Karvian ja Parkanon rajaseudun suoalueiden tunnettuuden vahvistaminen

Hankkeen yhteenveto

Hankkeen tavoitteen mukaisesti tehtiin tunnetuksi Karvian ja Parkanon rajaseudun suoalueita, luonnonsuojelualueiden merkitystä ja avattiin mahdollisuuksia paikallisille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille ja yrittäjille.

Hankkeessa toteutettiin luontovalokuvaaja Mia Surakan maakotka-aiheinen valokuvanäyttely Maakotka elinpiirinsä rajalla Karviassa ja Parkanossa, yleisöretki Karvian ja Parkanon rajaseudun suoalueelle (Häädetkeitaan Natura 2000 -alue/Keidaslammi) ja Suomijärven kansallisesti arvokkaalle lintualueelle sekä kaksi uusiutuvan energian ja luonnonsuojelun näkökulmien yhteensovittamiseen liittyvää vuorovaikutteista yleisö- ja keskustelutilaisuutta; 7.3.2026 Karviassa ja 14.3.2026 Parkanossa.

Kaikki tapahtumat ja tilaisuudet onnistuivat hyvin, jopa yli odotusten. Esimerkiksi yleisöretkelle 31.8.2025 saatiin talkoolaisten lisäksi yli 40 osallistujaa, kun odotus oli korkeintaan noin 20. Myös Maakotka elinpiirinsä rajalla -näyttelyt keräsivät hyvin yleisöä ja sen osalta saatiin artikkeleita maakotkasta paikallisiin ja valtakunnallisiin medioihin. Yleisötilaisuuksista Karvian tilaisuuden osanottajajoukko oli pienempi kuin Parkanossa, mutta yhteensä yleisötilaisuudet keräsivät myös hyvin yleisöä.

Toteutus

Osio 1. Mia Surakan luontovalokuvanäyttely syyskuu 2025 Karviatalo ja lokakuu 2025 Parkanon kirjasto.

Luontovalokuvaaja Mia Surakan Maakotka elinpiirinsä rajalla -näyttelyn konkreettinen suunnittelu aloitettiin Aktiivinen Pohjois-Satakunta Leader-ryhmän/ELY-keskuksen rahoituspäätöksen saamisen jälkeen. Käytännön työ alkoi elokuun 2025 alussa. Näyttelyt järjestettiin yhteistyössä Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n kanssa.

Näyttelyn tavoitteena on ollut tehdä tunnetuksi maakotkan tilannetta ja millaisen uhan sen elinympäristöön kohdistuvat muutokset, ml. tuulivoimatuotanto, muodostavat. Maakotka on onnistuttu systemaattisella suojelutyöllä palauttamaan eteläisen Suomen viimeisiin erämaihin mm. Parkanon ja Karvian rajaseudun suoalueille. Kyseiset alueet ovat yksi eteläisimpiä maakotkan elinalueita.
Mia Surakan kanssa laadittiin näyttelysopimus (liitteet 1 ja 2). Sovittiin Mia Surakan kanssa työnjaosta, jonka pohjalta Mia Surakka vastasi mm. teosten valitsemisesta ja osallistui näyttelytekstien kommentointiin. Näyttelytekstit tuotettiin Karvian ja Parkanon elinympäristön puolesta ry:n ja Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n vastikkeettomana työnä.

Näyttelyihin kuului 15 maakotka-aiheista luontovalokuvateosta ja niiden teoskyltit, maakotkasta ja sen paluusta kertova roll up, kaksi lintujen muutosta kertovaa tekstitaulua sekä kaksi Parkanon ja Karvian rajaseudun suojelualueiden merkityksestä linnustolle kertovaa tekstitaulua. Teosten vedostaminen päädyttiin kilpailuttamisen jälkeen teettämään tamperelaisessa A-Printissa (Printtaamo Oy). Liitteenä dokumentaatio näyttelyistä (liite 3).

Näyttely oli esillä Karviassa 1.-30.9.2025 Karviatalolla, Tyyni Tuulionkatu 12. Näyttelyssä kävi noin 200 kävijää. Karviassa saatiin toteutettua yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä Petäjä-opiston taiteen perusopetuksen ryhmien kanssa. Mia Surakka esitteli näyttelyä yläkoulun ja Petäjäopiston ryhmille 25.9.2025. Lisäksi näyttelyn päättymisen jälkeen Mia Surakka luennoi maakotkista Karviasalissa 5.11.2025.

Parkanon kirjastossa näyttely oli esillä 1.-31.10.2025. Näyttelystä tuotettiin materiaalia koululaisille. Näyttelyssä kävi noin 250 kävijää. Mia Surakka piti Parkanossa yleisöluennon 7.10.2025 klo 18 alkaen.
Näyttelyistä painatettiin julisteita, joita levitettiin Karviaan, Parkanoon ja lähikuntiin (liitteet 4 ja 5). Näyttelystä oli kaksi lehti-ilmoitusta Ylä-Satakunta -lehden printtiversiossa ja molempien näyttelyiden osalta myös verkkonäkyvyys näyttelyiden avautumisen yhteydessä.

Näyttelyistä tiedotettiin mm. Karvian ja Parkanon elinympäristön puolesta ry:n ja Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen somekanavilla Facebookissa ja Instagramissa. Myös Mia Surakka kertoi näyttelystä omilla somekanavillaan. Näyttelytiedotteet lähetettiin laajasti eri tiedotusvälineille. Näyttelystä uutisoivat mm. Maaseudun tulevaisuus (liitteet 6-7), Satakunnan kansa (liitteet 8-10), ja YLE (liitteet 11-14).
Vastikkeetonta työtä tehtiin raportoinnin mukaan 56,5 tuntia (tavoite 30 tuntia).

Osio 2. Tutustumisretki ja keskustelutilaisuus Karvian ja Parkanon rajaseudun soille ja luonnonsuojelualueille 31.8.2025.

Tutustumisretki ja keskustelutilaisuus järjestettiin yhteistyössä Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n kanssa. Retki järjestettiin Suomen luonnonpäivän retkenä ja nimeksi päätettiin: Lähiseudun lumoon – Keitaille ja laineille.

Retken ja tilaisuuden valmistelu vaati paljon ennakkojärjestelyitä, sillä sekä Keidaslammin että Suomijärven retkikohteisiin oli tarpeen käydä tutustumassa etukäteen ja valmistella retki huolellisesti. Keidaslammin suomaasto on haastavaa ja se tuli ottaa huomioon suunnittelussa. Keidaslammin osalta alueella käytiin useampi kerta eri henkilöiden toimesta. LH Geoparkin asiantuntijoiden kanssa käytiin tutustumassa alueeseen myös laajemmin 14.8.2025.

Suomijärven osalta varmistettiin useammalla ennakkokäynnillä, että vedenkorkeus melontaan on riittävä, ja että pystytään suunnittelemaan melontareitti turvalliseksi osallistujille. Merkittävän osan retken valmistelusta ja toteutuksesta vastasi Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen talkoolaiset vastikkeettomana työnä.

Kuljetukset hankittiin kihniöläiseltä Rauno Koivukoski Ky:ltä, jonka tarjous oli edullisin. Karvialaisten kuljettaminen hankittiin Kuljetus Rene Saloselta. Kanootit Suomijärven melontaretkiosuudelle vuokrattiin Karvian Karavanilta. Lisäksi tuotiin lisäkanootteja talkoovoimin, jotta kaikilla halukkailla oli mahdollisuus päästä vesille.
Retkelle ja keskustelutilaisuuteen pyrittiin varmistamaan mahdollisimman asiantuntevat ja laadukkaat asiantuntijat.

Keidaslammin osion osalle saatiin asiantuntijaksi metsätalousinsinööri Hannu Latvajärvi Kihniöstä. Hän on aikanaan vastannut Häädetkeitaan ja sen lähialueiden suojelutoimista ja pystyi kertomaan alueen historiasta aina nykyhetkeen. Keidaslammilla esiintyi monialainen taiteilija, pedagogi ja MuT Outi Pulkkinen, joka johdatteli aiheeseen kalevalaisessa hengessä. Hän esiintyi myös Suomijärven metsästysmaja Tussarilla.
Suomijärvellä oli mahdollisuus päästä meloen tutustumaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvaan järveen. Mahdollisuutta hyödynsi valtaosa osallistujista. Suomijärven metsästysmaja Tussarin pihalla oli myös Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n esittelypiste sekä pelejä osallistujille, mikäli ei halunnut lähteä melomaan.

Keskustelutilaisuus päätettiin järjestää Suomijärven metsästysmaja Tussarilla, koska se oli logistisesti toimivin ratkaisu ja vuokraus saatiin sovittua Suomijärven metsästysseuran kanssa. Keskustelutilaisuus -osiossa keskityttiin maakotkaan. Asiantuntijaksi saatiin ekologi, biologi ja maakotkatutkija Jessica Leskinen, joka kertoi, mitä satelliittikotkatutkimuksissa on selvinnyt ja avasi myös muiden lintujen ja eliölajien sekä soiden ja niiden reuna-alueiden erilaisten luontotyyppien merkitystä. Koska lintukuvaukseen erikoistuneen luontokuvaaja Mia Surakan näyttely oli avautumassa Karviatalolla seuraavana päivänä, hän avasi näyttelynsä taustoja omassa luennossaan.

Retkestä tiedotettiin julisteilla, Karvian ja Parkanon elinympäristön puolesta ry:n ja Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n somekanavilla Facebookissa ja Instagramissa sekä kahdella ilmoituksella Ylä-Satakunta -lehden printissä sekä verkkonäkyvyydellä. Retkelle osallistui yhteensä 42 osallistujaa sekä talkoolaiset. Yhteensä osallistujia oli noin 75 henkilöä, mitä voi pitää erittäin hyvänä tuloksena.

Yhteistyö Poikkitaiteilijat ry:n kanssa ei toteutunut, koska heidän järjestämänsä Suo soikoon -pienoisfestivaali järjestettiin vuonna 2025 myöhemmin syyskuussa.

Retki dokumentoitiin videoiden videoimalla tapahtuma. Videot on julkaistu Pro Häädetkeidas -videokanavalla omalla soittolistalla: https://www.youtube.com/playlist?list=PLjHBoZIIdbduQkzJVK6SkPsniQs6zaSzS . Soittolistan videoita on 6.7.2026 mennessä katsottu yhteensä 431 kertaa. Suosituimpia ovat olleet Hannu Latvajärven ja Mia Surakan videot.

Retkidokumentaatiosta tehty diaesitys löytyy liitteenä 15.
Vastikkeetonta työtä tehtiin raportoinnin mukaan yhteensä 97,5 tuntia (tavoite 20 tuntia). Vastikkeettomaan työhön ei ole laskettu videoiden editoimista tai ennen hankeajan alkua tehtyä työtä, joten vastikkeetonta työtä tehtiin todellisuudessa enemmän.

Osio 3. Yleisötilaisuudet

Yleisötilaisuuksien suunnittelu aloitettiin joulukuussa 2025.
Suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon ajankohtaisten tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden tilanne. Tilaisuudet päädyttiin järjestämään maaliskuussa 2026 otsikolla Puhtaan siirtymän tuulivoimahankkeet -keskustelutilaisuudet. Tavoitteena oli saada aikaan vuorovaikutteista keskustelua mm. paikallisen yhteisön, tutkijoiden, taiteilijoiden ja kuntien sekä hanketoimijoiden kesken. Tilaisuuksien ohjelmassa keskityttiin tutkijoiden ja kuntien puheenvuoroihin.

Karvian tilaisuus järjestettiin lauantaina 7.3.2026 ja Parkanon tilaisuus lauantaina 14.3.2026. Tilaisuuksien ohjelmat liitteinä 16 ja 17. Karvian tilaisuudessa puhujana olivat DI Juhani Lehti, Tampereen Konepajat Oy, Karviassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Voitto Raita-aho, Akordi Oy:n toimitusjohtaja Jonna Kangasoja sekä Ismo Suksi ja Kirsi Kaunisharju Karvian ja Parkanon elinympäristön puolesta ry:stä. FT, erikoistutkija Jonne Hytösen Suomen ympäristökeskuksesta oli alun perin tarkoitus kertoa Karvian tilaisuudessa mm. uusiutuvan energian hankkeiden vaikutuksia linnustoon ja asukkaisiin, mutta hän sairastui. Esiintyminen siirrettiin Parkanon tilaisuuteen. Hytösen sijaan tilaisuudessa puhui Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n puheenjohtaja Arja Pihlaja.

Parkanon tilaisuudessa puhujina Jonne Hytösen lisäksi olivat projektitutkija Tiina Pitkänen Vaasan yliopistosta, Parkanon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapio Ristamäki, DI Juhani Lehti, Tampereen Konepajat Oy, Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n puheenjohtaja Arja Pihlaja ja puheenjohtaja Kirsi Kaunisharju Karvian ja Parkanon elinympäristön puolesta ry:stä.

Tilaisuuksista tiedotettiin julisteilla, lehti-ilmoituksilla Ylä-Satakunta -lehdessä sekä printissä että verkkonäkyvyydellä ja Karvian ja Parkanon elinympäristö ry:n somekanavilla Facebookissa ja Instagramissa. Karvian tilaisuudessa osallistujia oli 12, Parkanossa 65.

Tilaisuudet dokumentointiin videoimalla. Videotallenteet on julkaistu Pro Häädetkeidas -videokanavalla omilla soittolistoilla:
Karvia: https://www.youtube.com/playlist?list=PLjHBoZIIdbdv7vOoAGo2QZZo1HfZB3Znn
Parkano: https://www.youtube.com/playlist?list=PLjHBoZIIdbdtTBPXomKZTOAqv51vaZkYC
Tilaisuuksien videoita on katsottu 6.7.2026 mennessä yhteensä 2 726 kertaa. Eniten on Katsottu DI Juhani Lehden Karvian tilaisuuden videota, n. 2300 kertaa. Parkanon tilaisuuden osalta hänen puheenvuorostaan ei tehty erillistä tallennetta, koska puheenvuoron sisältö oli pääosin sama molemmissa tilaisuuksissa.
Vastikkeetonta työtä tehtiin raportoinnin mukaan yhteensä 66,5 tuntia. Tähän ei ole laskettu videoiden editoimista, joten vastikkeetonta työtä tehtiin todellisuudessa enemmän.

Tulokset

Hankkeen tuloksena tuotettiin luontokuvaaja Mia Surakan Maakotka elinpiirinsä rajalla -näyttely, joka sisälsi 15 teosta, roll upin ja näyttelytekstit. Näyttelyssä kävi Karviassa ja Parkanossa yhteensä noin 450 kävijää. Pääosa kävijöistä oli paikallisia. Karvian näyttelyä käytiin katsomassa mm. Porista saakka. Näyttely tavoitti sekä nuoria, työikäisiä että ikääntyvää väestöä. Näyttelyn avulla saatiin nostettua esille maakotkan tilannetta sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Näyttelytekstien avulla tehtiin tunnetuksi Parkanon ja Karvian rajaseudun suojelualueita.

Hankkeen tuloksena järjestettiin retki ja keskustelutilaisuus 31.8.2025 Parkanon Keidaslammille ja Karvian Suomijärvelle. Retkelle osallistui 42 osallistujaa, talkoolaisten kanssa yhteensä 75 henkilöä. Retki tavoitti eri ikäisiä osallistujia ja osallistumistavoite ylittyi. Retkellä oli mahdollisuus tutustua konkreettisesti Parkanon ja Karvian rajaseudun luonnonsuojelualueisiin.

Hankkeen kolmannen osion tuloksena järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta, yksi Karviassa 7.3.2026 ja yksi Parkanossa 14.3.2026. Tilaisuuksissa käytiin keskustelua uusiutuvasta/puhtaasta energiasta tutkijoiden, tilaisuuksiin osallistujien, kuntien edustajien ja järjestöjen edustajien kesken. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä lähes 80 osallistujaa.
Kaikkiaan hankkeen tilaisuuksiin osallistui noin 570 henkilöä, joista 170 oli ikääntyvää väestöä, 70 nuoria. Naisia tilaisuuksin osallistui 300. Vastikkeetonta työtä tehtiin yhteensä 220,5 tuntia, mikä oli yli kolme kertaa suunniteltua enemmän. Kaikkia vastikkeettoman työn tunteja, kuten tallenteiden editoimista, ei ole sisällytetty laskentaan mukaan.
Hankkeesta ja sen eri osioista uutisoivat mm. Ylä-Satakunta, YLE, Satakunnan Kansa, Kankaanpään seutu ja Maaseudun tulevaisuus, mikä on erittäin hyvin, kun toiminta toteutettiin pienillä paikkakunnilla keskusten ulkopuolella. Tilaisuuksista tehtyjä videotallenteita on katsottu 6.7.3026 mennessä yhteensä yli 3100 kertaa (mukana 31.8.2025 retken tallenteiden katsojamäärät).

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Tilaisuuksien merkittävin vaikutus on ollut keskustelun herättäminen paikallisesti ja osin valtakunnallistikin uusiutuvan energian hankkeiden vaikutuksista luontoon ja luonnonsuojelualueisiin sekä maakotkan elinpiiriin. Hankkeessa on tehty yhteistyötä niin yhdistysten kesken kuin tutkijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Hanketyön avulla pystyttiin rakentamaan yhteistyötä mm. tutkijoiden kanssa.

Karvian ja Parkanon elinympäristö ry:n ja Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n keskinäinen yhteistyö on tiivistä. Yhteistyötä tehtiin kuntien sekä paikallisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.
Osittain hankkeen vaikutuksesta on käyty keskustelua kuntien kanssa myös varsinaisen hankkeen ulkopuolella ja tavattu kuntien edustajia. Parkanon ja Karvian rajaseudun suoalueita on tehty tunnetuksi mm. LH Geoparkin toimijoille ja avattu suojelualueiden laajuutta ja merkitystä laajemmin.

Jatkosuunnitelmana on hakea rahoitusta Karvian ja Parkanon raja-alueiden luonnon ja toisaalta haasteiden tunnetuksi tekemiselle mm. muiden uusien näyttelyiden sekä mahdollisesti kirja- tai podcast -projektien avulla.