Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen

Metsänomistajille suunnatussa webinaarissa asiantuntijat avasivat ajankohtaisia näkökulmia ja käytännön ratkaisuja metsänuudistamiseen. Webinaarissa osallistujat saivat tietoa kestävää metsänhoitoa tukevista uudistamisvaihtoehdoista ja kuulivat kuinka teknologia voi tulevaisuudessa auttaa vähentämään hirvivahinkoja.

Ilmastonmuutoksen eteneminen aiheuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän tuhoriskejä metsillemme. Niihin on hyvä varautua jo metsänuudistamisvaiheessa. Uudistamistoimet vaikuttavat merkittävästi myös metsikön tulevaan hiilensidontaan. Webinaarissa Metsäkeskuksen ilmastoasiantuntija Juha Tuononen kertoi kuinka eri uudistamismenetelmät ja jatkuva kasvatus vaikuttavat metsikön kykyyn sitoa hiiltä. Hänen viestinsä oli, että uudistamistoimien oikealla valinnalla metsänomistaja voi lisätä metsikön hiilensidontaa ja samalla turvata metsänsä tuottavuuden.

Hirvieläinten aiheuttamat vahingot taimikoissa maksavat metsänomistajille vuosittain miljoonia euroja. Uusi teknologia voi tuoda ratkaisuja hirvivahinkojen torjuntaan. Dronet ja tekoäly voivat tulevaisuudessa mahdollistaa syönninestoaineen kohdennetun levityksen ja taimikoiden tarkemman seurannan. Webinaarissa Venla Wallius kertoi uusimmista kokeiluista ja saaduista tuloksista.

Lopuksi Minna Hassinen esitteli aiheeseen liittyviä lisätietovinkkejä.

Pääset tutustumaan webinaarin materiaaleihin tästä linkistä.

Metsäalan ammattilaisille suunnatussa webinaarissa käsiteltiin turvemaiden käytön ja hoidon ajankohtaisia asioita: kasvatusmenetelmän valintaa, vesienhallintaa ja tukimahdollisuuksia.

Webinaarin keskiössä oli Sotkamon Uudenniitynsuolla sijaitseva demokohde. Webinaarissa Tornator Oyj:n suunnitteluasiantuntija Reijo Mulari kertoi kohteella toteutetuista jatkuvan kasvatuksen hakkuista ja niiden suunnittelusta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Lauri Männistö kertoi Motti-simulaattorilla tekemistään laskelmista, joissa verrattiin kohteen puuntuotosta, hiilensidontaa ja taloudellista kannattavuutta jatkuvassa ja jaksollisessa kasvatuksessa. Janne Turunen KymppiMetsä Oy:stä kertoi havainnollisesti turvemaiden vesitalouden hallinnan suunnittelusta.

Lisäksi Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Heikki Kraft kertoi suometsänhoidon metka-tuen ehdoista ja vaatimuksista hoitosuunnitelman laatijan näkökulmasta.

Voit tutustua webinaarin materiaaleihin Metsäkeskuksen materiaalipankissa.

Webinaarissa käsiteltiin luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan huomioimista metsän hoidossa ja käytössä. Luonnon monimuotoisuuden ja metsän ilmastokestävyyden huomioiminen ovat olennainen osa kestävää metsätaloutta. Webinaarissa Soili Haikarainen (Luke) kertoi simulaatiotutkimuksesta, jonka tulosten perusteella sekä luonnon monimuotoisuutta että hiilensidontaa voidaan edistää erilaisilla hakkuu- ja metsänhoitomenetelmien valinnalla tinkimättä hakkuumääristä. Samalla voidaan myös pienentää metsätaloudesta aiheutuvia vesistöpäästöjä ja parantaa näin vesistöjen tilaa.

Lauri Männistö (Luke) kertoi puulajivalikoiman monipuolistamisesta ja sen hyödyistä. Hän totesi, että sekapuustoisuudella on useita hyötyjä. Se mm. parantaa maaperän rakennetta, lisää luonnon monimuotoisuutta, lisää kestävyyttä monia tuhonaiheuttajia vastaan ja parantaa monikäyttömahdollisuuksia. Sekapuustoisuutta voi edistää joko luontaisella taimiaineksella tai viljelemällä eri puulajeja. Hän myös korosti sekapuustoisuuden ylläpidon ja puulajien erilaisten kasvupaikkavaatimusten huomioimisen tärkeyttä jokaisessa metsänhoitovaiheessa.

Jenni Pirinen (Suomen riistakeskus) kertoi riistan huomioimisesta metsänhoidossa. Hän korosti, että riista hyötyy, kun metsänhoidossa huomioi suojan ja riistan ravintokasvien säilymisen metsässä. Suojatiheiköt ja vähempiarvoisten puulajien, kuten pihlajan säästäminen ovat helppoja ja kustannustehokkaita keinoja suosia riistaa.

Webinaarin lopuksi Minna Hassinen (Suomen metsäkeskus) esitteli Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen hankkeessa tuotettua Metsien ilmastokestävyys -verkkokoulutussarjaa.

Webinaarissa pidetyt esitykset löytyvät Metsäkeskuksen materiaalipankista.

Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen -hankkeessa on tuotettu verkkokoulutussarja, joka käsittelee metsien ilmastokestävyyttä. Ilmastokestävyydellä tarkoitetaan sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista että ilmastonmuutoksen hillintää. Molemmat näkökulmat on huomioitu kursseissa.

Koulutukset on suunnattu lähinnä metsänomistajille. Kurssin lisätieto-osioihin sisältyy myös syventävää tietoa, jonka ansiosta ne sopivat myös metsäalan ammattilaisten perustasolle.

Koulutukset ovat kaikille avoimia, eikä niiden suorittamiseen tarvita kirjautumista. Koulutukset on tarkoitettu kaikkien metsien ilmastokestävyydestä kiinnostuneiden henkilöiden omatoimiseen tiedonhakuun ja oppimiseen.  Ne eivät siis ole kursseja siinä mielessä, että niihin ei liity esimerkiksi koetta. Koulutuksissa voi olla joitakin tehtäviä, joilla voi testata omaa oppimistaan, mutta tehtävien suorituksia ei rekisteröidä millään tavalla. Rohkeasti siis opiskelemaan uutta verkkokoulutusten kautta!

Metsien ilmastokestävyys -verkkokoulutussarja koostuu kuudesta osiosta:

Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin

Ilmastokestävä metsänuudistaminen

Taimikko ja kasvatusmetsä hiilinieluna

Jatkuva kasvatus ja metsikön hiilitase kivennäismailla

Suometsien ilmastokestävä hoito

Hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen talousmetsissä

Ojitettujen turvemaiden puuntuotannossa on tärkeää huomioida vesiensuojelu. Turvemaiden ojien kunnostuksesta aiheutuvaa ravinteiden ja humuksen huuhtoutumista alapuolisiin vesistöihin voidaan minimoida vesiensuojelurakenteilla sekä metsänkasvatusmenetelmillä, joiden avulla ojien kunnostustarve voidaan minimoida.

Tapahtumassa tutustutaan monipuoliseen ja laajaan turvemaakohteeseen, jossa ojien kunnostustarvetta on olennaisesti vähennetty ylläpitämällä puuston aikaansaamaa haihdutusta. Jatkuvan kasvatuksen avulla puusto on pidetty jatkuvasti peitteisenä ja tuhkalannoitusten avulla haihduttavaa neulasmassaa on saatu lisättyä. Näin haihdutus on ollut riittävän suurta pitämään veden pinnan riittävän alhaalla ilman suurempaa ojien kunnostusta. Tapahtumassa esitellään myös vesiensuojelurakenteita, joiden avulla on voitu minimoida ojituksesta aiheutuvat vesistöhaitat.

Tapahtumassa esitellään myös Luonnonvarakeskuksen tekemät laskelmat, joissa verrataan kohteen puuntuotosta, hiilen sidontaa ja taloudellista kannattavuutta jatkuvassa ja jaksollisessa kasvatuksessa. Lisäksi tapahtumassa kerrotaan suometsän hoidon metka-tuesta ja tutustutaan metsälain 10 §-kohteiden huomioimiseen metsätaloudessa.

Tapahtuma on suunnattu metsäalan toimijoille ja ammattilaisille. Tapahtumaan on linja-autokuljetus Kajaanista ja siihen sisältyy maastokahvit. Paikalle on mahdollista tulla myös omalla autolla.

Alustava ohjelma
8.30     Lähtö Kajaanin matkakeskus
9.15     Perillä kohteella
9.30     Maastokohteiden esittely (Janne Turunen, Kymppimetsä Oy) ja
Puuntuotos- ja kannattavuuslaskelmien tulosten esittely (Lauri Männistö, Luke)
12.30     Suometsän hoidon metka-tuki ja kahvit
13.30     Kotimatkalle
14.15     Kajaanin matkakeskus

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 16.9.2025 klo 16.00 mennessä. Tapahtuma on peruttu vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Sotkamon Uudenniitynsuolle suuntautuneessa maastotapahtumassa tutustuttiin turvemaiden vesienhallintaan ja jatkuvaan kasvatukseen. Tapahtumassa korostettiin sitä, kuinka tärkeää on huomioida vesiensuojelu ojitettujen turvemaiden puuntuotannossa. Ojien kaivamisesta ja kunnostamisesta aiheutuu merkittävät ravinne- ja kiintoainepäästöt alapuolisiin vesistöihin. Sitä voidaan minimoida vesiensuojelurakenteilla sekä metsänkasvatusmenetelmillä, joiden avulla ojien kunnostustarve voidaan minimoida.

Tapahtumassa tutustuttiin monipuolisesti erilaisiin turvemaan maastokohteisiin Janne Turusen (KymppiMetsä Oy) opastuksella.  Tapahtuman kohteena olleella suoalueella ojien kunnostustarvetta on olennaisesti vähennetty ylläpitämällä puuston aikaansaamaa haihdutusta. Jatkuvan kasvatuksen avulla puusto on pidetty jatkuvasti peitteisenä, jolloin haihdutus on ollut riittävän suurta pitämään veden pinnan riittävän alhaalla ilman suurempaa ojien kunnostusta. Retkellä tutustuttiin myös putkipadon merkitykseen virtaaman säädössä ja kiintoainekuormituksen vähentämisessä sekä pienimuotoiseen pintavalutukseen. Niiden avulla on merkittävästi voitu vähentää ojituksesta aiheutuvia vesistöhaittoja. Alueella on useita lähteikköjä ja tihkupinta, joihin myös tutustuttiin kuullen samalla niiden tunnistamisesta maastossa ja metsälain 10 §-kohteiden huomioimisesta metsätaloudessa.

Tapahtumassa esiteltiin myös Luonnonvarakeskuksen tekemät laskelmat, joissa verrattiin kohteen puuntuotosta, hiilen sidontaa ja taloudellista kannattavuutta jatkuvassa ja jaksollisessa kasvatuksessa.

Tapahtuman lopuksi nautittiin kahvit läheisellä metsästysseuran omistamalla kodalla nuotion tunnelmallisessa valossa ja keskusteltiin samalla suometsän hoidon metka-tuesta ja ojitukseen tarvittavista luvista.

Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Tornator Oyj:n kanssa.

Tuhkalannoitus on noussut merkittäväksi vaihtoehdoksi osana suometsien hoitoa. Lannoitelainsäädännössä sekä lannoitteiden laatu- ja käsittelyvaatimuksissa on tapahtunut muutoksia. Uusia määräyksiä on tullut lannoitteiden ainesosaluettelon sisältöön ja ravinnemäärien laskentaan sekä lannoitevalmisteiden käyttöön ja tuotteiden merkintävaatimuksiin sekä käyttöturvallisuustiedotteisiin.

Toimijoille ja asiantuntijoille suunnatussa webinaarissa kuulimme uusimmista muutoksista. Marja Lehtolainen Ruokavirastosta kertoi lannoitelainsäädännön muutoksista etenkin tuhkalannoitteiden osalta ja Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta kertoi lannoitelainsäädännön muutosten vaikutuksista terveyslannoituksen metka-tukeen.

Webinaari tallennettiin ja tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan Metsäkeskuksen materiaalipankissa. Materiaalipankissa voit tutustua myös esitysten materiaaleihin.

Sähkölinjoja ollaan yhä enenevässä määrin siirtämässä metsistä tien varteen. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöiden ennustetaan lisääntyvän, mikä aiheuttaa haasteita ilmajohtojen kunnossapidolle ja lisää sähkönjakeluhäiriöitä. Tien varressa olevaa linjaa on helpompi huoltaa, jolloin sähkönjakelun varmuus paranee. Infotilaisuudessa kerrottiin mitä sähkölinjan siirtäminen tarkoittaa metsänomistajan kannalta.

Tapahtumassa Kimmo Löf Koillis-Lapin Sähköstä kertoi sähkölinjojen huoltamisesta ja siirtämisestä tien varteen. Juho Ikonen MTK:sta kertoi sähkölinjojen rakentamiseen liittyvästä sopimusmenettelystä, mahdollisista pakkomenettelyistä sekä korvausmenettelyistä. Hän totesi, että pyrkimyksenä on aina saada sovittua linjan sijoittamisesta maanomistajan kanssa sopimusmenettelyn kautta. Mikäli sopimukseen maanomistajan kanssa ei päästä, voidaan joutua turvautumaan pakkomenettelyyn, jolloin maanomistajalle maksettavat korvaukset sovitaan maanmittauslaitoksen korvaustoimituksen kautta. Hän korosti maanomistajan ja verkkoyhtiön välistä yhteistyötä, vuoropuhelua ja neuvottelua asioiden sujuvaksi hoitamiseksi. Leevi Kuusela Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapista kertoi linjahakkuiden puukaupasta. Hän totesi, että yhteiskaupan ansiosta linjahakkuissa metsänomistaja saa myytyä pienetkin linjalta kertyvät puumäärät. Hakattavalle linjalle merkitään kiinteistörajat, jolloin hakkuukoneen kuljettaja saa osaa kirjata puut oikealle maanomistajalle. Halutessaan metsänomistaja voi ottaa puut myös omaan käyttöönsä. Helena Pahkala Metsäkeskuksesta esitteli Sähkölinjojen vierimetsien hoidon verkkokurssia.

Tapahtuman esitysmateriaalit ovat luettavissa Metsäkeskuksen Materiaalipankissa.

Kainuun alueen luonto on rikasta ja metsävarat suuret. Kainuun laajoilla metsäalueilla on suuri hiilensidonta- ja varastointipotentiaali. Tätä potentiaalia voidaan tehostaa hoitamalla metsiä ilmastokestävästi. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös riskejä metsätaloudelle uhaten heikentää metsien hiilensidontakykyä. Tämän vuoksi metsien ilmastonmuutokseen sopeutumista on tärkeää edistää metsänhoitotoimilla.

Luonnon monimuotoisuus ja sen heikkeneminen ovat erittäin ajankohtaisia asioita. EU:n ennallistamisasetuksen hyväksymisen myötä ne ovat puhuttaneet entistä enemmän. Luonnon monimuotoisuus on rikkaus, joka tulee huomioida myös metsätaloudessa. Metsänomistajia kannustetaan luonnonhoitoon ja suojeluun mm. metka-tuilla ja vapaaehtoisen suojelun METSO- ja Helmi-ohjelmilla.

Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueen hankkeet järjestivät Kajaanissa seminaarin, jossa käsiteltiin Kainuun metsien nykytilaa, hiilensidonnan edistämismahdollisuuksia sekä luonnon monimuotoisuutta ja sen lisäämistä.

Alla olevasta ohjelmasta näet seminaariesitysten pitäjät ja heidän esitysaiheensa. Tapahtuman esitysmateriaalit löytyvät Metsäkeskuksen materiaalipankista. Viimehetken esteen vuoksi, seminaarissa ei kuultu esitystä luontoarvokaupasta. Voit halutessasi tutustua vastaavanlaiseen aiemmassa webinaarissamme pidettyyn esitykseen luontoarvokaupasta.

Ilmastonmuutoksella on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia metsiin. Puut hyötyvät ilmastonmuutoksen myötä pidentyvästä kasvukaudesta ja suurentuvasta hiilidioksidipitoisuudesta, mikä näkyy puiden parempana kasvuna. Ilmastonmuutos kuitenkin lisää monia metsätuhoriskejä, mikä uhkaa heikentää metsien kasvua. Etenkin Pohjois-Suomessa, jossa metsikön kiertoaika on pitkä, ehtii ilmasto muuttua paljon yhden puusukupolven aikana.

Tulevaisuuden lisääntyviin metsätuhoriskeihin kannattaa varautua metsänhoidossa jo nyt. Webinaarissa kerrottiin ilmastonmuutoksen etenemisestä sekä sen mukanaan tuomista haasteista metsille. Webinaarissa kerrottiin metsien tuuli-, lumi-, hyönteis- ja sienituhoriskeistä ilmastonmuutoksen näkökulmasta sekä niihin varautumisesta.

Katso webinaarin esitysmateriaalit Metsäkeskuksen materiaalipankista.

Tuhkalannoituksia tehdään Suomessa huomattavasi vähemmän, kuin siihen soveltuvia alueita olisi. Tuhkalannoituksia lisäämällä olisi mahdollista lisätä puuston kasvua ja samalla hiilen sidontaa merkittävästi. Tämä auttaisi myös Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Tuhkalannoitus lisää puuston kasvua keskimäärin 2–6 kuutiota hehtaarille vuodessa. Tuhkalannoitus onkin yksi kannattavimmista metsänhoidon toimenpiteistä. Tuhkalannoituksen kannattavuutta metsänomistajalle lisää myös se, että puuston lisääntynyt kasvu pitää veden pinnan syvemmällä lisäämällä haihdutusta ja siten vähentää ojien kunnostustarvetta. Samalla vältetään ojien kunnostamisesta aiheutuvat vesistö- ja ilmastopäästöt.

Webinaari toteutettiin yhteistyössä Metsä Groupin ja Rakeistus Oy:n kanssa. Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine kertoi suometsien hoidosta ja sen suunnittelusta. Rakeistus Oy:n liiketoimintapäällikkö Heikki Suvanto kertoi tuhkalannoitteista ja -lannoituksesta. Suomen metsäkeskuksen rahoitustarkastaja Mikko Korhonen avasi kuulijoille metsien terveyslannoituksen metka-tuen ehtoja. Webinaarissa oli paikalla varsin runsaslukuinen yleisö eli yli 130 henkilöä.

Webinaarin järjestivät yhteistyössä Metsäkeskuksen Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hankkeet. Webinaarin tallenne ja materiaalit löytyvät Metsäkeskuksen Materiaalipankista.

Suomessa metsänjalostuksella on saavutettu merkittäviä parannuksia puiden kasvuun ja laatuun. Käyttämällä jalostettua metsänviljelymateriaalia metsänomistaja voi saavuttaa merkittävää taloudellista hyötyä puuston paremman kasvun ja laadun ansiosta tinkimättä kuitenkaan puuston perinnöllisestä monimuotoisuudesta.

Webinaarin tavoitteena on, että metsänomistajat saavat tietoa siitä, kuinka metsänjalostusta tehdään käytännössä. He tietävät jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttämisen hyödyt puun kasvunopeuden ja laadun kannalta. Lisäksi metsänomistajat tiedostavat, että jalostettua metsänviljelymateriaalia käyttämällä he voivat edistää metsiensä viljelyvarmuutta muuttuvassa ilmastossa ja edistää hiilensidontaa.

Asiantuntijoina webinaarissa ovat puhumassa mm. metsänjalostuksen asiantuntija Luken tutkimusprofessori Katri Kärkkäinen ja Siemen Forelia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen. Heidän vankka asiantuntemuksensa metsänjalostuksesta ja jalostetun metsänviljelysiemenen tuottamisesta tarjoaa kuulijoille ajankohtaista ja varmaa tietoa metsänjalostuksesta ja sen hyödyistä.

Webinaarin materiaaleihin pääset tutustumaan Metsäkeskuksen mediapankissa.

Hanke järjesti yhdessä Suometsien puunkorjuun uudet tuulet-hankkeen kanssa webinaarin Suometsien puunkorjuu ja puukauppa – mitä uutta. Webinaarissa käsiteltiin suometsien puunkorjuun ja puukaupan ajankohtaisia asioita.

Markku Saarinen (Tapio Oy) kertoi suometsien erilaista hakkutavoista ja niiden vaikutuksista hiilensidontaan ja suon pohjavedenpinnan tasoon.

Kalle Kärhä (Itä-Suomen yliopisto) esitteli puunkorjuuta suometsissä ja uusia korjuukaluston ratkaisuja, joilla on pyritty parantamaan suometsien sulan maan aikaisen puunkorjuun haasteita. Hän korosti, että onnistunut suometsien puunkorjuu edellyttää hyvää suunnittelua, ammattitaitoa ja sopivia kalustoratkaisuja korjuussa sekä yhteistyötä metsänomistajan ja ammattilaisten välillä.

Markus Ekdahl (Stora Enso) kertoi suometsien puunkorjuusta puunostajan näkökulmasta. Hänkin korosti hyvää suunnittelua suometsien puunkorjuun onnistumisen edellytyksenä. Hän myös korosti, että suometsien metsänkasvatuksen kannattavuutta voi ja kannattaa parantaa tuhkalannoituksen avulla. Heikon kantavuuden vuoksi hyvä metsätieverkosto ja piennartiet helpottavat suometsien puunkorjuuta.

Webinaarin esitysmateriaalit löytyvät Metsäkeskuksen materiaalipankista.

Taimikonhoidossa tehdyt valinnat vaikuttavat metsikön jatkokehitykseen vuosikymmenien ajan. Ajoissa tehty taimikonhoito edistää kasvatettavien taimien paksuuskasvua, mikä auttaa niitä selviämään talven lumikuormasta ja parantaa niiden laatua. Taimikonhoidolla voidaan vaikuttaa metsikön puulajisuhteisiin, mikä edelleen vaikuttaa metsikön ilmastokestävyyteen ja hiilitaseeseen. Sekapuustoisuus parantaa metsikön tuhonkestävyyttä, monikäyttömahdollisuuksia ja luonnon monimuotoisuutta. Sekapuustoisuuden edellytykset luodaan metsikön uudistamis- ja taimikonhoitovaiheissa.

Webinaarissa pureudutaan siihen, kuinka taimikonhoito vaikuttaa metsikön taloudelliseen tuotokseen, puuntuotokseen ja hiilen sidontaan. Lisäksi osallistujat saavat tietoa taimikonhoidon metka-tuista ja luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta taimikonhoidossa. Webinaarissa ovat puhumassa Metsäkeskuksen ja Luken asiantuntijat.

Webinaarin esityksiin voi tutustua tästä.

Metsäkeskus järjesti yhteistyössä Luken ja Rakeistus Oy:n kanssa maastotapahtuman, jossa tutustuttiin Luken 1960-luvulla perustamaan turvemaan lannoituskoekohteeseen Ristijärven Jokikylässä sekä 2014 toteutettuihin jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin turvemaalla Paltamon Viitavaarassa. Lisäksi tapahtumassa tutustuttiin Viitavaaran kohteella olevaan lampeen ja luonnontilaisen kaltaiseen puroon ja kuultiin luontokohteiden huomioimisesta hakkuissa ja vesien hoidosta.

Tapahtumassa metsänomistajat saivat tietoa turvemaille soveltuvista lannoitusvaihtoehdoista ja niihin saatavilla olevista metka-tuista sekä jatkuvan kasvatuksen käsittelymenetelmistä ja niiden soveltuvuudesta turvemaille.

Metsäsertifioinnin tarkoituksena on edistää metsien vastuullista ja kestävää käyttöä. Kestävällä käytöllä tarkoitetaan sitä, että metsien hoito ja käsittely on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää ja myös tuleville sukupolville mahdollistetaan metsien monipuolinen käyttö. Metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien kulttuuri- ja virkistysarvot huomioidaan samalla kun harjoitetaan suunnitelmallista metsätaloutta. Sertifioitu puutavara ja puupohjaiset tuotteet ovat haluttuja kansainvälisillä markkinoilla, sillä sertifiointi on takuu metsien kestävästä käytöstä.

Metsäkeskus järjesti metsäsertifiointiin ja metsänhoitosuosituksiin liittyvän webinaarin. Asiantuntijoina webinaarissa puhuivat Tapio Oy:n Senior advisor, Henry Schneider suometsähoidon uusimmista suosituksista ja MTP Pohjois-Suomen kenttäpäällikkö Aino Kurtti sertifioinnista.

Voit lukea lisää tapahtumasta tästä. Tutustu webinaarin esityksiin Metsäkeskuksen mediapankissa.

Hanke järjesti Sotkamossa kokonaiskestävään taimikonhoitoon keskittyvän tapahtuman. Noin viisikymmenhenkinen osallistujajoukkomme sai tapahtumassa tietoa siitä, kuinka taimikonhoidolla voidaan edistää metsänkasvatuksen taloudellista kannattavuutta, hiilen sidontaa, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuutta.

Tapahtumassa tutustuimme kahteen erilaiseen taimikkokohteeseen, joissa oli tehty kolmeen erilaiseen metsänkasvatustapaan tähtäävää taimikonhoitoa: puuston nopeaa järeytymistä edistävää, metsänhoidon suositusten mukaista sekä energiapuun kasvatukseen tähtäävää taimikonhoitoa. Luonnonvarakeskuksen asiantuntija esitteli tekemänsä laskelmat kunkin harvennustavan vaikutuksista taloudelliseen tuotokseen ja hiilen sidontaan. Laskelmat löydät tästä linkistä.

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Sumetku Oy ja Tornator Oyj.

Kainuun ammattiopiston Seppälän toimipisteellä järjestettiin Maalaismarkkinat perinteisesti syyskuussa 13.-14.9.2024. 

Hankkeemme osallistui muiden Kainuussa toimivien Metsäkeskuksen hankkeiden kanssa tapahtumaan perjantaina 13.9. Aamupäivällä sää oli melko poutainen ja iloinen markkinatunnelma täytti alueen. Iltapäivän sadesää verotti hieman osallistujamäärää, mutta Metsäkeskuksen pisteellä riitti silti asiakkaita keskustelemassa metsäasioista.