Kansainvälistyminen maaseutuyrittäjien kasvun mahdollistajana

Hankkeen yhteenveto

Kansainvälistyminen maaseudun yritysten kasvun mahdollistajana (KV-maaseutu) -hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa maaseudun mikro- ja pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia, liiketoimintaosaamista sekä kasvukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä.
Hankkeessa toteutettiin laaja ja vaiheittain etenevä koulutuskokonaisuus, joka kattoi kansainvälistymisen keskeiset osa-alueet strategisesta suunnittelusta käytännön vientitoimintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen. Koulutuksia täydennettiin kansainvälisillä messuosallistumisilla sekä tiiviillä yhteistyöllä eri kehittämisorganisaatioiden kanssa.
Toteutuksen aikana yritysten osaaminen kansainvälisestä liiketoiminnasta, markkinoista ja myynnistä vahvistui, ja useissa yrityksissä käynnistettiin konkreettisia kansainvälistymiseen liittyviä toimenpiteitä. Hanke lisäsi myös yritysten välistä yhteistyötä sekä laajensi niiden kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja.
Hankkeen yhteydessä toteutettu tutkimus korosti erityisesti brändin, markkinalähtöisyyden ja jalostusasteen merkitystä maaseutuyritysten kansainvälistymisessä. Tutkimustietoa hyödynnettiin koulutusten sisällöissä ja yritysten sparrauksessa, mikä vahvisti hankkeen vaikuttavuutta.
Kokonaisuutena hanke on edistänyt yritysten valmiuksia suunnitella ja toteuttaa kansainvälistymistä sekä tukenut niiden liiketoiminnan uudistumista, kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia.

Toteutus

Viime vuosien äkilliset ja odottamattomat toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi maaseudun mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Muuttuneessa tilanteessa uusiutuminen ja liiketoiminnan kehittäminen ovat keskeisiä kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja kasvun mahdollistamiseksi.
Kansainvälistyminen maaseudun yritysten kasvun mahdollistajana (KV-maaseutu) -hankkeen tavoitteena on edistää yritysten ja niiden henkilöstön liiketoimintaosaamista, muutoskyvykkyyttä ja kasvua koulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä verkostoyhteistyön avulla. Tavoitteena on tätä kautta tukea yritysten kansainvälistymistä.
Hankkeen keskeisiä painopisteitä ovat:
• uusien kasvupolkujen tunnistaminen
• uusien teknologioiden ja energiaratkaisujen hyödyntäminen
• digitalisaation ja osaamisen kehittäminen
• yritysten erikoisosaamisen vahvistaminen
• yritysryhmätoiminnan kautta verkostojen laajentaminen
Hankkeen käynnistyminen viivästyi alkuperäisestä aikataulusta päätöksenteon viivästymisen vuoksi. Käynnistysvaiheessa (kevät–syksy 2024) keskityttiin yritysten kontaktointiin ja osallistujien sitouttamiseen. Hankealueen laajuuden vuoksi kohderyhmän tavoittaminen edellytti aktiivista jalkautumista. Tässä hyödynnettiin yhteistyötä mm. Viexpon kanssa.
Yritykset jaettiin toimialojen mukaan kahteen ryhmään (elintarvikeala ja muut toimialat), ja koulutuskokonaisuudet suunniteltiin vastaamaan toimialakohtaisia tarpeita.
Hankkeessa rakennettiin 14 moduulista koostuva koulutuskokonaisuus, jonka teemoja olivat mm.:
• nykytila-analyysi
• kansainvälistyminen prosessina
• kansainvälinen myynti ja markkinointi
• talous ja rahoitus
• brändin rakentaminen
• digitalisaatio
• kiertotalous
• tuotannon kehittäminen
• logistiikka
• messutoiminta
Koulutuksia toteutettiin sekä lähi- että etämuotoisina.
Koulutuskokonaisuuden lisäksi hankkeessa osallistuttiin valikoituihin kansainvälisiin messuihin. Ensimmäisellä maksatuskaudella osallistuttiin elintarvikealan Grüne Woche -messuille Berliinissä yhteistyössä Business Joensuun Karelia Bite -hankkeen kanssa.
28.2. mennessä hankkeessa oli mukana 12 yritystä, ja uusia yrityksiä oli liittymässä mukaan kevään aikana ja hankkeen päättyessä mukana oli ollut yhteensä 19 yritystä.
Koulutusten toteutuksesta vastasivat VAMKin opettajat ja asiantuntijat hankesuunnitelman mukaisesti. Lisäksi hyödynnettiin ulkopuolisia asiantuntijoita (flat rate -kustannusmallin puitteissa), erityisesti kohdemaakohtaisessa asiantuntijuudessa (mm. Saksa ja Ruotsi).

Tulokset

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut vahvistaa maaseudun mikro- ja pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia, liiketoimintaosaamista sekä kykyä vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Toteutuskauden aikana hankkeessa on saavutettu useita konkreettisia tuloksia sekä havaittavissa olevia vaikutuksia osallistuneissa yrityksissä.

Osaamisen kehittyminen ja valmiuksien vahvistuminen:
Hankkeen koulutuskokonaisuus on systemaattisesti kehittänyt yritysten osaamista kansainvälistymisen eri osa-alueilla. Yritykset ovat saaneet valmiuksia:
• kansainvälistymisstrategian laatimiseen ja tarkentamiseen
• kohdemarkkinoiden analysointiin ja valintaan
• vientiprosessien suunnitteluun ja toteuttamiseen
• kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen
• brändin rakentamiseen kansainvälisille markkinoille
Erityisesti kohdemaakohtaiset koulutukset (mm. Saksa ja Ranska) sekä vientiin liittyvät käytännön sisällöt (logistiikka, rahoitus, jakelukanavat) ovat lisänneet yritysten konkreettista valmiutta edetä kansainvälisille markkinoille.

Käytännön toimenpiteiden käynnistyminen:
Useissa hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä on käynnistetty tai edistetty konkreettisia kansainvälistymiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten:
• uusien markkina-alueiden kartoittaminen ja avaaminen
• messuosallistumisten hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä
• uusien asiakas- ja yhteistyökontaktien luominen
• tuotteiden ja palveluiden kehittäminen kansainvälisille markkinoille soveltuviksi
Messutoiminta on toiminut erityisen tärkeänä käytännön oppimisympäristönä, jossa yritykset ovat voineet testata osaamistaan ja luoda suoria kontakteja kansainvälisiin toimijoihin.

Verkostojen vahvistuminen:
Hanke on lisännyt yritysten välistä yhteistyötä sekä vahvistanut yhteyksiä keskeisiin asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatioihin. Yritykset ovat verkostoituneet:
• keskenään yritysryhmätoiminnan kautta
• kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa
• kehitysyhtiöiden ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa
Yhteistyö muiden hankkeiden (mm. Business Joensuu, Viexpo, LADEC, Turun yliopisto) kanssa on laajentanut osallistujien verkostoja ja mahdollistanut resurssien tehokkaamman hyödyntämisen.

Liiketoiminnan kehittäminen ja uudistuminen:
Hankkeen aikana yritykset ovat kehittäneet liiketoimintaansa useilla osa-alueilla:
• tuotteistaminen ja konseptointi
• tuotannon suunnittelu ja tehostaminen
• digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen
• vastuullisuuden ja kiertotalouden huomioiminen
Erityisesti digitalisaatioon, dataan ja tekoälyyn liittyvät sisällöt ovat tukeneet yritysten kykyä kehittää toimintaansa tehokkaammaksi ja skaalautuvammaksi.
Saavutettavuus ja osallistumisen mahdollistaminen
Etämuotoinen toteutus sekä koulutusten tallentaminen ovat mahdollistaneet laajan osallistumisen erilaisista lähtökohdista. Tämä on ollut erityisen tärkeää maaseutualueilla toimiville yrityksille, joiden ajankäyttö on usein sidottu tuotannollisiin sesonkeihin.
Tallenteiden hyödyntäminen on lisännyt koulutusten vaikuttavuutta ja mahdollistanut sisällön kertaamisen sekä organisaation sisäisen jakamisen.

Yhteenveto vaikutuksista
Toteutuskauden aikana hanke on:
• vahvistanut yritysten kansainvälistymisvalmiuksia ja osaamista
• käynnistänyt konkreettisia vientiin liittyviä toimenpiteitä
• lisännyt yritysten välistä ja sidosryhmäyhteistyötä
• tukenut liiketoiminnan uudistumista ja kehittämistä
• parantanut koulutusten saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä
Hankkeen vaikutukset näkyvät erityisesti yritysten kasvaneena valmiutena suunnitella ja toteuttaa kansainvälistymiseen liittyviä toimenpiteitä sekä kykynä hyödyntää uusia työkaluja ja toimintamalleja liiketoiminnan kehittämisessä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen aikana toteutettiin selvitystyötä, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa maaseutuyritysten kansainvälistymisen keskeisistä edellytyksistä sekä tukea hankkeen koulutussisältöjen suunnittelua ja kohdentamista.
Keskeinen näkökulma oli brändin merkitys maaseutuyritysten kansainvälistymisessä.

Keskeiset havainnot:
Selvitysten perusteella maaseutuyritysten kansainvälistymisen keskeiset haasteet eivät liity ensisijaisesti tuotteiden laatuun, vaan niiden erottuvuuteen ja asemoitumiseen kansainvälisillä markkinoilla. Ilman selkeää brändiä tuotteet jäävät helposti hintakilpailuun perustuvaan massamarkkinaan.
Brändi toimii keskeisenä välineenä, joka:
• kokoaa yhteen tuotteen alkuperän, laadun, arvot ja tarinan
• mahdollistaa tuotteiden asemoinnin korkeamman jalostusarvon markkinoille
• tukee markkinoille pääsyä ja erottautumista
Tutkimus osoittaa, että kansainvälisesti menestyvät yritykset eivät myy pelkästään tuotteita, vaan kokonaisuuksia, jotka perustuvat arvolupaukseen, tarinaan ja asiakaskokemukseen.

Toimialabrändäyksen merkitys:
Selvityksissä korostuu myös toimialakohtaisen ja alueellisen brändäyksen merkitys. Yksittäisten pk-yritysten resurssit ovat usein rajalliset, jolloin yhteinen brändi voi:
• lisätä uskottavuutta kansainvälisillä markkinoilla
• helpottaa markkinoille pääsyä
• tukea yksittäisten yritysten omaa brändityötä
Tämä havainto on ollut keskeinen myös hankkeen toteutuksessa, jossa yritysryhmätoiminta ja yhteiset messuosallistumiset ovat tukeneet näkyvyyttä ja verkostoitumista.

Kuluttajalähtöisyys ja markkinaymmärrys:
Selvitys korostaa kuluttajamieltymysten muutosta, jossa painottuvat:
• vastuullisuus ja läpinäkyvyys
• tuotteen alkuperä ja tarina
• autenttisuus ja erikoistuminen
Maaseutuyrityksillä on näihin vahva lähtökohta, mutta kilpailuetu syntyy vasta, kun nämä tekijät osataan tuotteistaa ja viestiä tehokkaasti.

Toimialakohtaiset havainnot:
Selvityksessä tarkasteltiin useita toimialoja ja case-esimerkkejä, joiden perusteella voidaan tunnistaa yhteisiä menestystekijöitä:
• Elintarvikesektori (esim. peruna, erikoiskasvit):
Menestys perustuu jalostusasteen nostamiseen ja tuotteiden kytkemiseen selkeään käyttötarkoitukseen tai tarinaan. Raaka-ainepohjainen vienti on altis hintakilpailulle.
• Erikoistuotteet (esim. tyrni, jalopähkinä):
Niche-markkinat tarjoavat mahdollisuuksia pienille toimijoille, kun tuotteet kohdennetaan tarkasti määritellyille asiakassegmenteille.
• Lammassektori:
Kansainvälistyminen edellyttää kysynnän ja markkinoiden systemaattista rakentamista sekä toimialalähtöistä yhteistyötä ja brändäystä.
• Maatalousturismi ja palvelut:
Kansainvälistyminen ei rajoitu tuotteisiin, vaan myös palvelu- ja elämysliiketoiminta tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia.
• Erikoistuotteiden kaupallistaminen (esim. musta kaura, musta valkosipuli):
Tutkimuksen ja tuotekehityksen yhdistäminen markkinalähtöiseen ajatteluun on keskeistä kaupallistamisen onnistumisessa.

Horeca-sektorin erityispiirteet:
Selvityksessä tarkasteltiin myös Horeca-sektorin toimintalogiikkaa, jossa keskeisiä menestystekijöitä ovat:
• erottuva ja laadukas tuoteportfolio
• luotettavat jakelukanavat ja toimitusvarmuus
• asiakaskokemuksen ja palvelukokonaisuuden kehittäminen
• pitkäjänteiset asiakassuhteet
Horeca-myynnissä korostuu monivaiheinen ostoprosessi sekä tarve kohdennetulle viestinnälle ja asiakaskohtaisille ratkaisuille.

Selvityksen hyödyntäminen hankkeessa:
Selvityksen tuloksia on hyödynnetty suoraan hankkeen toteutuksessa:
• koulutussisältöjen suunnittelussa ja painotuksissa
• messu- ja markkinakohtaisten toimenpiteiden kohdentamisessa
Selvitys on tukenut hankkeen tavoitetta siirtää yritysten ajattelua tuotantolähtöisyydestä kohti markkina- ja asiakaslähtöistä toimintaa.