Ikielo – permakulttuurin ja uudistavan elämäntavan festivaali

Hankkeen yhteenveto

Tavoitteena oli luoda toistettavissa oleva festivaalikonsepti, joka elävöittää Karjalohjan seutua, innostaa ihmisiä kestävään elämäntapamurrokseen ja perehdyttää permakulttuuriin. Suomessa ei aiemmin ollut kansallista permakulttuurifestivaalia eikä Karjalohjalla kestävän elämän kesätapahtumaa. Toteutus vastasi pitkälti hankesuunnitelmaa.

Hankkeessa toteutettiin nelipäiväinen festivaali. Festivaalista vastasi seitsemän hengen ydintiimi sekä 30 vapaaehtoista ja 70 ohjelmantarjoajaa. Osallistujia oli n. 300. Ohjelmaan kuului 67 työpajaa: käytännön taitoja, vierailukäyntejä ja keskusteluja. Ekologisuus ja saavutettavuus huomioitiin mm. pyörälainaamon ja lastenohjelman avulla.

Hanke elävöitti Karjalohjaa tuomalla alueelle kävijöitä, asiakasvirtaa, uutta yhteistyötä ja medianäkyvyyttä. Festivaali myötävaikutti uusien kestävyyteen liittyvien paikallishankkeiden käynnistymiseen. Permakulttuurin tunnettuus kasvoi, mikä näkyi mm. permakulttuuriyhdistyksen jäsenmäärän kasvuna.

Jatkokehittämisen kohteina tunnistettiin talkoolaisten ja tiimin ajoittainen liiallinen kuormittuminen, infopisteen ja ruokailumaksujen järjestelyjen sekavuus, sekä festivaaliaikaisen viestinnän haasteet.

Hankkeen keskeinen tulos on toimiva festivaalikonsepti, työskentelypohjat ja käytännöt, joita hyödynnetään jatkossa. Ikielo tullaan järjestämään kahden vuoden välein. Seuraaville festivaaleille on jo saatu rahoitus. Hanke loi pysyvää pohjaa Karjalohjan kestävyystoiminnalle ja valtakunnalliselle yhteistyölle.

Toteutus

Hankkeessa luotiin Ikielo-festivaalikonsepti ja toteutettiin nelipäiväinen festivaali Karjalohjalla heinäkuussa 2025. Hanke toteutui hyvin pitkälti hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Suomen permakulttuuriyhdistyksen aktiivien ohella palkallisena hankehenkilöstönä tuottaja ja koordinaattori, sekä ostopalveluna hankittu viestintä- ja nettisivuvastaava. Näiden muodostama seitsemän hengen ydintiimi koordinoi festivaalin toteutusta säännöllisissä etä- sekä lähitapaamisissa. Kokouskäytännöissä hyödynnettiin sosiokratian menetelmiä. Etäkeskustelua käytiin Discord-palvelimella, jossa myös permakulttuuriyhdistyksen hallitus pääsi seuraamaan ja kommentoimaan festivaaliprosessia. Lisäksi toteutukseen osallistui 30 vapaaehtoistyöntekijää, 70 ohjelmantarjoajaa ja ruokapalveluntarjoajat.

Ensimmäiset hankekuukaudet vuoden 2025 alussa kuluivat ydintiimin yhteistyökäytäntöjen ja työskentelypohjien luomiseen, festivaalivision kiteyttämiseen ja teeman valitsemiseen, sekä visuaalisen ilmeen suunnitteluun.

Hankkeen nettisivut ja somekanavat, sekä ohjelmantarjoajien ja vapaaehtoisten haku julkaistiin lopputalvesta. Viestintää ja markkinointia toteutettiin aktiivisesti läpi kevät-kesäkauden. Festivaalitiimi tapasi 1-2 kertaa kuukaudessa ja hanketyöntekijät useammin. Isoista linjoista päätettiin yhdessä ja käytännöllinen työ tehtiin itsenäisesti ja pienryhmissä. Huhtikuussa järjestettiin avoin infotilaisuus, jossa paikalliset toimijat ja asukkaat saivat lisätietoa hankkeesta ja osallistumismahdollisuuksista. Paikalle saapui tai kiinnostusta osoitti useiden paikallisten yhdistysten edustajia. Näistä kaikki eivät kuitenkaan lopulta ehtineet osallistua festivaalien järjestelyihin (esim. Martat, Eläkeläiset, Seurakunta).

Festivaaliohjelman rakentaminen tapahtui pääosin loppukevään ja alkukesän aikana. Hienosäätöä toteutettiin aivan festivaaliin asti. Ohjelmasta haluttiin tehdä monipuolinen niin tekemisen tavoiltaan kuin sisällöiltään, ja tässä onnistuttiin. Mukaan kutsuttiin ohjelmantarjoajia laajasti myös permakulttuuripiirin ulkopuolelta.

Kesäkauden aikana huolehdittiin festivaalin käytännön järjestelyt kuntoon. Tähän kuului mm. majoituspalvelut ja ruokapalvelut, kahden paikallisen yhdistyksen järjestämät festivaalikahviot, avoin toripäivä, saunat, ääni- ja esitystekniikka, lastenalue ja festivaalifasiliteetit. Lisäksi kirjoitettiin turvallisuus- ja ensiapusuunnitelmat ja hoidettiin lupa-asiat kuntoon. Viestintä ohjelmantarjoajien, osallistuijen ja vapaaehtoisten kanssa tuotti myös paljon työtä läpi kesän.

Festivaali toteutettiin suunnitellusti 24.-27.7. Karjalohjan Kylätalo Kehrällä ja Seurojentalolla, sekä pyörämatkan päässä olevissa seitsemässä vierailukohteissa. Ohjelma oli erittäin monipuolinen. Festivaalilla toteutettiin 67 työpajaa: käytännön tekemistä, keskusteluja, vierailukäyntejä ja kehollista ohjelmaa. Kestävää kulttuuria ja permakulttuuria lähestyttiin useista näkökulmista – käytännöllisistä ratkaisuista filosofisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Käytännölliset työpajat, kuten kompostointi, savirakentaminen, pyöränkorjauspaja, aurinkolaturipaja ja vierailukäynnit, tarjosivat konkreettisia esimerkkejä arjessa sovellettavista ratkaisuista. Ideapajoissa kehitettiin omaa ja yhteistä ajattelua ja suunniteltiin yhteistoimintaa. Vierailukohteissa esiteltiin esimerkiksi permakulttuupuutarhoja ja ekorakentamista. Maksuton toritapahtuma toi kestävän elämäntavan teemat näkyville paikallisille asukkaille ja kesävieraille. Tähän kuului puheenvuoroja sekä esittely- ja myyntipöytiä Karjalohjan kesätorilla, pop-up ravintola ja avoimia työpajoja. Festivaali-iltoihin saatiin kulttuuriohjelmaa tekemällä yhteistyötä Karjalohjan Elävä Kulttuuri ry:n eli KaeKu:n kanssa. Tämän lisäksi Ikielo tarjosi Open Stage-iltamia, joissa nähtiin festivaaliosallistujilta monenlaisia viihdyttäviä taidonnäytteitä. Iltaohjelmaan kuului myös saunomista.

Vierailukohteisiin liikuttiin pääosin festivaalin pyörälainaamosta lainatuilla polkupyörillä. Tämä oli ekologisen festivaalin hengen mukaista ja sai paljon kiitosta. Festivaaliravintoloiden tarjoama ruoka oli luomupainotteista kasvisruokaa, jossa painotettiin paikallisia raaka-aineita ja satokauden tuotteita. Saavutettavuudesta huolehdittiin tarjoamalla vähävaraisille tuettu osallistumismaksu, ja järjestämällä lastenhoitoa ja lastenohjelmaa.

30 hengen vapaaehtoisporukka huolehti mm. festivaalin pystytyksestä ja purusta, turvallisuudesta, siistimisestä, dokumentoinnista jne. Vapaaehtoisvoimin mm. korjattiin n. 40 polkupyörää ja rakennettiin kompostikäymälät festivaalin ajaksi.

Festivaalin jälkeen ydintiimi on huolehtinut jälkiviestinnästä ja palautteen keräämisestä sekä analysoimisesta. Palautelomakkeet ja -keskustelut jäsennettiin hankehakemuksen pohjalta kiteytettyjen strategisten tavoitteiden ja mittareiden mukaisesti. Tiimi tapasi kasvotusten marraskuussa arvioinnin ja loppujuhlistuksen merkeissä. Tällöin käytiin myös läpi hankkeessa kehitetyn festivaalikonseptin erilaisia työpohjia sekä festivaalin jälkiviestintää varten tuotettuja videoita.

Hankkeessa ei jouduttu juurikaan tekemään muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin, mutta ennakoimattomia yksityiskohtia ilmeni toki prosessin kuluessa. Esimerkiksi lupa-asioista huolehtiminen oli yllättävän työlästä. Lupiin ja turvallisuuteen liittyvät järjestelyt saatiin kuitenkin tehtyä huolellisesti eikä niihin liittyviä haasteita tai yllättäviä tilanteita tullut. Infopisteen ja ruokailun järjestelyt aiheuttivat myös festivaalin aikana päänvaivaa. Tästä opittiin ja hyvät käytännöt kirjattiin ylös.

Talkoolaisten ja rakentajien työkuorma oli ajoittain erittäin suuri, ja jatkossa rakennusaikaa ja työnjakoa on tarpeen kehittää jaksamisen tukemiseksi. Vastikkeettoman työn tunteja kertyi valtavasti enemmän kuin hankesuunnitelmassa oli määritelty. Myös ydintiimi oli toisinaan turhan kuormittunut. Työkuorman uskotaan olevan huomattavasti kevyempi jatkossa.

Viestinnän toteuttaminen tiimityönä onnistui hyvin yhteistyötä sujuvoittavien työpohjien avulla. Viestintään liittyvänä haasteena todettiin että eri kohderyhmien tavoittaminen vaatii erilaista viestintää, minkä samanaikainen toteuttaminen on hankalaa. Viestinnän luomat mielikuvat ovat erittäin merkittävässä roolissa siinä, minkälaista osallistujakuntaa saadaan houkuteltua paikalle. Viestinnän käytännön toteutukseen liittyen jatkossa Canva-sovelluksessa toteutettuja visuaalisia pohjia pitäisi yksinkertaistaa jotta viestintään ei kuluisi niin paljon aikaa. Wordpress Divi-teeman mahdollisuuksia olisi voinut hyödyntää enemmän. Tämä olisi vaatinut paremman perehdytyksen alussa.

Festivaaliaikaisesta viestinnästä nousi esille kehittämiskohteita. Osallistujajoukon yhteinen Whatsapp-yhteisö toimi hyvin ja mahdollisti itseorganisoitumisen. Älypuhelimiin nojaava viestintä ei kuitenkaan tavoittanut kaikkia osallistujia. Palautteessa esitettiin toive älypuhelittomasta tapahtumasta, mikä olisi hyvä idea ekologisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia korostavalle festivaalille. Osallistujat olisivat toivoneet infotaulua keskinäiseen viestimiseen, sekä ohjelma-aikataulun paperitulosteena.

Hankkeen kustannukset vastasivat pääpiirteittäin suunniteltua. Markkinointiin olisi ollut hyvä budjetoida enemmän. Suurtulosteet olivat kalliita ja maksulliseen mainostamiseen ei somemainosten lisäksi ollut varaa. Hankesuunnitelmassa oli mainittuna koostevideon toteuttaminen, mutta tähän ei ollut alunperin varattu budjettia. Materiaalikulut olivat suunniteltua pienemmät, koska saatiin paljon kierrätettynä ja lahjoitettuna. Huussit rakennettiin itse. Paikalliseen liikkumiseen käytetyistä polkupyöristä ei tullut juurikaan kustannuksia, koska ne saatiin lainaan ja korjattiin vapaaehtoistyönä. Majoituskustannukset nousivat suunniteltua korkeammiksi, koska vuokrattiin monitoimihalli työpajanpitäjien ja osallistujien majoitukseen, sekä palvelemaan festariohjelmaa työpajatilana.

Tulokset

Hankkeella oli kolme päätavoitetta: 1.Karjalohjan seudun elävöittäminen, 2. Ihmisten innostaminen ja opastaminen kestävään elämäntapamurrokseen, 3.Toistettavissa olevan tapahtumakonseptin luominen. Tulokset olivat seuraavat:

1. Karjalohjan seudun elävöittäminen
Karjalohjan seutua nostettiin esille verkkoviestinnässä ja lehtijulkaisuissa. Festivaali houkutteli paikalle kiitettävän määrän paikallisia asukkaita, jotka kiittelivät siitä että festivaali toi kylille “pöhinää”. Maksavien osallistujien lisäksi avoin yleisöohjelma kesätorin yhteydessä tavoitti laajemman joukon paikallisia asukkaita ja mökkiläisiä, joille festivaalin teemat saattoivat olla hyvinkin uusia. Tapahtuma toi asiakasvirtaa paikallisille palveluille, kuten kaupalle ja majoituspalveluille. Toritapahtuma tarjosi pienyrittäjille mahdollisuuden tuotteidensa ja toimintansa esittelyyn. Festivaalin pop-up ravintoloita pyörittivät kaksi paikallista kokkia ja festivaalikahvioilla kaksi yhdistystä tekivät omaa varainhankintaa. Paikallisiin yhteistyökumppaneihin kuului ainakin: KaekU ry, Sammatin Vapaa Kyläkoulu, Myötäpäiväiset, Lohja Spa, Kylänpään kotitila, Iso-orvokkiniityn permakulttuuritila, Pihlajamäki, Vaunumäen minitaloyhteisö, Yhteismetsä Tuohi ja Kylätalo Kehrä, sekä paikallista 22 osaajaa ohjelmantarjoajina. Festivaalin pyöräpajassa korjattiin 40 paikallisilta lainattua polkupyörää festarikäyttöön.

Monet ulkopaikkakuntalaisista osallistujista eivät olleet ennen käyneet Karjalohjalla. Palautteen perusteella monet olivat yllättyneitä Karjalohjan aktiivisesta kestävyystoiminnasta ja inspiroituivat ottamaan siitä mallia omilla paikkakunnillaan. Festari tarjosi paljon käytännöllisiä esimerkkejä toimista, jotka ovat toteutettavissa myös muualla.

Festivaalin jälkeen Kylätalo Kehrä on saanut uutta puhtia kestävän elämäntavan keskuksena. Festivaalin karjalohjalainen ydintiimi on jatkanut yhteistyötä. Toimintaa kehitetään ja uusia apurahahakemuksia on jo kirjoitettu. Karjalohjan Kansankeittiö ja Kestävä Kylä Karjalohja -toimintaryhmä ovat aktivoituneet. Festivaaleilta jäi talteen pyöränkorjaustyökaluja ja pysyvämpi polkupyöräverstas on kehitteillä.

Festivaali vahvisti paikallista yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Festivaalin järjestämiseen osallistui erilaisissa rooleissa lähes 50 paikallista ihmistä. Kokonaisosallistujamäärä oli yli 300. Osallistava ohjelma edesauttoi ihmisten välistä kohtaamista, keskusteluja ja tutustumista. Festivaalin hyvää tunnelmaa ja yhteishenkeä kehuttiin paljon. Vapaaehtoiset olivat kuitenkin niin kiireisiä, että heidän välinen yhteisöllisyyden rakentuminen jäi toivottua vähäisemmäksi.

Alunperin oli ajatus osallistaa monipuolisesti erilaisia paikallisia yhdistyksiä ja muita toimijoita festivaalin järjestelyihin ja ohjelman tuottamiseen. Tämä toteutui, mutta toivottua heikommin. Useat yhdistykset totesivat ettei heillä ollut resursseja lähteä lyhyellä varoituksella mukaan. On myös mahdollista että festivaali nähtiin liian vaihtoehtoisena. Yritysten osalta Leader-tuki ei mahdollistanut yhteistyötä. Tämä vähensi festivaalin mahdollisuuksia kestävän yritystoiminnan edistäjänä, vaikka sitä oli lupailtu hankesopimuksessa. Useita yleisemmin talouteen liittyviä työpajoja toteutettiin kyllä. Useita yrityksiä osallistui omaehtoisesti kesätorille.

2. Ihmisten innostaminen ja opastaminen kestävään elämäntapamurrokseen

Festivaali onnistui innostamaan ja opastamaan osallistujia kohti kestävää elämäntapaa monipuolisesti ja syvällisesti. Kestävää kulttuuria ja permakulttuuria lähestyttiin useista näkökulmista – käytännöllisistä ratkaisuista filosofisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Käytännölliset työpajat, kuten kompostointi, savirakentaminen, pyöränkorjauspaja, aurinkolaturipaja ja vierailukäynnit, tarjosivat konkreettisia esimerkkejä arjessa sovellettavista ratkaisuista. Festivaali onnistui tuomaan yhteen monipuolisesti kestävän elämäntavan toimijoita myös permakulttuuripiirin ulkopuolelta (yhdistykset, yrittäjät ja toimintaryhmät, filosofit, tutkijat, ekorakentajat, luonnonsuojelijat, ekokyläihmiset, taiteilijat jne).

Työpajat ja osallistava ohjelma synnyttivät merkityksellisiä kohtaamisia, keskusteluja ja verkostoitumista. Festivaali toi yhteen ihmisiä, joille teemat olivat entuudestaan tuttuja, sekä osallistujia, joille kestävän elämäntavan kysymykset olivat uusia. Hyvä tunnelma ja yhteishenki madalsivat kynnystä tutustua toisiin ja toivon mukaan edesauttavat myös hakeutumista kestävään toimintaan festivaalin jälkeen.

Festivaali sekä siihen liityvä viestintä lisäsivät permakulttuurin tunnettuutta. Lehtiartikkelit lehdissä kuten Maaseudun Tulevaisuus ja Länsi-Uusimaa, sekä avoin toritapahtuma tavoittivat yleisöä, joka ei välttämättä kuulu valmiiksi ympäristö- tai permakulttuuripiireihin. Permakulttuuriyhdistyksen jäsenmäärä kasvoi merkittävästi (+55). Festivaalin osana tarjottiin myös Permakulttuurin perusteet -kurssi. Tällä edistettiin Suomen permakulttuuriyhdistyksen koulutustarjonnan kehittämistä. Kurssikokonaisuuden toteutuksessa ilmeni etenkin aikataulullisia haasteita, mutta idea koettiin arvokkaaksi ja kokeilu tarjoaa hyvän pohjan jatkokehittämiselle. Ohjelmantarjoajiin kuului lähestulkoon kaikki Suomen keskeiset permakulttuuriopettajat. Festivaali palveli heidän opetustaitojensa ja tarjonnan sisällöllistä kehittymistä. Yksi merkittäviä onnistumisia oli erilaisten kestävyystoimijoiden tuominen yhteen, mikä edisti permakulttuuriajattelun leviämistä laajemmalle asiantuntijapiireissä. Jatkossa permakulttuuriin liittyvää tietoa voisi asettaa festivaaleilla esille esim. julisteiden muodossa itsenäistä tutustumista varten.

Festivaalin osatavoite kestävän liiketoiminnan edistäjänä toteutui osittain. Kestävään talouteen liittyvää ohjelmaa kiiteltiin. Läsnä oli paljon ihmisiä jotka näyttivät omalla esimerkillään että kestävää tulevaisuutta edistävien työpaikkojen löytäminen ja luominen on mahdollista. Leader-rahoitus rajoitti yritysyhteistyön mahdollisuuksia, mutta jatkossa tähän haluttaisiin panostaa.

3. Toistettavissa olevan tapahtumakonseptin luominen

Ikielo 2025 loi vahvan perustan toistettavalle ja kehittyvälle tapahtumakonseptille. Festivaalin järjestämisen tueksi luotiin laaja kokonaisuus työskentelypohjia, aikatauluja ja organisointidokumentteja. Nämä helpottavat merkittävästi tulevien tapahtumien suunnittelua ja vähentävät tarvittavaa työmäärää. Pohjiin ja materiaaleihin kuuluu mm. ohjelmasuunnitteludokumentti, budjetti- ja kuluseurantataulukko, aikataulut, tehtävälistat ja roolikuvaukset, valokuvapankki, hakulomakkeet ohjelmantarjoajille ja vapaaehtoisille, infokirjeet sekä turvallisuus- ja lupapaperit.

Festivaalille rakennettiin visuaalinen ilme, nettisivut, somekanavat ja viestintäpohjat, joita voidaan hyödyntää ja kehittää tulevissa toteutuksissa. Nettisivut keräsivät reilusti yli 6000 kävijää, Facebook tapahtumakutsuun reagoi 1400 ihmistä ja Instagramiin kerättiin 340 seuraajaa. Viestinnän dokumentointi ja käytännön kokemus luovat hyvän pohjan tuleville festivaaleille ja realistisemman käsityksen viestinnän resursointitarpeista.

Festivaaleista opittiin valtavasti ja seuraavan tapahtuman järjestäminen tulee olemaan huomattavasti kevyempää. Täten saavutettiin hankkeen keskeisin tavoite.

Tuloksista viestiminen:

Festivaalia markkinoitiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja nettisivujen välityksellä aikaisesta keväästä alkaen. Festivaalitunnelmia jaettiin sosiaalisessa mediassa tapahtuman aikana. Lehtiartikkeleita ilmestyi yksi ennen festivaalia (Länsi-Uusimaa) ja kolme festivaalin jälkeen (Maaseudun tulevaisuus x2, Elonkehä). Festivaalin jälkeen julkaistiin sosiaalisessa mediassa ja nettisivulla koostevideo ja yhdistyksen nettisivulla blogikirjoitus. Festivaalin osallistujat ovat myös jakaneet festivaalikokemuksiaan ahkerasti sosiaalisessa mediassa.

LIITE: kuvakooste

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeessa luotiin konsepti festivaalin toteutukselle. Ikielo-festivaali on tarkoitus järjestää tulevaisuudessa kahden vuoden välein, joista joka toinen kerta se toteutetaan yhdessä pohjoismaisen permakulttuurifestivaalin kanssa ja joka toinen kerta kansallisena tapahtumana. Permakulttuuriyhdistys ja karjalohjalaiset kestävyystoimijat ovat sitoutuneita tähän suunnitelmaan. Festivaalin yhteistyökumppanit kuten paikalliset vierailukohteet olivat tyytyväisiä yhteistyöhön ja mukana myös jatkossa. Keskusteluja on avattu myös muiden, kansallisten yhdistys- ja kulttuuritoimijoiden kanssa, jotka voisivat jatkossa lähteä mukaan festivaalin yhteisjärjestäjiksi. Valtaosa ohjelmantarjoajista on varmasti kiinnostuneita yhteistyöstä myös jatkossa. Heidän tietonsa on tallessa seuraavaa tapahtumaa varten.

Kun Ikielosta syntyy pysyvä ja tunnettu kesätapahtuma, sillä tulee olemaan merkittävä rooli suomalaisen kansalaislähtöisen kestävyystoiminnan edesauttamisessa. Ikielo tulee jatkamaan ihmisten innostamista ja opastamista kestävään elämäntapamurrokseen. Se tulee myös kokoamaan yhteen kestävyysliikkeen avaintoimijoita, ajattelijoita ja osaajia. Kohtaamisen, verkostoitumisen ja yhdessä oppimisen edesauttaminen kasvattaa toimijoiden vaikuttavuutta. Lisäksi Ikielo tulee jatkossakin elävöittämään Karjalohjan kyläyhteisöä ja tuomaan asiakasvirtaa paikallisille yrittäjille.

Seuraavalle eli vuoden 2027 festivaalille on jo haettu ja saatu Nordic Culture Pointin rahoitus. Rahoitus kattaa pohjoismaisen festivaalin järjestämisen Ruotsissa kesällä 2026 ja kansainvälistä yleisöä huomioivan Ikielo goes Nordic-festivaalin Karjalohjalla kesällä 2027. Molempien festivaalien järjestämisessä tullaan hyödyntämään tässä hankkeessa luotua festivaalikonseptia. Ruotsin festivaali tulee toki poikkeamaan monella tavalla Ikielosta, mutta suuri osa hyväksi todetuista käytännöistä ja työskentelypohjista tulee olemaan hyödyllisiä myös siellä. Seuraava Ikielo tulee työskentelypohjien ja kertyneen kokemuksen pohjalta olemaan huomattavasti helpompi järjestää. Tämä oli hankkeen keskeinen tavoite ja tulos.

Festivaali on jo nyt myötävaikuttanut paikallisen kestävyystoiminnan aktivoitumiseen. Ikieloon osallistuneet, kestävyysaiheista kiinnostuneet paikalliset ihmiset ovat tiivistäneet vuorovaikutustaan. Paljon uusia ideoita ja toiminta-aloitteita on syntynyt. Kestävä Kylä Karjalohja -toimintaryhmä on pitkän tauon jälkeen ryhtynyt pitämään “puhetta ja parsintaa” kokoontumisia parin viikon välein. Karjalohjan Kansankeittiö on tarjonnut syksyn ajan edullista, yhteisöllisesti valmistettua lounasta joka toinen sunnuntai kylätalo Kehrällä. Yhteisöllisen kahvila-ravintolan ja luomu-osuuskaupan perustaminen on tekeillä. Festivaaleilta jäi talteen pyöränkorjaustyökaluja ja pysyvämpi polkupyöräverstas on kehitteillä. Kylätalo Kehrää on ryhdytty kehittämään kestävyyskeskuksena ja tähän on saatu pieni rahoitus EU:n DEAR-ohjelmaan kuuluvasta Funding Fairer Futures -hankkeesta. Lisärahoituksen haku on suunnitteilla. Karjalohjan kylätoiminta on yleisesti aktivoitunut paljon vuonna 2025, mm. Karjalohja ry:n perustamisen ja terveyskeskuksen lakkauttamisuhan vuoksi. Tämä on edistänyt eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Ikielon toimintaryhmän jäsenet ovat jatkaneet keskinäistä yhteistyötään ja tuovat yhdessä kestävyysnäkökulmaa mukaan paikalliskehittämiseen liittyviin keskusteluihin ja suunnitelmiin.