Kase ESSI – selvityshanke energian varastoinnista (energy storage systems)

Hankkeen yhteenveto

Lähtötilanne hankkeelle syntyi siitä, että erilaiset energiavarastointialan toimijat lisäsivät aktiivisuuttaan Suomessa ja myös Kaustisen seutukunnassa. Tästä johtuen niin sähköverkkotoimijat, kunnat, yritykset kuin yksityisetkin kohtasivat tarpeen tietää enemmän energiavarastoinnista. Hanke olikin luonteeltaan esiselvitys-tyyppinen, jossa tuotettiin paljon erilaista tietoa käytettäväksi eri sidosryhmille.

Hanke toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeessa syntyi runsaasti erilaisia tuotoksia, joista vastasivat kilpailutetut asiantuntijapalveluiden toteuttajat tai projektihenkilöstö. Hankesuunnitelman lisäksi toteutettiin myös riskityöpaja, jonka tarve havaittiin hankkeen aikana.

Erilaisia energian varastointiin liittyviä selvityksiä/tuotoksia valmistui lopulta 11 kpl:
- Selvitys sähköisestä logistiikasta ja energiavarastoista
- Analyysi biokaasukonttien käyttämisestä yhteistyöverkostona
- Sähkökatkojen riskien arviointilomake (+vinkit)
- Akkuwebinaari
- 72 h varautuminen aggregaatilla vai sähköakulla?
- Analyysi reservimarkkinoiden saturoitumisesta
- Erilaisten energiavarastocasejen analyysi
- Artikkeli sähköautojen akkujen käyttämisestä energiavarastoina
- Analyysi energiavarastojen roolista Kaustisen seutukunnan energiataseessa
- Energiavarastoinnin tietopaketti
- Reserviakkuinvestoinnin laskuri

Tuotosten ohella tärkeää toimintaa on ollut sidosryhmätyö, jossa sekä välitettiin tietoa sidosryhmille että opittiin lisää esimerkiksi tietopakettia varten.

Toteutus

TP1: Energiavarastoinnin tietopaketti

Hankkeen toimenpiteistä pääsee todennäköisesti parhaiten kärrylle nettisivustolle tehdyn aikajanan kautta: https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/omat-hankkeet/kase-essi/hankkeen-aikajana/. Se kuvastaa hankkeessa julkaistuja tuotoksia ja työpaketteja aikajärjestyksessä. Kaikki julkaisukelpoinen materiaali on julkaistu hankkeen sivustolla. Näiden lisäksi on käyty lukuisia keskusteluja sidosryhmien kanssa, joissa on sekä välitetty tietoa että opittu uutta.

Tietopaketin tietoja kerättiin koko hankkeen ajan. Lähteinä olivat mm. sidosryhmätyö, Fingridin järjestämät tilaisuudet, energia- ja energiavarastointiaiheiset muut tilaisuudet, vierailut sekä hankkeessa hankitut asiantuntijapalvelut. Tietopaketti julkaistiin loppuwebinaarissa 17.12.2025 ja se löytyy täältä: https://issuu.com/kaustisenseutu/docs/tietopaketti_energian_varastoinnista.

Esimerkkejä tiedonhankinnan lähteistä tarkemmin alla:

- Osallistuminen tilaisuuksiin: Kierrätysakun matka vaatimuksista sovellukseen, Vaasa Energy Week, Fingridin sähköjärjestelmävisio -webinaari, Multimarket Optimization Across Seven Markets -webinaari, Kantaverkon kehittämissuunnitelman 2026-2035 läpikäynti
- Kartoitukset akkualan toimijoilta, kuten Merus Power, Capalo AI, Cactos, Energiequelle, Centria, VAMK
- Riskityöpajan järjestäminen
- Tutustumismatkan järjestäminen
- Akkuskenaario-asiantuntijapalvelun hankinta
- Sähköisen logistiikan potentiaaliselvitys -asiantuntijapalvelun hankinta
- Huoltovarmuusskenaarioiden työstö Kase HUOVA -hankkeen kanssa
- Akkuwebinaarin järjestäminen
- Opinnäytetyöt

Jotta tietopaketti pysyi tarpeeksi tiiviinä, siihen ei lisätty aivan kaikkia hankkeessa tehtyjä tuotoksia suoraan, vaan osa on julkaistu hankkeen sivustolla ja niihin viitataan tietopaketista.


TP2: Alueellinen energian käyttö ja varastoinnin mahdollisuudet

Alueellinen energian käyttö tapahtuu mm. paikallisissa kaukolämpö- ja sähköverkoissa. Näiden kanssa pidettiin tiiviisti yhteyttä koko hankkeen ajan, ja aiheen tiimoilta valmistui myös yksi opinnäytetyö Centrian opiskelijan toimesta. Tämä opinnäytetyö koski sähkökattiloiden ja lämpövarastojen talouden laskentaa. Opinnäytetyö ei ole osa hankkeen toimintaa, mutta opiskelija sai hankkeen avulla casen ja kontakteja.

Alueellista energian käyttöä tutkittiin myös huoltovarmuuden näkökulmasta yhteistyössä Kase HUOVA -hankkeen kanssa. Lisäksi Kaustisen seutukunnan aiemmin toteuttama Mauro-hanke keräsi aikoinaan hyvän perustiedon alueen energiataseesta. Tuota energiatasetta analysoitiin nyt Kase ESSI -hankkeessa huoltovarmuuden ja energiavarastoinnin näkökulmasta. Tuotos täällä: https://kaustisenseutu.fi/site/assets/files/14298/energiavarastot_kaustisen_seutukunnan_energiataseessa.pdf


TP3: Suuren mittakaavan sähkövaraston mahdollisuudet hankealueella

Projektipäällikkö kartoitti alueelta parhaita sijainteja suurille sähkövarastoille. Kartoituksen avuksi kysyttiin reunaehtoja akkuja toimittavilta ja akkuihin investoivilta yrityksiltä sekä Fingridiltä. Kymmenien megawattien kokoluokassa parhaat paikat ovat Fingridin uuden Lakeuslinjan sähköasemien lähettyvillä. Näihin paikkoihin onkin jo vireillä toistaiseksi julkaisemattomia alkuvaiheen suunnitelmia erittäin suurista energiavarastoista. Pienempien akkujen erinomaisia sijainteja ovat mm. vähemmälle käytölle jääneet turkistarhojen sähköliittymät, paikalliset sähköasemat sekä sellaiset yritysten kiinteistöt, joissa on ylimääräistä kapasiteettia suuressa sähköliittymässä.

Tärkein suuren mittakaavan sähkövarastoihin liittyvä toimenpide oli hankkia asiantuntijapalveluna selvitys erilaisista akkuskenaarioista. Selvityksen toteutti Despro Teollisuuspalvelut Oy.


TP4: Energiavarastot logistiikassa

Tämä työpaketti koostui pääosin kahdesta toimesta. Ensimmäisenä hankittiin Swecon toteuttamana sähköisen logistiikan potentiaaliselvitys, joka löytyy täältä: https://kaustisenseutu.fi/site/assets/files/12713/loppuraportti_sahkoisen_logistiikan_selvitys_final.pdf

Toinen isompi toimenpide oli pohtia (bio)kaasukontteja energiavarastoinnin näkökulmasta. Siitä tuloksena syntyi pieni tiivistelmä projektipäällikön analyysistä sekä Excel-työkalu, jolla voi arvioida investoinnin kannattavuutta, jos kaasukontteja hankitaan yhteistyössä eikä jokainen toimija erikseen. Analyysi täällä: https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/omat-hankkeet/kase-essi/kaasukontti-energiavarastona-ja-huoltovarmuustekijana/

Näiden lisäksi logistiikka näyttäytyy myös projektipäällikön tekemässä analyysissä sähköautojen energiavarastoroolista sekä jo aiemmin mainitussa energiataseanalyysissä. Artikkeli sähköautoista energiavarastoina täällä: https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/omat-hankkeet/kase-essi/sahkoauton-akku-energiavarastona/


TP5: Viestintä ja hallinto

Hallintotyönä on tehty hankkeeseen liittyvää taloudenhoitoa sekä raportointia. Lisäksi on toteutettu neljä hankintaa: logistiikkaselvitys, akkuskenaarioiden asiantuntijaselvitys, riskityöpajan fasilitointi sekä tietopaketin graafinen toteutus. Syksyllä 2025 toteutettu akkureissu tehtiin yhteistyössä Semukas-hankkeen kanssa niin, että Semukas vastasi bussimatkan kustannuksista ja ESSI vastasi matkan järjestelyistä.

Hankkeessa valmistuneet ulkopuoliset sekä projektihenkilöstön omana työnä tehdyt selvitykset on julkaistu hankkeen sivustolla https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/omat-hankkeet/kase-essi.

Suurimmat viestintäponnistukset normaalin sidosryhmätyön ohella olivat:

- Akkuwebinaari 19.2.2025: https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/omat-hankkeet/kase-essi/akkuwebinaarin-tallenne-ja-materiaalit/.
- Pakopelin suunnittelu Kaustisen kansanmusiikkijuhlille 7-13.7.2025 (pakopelin tiimellyksessä osallistujaryhmä joutui väkisin perehtymään energia-asioihin).
- Akkureissu viiteen energiavarastoinnin kohteeseen 8.10.2025: https://suurhanketoimisto.fi/ajankohtaiset/energiavarastoinnin-suunnannayttajia-keski-pohjanmaalla-ja-pohjanmaalla/
- Loppuwebinaari 17.12.2025, jossa samalla julkaistiin energiavarastoinnin tietopaketti: https://issuu.com/kaustisenseutu/docs/tietopaketti_energian_varastoinnista.
- Hankkeen tuotosten julkaisusarja Facebookissa ja LinkedInissä
- Kaikki julkaistut materiaalit löytyvät viitattuna energiavarastoinnin tietopaketista, hankeen nettisivuilta sekä hankkeen aikajanalta.

Viestintäkanavina käytettiin: Kaustisen seutukunnan tapahtumakalenteri, Facebook, LinkedIn, kuntatiedotteet, lehtiartikkeli, lehti-ilmoitukset, massasähköpostit, https://suurhanketoimisto.fi, kuntalaisille ja päättäjille alueella järjestetyt tilaisuudet.


Yleiskuvaus toteutuksesta

Lähes kaikki toimenpiteet ovat hankesuunnitelman mukaisia. Uutena asiana järjestettiin riskityöpaja, jonka tarve ilmeni hankkeen aikana. Riskityöpajan idea oli tarjota apuja sellaisille yrityksille, joille sähkökatkot voivat olla merkittävä riski esimerkiksi pilaantuvien tuotteiden tai rikkoutuvien laitteiden takia. Energiavarastot ovat tässä keskeinen ratkaisu, joten riskityöpaja sopi hyvin hankkeen sisältöön. Vaikka riskityöpajalle ilmeni selvä tarve hankkeen aikana, itse työpajaan ei saatu paljoa osallistujia, mikä oli pettymys. Syy voi olla etäosallistumismahdollisuuden puuttuminen.

Muutoksena tehtiin hankkeelle kuukauden jatkoaikahakemus. Tämä mahdollisti sidosryhmätyön jatkamisen vielä vuoden vaihteen lomakauden jälkeenkin. Muutoin viimeiset vaikuttavuustoimenpiteet olisivat jääneet vähäisemmiksi, koska valtaosa sidosryhmistä olisi ollut tavoittamattomissa tietopaketin julkaisemisen jälkeen.

Muutosta hankkeen toteutukseen tuli myös henkilöstön resurssien uudesta jakamisesta. Tämä ei vaikuttanut kustannuksiin. Asia varmistettiin ennen työjaon muuttamista rahoittajalta seuraavin perustein:
- Tarkoitus on lisätä projektipäällikön työosuutta ja vähentää projektisihteerin osuutta.
- Hanke on edennyt suunnitelman mukaan ja kaikki toimenpiteet lukuunottamatta loppuwebinaaria ja energiavarastoinnin tietopaketin julkaisua ovat valmiit. Nämäkin ovat jo hyvin työn alla ja valmistuvat hankeajan puitteissa.
- Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja projektisihteeri, mutta tukipäätöksessä ei ole eritelty palkkoja henkilöille erikseen.
- Työosuuksia on tarve ja mahdollisuus muuttaa henkilöiden kesken, koska projektin hallinnointiin on kulunut hankesuunnitteluvaiheessa odotettua vähemmän aikaa. Lisäksi projektisihteeri on ollut sairaslomalla, mikä on vähentänyt työpanosta.
- Muutoksessa huomioidaan henkilöiden erisuuruiset palkat ja pysytään kustannusarviossa.
- Muutoksen myötä hankkeen loppuvaiheessa voidaan panostaa vielä enemmän yhteistyöhön sidosryhmien kanssa ja näin parantaa vaikutavuutta ja hankkeessa opittujen tietojen välittämistä eteenpäin.
- Hankesuunnitelmaan ja kustannuksiin ei tule muutosta.

Hanke onnistui hyvin erilaisten materiaalien tuottamisessa. Sisältöjä syntyi runsaasti ja ne palvelevat aihekokonaisuutta hyvin. Yllätyksenä tuli se, että energiavarastot eivät osoittautuneetkaan niin ilmiselvästi kannattavaksi toiminnaksi kuin ennen hanketta oli käsitys. Energiavarastot ovat silti useimmiten kannattavia, mutta hankkeen mahdollistaman perehtyneisyyden myötä räikeimmät takaisinmaksuodotukset vähenivät. Tämä saattaa jopa laskea toteutuvien investointien määrää, mutta toisaalta huonoja investointeja saakin karsiutua pois.

Kustannukset toteutuivat melko tarkasti suunnitelman mukaisesti. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman yhteistyötä Semukas-hankkeen kanssa, joka otti vastuulleen tutustumismatkan bussikustannukset.

Loppuwebinaari ei onnistunut projektipäällikön odotusten mukaisesti. Käsitellyt aihesisällöt olisivat vaatineet enemmän esitysaikaa ja asioita jouduttiin hyppimään hätäisesti yli. Tämä luultavasti näkyi myös yleisölle. Jos webinaari järjestettäisiin nyt uudestaan, siihen varattaisiin enemmän aikaa. Projektipäällikkö harjoittelisi myös omaa osuuttaan enemmän.

Tulokset

Koska kyseessä on selvitys-tyyppinen hanke, tärkeimpiä tuloksia ovat erilaiset tuotokset, joita onkin esitelty jo edellisissä kohdissa.

Kaikki hankkeen tuotokset löytyvät hankkeen nettisivustolta: https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/omat-hankkeet/kase-essi/

Suurin muutos hankkeen myötä on muuttunut käsitys energiavarastojen kannattavuudesta. Ennen hanketta ymmärrys oli, että melkeimpä minkälainen tahansa energiavarastoinvestointi maksaa itsensä takaisin n. 3 vuodessa. Hankkeen myötä kävi ilmi, että investointeja on todella monenlaisia. Jotkin ovat lähes noin hyviä, kuin edellä mainittu, mutta joukkoon mahtuu myös kannattamattomia investointeja.

Hankkeessa ei kokeiltu merkittäviä uusia käytänteitä, mutta järjestetty tutustumismatka sai paljon kiitosta. Ehkä jatkossa muissakin hankkeissa kannattaa panostaa tutustumismatkojen sisältöön niin, että saisi samalla reissulla paljon erilaisia kohteita. Kase ESSI -hankkeen tutustumismatkan järjestely vei paljon aikaa, mutta opetti samalla, että läheltä hankealuetta löytyi monta erilaista kiinnostavaa ja alan kärjessä olevaa energiavarastointiesimerkkiä. Ahkera selvittämistyö ja keskustelu erilaisten sidosryhmien kanssa mahdollisti sopivien kohteiden löytämisen. Tutustumismatkasta julkaistiin pieni artikkeli Suurhanketoimisto-sivustolla: https://suurhanketoimisto.fi/ajankohtaiset/energiavarastoinnin-suunnannayttajia-keski-pohjanmaalla-ja-pohjanmaalla/

Hanke numeroina (19.2.2026):
- Julkiset viestintätoimenpiteet: 67 kpl
- Facebook-julkaisujen näyttökerrat: 45 108 kpl
- Tuotokset: 11 kpl
- Osallistuneet organisaatiot: 46 kpl
- Hankesivuston näyttökerrat: 521 kpl
- Webinaarien osallistujat: 148 kpl
- Webinaaritallenteiden katsojat: 242 kpl
- Reissuosallistujat: 33 kpl
- Riskityöpajan osallistujat: 3 kpl
- Seurantaryhmän kokoukset: 5 kpl
- Pakopelin pelaajat: 219 kpl
- Riskiarviointikyselyyn vastanneet: 8 kpl

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Projektipäällikkö jatkaa Kaustisen seutukunnan palveluksessa yrityskehittäjänä. On todennäköistä, että toteuttajalle tulee jatkossakin energia-aiheisia hankkeita, joissa tässä saadut tiedot ovat hyödyksi.

Tuotoksia, laskureita ja muita materiaaleja levitetään sidosryhmille hankkeen jälkeenkin ja kaikki ovat saatavissa Kaustisen seutukunnan kanavissa.

Hankkeessa saatuja uusia kontakteja pidetään jatkossakin ajan tasalla alueen energia-alan kehittymisestä ja hankkeen myötä syntyi myös aihioita, joissa keskustelut jatkuvat esimerkiksi investointien tiimoilta. Energiavarastot voivat kytkeytyä olennaisesti esimerkiksi bioterminaaleihin, datakeskuksiin, aurinko- ja tuulivoimapuistoihin sekä kaukolämpöön.

Hankkeen vaikuttavuus syntyy pääasiassa lisääntyneestä osaamisesta, laajentuneesta yhteistyöverkostosta sekä lukuisista käyttökelpoisista työkaluista. Hyötyjiä ovat toteuttaja, alueen PK-yritykset ja kunnat, asukkaat sekä hankekehittäjät.