Itä-Hämeen järviruo’on esiselvitys

Hankkeen yhteenveto

Esiselvityshankkeessa rakennettiin kuntayhteistyötä Sysmän, Hartolan ja Heinolan välille, ja Sysmän ja Heinolan kesken solmittiin yhteistyösopimus, joka tukee myös jatkohankkeiden toteutusta. Kunnilta kartoitettiin käytössä olevia materiaaleja (mm. kuorikate ja turvahiekka), joita voitaisiin korvata järviruo’olla, ja näiden pohjalta tehtiin kustannus- ja hiilitasevertailuja.
Hankkeessa kontaktoitiin alueen osakaskuntia, joista neljä sitoutui yhteistyöhön allekirjoittamalla sopimuksen. Heille avautui mahdollisuus osallistua korjuuketjun kehittämiseen sekä jatkohankkeen pilotointikohteiden suunnitteluun. Lisäksi tavoitettiin yrittäjiä sekä maa- ja vesialueiden omistajia; viestintää toteutettiin infojulisteen, sosiaalisen median ja kaupungin verkkosivujen kautta.
Hankkeen aikana luonnosteltiin jo jatkohankesuunnitelmaa ja käynnistettiin viestintä. Lyhyt toteutusaika toi haasteita, mutta keskeiset tavoitteet saavutettiin: yhteistyöverkosto käynnistyi ja keskeiset toimijat saatiin mukaan.

Toteutus

Esiselvityshankkeen aikana käytiin keskusteluja Hartolan ja Sysmän kuntien kanssa. Sysmän kunta lähti jo hankkeen alkuvaiheessa mukaan sopimusyhtistyöhön allekirjoittamalla sopimuksen, jolla kunta sitoutui mukaan yhteistyöhön järviruo’on korjuuketjun kehittämiseen. Heinolan kaupungin ympäristöasiantuntija ja suunnittelija esittelivät hanketta tammikuussa Hartolan kunnanhallituksen kokouksessa, missä päästiin hyvin esittelemään koko järviruoko- ja kuntayhteistyötavoitteet. Keskustelut jatkuvat toistaiseksi.
Kunnilta kerättyjen järviruo’olla korvattavien materiaalien: kuorikate ja turvahiekka määriä ja kustannuksia käytettiin pohjatietona tehtäessä kustannus- ja hiilitasevertailua materiaalien välillä. Apuna vertailussa käytettiin tekoälyä (Copilot). Pohjatietoa kerättiin myös internetin luotettavista tietolähteistä. Hintatiedot saatiin kahdelta eri ruokoalan yrittäjältä: Ruokomestarit ja Ruokotarmo.
Alueen järjestäytyneitä osakaskuntia lähestyttiin informatiivisella sähköpostiviestillä, jossa liitteenä oli sopimusluonnos ennakkoon tutustuttavaksi sekä esiselvityshankkeen hankesuunnitelma luettavaksi. Tavoitteena oli saada osakaskuntia sitoutumaan järviruo’on kehittämistyöhön myös jatkohankkeessa. Neljä osakaskuntaa allekirjoitti sopimuksen, jolla he sitoutuivat yhteistyöhön. Useampi osakaskunta ilmaisi kiinnostuksen jatkossa tapahtuvaan yhteistyöhön, mutta eivät vielä tässä esiselvitysvaiheessa olleet valmiita allekirjoittamaan sopimusta. Osittain allekirjoittamattomuus johtui siitä, että useammalla osakaskunnalla hallituksen vuosikokous on tulossa vasta keväällä -26 ja siellä he vasta voivat neuvotella yhdessä hankeyhteistyöstä.
Esiselvityshankkeen aikana järjestettiin myös esittely- ja keskustelutilaisuus hankesuunnitelmassakin hyödynnetystä opinnäytetyöstä. Tapahtuma järjestettiin Teamsin välityksellä ja sinne kutsuttiin kuntien viranomaisia sekä alueen järjestäytyneet osakaskunnat. Osakaskuntien osallistuminen jäi harmillisesti hyvin niukaksi, linjoilla oli kaksi osakaskunnan yhteyshenkilöä, joiden kanssa saatiin kyllä antoisaa keskustelua aikaiseksi. Nämä kaksi edustettuina ollutta osakaskuntaa ovat jo allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen järviruoko -hankeyhteistyöhön. Olisimmekin kaivanneet kuulolle ja keskustelemaan myös niitä osakaskuntia, jotka eivät ole vielä sitoutuneet yhteistyöhön. Kaikki kolme kuntaa olivat edustettuina tapahtumassa, jonka tarkoituksena oli käydä läpi opinnäytetyön keskeisimmät tulokset ja hyödynnettävyys sekä nostaa esiin yhteistyön tärkeys järviruokoteeman ympärillä. Lopuksi käytyjen keskustelujen pohjalta, saimme kehitysideoita, joiden avulla tavoittaa osakaskuntia mahdollisen jatkohankkeen aikana. Keskustelimme myös yksityisten vesialueen omistajien mukaan ottamisen tärkeydestä ja roolista hankeyhteistyössä.
Alueen maatilayrittäjille lähetettiin Päijät-Hämeen maaseutuasimiehen kautta infojuliste, jonka tarkoitus oli tuoda hankeyhteistyön mahdollisuus yrittäjien tietoon. Infojulisteesta tehtiin kaksi eri versiota, toinen kohdennettu maatilayrittäjille sekä toinen yleiseen jakoon sopivaksi. Yleiseen jakoon tarkoitettu juliste julkaistiin Heinolan kaupungin nettisivuilla.

Tulokset

Esiselvityshankkeen aikana vahvistettiin kuntayhteistyötä, joka lisää toimien vaikuttavuutta alueella. Luotiin pohja yhteistoimintaryhmälle, joka voidaan kutsua jatkossa koolle keskustelemaan jatkotoimenpiteistä järviruo’on korjuuketjun kehittämiseksi.
Esiselvitys -hankkeen aikana päivitimme jo olemassa olevat sosiaalisen median alustat tätä sekä jatkohanketta ja muita Itä-Hämeen alueen hankkeita palveleviksi. Haimme näkyvyyttä järviruo’olle ja sen ympärille kytkeytyvään hanketyöhön. Julkaisimme sosiaalisen median alustoilla (Instagram ja Facebook) viikoittain ajankohtaista tietoa hanketyöstä sekä järviruo’osta. Tämä kaikki toimii myös pohjatyönä vuonna 2026 haettavalle jatkohankkeelle järviruokoteeman ympärille. Yhdessä Heinolan kaupungin viestinnän kanssa teimme Heinolan kaupungin nettisivuille oman osion Itä-Hämeen järviruo’on esiselvityshankkeelle. Tätä sivustoa päivittämällä se on helppo muuttaa sisällöltään jatkohanketta vastaavaksi.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen keskeisin vaikutus on ollut yhteistyön vahvistuminen Itä-Hämeen alueella. Kuntien välinen vuoropuhelu on tiivistynyt ja järviruo’on hyödyntäminen on noussut yhteiseksi kehittämisteemaksi. Lisäksi hankkeessa on saatu mukaan keskeisiä toimijoita, kuten osakaskuntia ja yrittäjiä, mikä luo pohjaa käytännön toimenpiteille. Järviruo’on hyödyntämismahdollisuuksien konkretisoituminen kustannus- ja hiilijalanjälkivertailujen kautta lisää päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietopohjaa ja madaltaa kynnystä kokeiluille.
Pitkällä aikavälillä hankkeen voidaan arvioida edistävän kiertotaloutta, vähentävän vesistöjen ravinnekuormitusta sekä luovan uusia mahdollisuuksia paikalliselle yritystoiminnalle. Järviruo’on hyödyntäminen voi korvata neitseellisiä ja usein tuontipohjaisia materiaaleja kunnallisessa käytössä, mikä tukee sekä ilmastotavoitteita että huoltovarmuutta. Samalla vesistöjen hoitotoimenpiteet ja materiaalin hyötykäyttö kytkeytyvät toisiinsa entistä selkeämmin.
Hankkeessa tuotettua tietoa, viestintäkanavia ja yhteistyöverkostoja hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen osana kuntien normaalia kehittämistyötä. Erityisesti luotu viestintäpohja (verkkosivut ja sosiaalinen media) sekä muodostuneet yhteistyösuhteet tukevat aiheen jatkotyöstämistä.
Jatkosuunnitelmien osalta hankkeessa on valmisteltu pohjaa laajemmalle kehittämiskokonaisuudelle, ja tavoitteena on hakea jatkohanketta järviruo’on korjuuketjun kehittämiseksi. Jatkossa keskeisiä toimenpiteitä ovat yhteistyöverkoston vahvistaminen, toimijoiden sitouttamisen kehittäminen (mm. kevyemmät sitoumukset esiselvitysvaiheessa) sekä käytännön pilotointimahdollisuuksien tarkentaminen. Tavoitteena on edetä kohti konkreettisia kokeiluja, joissa järviruokoa hyödynnetään kunnissa ja joissa voidaan arvioida ratkaisujen toimivuutta käytännössä.