Kiurulammen luonnonravintolammikon kehityshanke

Hankkeen yhteenveto

Hankkeessa keskityttiin Kuusamossa sijaitsevan kalanpoikasten kasvatukseen käytetyn luonnonravintolammikon (Kiurulampi) rakenteiden kunnostamiseen. Alun perin lampi ja siihen kuuluvat rakenteet ovat olleet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen käytössä. Nykyisin lampi ja siihen kuuluva infra on vuokrattuna Koskenkylän yhteisen kalaveden osakaskunnalle, joka käyttää lampea luonnonravintolammikkona alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Rakenteet ovat vuosien saatossa päässeet huonoon kuntoon, ympäristöalueiden osalta puusto on vallannut maa-alueita, ja kalankasvatus toiminnan poikastuotanto on heikentynyt todella merkittävästi. Hankkeen aikana keskityttiin padon rakenteiden tarkastukseen, lippoaltaan kunnostukseen, allasta ympäröivän ojan ja maa-alueiden siistimiseen ja kulkuyhteyksien sekä -siltojen parantamiseen ja rakentamiseen. Kaiken päämääränä poikastuotannon lisääminen. Työt tehtiin merkittäviltä osin talkootyönä ja hankkeessa hyödynnettiin myös ostettavia palveluita kuten maansiirtotyö ja rakentamispalvelut. Purku- ja kunnostustyöt suoritettiin loppukesän ja syksyn 2025 aikana. Lammessa oli kasvamassa kalanpoikasia kesän aikana, joka aiheutti oman aikataulunsa töiden valmistumiselle. Kunnostustoimien piti olla valmiina loppusyksystä, jotta kesän kasvaneet poikaset voitaisiin nostaa ja istuttaa suunnitellun mukaisesti. Aikataulussa myös pysyttiin. Töiden tulosten arvioinnissa ja onnistumisessa hyvänä mittarina toimi loppusyksyn poikasten nostaminen.

Toteutus

Hankkeen suunnitteluvaiheessa ymmärrettiin, että nykyisten rakenteiden käyttöikä alkaa olla monin paikoin lopussa ja alueen infra vaatii kunnostus- ja perusparannustöitä. Alueella oli esimerkiksi havaittavissa rakenteisiin kohdistuneita routavaurioita, puuosien lahoamista, ympäristöalueiden umpeen kasvamista, ojien ja uomien liettymistä sekä teräsosien korroosiota yms. Työt jakautuivat, suunnitteluvaiheeseen, rakenteiden purkuvaiheeseen, materiaalien hankkimiseen ja itse korjaustöiden toteuttamiseen. Hankkeen suunnitteluvaihe ja vanhojen rakenteiden purkaminen suoritettiin pääosin talkootyöosuudella. Hankkeen aikana kutsuttiin koolle kalastuskunnan jäseniä, jotka toivat tarvittaessa kohteeseen myös raskaampaa kalustoa edesauttamaan purkutöitä. Käytännöntyöt aloitettiin puiden harvennuksella projektialueelta. Tässä mukana oli mm. talkoojäsenten traktoreita ja tukkikourallisen peräkärryn kanssa. Harvennus ja puutöiden jälkeen suoritettiin rakenteiden purkutyöt. Purkutöisen työläin vaihe oli nykyisen lippoaltaan puu- ja teräsosien purkaminen. Alapuolisen vietto-ojan vuoksi rakenteiden läheisyyteen jouduttiin rakentamaan työaikainen pato, jolla rajatiin lippoaltaan kohta. Lippoaltaan aluetta tyhjennettiin jatkuvasti uppopumpulla. Rakentamisen aikana työmaalla oli mukana kalastuskunnan jäseniä auttamassa ostopalveluna hankittuja timpureita. Ulkopuolisia rakennusmiehiä päädyttiin käyttämään, jotta varmistuttiin töiden etenemisestä ja aikataulussa pysymisessä.
Hankkeessa edettiin pääosin suunnitelmien mukaisesti, muutoksia hankesuunnitelmaan ei juurikaan töiden edetessä tarvinnut tehdä.
Hankkeen kokonaiskustannukset vastasivat hyvin toteutumaa. Alkuperäisessä suunnitelmassa varauduttiin hieman suurempaan maansiirtotyön osuuteen mitä lopulta oli tarpeellista tehdä. Toisaalta ostopalveluna olleiden rakennusmiesten kustannukset olivat hieman arvioitua isommat. Kokonaiskustannukset vastasivat lopulta hyvin arvioituja.
Hankkeen toteutumisen aikana huomioitiin mahdolliseksi riskiksi syyssateiden aiheuttamat tulvat tai lähialueiden vedenpinnan nouseminen. Tällä olisi ollut vaikutusta etenkin alapuolisen työmaapadon toimintaan. Tähän varauduttiin seuraamalla erityisen tarkasti lähi- ja pitkän aikavälin sääennusteita, aa-aineksen saatavuuden varmistamisella ja pumppujen toiminnan seuraamisella ja varapumppujen saatavuuden turvaamisella. Tulvariski ei onneksi realisoitunut ja työt etenivät aikataulussa tämänkin osalta.
Kokonaisuutena katsomme hankkeen onnistuneen erinomaisesti. Tästä todisteena on myös kalanpoikasten kokonaismäärän reilu kasvu edellisiin vuosiin verrattuna. Suurena ongelmana aikaisempina vuosina oli havaittu, että kalanpoikasia pääsee karkaamaan keruualtaan ulkopuolelle, josta niitä ei ole mahdollista enää saada kiinni ja täten istuttaa suunnitelmien mukaisesti. Tänä vuonna poikasten karkaamista ei tapahtunut.

Tulokset

Vuosien saatossa Kiurulammen kapasiteetti tuottaa istutettavia poikasia on merkittävästi heikentynyt. Parhaimpina viime vuosikymmenen kausina (2018-2019) lammesta on saatu nostettua n. 60-80 tuhatta siian poikasta, joita on saatu istutettua useiden Kuusamon kalastuskunnan vesialuille. Viime vuosina poikastuotto on ollut maksimissaan n. 5-15 tuhatta poikasta ja esimerkiksi vuonna 2023 poikasia ei saatu tuotettua yhtään.

Hankkeen myötä lammen poikaskasvatuskapasiteetti on saatu nostettua takaisin tuottavuuden kannalta hyvälle tasolle. Hankkeen tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää kalaistutuksien turvaaminen tulevaisuudessa ja kalastuskunnan toiminnan jatkuvuuden edesauttamista. Kiurulammen kalanpoikastuotannolla on parhaimmillaan todella positiivinen ja merkittävä vaikutus koko Itäisen Kuusamon vesistöihin. Siikojen poikastuotannossa on yleisesti vajetta, ja paikallisilla kalastuskunnilla on ollut haasteita saada omiin istutuksiinsa haluamaansa poikasmäärää, johon tämä hanke on auttanut tuloksillaan merkittävästi.

Viestintää hoidettiin hankkeen vaatimusten mukaisesti hankealueelle asennetulla ilmoituksella. Hankealueen välittömässä läheisyydessä on varastorakennus, jonka ovessa hankkeen aikana on sijainnut A3 kokoinen ilmoitus. Hankkeen muuhun julkiseen viestintään liittyen pääpaino on ollut jäsenten omassa viestinnässä sidosryhmille sekä kalastuskunnan jäsenten kesken että ulkopuolisien tahojen suuntaan. Asiasta on kerrottu mm. kalastuskuntien yhteisissä tilaisuuksissa. Muiden, lähialueiden kalastuskuntien johtajat on tunnistettu yhdeksi tärkeimmistä sidosryhmistä, joita on informoitu myös suoraan puhelimitse ja viestein käynnissä olevasta hankkeesta. Koskenkylän Kalastuskunnan toiminnassa kalastuskunnalla ei ole omia viestintäkanavia kuten internetsivuja, facebook tms. tilejä, joita viestinnässä olisi voitu hyödyntää.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen päättymisen jälkeen Koskenkylän kalastuskunnan tarkoituksena on jatkaa vuosittain tapahtuvaa siikojen kasvatus-istutustoimintaa. Tällä toiminnalla on havaittu olevan hyvin positiivisia vaikutuksia kylän vireyteen, yhteisöllisyyteen ja alueen kalastusmahdollisuuksiin. Vaikutukset ulottuvat myös paikallisen kyläalueen ulkopuolelle. Hankkeen arvioidaan tuottavan useita myönteisiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia etenkin Koskenkylän ja koko itäisen Kuusamon alueelle. Parantuneet kalastusmahdollisuudet lisääntyneistä kalojen istutusmäärin takia lisäävät sekä paikallisten asukkaiden että matkailijoiden kiinnostusta aluetta kohtaan. Tämä vahvistaa alueen vetovoimaa ja lisää virkistyksellisiä mahdollisuuksia, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Hankkeen toiminta on myös aktivoinut ja innostanut erityisesti nuorempia henkilöitä osallistumaan kalastuskunnan toimintaan. Ongelmana kalastuskuntien toiminnassa yleisestikin on osallistuvien henkilöiden ”ukkoutuminen” ja uusien aktiivisten ja innokkaiden henkilöiden sitoutumisen puuttuminen paikalliseen toimintaan. Tällaiset yhteisölliset hankkeet kehittävät myös tätä.
Positiivista vaikuttavuutta arvioidaan syntyvän myös tulevaisuuteen ulottuen: kun kalakannat vahvistuvat ja saalisvarmuus paranee, alueen matkailupalvelut hyötyvät. Kalastusmatkailun kehittyminen tuo lisätuloja mm. majoitus-, opastus- ja ravintolapalveluille.
Hankkeessa saavutetut tulokset — kuten parantunut kalastusympäristön tila, uudet toimintamallit, kalastusalueiden hoitosuunnitelmat ja nuorten aktivoiminen — jäävät pysyviksi osiksi alueen toimintaa.
Hankkeen tuloksia ylläpidetään Koskenkylän yhteisen kalaveden osakaskunnan henkilöstön voimin. Hankkeen päättymisen jälkeen arvioidaan vuosittain hankkeen aikana kunnostettujen alueiden ylläpitotarpeet. Kalastuskunta myös jatkaa kalastusalueiden ylläpitoa ja seurantaa osana alueen normaalia toimintaa sekä ylläpitää hankkeen aikana kehitettyjä yhteistyöverkostoja, joiden avulla järjestetään tapahtumia ja talkoita sekä mahdollistaa kalaistutusten saatavuus muillekin osakaskunnille.
Hyödynsaajat — kuten paikalliset asukkaat, nuoret, kalastajat, matkailijat ja yrittäjät — pääsevät hyötymään hankkeesta jatkossakin parantuneiden olosuhteiden, palvelujen ja yhteisöllisten toimintamahdollisuuksien kautta.