli 800 osallistujaa ja perustui paikallisten tarpeiden huomioimiseen, osallisuuteen ja matalan kynnyksen tekemiseen.

Hankkeen keskeisiä saavutuksia olivat pysyvän Ekotupa/Repair Cafe -toimintamallin perustaminen, Laukaan lainaamotoiminnan käynnistäminen sekä yhteisöllisten työpajojen, tapahtumien ja toimintamallien toteuttaminen. Lisäksi hankkeessa koottiin ideavihkonen, jonka avulla hyväksi todettuja käytäntöjä voidaan hyödyntää myös muissa kylissä ja yhteisöissä. Hankkeen aikana syntyi laaja yhteistyöverkosto kyläyhdistysten, yhdistysten, oppilaitosten ja Laukaan kunnan kanssa.

Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet hyvin. Se lisäsi kestävän elämäntavan osaamista, vahvisti yhteisöllisyyttä ja synnytti toimintamalleja, jotka jatkuvat myös hankkeen päättymisen jälkeen. Erityisesti Ekotupa, lainaamotoiminta sekä hankkeessa kehitetyt työpajakonseptit ja ideakäsikirja varmistavat, että hankkeen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja tarjoavat konkreettisia työkaluja kestävän kehityksen edistämiseen myös muille toimijoille.

Toteutus

Hanke toteutui hankesuunnitelman mukaisesti nelivaiheisena prosessina vuosina 2024-2026. Ensimmäisessä vaiheessa tärkeimpänä tehtävänä oli kartoittaa sopivat kylät ja valita ne, jotka lähtevät mukaan hankkeeseen. Toisessa vaiheessa pääpaino oli kylien sitouttamisessa, tulevaisuustyöpajoissa ja tarkempien hankesuunnitelmien laatimisessa. Kolmannessa vaiheessa käynnistettiin konkreettisten toimenpiteiden tekeminen ja hankkeen neljännessä vaiheessa koottiin opittua yhteen ja laadittiin yhteenvetoa.

Aloitusvaiheessa syksyllä 2024 haluttiin selvittää Laukaan kylien asukkaiden kiinnostusta hankkeeseen ja kiinnostusta erilaisiin ilmasto-, luonto- ja kiertotaloustekoihin. Laadittiin mm. kysely, jota jaettiin sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa Laukaan puskaradiossa. Vastauksia saatiin 137 kpl ja niiden perusteella nousi esille jo useita kyliä, joissa ilmeni kiinnostusta hankkeeseen. Laukaan kyliä ja erityisesti kyläyhdistyksiä lähestyttiin myös sähköpostilla ja järjestettiin palavereita, joissa keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista.

Hankkeeseen valittiin kolme kylää kylätoimijoiden osoittaman kiinnostuksen sekä kylien keskinäisen erilaisuuden perusteella. Hankkeen toimenpiteitä haluttiin lähteä toteuttamaan pienellä kylällä Valkolassa, jossa on juuri vastikään lopetettu kyläkoulu. Erityisesti Valkolan kyläyhdistys sitoutui yhteistyöhön. Toiseksi kyläksi valittiin Vehniä, jossa on edelleen toimiva koulu sekä aktiivisesti toimiva kyläyhdistys. Kolmanneksi kyläksi valittiin Laukaan kirkonkylä, jossa on paljon palveluita ja useita erilaisia toimijoita.

Hankkeen toisessa vaiheessa kullakin kylällä järjestettiin tulevaisuustyöpajat, joiden tarkoituksena oli kertoa hankkeesta ja sen mahdollisuuksista sekä kuulla kyläläisten toiveita hankkeen suhteen. Vehniän tulevaisuustyöpaja toteutui marraskuussa 2024 ja Laukaan kirkonkylällä ja Valkolassa tulevaisuustyöpajat järjestettiin keväällä 2025. Tulevaisuustyöpajoihin pyydettiin alustajaksi ja fasilitoijaksi Päivi Kosunen Kestävyyskumppani Keinosta. Erityisesti Vehniällä ja Valkolassa pajoihin osallistui aktiivista väkeä, sen sijaan Laukaan kirkonkylällä mielenkiinto tällaiseen työskentelyyn oli jonkin verran vähäisempää. Työpajoissa tunnistettiin kylien tarpeita ja ideoitiin konkreettisia kestävän kehityksen toimenpiteitä. Työpajoissa ja niiden jälkeen käydyissä keskusteluissa eri osapuolten kesken saatiin kartoitettua, millaista toimintaa kylille kaivataan.

Hankkeen kolmannessa vaiheessa ryhdyttiin aktiivisesti toteuttamaan kyläläisten kanssa yhdessä suunniteltuja ilmasto-, luonto- ja kiertotaloustekoja. Osa ideoista syntyi kokonaan kyläläisten omista toiveista, mutta myös hanketyöntekijöiden piti hieman esittää valmiita ideanpoikasia, joita sitten jalostettiin yhdessä. Lopulta kylillä toteutettiin yhteensä yli 60 tekoa tai tapahtumaa, joiden tavoitteena oli edistää hiilineutraaliutta, kiertotaloutta ja lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä vähentää jätteen määrää ja lisätä sosiaalista tasa-arvoa ja yhteenkuuluvuutta.

Suurin osa toteutuksesta koski kiertotaloutta. Kylillä toteutettiin yhteensä 29 kiertotalousteemaista tapahtumaa tai toimenpidettä. Näistä yhtenä merkittävänä voidaan nostaa Laukaan lainaamotoiminnan käynnistäminen. Hankkeessa toteutettiin kysely kiinnostuksesta lainaamotoimintaa kohtaan. Lainaamoajatusta kehitettiin yhdessä Laukaan kunnan kanssa ja lopulta Väentupa haki lainaamotoiminnan käynnistämiseen erillistä rahoitusta. Lainaamon ajatuksena on, että kuka tahansa voi lainata tai vuokrata tarvitsemiaan tavaroita ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Pienimuotoista lainaamotoimintaa alettiin kehittämään myös Valkolan kylällä hankkeen loppuvaiheessa.

Laukaan kirkonkylälle perustettiin Repair Cafe-tyylinen Ekotupa, jonne on lahjoitettu paljon erilaisia työkaluja ja materiaaleja. Ekotupa oli hankkeen aikana avoin kaikille ja sitä pidettiin säännöllisesti viikoittain auki. Ekotuvalla voi kunnostaa, korjata ja tuunata erilaisia tavaroita ja näin pidentää niiden käyttöikää. Ekotuvalla järjestettiin hankkeen aikana mm. kierrätyskorutyöpajoja, siilin talvipesän rakennustyöpaja ja linnunpönttöpaja.

Muita kiertotalousteemaisia tapahtumia ja tekoja hankkeessa olivat mm. Kestävä joulun työpajat, joissa askarreltiin kierrätysmateriaalista joulukoristeita. Erityisesti Vehniällä nämä olivat suosittuja monen sukupolven yhteisiä tilaisuuksia. Hankkeessa järjestettiin myös kuusi korjausteemaista tapaamista eli Korjaustreffit, joissa korjattiin ja kunnostettiin vaatteita ja asusteita sekä muita tuunaamiseen liittyviä työpajoja. Lapsiperheille suunnattu Leluvaihtokauppa Vehniällä oli myös suosittu, samoin Kepparipaja kierrätysmateriaalista.

Luontotekoja hankkeessa toteutettiin 19 kpl. Niiden avulla haluttiin erityisesti vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Osassa teoista yhdistyi myös kiertotalousteema, esimerkiksi lintujen talviruokintapajassa hyödynnettiin kierrätysmateriaalia. Linnuille rakennettiin myös pönttöjä. Myös siileille rakennettiin talvipesiä ja pölyttäjille hyönteishotelleja eri työpajoissa. Hankkeessa myös siivottiin luontoa roskista Laukaan kirkonkylällä sekä torjuttiin haitallisia vieraslajeja Valkolassa. Pölyttäjiä varten istutettiin kaikille kylille varhain keväällä kukkivia sipulikasveja sekä rakennettiin perhosbaareja perhosten ravinnonsaannin tueksi Laukaan kirjastolla.

Ilmastoon ja energiaan liittyviä tapahtumia hankkeessa toteutettiin viisi kappaletta. Nämä olivat pääasiassa neuvontaa ja ohjeistusta, kuten Polta puhtaasti –luento siitä, miten polttopuita kannattaa käyttää energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti sekä energianeuvontaa, jossa asiantuntija kertoi tulevasta energiamurroksesta ja mm. ympäristöystävällisestä sähköntuotannosta. Hankkeessa kannustettiin myös liikkumaan tapahtumiin lihasvoimin, esim. Laukaan kunnan järjestämässä lähiliikuntapäivässä järjestettiin maksutonta polkupyörän huoltoa.

Hankkeen viimeisessä vaiheessa kaikissa kolmessa kylässä järjestettiin vielä pienimuotoiset tulevaisuustyöpajat, joissa kokoonnuttiin hankkeen aktiivisten toimijoiden kanssa yhteen. Yhdessä pohdittiin, mitä hankkeesta halutaan jättää kylällä elämään ja mitä matkan varrella opittiin. Päätösvaiheessa koottiin vielä hankkeen aikana opittu yhteen. Hankkeen aikana tehdyistä toimenpiteistä, tapahtumista ja tilaisuuksista onnistuneimmat ja innostavimmat ilmasto-, luonto- ja kiertotalousteot koottiin yhteen ideavihkoseksi, jossa on käytännön ohjeet työpajojen ja tapahtumien järjestämiseksi.

Hankkeessa järjestettiin kaksi opintomatkaa. Näistä ensimmäinen suuntautui Tampereelle huhtikuussa 2025. Opintomatkalla vierailtiin mm. Nextiilissä, Eko-Kumppaneilla ja Kansalaistalo Mansikassa. Opintomatkalta saatiin oppia erityisesti lainaamotoiminnan pyörittämiseen. Toinen opintomatka järjestettiin toukokuussa 2026 Keuruun Ekokylälle, jossa yhteisö elää kokonaisvaltaisesti kestävästi ja mahdollisimman omavaraisesti huomioiden niin kiertotalouden, ilmaston kuin luonnon monimuotoisuudenkin arjessaan.

Hankkeen aikana yhteistyötä syntyi tai se vahvistui useiden eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin erityisesti Vehniän ja Valkolan kyläyhdistysten kanssa. Kädenjälki-yhdistys sitoutui vahvasti toimintaan mukaan ja oli ohjaamassa useita työpajoja. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE oli myös suunnittelemassa tapahtumia ja työpajoja. Hyviä yhteistyökumppaneita olivat myös Taitojen Talo ja Laukaan seudun eläkeläiset. Myös Laukaan kunnan kanssa tehtiin vahvaa yhteistyötä mm. Lainaamotoiminnan kehittämisessä ja erilaisissa tapahtumissa.

Hankkeen ennakoituna haasteena nähtiin mm. kohderyhmän osallistuminen ja sitoutuminen hankkeen toimenpiteisiin. Alkuvaihe käynnistyikin odotettua hitaammin, kunnes löydettiin oikeat toimijat mukaan hankkeeseen. Mutta kun hankkeen työntekijät tutustuivat kyläläisiin ja oikeat yhteyshenkilöt sitoutuivat mukaan, niin hankkeen toteuttaminen helpottui ja sen jälkeen yhteistyö oli sujuvaa. Erityisesti Vehniällä ja Valkolassa kyläyhdistyksen kanssa tehtävä yhteistyö oli antoisaa. Kiinnostava toiminta ja riittävän aktiivinen viestintä auttoivat myös hankkeen toiminnoissa. Muiden eri toimijoiden, kuten yritysten kanssa tehtävä yhteistyö sen sijaan jäi hieman odotettua vähäisemmäksi. Kahden eri hanketoimijan keskinäinen yhteistyö ja työroolien jakautuminen oli välillä haastavaa konkreettisen välimatkankin vuoksi, mutta haasteita pyrittiin aktiivisesti ratkomaan ja toimintaa kehittämään mm. Säännöllisillä hankepalavereilla.

Hankkeen kustannukset toteutuivat suunnitellusti. Resursseja kohdennettiin erityisesti käytännön toimintaan, työpajoihin, asiantuntijapalveluihin ja viestintään. Kustannukset saatiin pidettyä maltillisina mm. Sen vuoksi, että useimmissa toimenpiteissä hyödynnettiin kierrätysmateriaalia ja yhteistyötä tehtiin toisten toimijoiden kanssa.

Hankkeen käynnistysvaiheessa syksyllä 2024 hankkeelle laadittiin viestintäsuunnitelma, jossa oli määritelty erilaisia kohderyhmiä sekä niille sopivat viestintäkanavat. Tavoitteena oli aktiivinen viestintä hankkeesta. Hankkeelle luotiin oma graafinen ohjeistus ja logo sekä rakennettiin omat nettisivut selkeää tiedottamista silmällä pitäen www.hyvanhuomisenkylat.fi. Hankkeelle tehtiin myös oma uutiskirjepohja tiedottamista varten.

Nettisivuille koottiin kaikki hankkeen tapahtumat ja tilaisuudet tapahtumakalenteriin. Lähes kaikista tapahtumista ja tilaisuuksista tiedotettiin myös Laukaan kunnan tapahtumakalenterissa www.visitlaukaa.fi sekä Keskisuomalainen menoinfossa ja ilmoitustauluilla. Tapahtumista ja tilaisuuksista luotiin omat Facebook-tapahtumat, joille ostettiin maksettu näkyvyyttä. Tapahtumia markkinoitiin myös Instagramissa. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin molempien yhdistysten omilla kanavilla sekä myös kylien sosiaalisessa mediassa.

Laukaa-Konnevesi –lehti kirjoitti hankkeesta heti sen alettua sekä keväällä 2025 otsikolla “Yhdessä ympäristön hyväksi”.

Tulokset

Hyvän huomisen kylät- hankkeen tavoitteena oli pyrkiä luomaan kestävämpiä, eheämpiä ja osallistavampia yhteisöjä maaseutualueella, parantaa maaseutualueen elämänlaatua, huolehtia ympäristöstä ja edistää ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Tavoitteet saavutettiin hyvin: hankkeen toiminta vastasi paikallisiin tarpeisiin, sillä se suunniteltiin yhdessä kylätoimijoiden kanssa. Toiminta vahvisti yhteisöllisyyttä sekä kestävän elämäntavan osaamista. Useimmat tapahtumat kokosivat hyvin eri-ikäistä väkeä. Kaikissa tapahtumissa oli kestävä kehitys kaiken lähtökohtana.

Hankkeen tavoitteena on myös aktivoida maaseutualueen kyliä orientoitumaan tulevaisuuteen kestävällä tavalla. Tavoitteena on haastaa oletuksia tulevaisuudesta, kuvitella parempaa tulevaisuutta ja ryhtyä toimeen. Hankkeessa järjestettiin kullakin kylällä tulevaisuustyöpajat, joissa tulevaisuutta tarkasteltiin erilaisista näkökulmista. Hankkeen päätösvaiheessa järjestetyt pienempimuotoiset tulevaisuuspajat puolestaan korostivat konkreettista tekemistä ja sitoutumista toimintaan myös hankkeen jälkeen.

Hankkeen tavoitteena oli myös vähentää konkreettisesti jätteiden määrää, lisätä tavaroiden kunnostusta ja uusiokäyttöä sekä lisätä kylien kestävyyttä, luonnon monimuotoisuutta ja digitaalisuuden astetta maaseutualueilla. Erilaisia ilmasto-, luonto- ja kiertotaloustekoja bottom up-periaatteella eli kyläläisistä itsestä lähtevien tarpeiden ja ideoiden mukaisesti oli tavoitteena toteuttaa 50-70 kappaletta. Hankkeessa toteutettiin 60 tapahtumaa tai toimenpidettä, joissa oli yli 800 osallistujaa, eli määrällinen tavoite saavutettiin hyvin.

Hankkeen tavoitteena oli osallistaa kylien asukkaita, välittää tietoa, rohkaista toimimaan ja luoda toimintamalleja, jotka jäävät kylille hankkeen jälkeen ja joita myös toiset kylät voivat hyödyntää. Hyvän Huomisen kylät- hankkeen toiminta oli suunnitelman mukaisesti osallistavaa sekä matalan kynnyksen toimintaa. Kaikki hankkeen tapahtumat ja tilaisuudet olivat avoimia ja maksuttomia kaikille, ja osaan tapahtumista saapui osallistujia kylän ulkopuolelta onnistuneen viestinnän ja kiinnostusta herättävän toiminnan myötä. Monessa tapahtumassa oli mukana eri-ikäisiä osallistujia, kolmen eri sukupolven edustajia. Yhteinen tekeminen herätti myös yhteisöllisyyden tunnetta.

Hankkeessa luotiin useita hyviä käytänteitä:

Ekotupa / Repair Cafe -toimintamalli, joka mahdollistaa korjaamisen, kierrätyksen ja yhteisöllisen oppimisen

Matalan kynnyksen työpajamalli, jossa yhdistyvät käytännön tekeminen, kiertotalous ja sosiaalinen kohtaaminen

Bottom up -kehittämistapa, jossa kyläläiset suunnittelevat ja toteuttavat itse toimintaa

Tuotoksina syntyi mm. kymmeniä työpajoja ja tapahtumia, pysyvä Ekotupa-toimintaympäristö, lainaamotoiminnan käynnistyminen Laukaan kirkonkylälle sekä hankkeen lopussa koottu toimintamalli/ideakäsikirja onnistuneimmista ja innostavimmista toimenpiteistä. Ideavihkosessa hankkeen parhaita oivalluksia ja ideoita on kirjoitettu auki myös toisten toimijoiden käyttöön. Ideavihkonen on luotu sekä paperisena että digitaalisena nettisivuilla www.hyvanhuomisenkylat.fi, mikä mahdollistaa toiminnan jatkamisen ja levittämisen myös hankealuetta laajemmalle alueelle.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä pidemmän aikavälin vaikutuksia erityisesti paikallisyhteisöjen toimintaan, asukkaiden arjen valintoihin sekä kestävän kehityksen juurtumiseen osaksi kylien toimintakulttuuria. Hankkeen aikana syntynyt ajattelutavan muutos, siirtymä passiivisesta osallistumisesta aktiiviseen toimijuuteen kestävän tulevaisuuden eteen, luo perustan hankkeen pitkäkestoiselle vaikuttavuudelle. Kyläläiset ovat oppineet tunnistamaan omia vaikutusmahdollisuuksiansa ja kehittämään ratkaisuja itse, mikä vahvistaa yhteisöjen resilienssiä myös tulevaisuudessa.

Hankkeen jatkosuunnitelmat perustuvat toiminnan juurruttamiseen osaksi Väentupa ry:n sekä kylien omaa toimintaa. Hankkeen päätösvaiheessa käytiin kullakin kylällä palaverit, joissa analysoitiin hanketta ja suunnattiin katse myös tulevaan. Tarkoituksena oli sopia niistä toimenpiteistä, joita jatketaan myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Vehniän kyläyhdistyksen palaverissa sovittiin, että erityisesti kestävän joulun työpajoja halutaan jatkaa vapaaehtoisvoimin. Pajojen nähtiin olevan eri sukupolvia yhdistävä yhteisöllinen tilaisuus, jossa saatiin hienosti tuotua esille kierrätysmateriaalien käyttöä jouluperinteissä. Toisena kiertotalousteeman mukaisena tempauksena haluttiin luoda leluvaihtokaupan konseptista perinteinen tapahtuma esimerkiksi Syystapahtuman yhteyteen.

Valkolassa keskusteltiin paljon kyläaktiivien jaksamisesta. Kädenjälki-yhdistyksestä tarjottiin Valkolan kyläyhdistykselle yhteistyötä, niin että Kädenjäljen ohjaajat voisivat esim. järjestää kerran kuussa jotain toimintaa, kuten neulekerho, akvarellin maalausta, lautapelejä vuorotellen. Lainaamotoimintaa kehitetään Valkolan kylällä edelleen.

Laukaan kirkon kylällä vaikuttavuus näkyy erityisesti siinä, että hankkeessa kehitetyt toimintamallit, kuten Repair Cafe –toiminta Ekotuvalla ja lainaamotoiminta jäävät elämään hankkeen päättymisen jälkeen. Ekotuvan toimintaa on tarkoitus jatkaa Väentuvan ylläpitämänä. Alustavan ajatuksen mukaan Ekotupa on tarkoitus liittää osaksi Väentuvan lainaamoa, jolloin tilaa on mahdollista lainata omaan tai yhteisön käyttöön. Ekotupaa kehitetään edelleen yhteistyössä vapaaehtoisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Ne tarjoavat konkreettisia välineitä kestävän elämäntavan toteuttamiseen sekä mahdollistavat osaamisen jakamisen ja yhteisöllisen tekemisen jatkumisen.

Hankkeessa syntyneitä tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen erityisesti ideakäsikirjan kautta. Siihen on koottu hankkeen keskeiset opit, hyväksi todetut käytännöt sekä konkreettiset esimerkit toteutetuista toimenpiteistä. Materiaalit julkaistaan avoimesti, jolloin ne ovat hyödynnettävissä myös muille kylille, kunnille ja toimijoille. Näin hankkeen vaikutukset laajenevat alkuperäistä kohdealuetta pidemmälle.

Hankkeessa syntyneet työpajakonseptit jatkuvat myös Jyväskylän kestävä kehitys Japa ry:n omassa toiminnassa, Japan paja-toimintana. Erilaiset korjaamiseen ja kunnostamiseen liittyvät teematapahtumat, kuten Korjaustreffi-toiminta ovat käynnistynyt Japan pajalla keväällä 2026. Suunnitteilla on myös erilaisia luontoteemaisia työpajoja. Lisäksi Japa aikoo lähteä kehittämään omaa lainaamotoimintaa digitaalisten sovellusten kautta.

Jyväskylän kestävä kehitys Japa ry on hakenut myös EU-maaseuturahoitusta Hyvä luonto, parempi mieli –hankkeelle, jossa on tarkoituksena toteuttaa, kehittää ja ohjeistaa lisää ympärivuotisia luontotekoja yhteisöissä toteutettaviksi. Hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen ja käynnistyy syksyllä 2026.

Hankkeen hyödyt yhteiskunnalle näkyvät erityisesti lisääntyneenä osallisuutena, hyvinvointina ja kestävien elämäntapojen yleistymisenä. Yhteisöllinen toiminta vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymisen riskiä, tukee arjen hallintaa ja vahvistaa paikallista aktiivisuutta. Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen puolestaan vähentää ympäristökuormitusta ja tukee kestävää kehitystä laajemmin.

Hyödynsaajat eli kylien asukkaat, yhdistykset ja muut paikalliset toimijat pääsevät hyötymään hankkeesta myös jatkossa konkreettisesti. Heillä on käytössään toimivat tilat, valmiit toimintamallit, osaaminen sekä verkostot, joiden avulla toimintaa voidaan jatkaa ja kehittää edelleen ilman erillistä hankerahoitusta. Näin hanke ei jää irralliseksi kokonaisuudeksi, vaan toimii lähtölaukauksena pysyvälle muutokselle.