Ikäihmisten teemaviikko

Hankkeen yhteenveto

Ikäihmisten teemaviikko, suunnattu ikäryhmälle 60+, toteutettiin viikolla 34 (18.-22.8.2025). Tavoitteena oli tuottaa toimintakonsepti ikäihmisten kokonaishyvinvoinnin ja aktiivisen roolin kehittämiseen ja tukemiseen. Tavoiteltu tulos tuli olla pilotoitu/kokeiltu ja toistamiskelpoinen malli ikäihmisille soveltuvan luontolähtöistä hyvinvointia ja aktiivisuutta sekä pitkän tähtäimen terveyttä parantavasta toimintaviikosta.

Viikon pilotointiohjelma sisälsi monipuolisia aktiviteetteja. Päivittäiset teemat vaihtelivat kierrätyksestä ja luonnosta taiteeseen ja historiaan. Viikon toteutuksessa oli mukana useita yhteistyökumppaneita, ja kaikki suunnitellut aktiviteetit pystyttiin toteuttamaan lähes alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Viikon aikana kerätty palaute oli pääosin positiivista, ja osallistujat kokivat viikon hyödylliseksi ja antoisaksi.
Viikon kokemusten pohjalta Hankkeen tuloksena kuvataan toteutuksen konseptikartta ja toimintakonseptin suunnittelumalli sekä sanallisesti että kaaviona. Tätä täydennetään toimijoiden roolikaaviolla. Toteutuksen palvelupolku avaa etenemiskuvauksen. Pilotoinnin yhteydessä saadut kokemukset sovellettiin lopulta yleiseen tuotteistamismalliin. Tuotteistaminen rakentuu toimintakonseptin suunnittelumallin pohjalle ja on tavallaan vastaus siihen. Lopuksi pilotoinnin ja kustannustarkastelun pohjalta tehtiin Ikäihmisten teemaviikon konseptille realistinen kustannusarvio potentiaalista markkinointikäyttöä varten.

Toteutus

Ikäihmisten viikko oli suunniteltu täyteen aktiivista ohjelmaa. Pilotointi oli ruokailuineen osallistujille ilmainen. Osallistujat voivat vapaasti valita osallistumisen osapäivän ohjelmaan, kokopäivän ohjelmaan ja jopa koko viikon ohjelmaan. Hanke ja toteutettiin pienin poikkeuksin alkuperäisen ohjelman mukaisesti. Kunkin päivän ohjelmasta on tehty kuvakooste, joka löytyy liitteestä Kuvakollaasit.

Viikon jokainen päivä aloitettiin eläinkierroksella ja sitä seuranneella yhteiskeskustelulla nimenomaisena tarkoituksena ryhmäyttää osallistujat, ja avata heidän välillään avoin, välitön ja rentouttava keskustelu.

Maanantaina kierrätysteemassa aamupäivällä värjättiin luonnonväreillä uusiokäytettäviä lankoja ja kankaita ja iltapäivällä perehdyttiin vesiensuojelun tarpeisiin Loimijoen rannalla. Maanantaille oli saatu myös lisäohjelma, eli koko iltapäivän ajan meillä oli perintö ja perheoikeuteen perehtynyt juristi paikalla käytettäväksi henkilökohtaiseen konsultaatioon. Tämäkin tavallaan kierrätystematiikkaa vähän laajemmassa merkityksessä. Illalla vieraille tarjottiin savusauna ja laavulla toteutettu iltapala ja siinä yhteydessä kirjallisuusilta. Aamupäivään osallistujia oli 12 ja iltapäivään 16.

Tiistain ohjelma alkoi tavanmukaisesti eläinkierroksella, ja tuolloin meillä oli osallistujia yli 60, minkä vuoksi eläinkierros toteutettiin kolmessa ryhmässä ja eläinkierrosaika venyi ylipitkäksi osallistujien liikuntarajoitteiden takia. Kierroksen jälkeinen tarinatuokio jäi väliin ja ohjelmaa jatkettiin ikääntyneiden ravitsemustietoa koskevalla esityksellä. Lounaan jälkeen ohjelmassa oli yhteislaulua ja lopuksi vieraille koottiin kukkakimput kotiin vietäväksi. Tässäkin pieni poikkeus alustavasta ohjelmasta; kukat tuotiin osallistujille valmiiksi ruokailun ja ohjelman tarjonneen Elonkierron makasiinin eteen. Alustavasti ajateltu kukkien poimiminen olisi liian monelle osallistujalle ollut liian vaikea tai aikaa vievä tehtävä. Suurin osa tiistain osallistujista kuului liikuntarajoitteiseen erityisryhmään, ja he siirtyivät kotimatkalle kolmen paikkeilla iltapäivällä. Jäljelle jäänyt koko päivään osallistuva ryhmä lähti tämän jälkeen Elonkierron ympäristön polkukävelylle. Sitä seurasi asiaohjelmana mehiläishoidon esittely ja hunajan maistelu. Iltapalan jälkeen ohjelma alkoi keskittyä jo seuraavan päivän luontoteemaan. Illan lepakkoretki pääsi käytännössä alkuun vasta puoli yhdeksän jälkeen (lepakkojen liikkeiden tarkastelu voidaan tehdä vasta hämärässä). Lepakkoretki oli avattu myös ulkopuolisille osallistujille, ja siihen osallistui kaiken kaikkiaan noin 70 henkeä. Ilta päättyi lopulta vasta puoli yhdentoista maissa.

Keskiviikkona luontoteema jatkui aamun eläinkierroksen ja ryhmäkeskustelun jälkeen asiaesitelmällä luonnon terveysvaikutuksista. Aamupäivän osallistujia oli jälleen 12. Lounaasta alkaen ohjelmaa toteutettiin yhdessä paikallisen Eläkeliiton yhdistyksen kanssa. Ohjelmassa oli Elonkierron metsäpuutarhaan tutustuminen ja Eläkeliiton järjestämiä pihapelejä, iltapäiväkahvihetken täydentämänä. Tässä vaiheessa osallistujia oli mukana 45. Myöhemmin iltapäivällä ikäihmisten teemaviikon osallistujien ohjelmassa oli Elonkierron perenna-alueen esittely ja sen jälkeen ravitsemukseen ja ruokaturvaan keskittyvä luento. Iltapäivän aikana oli vielä uudelleen mahdollisuus käyttää perhe- ja perintöoikeuden juristipalvelua. Päivään osallistujia oli 17. Iltaohjelma klo 18.30 jälkeen avattiin taas ikäihmisten ulkopuolisille osallistujille varautumisillan teemalla, jossa esiteltiin kotivara-asioita ja vielä myöhemmin illalla radioamatööritoimintaa ja sen teknologiaa. Iltaohjelmassa osallistujia oli 20.

Torstain teemana oli taide. Aamun eläinkierros ja tarinatuokio toteutettiin edellisten päivien tapaan. Sen jälkeen edettiin munankuorimosaiikin tekemiseen. Tuloksena oli osallistujien yhteinen mosaiikkeja kuvaava taulu. Iltapäivään kuului runopolun valmistelu. Tähän oli varattu luontoon liittyviä runoja, jotka oli laminoitu luontoon vietäväksi, ja osallistujien tehtäväksi jäi kiinnittää runot haluamaansa kohteeseen Elonkierron ympäröivässä metsikössä. Myöhäisen iltapäivällä ohjelmassa oli punasavivalantaa; osallistujat toteuttivat jokainen oman polttoon menevän taulun tai esineen, joka sitten polton jälkeen jaettiin osallistuneille. Punasavityöskentelyyn liittyi myös pieni luontoretki Elonkierron huvimajan metsikössä. Illalla vieraille tarjottiin savusauna ja runopainotteinen kirjallisuusilta. Aamupäivän osallistujia oli 11 ja iltapäivän 16.

Perjantain teemana oli historia. Aamun eläinretken jälkeen tarinatuokio toteutettiin katselemalla maatalouteen liittyviä historiallisia kuvia ja keskustelemalla niistä. Sen jälkeen asiaohjelmana oli ruuan tuotannon historia. Lounaan jälkeen historiateemaa jatkettiin kävelykierroksella Elonkierrossa kuvaamalla Elonkierron alueen toimintojen muutosta historiasta nykypäivään, jota esimerkiksi maatalouden CAP järjestelmän toiminnot hyvin kuvaavat. Kierroksen jälkeen palattiin makasiiniin kuulemaan esitys palkokasvien asemasta historiallisessa ja nykypäivän ravitsemuksessa erityisesti ravitsemussuosituksissa. Samalla esillä oli palkokasviraaka-aineita ja jalostettuja tuotteita maisteltavaksi.
Perjantain iltapäivällä keskityttiin viikon yhteenvetoon tutustumalla edellisen päivän runopolulle. Sen jälkeen vuorossa oli Lounais-Hämeen Uranuksen observatorion esittely. Illalla loppuhuipennuksena latotanssit paikallisen Forella lauluryhmän vetämänä. Perjantain aamupäivän osallistujia oli 14, iltapäivän osallistujia 26. Illan latotanssit avattiin ikääntyneiden teemaviikon ulkopuolisille osallistujille, joita oli illan mittaan vaihdellen 30-40 henkeä.

Aamun eläinkierroksia seuranneiden tarinatuokioiden keskustelu kirjattiin hankekoordinaattorin toimesta 'ranskalaisin viivoin' muistiin ja aineisto ladattiin Copilot tekoälyohjelmaan, ja ohjelmalle esitettiin pyyntö kirjoittaa aineistosta blogi. Sen valmistuttua teksti luettiin osallistujille ja tekstiin tehtiin tarvittavat korjaukset. Tällä oli tarkoitus tutustuttaa osallistujat tekoälyn käyttöön.

Ikääntyneiden teemaviikon ruokailut kahvi/teetarjoomuksineen toteutettiin käyttämällä mahdollisimman paljon raaka-aineina Elonkierron omia tuotteita. Viikon ajankohdan valinnassa tähdättiin siihen, että kasvimaan tuotteita olisi runsaasti käytettävissä. Kulunut kesä oli sääoloiltaan varsin erikoinen, ja monet tuotteet olivat elokuun kolmannella viikolla vasta valmistumassa. Kuitenkin Elonkierrossa oli varastoitu tuotteita edelliseltä kesältä, pakastamalla ja kuivaamalla, ja näihin tuotteisiin turvauduttiin raaka-aineiden täydennyksenä. Ruokailu oli tarkoituksellisesti hyvin kasvispainotteista. Kaikki ruoka ja kahvileivät valmistettiin Elonkierron makasiinikeittiössä paikan päällä, niin kattavasti alkuperäisistä raaka-aineista kuin mahdollista. Ruokarajoitteet oli edeltä käsin selvitetty.

Tilaisuuteen oli varattu SRP valvonta koko viikon ajaksi. SPR edustajia oli paikalla vähintään kaksi myös kaikille avoimissa iltaohjelmissa. Elonkierron makasiiniin oli varattu näkösuojattu lepopaikka koko viikon ajaksi. Mitään vahinkoja ei viikon aikana tapahtunut, joten SPR edustajille jäi ensisijainen rooli liikkumisen avustajina ja joissain tapauksessa henkisen tuen antajana.

Viikon vastuuhenkilöt Elonkierron Ystävät ry puolelta olivat: Sirpa Kurppa viikon suunnittelijana ja ohjaajana, HAMK kestävän kehityksen opiskelija Antti Itkonen hankekoordinaattorina, Leena Puura ruokailuvastaavana, Tiina Meronen avustajana ruokailujen järjestelyssä, Saania Suhonen eläinkierrosten toteuttajana, Pirjo Mutkala metsäpuutarhan esittelijänä ja kukkakimppujen toteuttajana ja Elonkierron Ystävät ry toiminnanjohtaja Miia Kuhanen erilaisten toimintavalmiuksien varmistajana. Näistä Sirpa Kurppa, Leena Puura ja Tiina Meronen tekivät työn vapaaehtoistoimijoina, muut palkattuina joko hankkeesta tai Elonkierron Yhdistyksen varoilla.

Hankkeen toteutuksen yhteistyökumppanit olivat:
Anja Yli-Viikari Luke /Runopolun pilotointi
Elina Kiviharju Luke/ Perennat ja geenivaraohjelma
Elina Nystedt, Hanna Määttänen, KVVY / Vesiensuojelu
Elise Hartonen EVL Humppila / vanhusryhmän avustajana
Emmi-Riikka Marin Onerva Art & Nature / Punasavityöt
Hanna Rantala Jokioisten kunta / Polkukävely
Hannu Reiman MPK / radioamatööritoiminta
Irmeli Viljanen T:mi Viljanen / Luonnon terveysvaikutukset
Merja Isotalo Muistiyhdistys ry / Runopolku, kirjallisuusilta
Marja Lamminen EVL Ypäjä / vanhusryhmän avustajana
Mikko Erkinaro / Lepakkoretki
Pertti Mäntynen, Ismo Elo Lounais-Hämeen Uranus / Observatorion esittely
Pirkko Kuusela Lounakirjailijat / Munankuorimosaiikki
Raija Tahvonen Jokioisten Martat/ Ravitsemus
Sakari Raiskio Luke / Mehiläishoito
Sanni Junnila Eläkeliitto Jokioinen / Pihapelejä ja reipasta ulkoilua
Tarja Lehtola SPR Jokioinen / SPR
Tiina Kauti Maanpuolustusnaiset / Kotivara
Tiina Peltola / Jokioisten Vanhusneuvosto, suunnittelu
Tuire Torvela Akavan erityisalojen lakimies / perhe ja perintöoikeus
Tuomo Ketomäki Forella lauluryhmä (10 h) / laulutilaisuudet
Veera Vähä-Heikkilä Jokiläänin kansalaisopisto / Ekovärjäys
Toteutuskumppaneista suurin hankerahoituksen saaja oli koko viikon mukana ollut SPR.

Alkuperäiseen ohjelmaan tulleet poikkeukset: maanantai-illan murhamysteeri jäi toteutumatta resurssisyistä, Lepakkoretken ohelle suunniteltu yöperhosbongaus jäi toteutumatta sairastapauksen takia, torstai iltapäivän polkukävely jäi toteutumatta sateen ja aikatauluongelmien takia ja perjantain ohjattu metsäpolkuretki jäi väliin aikatauluhaasteiden takia.

Ohjelmaan tuli myös lisäyksiä. perhe- ja perintöoikeuden vapaaehtoinen asiantuntija tarjoutui mukaan sen jälkeen, kun ohjelma oli tehty, mutta osuus todettiin kohderyhmälle tärkeäksi. Myös punasavityö sijoitettiin ohjelmaan viime vaiheessa, kun ohjaajalle tarjoutui aikaisemmasta tiedosta poiketen mahdollisuus tulla mukaan. Tämäkin lisäys todettiin taidepäivän puitteeseen sopivaksi ja saatiin pienin aikataulumuutoksin sovitettua mukaan.

Tulokset

Tässä tulososiossa esittelemme ensi pilottihankkeen kokemukset.
Ikäihmisten teemaviikon alustava konseptointi osoittautui suhteellisen toimivaksi. Kehittämiskohtia tuli esille ja toimintakonseptin kehittämistä on tehty tätä raportointia varten sovittamalla saadut kokemukset konseptikaavion ja toimintakonseptin toteutusmallin kehittämiseen.

Pilotointihankkeessa kohderyhmän pohjatyötä ei tehty riittävän vahvasti. Varsinkin ikääntyneiden verkostot osoittautuivat hyvin vakiintuneiksi ja valmius poiketa niistä oli potentiaalisille osallistujille hyvin vaikeaa. Vanhenevan ikäpolven verkostojen ylläpitäjät, kuten ikääntyvien asumiseen ja kotipalveluun liittyvät toimijat osoittautuivat haluttomaksi tuoda esiin uusia aktiviteettimahdollisuuksia asiakaspiirissään. Syynä saattoi olla resurssien puute tai pelko tukitarpeen lisääntymisestä. Jokioisilla oleva Oma-Hämeen hoitoyksikkö ei kiinnostunut esitellystä toiminnasta, kun heitä lähestyttiin Jokioisten kunnan vanhuspalveluhenkilön välityksellä. Kuitenkin loppujen lopuksi kyseisestä yksiköstä tuotiin 10 liikuntavammaista vanhusta mukaan viikon tiistaipäivän ohjelmaan. Vanhusten omaiset järjestivät tämän täysin itsenäisesti.

Pilotoinnin yhteydessä tuli yllätyksenä esille se, että pilotoinnin jälkeen monet, jos eläkkeellä olevat potentiaaliset asiakkaat eivät tunnistaneet itseään kuuluvaksi ikäihmisten eikä 60 + ikäryhmään. Otsikointia oli mietitty varsin pitkää, eikä muuta neutraalia termiä ollut löytynyt. Eikä ole löytynyt pilotoinnin jälkeenkään. Myöskään termiä arvostelleet henkilöillä ei ollut mitään ehdotusta paremmasta termistä.

Ikäihmisten teemaviikko osoittautui luonteeltaan sellaiseksi tilaisuudeksi, että osallistujia ei välttämättä löydy ainakaan toistuvasti lähikuntien alueelta. Tällä kertaa mukaan saatiin muutaman osallistuja Helsingin ja Hämeenlinnan seudulta sekä Varsinais-Suomesta. Hanketta oli esitelty toukokuussa Maailma Kylässä tapahtumassa ja Hämeenlinnassa Elomessujen järjestötorilla. Hämeenlinnalaiset kaksi osallistujaa tulivat mukaan nimenomaan järjestötorilla saamansa esitteen pohjalta. Ikäihmisten teemaviikon onnistuminen edellyttää markkinointia seutukuntaa laajemmalle alueelle tarkoin harkittuja kanavia myöten.

Elonkierto puisto viikon toteutusympäristö osoittautui toimivaksi, vaikka sää pilotointiviikolla oli jonkin verran epävakainen ja hieman tavanomaista viileämpi. Toimintaympäristöresurssiin nähden optimaalinen osallistujamäärä viikolle olisi omien arvioidemme mukaan ollut noin 20 henkeä, paitsi tietenkin niinä iltoina, jolloin osallistuminen avataan osaksi aikaa viikon ulkopuolisille osallistujille. Näissä tapauksissa Elonkierron makasiinin ja palvelujen kapasiteetti on kokemusten mukaan 60-80 henkeä. Hetkellinen laajempi osallistujamäärä ei haitannut viikon perusohjelman toteutusta.

Myös saavutettavuuden osalta Elonkierron alue toimi kohtalaisesti. Tällä kertaa kyseessä oli ensisijaisesti liikuntarajoitteisia ja aistirajoitteisia henkilöitä. Ennen ikäihmisten viikkoa Elonkierron alueen istuinpenkkejä täydennettiin niin, että istumismahdollisuus saatiin järjestettyä pääpolulle 130 metrin välein. Elonkierron resursseja on välttämätöntä täydentää huomattavasti nykyistä laajemman kuvakoon (noin 120*120 cm) mahdollistavan projektorin hankinnalla ja hankkimalla toimiva äänentoistolaite. Lisäksi Inva WC rakentaminen on välttämätöntä, ja se on jo valmisteilla. Myös makasiinin valaistuksessa on vielä lieviä puutteita.

Ikäihmisten viikon kumppanuusyhteistyö sekä asiantuntijakumppaneiden että avustavien kumppaneiden osalta oli erinomaisen toimiva. Ohjelman toteutukseen osallistujina toimineet kumppanit antoivat siitä erinomaisia arvioita.

Osa viikolle osallistuneista ikäihmisistä käytti osallistumisaikataulun vaihtoehtoja jonkin verran ’luovasti’ tai oma-aloitteisesti tulemalla toimintaan mukaan kesken ohjelman tai poistumalle kesken ohjelman, nimenomaan asiasta erikseen ilmoittamatta. Heidän osaltaan kunkin päivän/viikon kokonaisvaltainen tavoite jäi tietenkin osin saavuttamatta. Tästä olisi pitänyt paremmin etukäteen informoida osallistujia.
Edellä kuvatut poikkeamat aiheuttivat jonkin verran viivästyksiä ja epävarmuuksia siitä, kuinka monta henkeä ruokailuun tai välipaloille on tulossa. Päivittäisen ruokailuun ja välipalatarjoiluun liittyvä kokonaisuus oli melko vaativa ja tuotti kohtalaisen paljon ennakoimatonta työtä.

Valitettavasti palautteen keruu pilotoinnista sekä yhteistyökumppaneilta että osallistujilta myöhästyi useita viikkoja. Tehtävä jäi vapaaehtoistyönä tehtäväksi ja osui vastuuhenkilölle muiden vastuiden kannalta erittäin kiireiseen aikaan. Palautteiden keruuseen tulee varata resurssia niin, että se pystytään tekemään välittömästi arvioitavan aktiviteetin jälkeen.

Tavoitteena oli tuottaa toimintakonsepti ikäihmisten kokonaishyvinvoinnin ja aktiivisen roolin kehittämiseen ja tukemiseen. Tavoiteltu tulos tuli olla pilotoitu/kokeiltu ja toistamiskelpoinen malli ikäihmisille soveltuvan luontolähtöistä hyvinvointia ja aktiivisuutta sekä pitkän tähtäimen terveyttä parantavasta toimintaviikosta. Hankkeeseen oli määrä hakea pilotoijia seutukunnalta.

Sovitimme pilotoinnin kokemukset konseptikartalle, joka on konkreettinen ja tiivistetty esitys, ja auttaa hahmottamaan ja jäsentämään tietoa työstettävänä olevan tapahtuman tai laajemman palvelun, siis palvelukonseptin, keskeisistä määrittelyistä ja käsitteistä sekä niiden välisistä yhteyksistä. Visualisoitu esitys löytyy tämän raportin liitteenä.

Ikäihmisten viikon toimintakonseptikartta koostuu seuraavasti:
1. Tavoitteet
o Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen
o Minäpystyvyyden parantaminen
o Yhteisöllisyyden vahvistaminen
o Luontolähtöisyysmallin kehittäminen

2. Kohderyhmä
o Ikäryhmä 60+

3. Päivittäiset Teemat ja Aktiviteetit
o Maanantai: Kierrätys, luonnonvärjäys, vesiensuojelu, juristin konsultaatio, savusauna, kirjallisuusilta
o Tiistai: Ravitsemustieto, yhteislaulu, kukkakimput, polkukävely, mehiläishoito, hunajan maistelu, lepakkoretki
o Keskiviikko: Luonnon terveysvaikutukset, metsäpuutarha, pihapelit, ravitsemus, juristin konsultaatio, varautumisilta, radioamatööritoiminta
o Torstai: Taide, munankuorimosaiikki, runopolku, punasavityöt, savusauna, kirjallisuusilta
o Perjantai: Historia, maatalouden historia, palkokasvit, runopolku, observatorio, latotanssit

4. Osallistujien mahdollisuudet
o Valittavana osapäivän, koko päivän tai koko viikon ohjelma

5. Tulokset ja vaikutukset
o Hyvinvointitietoisuuden ja minäpystyvyyden parantaminen
o Yhteisöllisten ja aktivoivien toimintatapojen käyttöön ottaminen
o Ikäihmisten kokemuksen hyödyntäminen kestävien toimintamallien kehittämisessä

Konseptikartasta on tehty visuaalinen malli (Kaavio 1). Kuvan ytimessä on valittu kohderyhmä. Kartassa päivittäiset aktiviteetit on sijoitettu niihin liittyvien tavoitteellisten teemojen kohdalle. Listassa ensimmäisenä ovat ne aktiviteetit, jotka ensisijaisesti palvelevat kyseistä tavoitetta, mutta luetteloon on otettu mukaan myös sellaisia aktiviteettejä, jotka palvelevat useampaa tavoiteteemaa, osana kokonaishyvinvointia.

Seuraavana osoittautui välttämättömäksi tarkastella toimintakonseptikartan toteutusta. Toimintakonseptin toteutusmalli on esitetty yksityiskohtaisesti erillisenä kaaviona (Kaavio 2). Toiminnan toteutus alkaa konseptimallin ytimestä, kohderyhmän valinnasta. Esimerkkitapauksessa valintana oli yli 60 vuotiaiden ikäluokka.

Ensimmäisenä tehtävänä on hyvin ajoissa tutustua kohderyhmään ja siihen liittyviin verkostoihin. Samaan aikaan on välttämätöntä kohderyhmän kulttuuriin. Kohderyhmän omat itse sanoittamansa tarpeet ja toiveet tulee ymmärtää. Yleisesti tutkitut ja tiedossa olevat hyvinvointiin liittyvät tavoitteet ovat avuksi suunnittelun pohjana eikä niitä voida unohtaa, mutta toimintaviikon viestinnän sanoittaminen on pystyttävä integroimaan kohderyhmän omaan hyvinvoinnin asiayhteyksiä kuvaavaan sanoitukseen ja termistöön.

Toinen keskeisin asia suunnittelussa on tavoitteita toteuttavien teemavalintojen tekeminen. Tässä esitellyssä pilotoinnista tavoitteina oli toimintamalli ikäihmisten kokonaishyvinvoinnin ja aktiivisen roolin kehittämiseen ja tukemiseen. Ikäihmisten viikon tuli siis olla osallistava ja aktivoivaja tähdätä kokonaishyvinvoinnin tukemiseen. Tarkemmin teemaviikon tuli tukea luontolähtöistä hyvinvointia ja aktiivisuutta sekä pitkän tähtäimen terveyttä. Pilotoidun viikon teemavalinnan taustana oli ajankohtainen keskustelu ikääntyvän kansanosan roolista yhteiskunnassa, heidän arvostuksestaan yhteiskunnan aktiivisina jäseninä. Tematiikkaan valittiin monipuolisesti kokemuksellista ja elämyksellistä toimintaa, asiatiedon tarjontaa, liikuntaa ja rauhoittumista mahdollisimman aidossa luontoläheisessä ympäristössä. Vaikuttavuuteen pyrkivän teemakokonaisuuden tulee olla jatkumo. Tässä se toteutettiin viikon muodossa. Toinen vaihtoehto voisi olla toisiaan seuraavat tapahtumat vaikka viikoittain. Kokonaisuudesta tehtiin täyden palvelun malli, jossa osallistujat eivät joutuneet huolehtimaan ruokaostoksistaan tai aineistohankinnoista. (Kaavio 2)

Asiantuntijat tulee valita kokonaisuuden kannalta tasapainoisesti ja hyvissä ajoin. Temaattiset resurssitarpeet aiheuttavat monipuolisessa ohjelmassa melko mittavan kokoamistarpeen. Oheisresursseina tulee miettiä tilantarpeet, paikalle saapumiseen ja liikkumiseen liittyvät tarpeet, ja toimintaan liittyvät riskit. Ja lopuksi kaikki edellä kuvattu on vaiheistettava aikataulullisesti tässäkin viiveet ja mahdolliset päällekkäisyydet huomioiden.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Kokemusten perusteella pilotointihankkeen vaikutusta voidaan vielä hyödyntää tarkentamalla tai täsmentämällä toteutuksen roolitusta, palvelupolkua ja tuotteistamista sekä kehittämällä ja laatimalla aktiviteetille realistinen kustannusarvio. Tästä löytyy perusteet ja komponentit pilotoidun aktiviteetin tuotteistamiseen ja mahdolliseen palveluaktiviteetin kiinnittämiseen jatkuvaan Elonkierron, tai muiden toimijoiden, palvelukokonaisuuteen.

Asiantuntijoiden ja muiden toteuttajien keskinäisiä rooleja voidaan kuvata roolikaavion avulla. Sen avulla voidaan selkeästi hahmottaa eri osapuolten vastuut ja tehtävät, mikä helpottaa teemaviikon suunnittelua ja toteutusta.

Tässä ikäihmisten teemaviikkoon kokemukset on sovellettu roolikaavion muotoon (Liitteen kaavio 3):

1. Projektipäällikkö – kokonaisvastuun kantava voima:
o Vastuut: Kokonaisvastuu teemaviikon suunnittelusta ja toteutuksesta, budjetin hallinta, aikataulutus ja resurssien koordinointi.
o Tehtävät: Yhteistyökumppaneiden ja tiimin jäsenten valinta, viestintä ja raportointi, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko.
o Ikäihmisten teemaviikon toteutuksessa myös projektipäällikön tehtävät toteutettiin vapaaehtoistyönä.

2. Ohjelmakoordinaattori – aktiivisuuden generaattori:
o Vastuut: Päivittäisen ohjelman suunnittelu ja koordinointi, osallistujien ohjaus ja neuvonta.
o Tehtävät: Aktiviteettien aikataulutus, tilojen ja materiaalien järjestäminen, osallistujien palautteen kerääminen.

3. Oma asiantuntijaresursointi - sisäiset kumppanit:
o Vastuut: Toteuttajatason sisäinen päivittäisen ohjelman suunnittelu ja koordinointi, tehtäväjaon sopiminen ja työaika-allokaatiot
o Tehtävät: Aktiviteettien aikataulutus, tilojen ja materiaalien järjestäminen

4. Yhteistyökumppanit – erityisasiantuntijuutta tuovat kumppanit:
o Vastuut: Erityisosaamisen ja resurssien tarjoaminen, kuten ravitsemus, luontoasiantuntijuus, juristin konsultaatio, mehiläishoito
o Tehtävät: Aktiviteettien toteutus, asiantuntijaluennot ja työpajat, osallistujien opastus ja neuvonta.

5. Vapaaehtoiset - yhteiskuntapalvelijat:
o Vastuut: Asiantuntijatyö Ikäihmisten teemaviikon pilotoinnissa voitiin toteuttaa myös vapaaehtoistyönä. Tosiasiassa yhdistysten järjestämissä toteutuksissa näin käy hyvin usein. Lisäksi vapaaehtoisten vastuuna voi olla sovittujen käytännön järjestelyjen toteuttaminen ja osallistujien tukeminen.
o Tehtävät: Asiantuntijatyö, osallistujien vastaanotto ja opastus, aktiviteettien avustaminen, ruokailujen ja taukojen järjestäminen.

6. Osallistujat- asiakkaat:
o Vastuut: Aktiivinen osallistuminen teemaviikon ohjelmaan ja palautteen antaminen.
o Tehtävät: Osallistuminen aktiviteetteihin, yhteisöllisyyden edistäminen, kokemusten jakaminen ja palautteen antaminen.

Kokonaisuuteen liittyvä toimintaperiaate pääpiirtein tulee olla toimintakokonaisuutta ohjaavan vastuuhenkilön ymmärryksessä jo suunnittelun alusta lähtien. Suunnittelun perusviestinnän tulee nojautua siihen. Suunnittelun aikana toimintaperiaate tulee sovittaa yhteen kakkien ohjelmaa toteuttavien asiantuntijoiden ja täydentäviä palveluja tekevien toimijoiden kanssa. Toimintaperiaate tulee olla kakkia sitova ja kaikkia motivoiva. Tämä liittyy alustavana jo toteuttajakumppaneiden valintaan, sopimusten tekoon ja viime kädessä kokonaisuuden toteutukseen. Toimintaperiaatteen yhteinen ymmärtäminen on erityisen tärkeä, jos toimintaan tulee poikkeuksia tai toiminnassa joudutaan hallitsemaan esiin tulleita riskitilanteita. Toimintaperiaate on keskeinen ’selkäranka’ palvelupolun rakentamisessa.

Suunnitteluvaiheen seuraava vaihe palveluprosessissa on palvelupolun määrittely. Palvelupolku varmistaa, että osallistujat saavat kokonaisvaltaisen ja positiivisen kokemuksen teemaviikosta, ja että heidän tarpeensa ja toiveensa otetaan huomioon jokaisessa vaiheessa.

Palvelupolku ikäihmisten teemaviikolle voidaan pilotoinnin pohjalta kuvata seuraavasti (esitetty liitteen kaaviossa 4):

1. Ennakkovalmistelu:
o Tiedotus ja markkinointi: Kohderyhmän tavoittaminen eri kanavien kautta, kuten paikallislehdet, sosiaalinen media ja yhteisökeskukset.
o Saavutettavuuden varmistaminen – varmistetaan, että ennakolta määritettyjä kanavia on käytetty, selvitetään potentiaalisten asiakkaiden reaktioita
o Seurataan kilpailevia tai/päällekkäistä tarjontaa

2. Osallistujaviestintä
o Ilmoittautuminen: Osallistujien rekisteröinti ja tarvittavien tietojen kerääminen
o Ruokarajoitteet – tiedotus keittiölle
o Saapumiseen liittyvät ohjeet – ilmoittautumisen palautteena
o Varusteisiin ja pukeutumiseen liittyvät ohjeet
o Muistutus tilaisuudesta

3. Osallistujien saapuminen ja orientaatio:
o Vastaanotto: Osallistujien vastaanotto ja tervetulotoivotus.
o Orientaatio: Viikon ohjelman ja käytännön asioiden esittely, kuten aikataulut, tilat ja turvallisuusohjeet.
o Henkilökohtaiset sopimukset: kuvausoikeudet, osallistujia koskevien tietojen hyväksikäyttö
o Mahdollinen ohjeistusten tarkistaminen
o Osallistujiin liittyvien muutosten/poikkeuksien kirjaaminen

4. Päivittäinen ohjelma:
o Ryhmäytyminen
o Ohjelmalliset aktiviteetit
o Ruokailut
o Välipalat
o Vapaat ajat
o Päivän yhteenveto

5. Viikon päätös ja arviointi:
o Päätösjuhla
o Kiitokset
o Sovitut myöhemmät yhteydet osallistujiin (ja kumppaneihin)
o Palautteen keruu
o Palautteen analysointi (mahdollinen tiedotus siitä, ainakin kumppaneille)
o Aineiston arkistointi

Ikäihmisten teemaviikon kustannusarvio pilotoinnin osalta sisälsi ja jatkossakin tulee sisältää seuraavat osiot:
1. Henkilöstökulut:
o Projektipäällikkö, ohjelmakoordinaattori, yhteistyökumppanit ja vapaaehtoiset. Osa tehtävistä toteutettiin vapaaehtoistyönä, jolle arvioidaan standardin mukainen hinta.

2. Ohjelman toteutus:
o Aktiviteettien järjestäminen, kuten luonnonvärjäys, juristin konsultaatio, savusauna, kirjallisuusillat, mehiläishoito, lepakkoretket, pihapelit, punasavityöt ja latotanssit.

3. Ruokapalvelut:
o Ruokailut ja kahvi/teetarjoomukset toteutettiin Elonkierron omista tuotteista, ja ruokarajoitteet huomioitiin etukäteen.

4. Tilat ja materiaalit:
o Tilojen vuokraus, materiaalit aktiviteetteihin ja mahdolliset kuljetuskustannukset.

5. Turvallisuus ja ensiapu:
o SPR:n valvonta ja ensiapu koko viikon ajan.

6. Markkinointi ja tiedotus:
o Kohderyhmän tavoittaminen eri kanavien kautta, kuten paikallislehdet, sosiaalinen media ja yhteisöverkostot.

Lopuksi Ikäihmisten teemaviikon kustannusarviota tehtiin hankkeen suunniteltujen ja pilotoinnin toteutuneiden kustannusten pohjalta– esitetty (liitteen taulukossa 1 ja 2).

Pilottihankkeen kustannusarvio oli 7982 € ja toteutuneet kustannukset 7355 € lisättynä vapaaehtoistyön arvolla, 3370 €, joten hankkeen kulut kustannukset 10 903 euroa ylittivät pilotoinnin suunnitellut kustannukset 2920,80 eurolla. Suurimmat poikkeamat kuluissa olivat henkilöstökulujen ylittyminen ja vastaavasti ulkopuolisien palvelujen kustannusten alittuminen. Vapaaehtoistyön arvo, alustavasti määritelty tasolle 799 €; toteutui kolminkertaisena. Kun ruokailuissa käytettiin Elonkierron omia raaka-aineita, ruokailujen eteen jouduttiin tekemään hyvin paljon työtä. Kustannuksissa ei ole otettu huomioon kohtuullisen pientä ruokailuihin hankittujen täydentävien raaka-aineiden arvoa.

Pilotoinnin kokemusten pohjalta realistinen ja kannattava kustannusarvio ikäihmisten viikolle voisi olla alla kuvatun mukainen. Tässä päivittäin tasoitetuksi osallistujamääräksi on laskettu 20 henkilöä. Arvion mukaan kokonaiskustannukseksi tulisi 12 000 € ja osallistujan päiväkustannukseksi 120 €, mikä vaikuttaa hyvin realistiselta päivähinnalta tämäntapaisista palveluista (liitteen taulukko 3).

Lopuksi edettiin tuotteistamiseen. Tuotteistaminen on prosessi, jossa palvelu tai tuote kehitetään ja muokataan myytäväksi ja toistettavaksi kokonaisuudeksi. Ikäihmisten teemaviikon tuotteistaminen voidaan kuvata seuraavasti:
1. Kohderyhmän valinta ja ymmärtäminen:
o Kohderyhmän ymmärtämiseen ja tuotteen kuvaamisen sanoittamiseen tulee kiinnittää hyvin paljon enemmän huomiota kuin pilotoinnin yhteydessä.

2. Teemojen ja tavoitteiden määrittely:
o Pilotoinnin teemoitettu malli osoittautui käyttökelposeksi ja tuki hyvin tavoitteiden saavuttamista. Yllä esitettyjen kuvausten pohjalta se on pyritty tekemään myös helposti toistettavaksi.

3. Ohjelman suunnittelu ja pilotointi:
o Pilotoinnin kuvauksen avulla on tässä pyritty varmistamaan ohjelman suunnittelun ja toteutuksen toistettavuus tarvittavin parannustarpein, joita on pyritty erittelemään.

4. Asiantuntijoiden ja resurssien valinta:
o Pilotoinnin resurssien valinta osoittautui erittäin onnistuneeksi ja tässä mielessä pilotointia tarjotaan esimerkiksi.

5. Markkinointi ja tiedotus:
o Osallistujatiedotuksessa todettiin pilotoinnissa lieviä puutteita; toimintamallissa ne on pyritty korjaamaan ja tuottamaan toimiva malli.
o Markkinointiin tulee kiinnittää pilotoinnin markkinointia huomattavasti enemmän huomiota, yhtäältä entistä paremman markkinointikanavien valinnan osalta ja toisaalta markkinointiargumenttien paremman määrittelyn kautta (markkinointi kohderyhmän kulttuuriin ja sanoituksiin integroimalla)
o Markkinoinnin ja tiedotuksen kattavuutta tulee pyrkiä selvästi laajentamaan.

6. Palautteen kerääminen ja arviointi:
o Osallistujien ja kumppaneiden palaute tulee kerätä välittömästi toimintaviikon päätyttyä ja sen tuloksesta on informoitava molempia ryhmiä. Palautteen analysointiin on syytä varata resurssia.
o Myös toimintaviikon aineistojen arkistointiin tulee varata resurssi.

Edellä kuvatulla tuotteistaminen pyritään varmistamaan, että Ikäihmisten teemaviikko on selkeästi määritelty, toistettavissa ja myytävissä oleva kokonaisuus, joka vastaa valitun kohderyhmän tarpeisiin ja hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin.