Kasvunpaikka

Hankkeen yhteenveto

Kasvunpaikka-hankkeessa toteutettiin kolme toimenpidettä: maatilavierailut vantaalaisille alakoululaisille, koko perheen tapahtumat Seutulassa sekä työelämä- ja yrittäjyystaitoja kehittävä työpajatoiminta varhaisnuorille. Seutulan Katrinebergin kartanolla tapahtumia oli lähtötilanteessa vähän, mutta kysyntää maksuttomille perhetapahtumille oli. Kouluilla puolestaan ei ollut maatilakontakteja, vaikka opetussuunnitelma edellyttää koulun ulkopuolista oppimista, ja retkibudjetit olivat hyvin rajalliset. 4H:n toiminnassa 12–14-vuotiaat olivat jääneet nuorempien kerhotoiminnan ja vanhempien yrittäjyysohjelman väliin. Hankeaikana järjestettiin 35 maatilavierailua, joista kouluista saatu palaute oli erittäin myönteistä. Mukana oli 11 maatilaa MTK-Uusimaan kautta. Vierailujen jatkumisen tueksi julkaistiin ohjeet järjestäjille ja tehtäviä oppilaille.
Seutulassa toteutettiin 13 koko perheen tapahtumaa, pääosin Katrinebergin kartanolla, ja perustettiin yhteisöllinen kasvimaa. Mukana oli yli 20 vapaaehtoista ja paikallisia toimijoita. Tapahtumien teemoina olivat esimerkiksi sadonkorjuu, kekri, kierrätys, kiertotalous, luontohyvinvointi, kädentaidot sekä luonto, kasvit ja eläimet.
Varhaisnuorille kehitettiin uusi 4H-tuote Bisnespolku, yrittäjyys- ja yhteistyötaitoja harjoittava päiväleiri. Leirillä nuoret suunnittelevat, valmistavat ja myyvät tuotteita. Kesällä 2025 järjestettiin yksi Bisnespolku-leiri ja hankkeessa julkaistiin materiaalit sen jatkokäyttöön.

Toteutus

Maatilavierailujen toteutus
Vantaalla oli selvä tarve maatilavierailuille, koska kouluilla ei luonnostaan synny yhteyksiä maatiloihin ja oppilaat ovat etääntyneet ruoantuotannosta. Opetussuunnitelma edellyttää koulun ulkopuolista oppimista, mutta retkibudjetit ovat vähäisiä. Hanketyöntekijän mukanaolo vierailuilla oli tärkeää sekä maatilojen tukemiseksi että kokemusten keräämiseksi, ja yhteistyö 4H:n ja maatilojen välillä sujui hyvin. Hankkeen aikana toteutettiin 35 vierailua, mikä ylitti odotukset. MTK-Uusimaan kanssa löytyi 11 tilaa, joista kahdeksan halusi jatkaa toimintaa hankkeen jälkeen. Tiloja motivoi erityisesti ruoan alkuperän ja maatalousammatin esiin tuominen lapsille. Muutama tila jättäytyi pois tauti- tai aikataulusyistä, mutta muuten koordinointi sujui ja vierailujen määrä kasvoi hankkeen edetessä. Vierailuja järjestettiin eri vuodenaikoina, ja ajankohdat sovitettiin tilojen kiireiden mukaan.
Seitsemästä vantaalaisesta koulusta osallistui oppilaita, ja kiinnostus oli suurta, erityisesti 4.-luokkalaisten opetukseen liittyen. Muutama koulu otti itse yhteyttä päästäkseen mukaan. 4H vastasi kuljetusten ja aikataulujen koordinoinnista, maatilat ohjelman toteutuksesta. Vierailuilla esiteltiin maatilan toimintaa ja tehtiin toiminnallisia harjoituksia, kuten eläinten hoitoa, kasvien tunnistusta, pellolla käyntiä ja koneisiin tutustumista.
Vierailujen jatkumisen tueksi koottiin ohjeita ja käytännön vinkkejä sekä kehitettiin oppilaille tehtävämateriaaleja, kuten tehtävävihkoja ja kirjoitustehtäviä. Opettajien osallistamista suunniteltiin, mutta heillä ei ollut siihen riittäviä resursseja; materiaaleja kuitenkin käytettiin ja ne saivat hyvän vastaanoton. Hankkeen lopussa järjestettiin infotilaisuus maatiloille, jossa jaettiin kokemuksia ja kerättiin palautetta materiaalien kehittämiseen. Uusia tiloja ei saatu mukaan, mutta mukana olleet antoivat arvokasta palautetta. Kaikki materiaalit julkaistiin MTK-Uusimaan sivuilla, jotta myös uudet maatilat ja koulut voivat hyödyntää niitä vierailujen järjestämiseen.

Tapahtumien toteutus
Seutulassa toteutettiin 13 yhteisöllistä koko perheen tapahtumaa, joista suurin osa järjestettiin Katrinebergin kartanolla, joka on Vantaan kaupungin ylläpitämä asukastila. Kartanolla järjestettiin ennen hanketta satunnaisia tapahtumia Vantaan kaupungin toimesta, mutta kysyntä maksuttomille koko perheen tapahtumille oli suurempaa mitä tarjonta. Tapahtumien järjestämistä varten käynnistettiin myös vapaaehtoistoiminta paikallisten asukkaiden osallistamiseksi tapahtumien ja toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Vapaaehtoistoimintaa markkinoitiin pääosin Facebookin Seutulan ja lähialueiden paikallisryhmässä sekä hankkeen ensimmäisissä tapahtumissa, ja sitä kautta löytyikin heti alkuvaiheessa tiivis muutaman hengen joukko aivan kartanon läheltä, jotka olivat innokkaita osallistumaan. Hankkeen edetessä vapaaehtoisten joukko kasvoi ja lopulta yhteydenpitoa varten luodussa WhatsApp-ryhmässä oli jo 17 jäsentä, joista osa vei sanaa myös eteenpäin omiin yhteisöihinsä. Hankkeen kuluessa järjestettiin säännöllisesti yhteensä yhdeksän suunnittelukokousta vapaaehtoisten kanssa tapahtumien järjestämiseksi. Hankkeen tapahtumien kustannukset toteutuivat suunnitellusti.
Aluksi hankkeessa tehtiin yhteistyötä tiiviisti Vantaan kaupungin ja Seutula Riipilän Martta-yhdistyksen kanssa ja osallistuttiin edellä mainittujen toimijoiden suunnittelukokouksiin Kasvunpaikka-hankkeen tapahtumien järjestämiseksi. Syyskaudella 2024 hankkeella oli oma piste kartanon syystapahtuma Taikakartanossa ja joulutapahtumassa. Hankkeen pisteellä järjestettiin toiminnallista ja maksutonta toimintaa osallistujille sekä 4H-yrittäjät myivät tuotteitaan. Lisäksi muodostettiin yhteistyö Seutulassa sijaitsevan maatilan Rosbackan kanssa. Heidän kanssaan järjestettiin iso Kekri-tapahtuma lokakuussa 2024, johon osallistui kävijöitä yli odotusten, arviolta 350 kävijää. Näin tuli heti aluksi selville, että tapahtumille oli kysyntää ja yhteistyö oli hyödyllinen molemmille osapuolille. Hankkeessa järjestettiin lopulta 13 tapahtumaa, joista osa oli avoimia isompia tapahtumia kuten Katrinebergin kotieläinpihan kesän avajaiset ja päättäjäiset, Talvipuuhapäivä, Kartanon Kesäpäivä ja toinen Kekri-tapahtuma kartanolla, kun taas osa pienempiä, ilmoittautumiseen perustuvia tapahtumia, kuten Jouluinen kädentaitoilta ja koko perheen Luontohyvinvointi-ilta kartanolla. Viimeksi mainittu oli ainoa, johon oli lopulta hankala saada osallistujia, mikä johtui luultavasti liian aikaisesta ajankohdasta arki-iltana. Teemat tapahtumissa olivat luonnonläheisiä ja toiminnallinen ohjelma sopi koko perheelle. Osallistujat antoivat tapahtumissa hyvää palautetta tunnelmasta, inspiroivasta tekemisestä ja ylipäätään siitä, että järjestimme maksuttomia tapahtumia kartanolla, joka miljöönä on viehättävä. Vapaaehtoiset olivat mukana paikan päällä esimerkiksi ohjaamassa askartelua tai muuta ohjelmaa sekä hoitamassa tarjoiluja. Vapaaehtoiset olivat hankkeen aikana vaihtelevasti mukana toiminnassa, ja etenkin kesäaikaan heitä oli vaikeampi sitouttaa mukaan toimintaan, mikä voi johtua siitä, että kesällä on tarjolla myös paljon muuta aktiviteettia. Lisäksi perustettiin yhteisöllinen kasvimaa Katrinebergin kartanolle ja pidettiin siellä avoimia talkoita. Tämä ei ollut alkuperäisessä hankesuunnitelmassa kirjattuna, mutta oli hyvä lisä hankkeen tapahtumatoimintaan edistämään luontosuhdetta ja ruoantuotannon arvostusta. Kasvimaatoiminnan aloituksessa vaikutti, että toiminta olisi houkutellut lisää paikallisia vapaaehtoisia mukaan, mutta lopulta vain muutama sitoutui siihen todella. Heidän kanssaan kasvimaa perustettiin ja ylläpidettiin, ja apuna olivat myös Katrinebergin 4H-kotieläinpihan nuoret työtekijät. Kasvimaalla hyödynnettiin kotieläinpihan lampaiden lantaa, joten se täydensi hienosti kartanon pihapiirin toimintaa kiertotalouden mukaisesti. Kasvimaa toimi myös viehättävänä tapahtumapaikkana ulkona järjestetyille hankkeen tapahtumille ja sieltä kerättiin satoa niin vapaaehtoisten kuin tapahtumienkin tarjoilujen käyttöön.

12-14-vuotiaiden Bisnespolku-leirin toteutus
Työelämätaitoja ja yrittäjyyttä kehittävä toiminta varhaisnuorille (12-14-vuotiaat) toteutettiin kehittämällä uusi tuote 4H:lle nimeltä Bisnespolku. Tämä ikäryhmä on aiemmin jäänyt 4H:n toiminnassa katvealueelle, sillä olemassa olevat 4H:n kerhot ja leirit ovat suunnattu nuoremmille ja 4H-yrittäjäksi ryhtyminen voi tuntua vielä liian vaikealta alle 15-vuotiaille. Kehittämistyö alkoi keväällä 2025 ja siinä oli mukana 4H-yhdistyksen muutkin toimihenkilöt omalla osaamisellaan sekä hankkeen harjoittelija. Konseptin alkuidean keksi ikäryhmän nuori, nimittäin silloinen TET- harjoittelijamme. Kehitystyössä kuultiin myös nuoria testaamalla sisältöä ikäryhmän toimesta esimerkiksi Katrinebergin kartanolla järjestetyssä nuorten illassa. Bisnespolku-leirin kustannukset olivat hieman suunniteltua isommat, mutta pystyimme silti toteuttamaan leirin suunnitellusti. Bisnespolku on nuorten päiväleiri, jonka aikana osallistujat suunnittelevat ja valmistavat tuotteita ja lopputapahtumassa myyvät niitä asiakkaille. Samalla opetellaan yrittäjyyden perusteita ja yhteistyötaitoja. Näin nuoret saavat ensikokemuksen yrittäjyydestä ohjatusti ja tuetusti kuitenkin itse tekemällä ja käytännönläheisesti. Hankkeen aikana järjestettiin yksi Bisnespolku-leiri kesällä 2025. Sille osallistui 12 nuorta ja kaikki saivat onnistuneen kokemuksen ja tekivät jopa voittoa myynnissä. Konseptin kehittäminen oli melko aikaa vievää, joten vain yksi Bisnespolku ehdittiin toteuttaa. Hankkeen päättyessä julkaistiin kaikille 4H-yhdistyksille saataville ohjeet ja materiaalit Bisnespolun järjestämiseksi myös jatkossa.

Tulokset

Maatilavierailujen tulokset ja viestintä

Maatilavierailujen myötä Uudenmaan maatilojen aktiivisuus järjestää vierailuja lisääntyi merkittävästi, sillä järjestimme hankkeen aikana 35 vierailua 11 eri maatilalla ympäri Uuttamaata. Lisäksi lähes jokainen mukana ollut maatila halusi jatkaa vierailujen järjestämistä myös hankkeen jälkeen ilman 4H:n koordinointia. Yhteensä seitsemästä eri vantaalaisesta koulusta yli 800 alakoululaista pääsi hankkeen aikana maatilavierailulle. Koulujen vastaanotto järjestettyjä retkiä kohtaan oli hyvin positiivista, joten on todennäköistä, että myös osa kouluista jatkaa maatilavierailulle hakeutumista. Hankkeen ansiosta käytänteet maatilavierailun järjestämisestä kehittyivät ja jopa vakiintuivat osaksi osan maatilojen arkea, jotka järjestivät useita vierailuja hankkeen aikana. Mukana olleista maatiloista yli puolet tuottivat myös esittelymateriaalia koululle, kuten PowerPoint-esityksen, videotervehdyksen tai tekstiä, joita he voivat hyödyntää myös hankkeen jälkeen.

Hankkeessa tuotettiin ohjemateriaalit maatilavierailujen järjestämiseksi koululle, maatilalle ja MTK-paikallisyhdistyksille, joiden avulla niin kokeneet kuin uudet maatilat voivat järjestää vierailuja siten että MTK-säätiö korvaa kuljetuskustannukset ja palkkion maatilalle. Lisäksi tuotettiin kaksi tehtävämonistetta oppilaille maatilavierailun tueksi edistämään oppimista maatilalla tai vierailun jälkeen koululla. Nämä materiaalit jaettiin mukana olleille osapuolille ja julkaistiin MTK-Uusimaan nettisivuilla (https://uusimaa.mtk.fi/toiminta) ja koko kattojärjestön MTK-Liiton Akatemia-sivustolla, johon jäsenmaatilat ympäri Suomen pääsevät kirjautumaan ja tutkimaan materiaaleja. Hankkeen päättyessä jaettiin jokaiselle mukana olleelle koululle yhden hankkeen myötä tutuksi tulleen ”kummimaatilan” yhteystiedot, jotta koulu voi ottaa suoraan yhteyttä maatilaan vierailun järjestämiseksi. Vaikka hankkeessa tuotettiin tällaista verkostoa ja tukimateriaalia, silti vain aika näyttää, toteutuvatko maatilavierailut ilman koordinointiapua hankkeen jälkeen. Sekä maatiloilla, että kouluissa arki on kiireistä, eikä ole välttämättä ylimääräistä aikaa alkaa selvittämään, miten vierailu järjestyy, vaikka ohje onkin nyt olemassa. Vierailun järjestäminen vaatii kuitenkin enemmän aktiivisuutta ja ajankäyttöä osapuolilta sitten kun 4H-yhdistys ei ole enää koordinoimassa käytännön järjestelyitä.

Maatilavierailuista viestittiin suoraan osapuolille (koulut, maatilat ja MTK-paikallisyhdistykset) ja toiminnasta kerrottiin Pks4H:n Facebookissa säännöllisillä julkaisuilla ja Linkedinissä hankkeen loppupuolella. Maatilavierailuista ja hankkeesta viestittiin myös MTK-Uusimaan avulla heidän uutiskirjeessään, syyskokouksissaan ja Uusmaalainen-lehdessä. Yhdelle maatilavierailulle kutsuttiin toimittaja ja saatiin myös lehtijuttu Maaseudun Tulevaisuuteen (16.11.2025). Hankkeen loppupuolella pidettiin yleinen infotilaisuus maatiloille, jotka ovat kiinnostuneita pitämään vierailuja. Siinä koottiin palautetta, vinkkejä ja käytiin läpi käytänteitä maatilavierailujen toteuttamiseen myös jatkossa.

Opettajat antoivat palautekyselyssä maatilavierailuille keskimäärin arvosanan 9.5/10 (14 vastausta). Opettajat arvostivat oppilaille tarjottua mahdollisuutta päästä maatilavierialulle ja antoivat positiivista palautetta maatilavierailun järjestelyistä, toiminnallisesta ohjelmasta, oppimismateriaalista sekä maatilojen vieraanvaraisuudesta. Kehityskohteiksi osoittautui vielä se, että vierailuilla saattoi olla turhaa odotteluaikaa, liian vähän ohjelmaa tai liian iso ryhmäkoko jos kaksi luokkaa oli samaan aikaan. Maatilat antoivat arvosanan 9.7 (3 vastausta) ja lisäksi saimme MTK:n paikallisyhdistyksiltä kiittävää palautetta sujuvista järjestelyistä. Suurin osa (8/11) maatiloista halusi jatkaa vierailujen järjestämistä myös hankkeen jälkeen, mikä kertoo osaltaan onnistuneesta toteutuksesta ja hyödystä myös maatiloille ja siitä, että kokemus oli myös heille positiivinen ja innostava.

Tapahtumat – tulokset ja viestintä

Tärkein tulos tapahtumien osalta olivat ne 13 koko perheen maksutonta tapahtumaa Seutulassa, jotka järjestettiin paikallisten vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden voimin. Tapahtumissa oli yhteensä yli 1000 kävijää, joista osa tuli kyselyiden perusteella myös kauempaa kuin Vantaalta. Tapahtumiin osallistui etenkin lapsiperheitä ja vanhempaa väestöä, mutta myös varhaisnuoria.

Tapahtumien myötä yhteisöllisyys lisääntyi Seutulassa, kun yli 20 vapaaehtoista oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa tapahtumia sekä tekemässä talkootyötä kartanon yhteisöllisellä kasvimaalla. Vapaaehtoiset saivat vaikuttaa tapahtumien sisältöön ja olla omalla haluamallaan panoksella mukana niiden toteutuksessa, sekä suunnitella mitä kasvimaalla kasvatettiin. Näin heille tarjottiin osallistumisen paikkoja ja tuotiin alueen asukkaita yhteen. Vapaaehtoisten ryhmä muodostui eri-ikäisistä ja eri elämäntilanteissa olevista 19-70-vuotiaista henkilöistä, jotka saivat iloa ja hyötyä tästä toiminnasta ja löysivät uusia tuttavuuksia yli sukupolvirajojen ja vahvistivat olemassa olevia naapurisiteitä.
Katrinebergin kartanon kotieläinpihan toiminta nivoutui kesäaikaan osaksi hankkeen toimintaa ja siten koko kartanoalue tuli tapahtumien myötä tutummaksi ja tunnetummaksi ihmisille. Kotieläinpihalla tehtiin kävijäennätys vuonna 2025. Tämä osoittaa, että alueen merkitys tapahtuma- ja kohtaamispaikkana kasvoi Kasvunpaikka-hankkeen myötä. Tapahtumat virkistivät ja elävöittivät kartanon toimintaa ja lisäsivät selvästi maksutonta tapahtumatarjontaa alueella ja näin tukivat Katrinebergin kehityskuvaa, jonka Vantaan kaupunki on luonut alueen tulevalle kehitykselle ja jonka tavoitteena on elinvoimaistaa aluetta ja vahvistaa sen lähipalveluja. Yhteisöllinen kasvimaatoiminta tuki kyseisen kehityskuvan visiota, jossa Katrinebergin kylästä tavoitellaan luonteeltaan elinvoimaista ja monimuotoisesti kestävän elämäntavan mahdollistavaa yhteisöllistä kylää, jossa kokeillaan rohkeasti erilaisia kestävyyttä edistäviä suunnitteluratkaisuja.
Tapahtumista viestittiin Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen omilla nettisivuilla, Facebookin paikallisryhmissä ja Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen omalla Facebook-sivulla. Lisäksi tapahtumat lisättiin osallistujien tavoittamiseksi muun muassa Vantaan tapahtumakalenteriin, Menoinfo-sivustolle, Menokone-sivustolle ja Stadissa-sivustolle. Tapahtumista tehtiin stooreja Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen Instagramiin ja tuotiin näin esille hankkeen toimintaa kartanolla omissa kanavissamme. Kasvimaatoimintaa varten tehtiin oma sivu nettisivuillemme, jonka kautta toimintaan pystyi ilmoittautua mukaan. Kasvimaan perustamisesta julkaistiin 5.- osainen ohjevideosarja reels-videoina Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen Instagramiin (ks. liite), jonka tarkoitus oli lisätä kiinnostusta ja tietoa oman ruoan kasvattamisesta ja myös puutarhahoitoon liittyvään virkistykselliseen hyötyyn.

Hankkeen toiminnasta tehtiin myös kaksi yleisempää tiedotetta, jotka lähetettiin medialle, mutta ne eivät päätyneet julkaisuun. Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen Linkedin-sivulle tehtiin julkaisuja hankkeen saavutuksista etenkin sidosryhmille kohdennetusti.

12-14-vuotiaiden työpajatoiminta – tulokset ja viestintä

Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin 12-14-vuotiaille suunnattu uusi yrittäjyysteemainen leiri nimeltä Bisnespolku. Konseptin kehitystä tehtiin yhteistyössä kyseisen ikäryhmän nuorten kanssa järjestämällä esimerkiksi nuorten ilta Katrinebergin kartanolla, jossa tehtäviä testattiin. Konseptissa painotettiin tekemällä oppimisen menetelmää, joka on koko 4H-toiminnan keskiössä. Bisnespolku on viikon mittainen nuorten päiväleiri, jossa jokaisella päivällä on oma teemansa: tuotteistaminen, brändi ja logo, hinnoittelu, myynti ja asiakaspalvelu sekä myyjäiset. Päiviin sisältyy teeman mukainen tietoisku ja harjoituksia sekä parityönä tuotteiden suunnittelua ja valmistusta. Bisnespolkua varten luotiin tehtävävihko, johon osallistujat kirjasivat päivittäiset tehtävät, kuten tuotteen hinnan laskemisen.
Bisnespolku järjestettiin pilottina heinäkuussa 2025 ja siellä oli 12 osallistujaa. Kiertotalousteemaiset tuotteet määritettiin ennalta ja hankittiin niihin mahdollisuuksien mukaan kierrätetyt tai hävikkiuhan alla olevat materiaalit ja työvälineet. Viikon lopuksi järjestettiin Kartanon Kesäpäivä-tapahtuma, jossa yhtenä osuutena oli nuorten myyjäiset, joissa Bisnespolun osallistujat pääsivät oikeasti myymään tuotteitaan. Pilotointiviikko sujui suunnitelman mukaisesti ja nuoret saivat innostavan ja käytännönläheisen kokemuksen yrittäjyydestä oppien samalla työelämä- ja yhteistyötaitoja sekä kehittäen vahvuuksiaan. Myyjäisissä nuoret saivat voittoa, mikä huipensi viikon. Nuoret antoivat palautekyselyssä Bisnespolulle arvosanan 8.6/10 (10 vastausta).

Hankkeessa luotiin Bisnespolun järjestämistä varten Ohjaajan opas, joka sisältää yksityiskohtaiset ohjeet Bisnespolun järjestämiselle hankkeen jälkeen. Ohjaajan oppaan liitteinä ovat esimerkkibudjetti, valmistusohjeet tuotteille, tehtävävihko osallistujille ja PowerPoint-esitys, joka sisältää päivittäiset tietoiskut ja tehtävät. Kyseiset materiaalit jaetaan kattojärjestö 4H-liiton kautta myös kaikille yli 180:lle 4H:n paikallisyhdistykselle, jotta Bisnespolkua voi ohjeita soveltaen järjestää myös muissa 4H-yhdistyksissä ympäri Suomen.

Bisnespolulle luotiin oma sivu Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen nettisivuille ja sitä markkinoitiin huoltajille Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen Facebookissa, sekä nuorille Instagamissa ja TikTokissa. Lisäksi levitettiin mainosjulisteita esimerkiksi nuorten tiloihin ja kirjastoihin sekä liikkeisiin. Bisnespolun pilotoinnin aikana julkaistiin päivittäin tunnelmia Instagramin stooreihin ja tehtiin koostevideot (ks. liite) toiminnan esiin tuomiseksi. Tuloksista viestittiin Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen Linkedinissä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Maatilavierailut - vaikutukset ja jatkosuunnitelmat
Osalla mukana olleita maatiloja järjestettiin jopa useita vierailuja hankkeen aikana esimerkiksi siten, että koko luokka-aste yhdestä koulusta pääsi vuorotellen samalle maatilalle vierailemaan. Vierailut auttoivat vakiinnuttamaan toiminnan osaksi mukana olleen maatilan arkea, sillä maatilat saivat käytännön kokemusta ja omaksuivat toimivia käytäntöjä vierailujen järjestämiseen.

Hankkeessa muodostui kahdeksan maatila-koulu-kontaktia, mikä voi tulevaisuudessa madaltaa kynnystä järjestää vierailuja vielä hankkeen jälkeen ilman Vantaan 4H-yhdistyksen koordinointia. Käytännössä kouluille jaettiin ”kummimaatilan” yhteystiedot ja ohjeet. Lisäksi hankkeessa tuotettiin ja julkaistiin hankekumppani MTK-Uusimaan nettisivuilla ohje- ja tehtävämateriaalit maatilavierailujen järjestämiseksi myös hankkeen jälkeen. MTK:n kattojärjestö MTK-Liitto lisäsi materiaalit myös MTK-Akatemiaan, josta ohjeet ovat myös saatavilla kaikille MTK:n jäsenmaatiloille ympäri Suomen ja siten edistää maatilavierailujen järjestämistä laajasti. Jatkossa MTK toimii yhteysosapuolena maatiloille maatilavierailujen järjestämisessä. Maatilavierailujen jatkuminen edistää kaupungissa asuvien alakoululaisten mahdollisuutta päästä oppimaan ruoantuotannosta ja tutustumaan maaseutuun, maaseudun ammatteihin ja maaseudulla elämiseen. Siten nostetaan maaseudun ja ruoan alkuperän arvostusta ja ruoantuotannon prosessien ymmärrystä. Vierailujen jatkumisesta on hyötyä myös maatiloille ja MTK:n paikallisyhdistyksille, jotka voivat kehittää toimintaansa ja tuoda esiin omaa ammattiaan ja toimintaansa.


Tapahtumat - vaikutukset ja jatkosuunnitelmat

Tapahtumien järjestäminen hankkeessa lisäsi kokemustietoa Vantaan 4H-yhdistyksessä siitä, millaisille tapahtumille on kysyntää ja miten niitä kannattaa järjestää ja markkinoida. Näitä tietoja ja taitoja voidaan hyödyntää 4H-yhdistyksen muussa toiminnassa jatkossa. Hankkeen aikana aloitettu vapaaehtoistoiminta ja järjestetyt tapahtumat keräsivät niin hyvin aktiivisia osallistujia, että se osoitti tarpeen hankkeen toiminnalle.

Tapahtumien järjestämisessä mukana olleet vapaaehtoiset antoivat kiittävää palautetta hankkeen vapaaehtoistoiminnasta ja etenkin kädentaito- ja luontoteemaiset sekä kekri-teemaiset tapahtumat ja iloa tuonut kasvimaatoiminta olivat pidettyjä. Yhteisöllisyyden lisäämistä Seutulan alueella pidettiin hienona saavutuksena ja hankkeelle toivottiin jatkoa etenkin Katrinebergin alueen kehittymisen kannalta. Vapaaehtoisten kanssa pidettiin yhteyttä Whatsapp-ryhmän kautta, jossa oli lopulta 17 jäsentä ja jonka olemassaolo jatkuu myös hankkeen jälkeen, jotta paikalliset asukkaat voivat jatkossakin pitää yhteyttä.

Vantaan 4H-yhdistyksen yhteistyö myös muiden alueen toimijoiden, kun Vantaan kaupungin, Seutula Riipilän Marttayhdistyksen ja Rosbackan maatilan kanssa vahvistui hankkeen aikana, ja yhteistyötä voidaan jatkaa 4H-yhdistyksen muissa toiminnoissa jatkossakin etenkin jos hanke saa jatkoa. Se taas hyödyttäisi Seutulan alueen kehittymistä.

12-14-vuotiaiden työpajatoiminta – vaikutukset ja jatkosuunnitelmat

Bisnespolun kehittämistyö ja toteutus hankkeessa laajensi Vantaan 4H-yhdistyksessä tuntemusta ja ymmärrystä 12-14-vuotiaille suunnatun toiminnan tarpeista ja edellytyksistä ja sen avulla pystymme jatkossa järjestämään paremmin yrittäjyys- ja työelämätaitoja kehittävää ja vahvistavaa toimintaa kyseiselle ikäryhmälle. Hankkeen tulosten avulla meillä on mahdollisuus tavoittaa nuoria jo 12-vuoden iässä mukaan toimintaamme ja parantaa heidän yrittäjävalmiuksiaan sekä ohjata heitä Bisnespolun jälkeen osallistumaan olemassa olevaan yrityskoulutukseemme, jonka käymällä voi ryhtyä 4H-yrittäjäksi.

Bisnespolun järjestämiseen tuotetut ohje- ja lisämateriaalit jaetaan ja julkaistaan kattojärjestö 4H-liiton kautta myös kaikille yli 180:lle 4H:n paikallisyhdistykselle, jotta Bisnespolkua voi ohjeita soveltaen järjestää myös muissa 4H-yhdistyksissä ympäri Suomen. Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistys järjestää kaksi Bisnespolkua jo tulevana vuonna 2026, joten tuote tulee käyttöön myös heti hankkeen jälkeen ja se juurrutetaan osaksi yhdistyksen perustoimintaa.