Kotouttaen kohti työelämä- kielikoulutus ulkomalaisille työntekijöille Vakka-Suomessa

Hankkeen yhteenveto

Vakka-Suomen alueella ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä on kasvanut merkittävästi erityisesti maatalous- ja kausityössä. Monilla työntekijöillä on ollut puutteita suomen kielen taidossa ja työelämävalmiuksissa, mikä on heikentänyt työllistymismahdollisuuksia ja hidastanut kotoutumista. Hanke on vastannut näihin haasteisiin tarjoamalla käytännönläheistä ja työelämälähtöistä koulutusta.

Hankkeen päätavoitteena on ollut vahvistaa osallistujien suomen kielen taitoa erityisesti työelämän viestintätilanteissa. Koulutus on tukenut ammatillista kehittymistä, työssä selviytymistä ja työturvallisuusosaamista sekä kehittänyt työelämävalmiuksia, kuten työsuhdetietämystä ja kulttuurista ymmärrystä, edistäen kotoutumista ja osallisuutta.

Hankkeen tuloksena osallistujien suomen kielen taito on parantunut erityisesti työelämäviestinnän osalta, mikä on helpottanut arkea ja työssä toimimista. Työelämävalmiuksien vahvistuminen on lisännyt osallistujien mahdollisuuksia työllistyä tai jatkaa opintoihin, ja alueen työnantajat ovat hyötyneet osaavammasta työvoimasta työvoimapula-aloilla.

Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet Vakka-Suomen alueen ulkomaalaistaustaiset työntekijät, erityisesti maatalous- ja kausityöntekijät, joilla on ollut rajallinen suomen kielen taito sekä tarve vahvistaa ammatillista viestintää ja työelämävalmiuksia. Hankkeen valmistelu ja suunnittelu on toteutettu ajalla 8.4.–12.5.2025, ja varsinainen toteutus on ajoittunut ajalle 30.9.2025–31.12.2026.

Toteutus

Hanke on toteutettu vaiheittain tiiviissä yhteistyössä alueen oppilaitosten, työnantajien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Keskeisinä koulutuskumppaneina ovat toimineet Novida – Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä sekä Edusalo. Toteutuksen aikana on vahvistettu ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden suomen kielen taitoa erityisesti työelämäviestinnässä sekä parannettu heidän työelämävalmiuksiaan ja kotoutumistaan. Samalla hankkeessa on tuettu työnantajia tarjoamalla perehdytettyä ja kielitaitoisempaa työvoimaa.
Hankkeen alkuvaiheessa on käynnistetty yhteistyö oppilaitosten ja työnantajien kanssa sekä sovittu koulutuksen käytännön toteutuksesta Novidan ja Edusalon kanssa. Tässä vaiheessa on suunniteltu koulutuksen sisältö ja aikataulu sekä koottu ja tarvittaessa tuotettu koulutusmateriaalit, kuten ammatillinen sanasto, työturvallisuusohjeet ja yhteiskuntaan liittyvä tieto.
Kielikoulutus on toteutettu ostopalveluna yhteistyössä Novidan ja Edusalon kanssa. Koulutus on ollut monimuotoista ja se on sisältänyt lähiopetusta, verkkomateriaaleja sekä itsenäistä opiskelua. Opetuksen sisältö on ollut työelämälähtöistä ja se on painottunut kasvihuonetyön ja sikatilojen ammatilliseen sanastoon, käytännön kielioppiin ja kielen rakenteisiin, työturvallisuusohjeiden ymmärtämiseen sekä yhteiskuntaorientaatioon, kuten asiointiin pankissa, Kelassa, verotoimistossa ja TE-palveluissa.
Oppimista on tuettu käytännönläheisillä harjoituksilla, kotitehtävillä ja simuloiduilla työelämätilanteilla. Osaamisen kehittymistä on seurattu säännöllisesti, ja koulutuksen toteutuksessa on hyödynnetty Novidan ja Edusalon pedagogista osaamista sekä kokemusta työelämälähtöisestä kielikoulutuksesta.
Osana kielikoulutusta on vahvistettu osallistujien työelämävalmiuksia ja työturvallisuusosaamista erillisten työpajojen ja koulutuspäivien avulla. Näissä on käsitelty työsuhdeosaamista, suomalaista työelämäkulttuuria ja kulttuurista ymmärrystä sekä työturvallisuutta käytännönläheisin esimerkein yhteistyössä oppilaitosten ja työnantajien kanssa.

Tulokset

Hankkeen tuloksena ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden suomen kielen taito on parantunut merkittävästi erityisesti työelämäviestinnän osalta. Osallistujat ovat pystyneet kommunikoimaan sujuvammin työpaikalla, ymmärtämään ohjeita sekä osallistumaan arjen työtilanteisiin aiempaa itsenäisemmin ja turvallisemmin.
Osallistujien työelämävalmiudet ovat vahvistuneet. He ovat saaneet paremmat valmiudet työsuhteeseen liittyviin perusasioihin, kuten työsopimuksen sisältöön, palkkaukseen, työaikoihin sekä oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Lisäksi heidän ymmärryksensä suomalaisesta työelämäkulttuurista ja yhteiskunnan toimintatavoista on lisääntynyt, mikä on tukenut kotoutumista ja osallisuutta.
Työturvallisuusosaaminen on parantunut, mikä on vähentänyt tapaturmariskejä sekä lisännyt työssä viihtymistä ja työn sujuvuutta. Koulutuksen myötä osallistujien valmiudet työllistyä, jatkaa nykyisessä työssään tai siirtyä jatko-opintoihin ovat parantuneet.
Työnantajat ovat hyötyneet hankkeesta saamalla käyttöönsä kielitaitoisempaa, perehdytettyä ja työelämän pelisäännöt tuntevaa työvoimaa. Tämä on tukenut erityisesti maatalous- ja muiden työvoimapula-alojen toimintaedellytyksiä Vakka-Suomen alueella sekä vahvistanut alueen elinvoimaa.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hanke parantaa osallistujien arjen sujuvuutta, työturvallisuutta ja työpaikkaviestintää. Kotoutuminen vahvistuu, kohderyhmän työllisyysaste nousee ja alueen osaavan työvoiman saatavuus paranee, mikä tukee Vakka-Suomen alueen elinvoimaa ja työvoimapula-alojen toimintaedellytyksiä.
Jatkosuunnitelma

Hankkeen päätyttyä työnantajille tarjotaan mahdollisuus hyödyntää hankkeen aikana rakennettua koulutus- ja yhteistyöverkostoa uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Verkoston kautta työnantajat voivat saada tukea kieli- ja työelämäkoulutuksen järjestämiseen sekä hankkeessa tuotettujen materiaalien hyödyntämiseen osana arjen perehdytystä.

Hankkeessa kehitettyä koulutusmallia ja materiaaleja hyödynnetään jatkossa alueen oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Toiminnan jatkuvuutta tuetaan hakemalla jatkorahoitusta esimerkiksi paikallisista kehittämisrahastoista sekä valtion ja kuntien rahoittamista koulutus- ja kehittämishankkeista.

Tavoitteena on varmistaa, että hankkeen hyvät käytännöt, toimintamallit ja saavutetut tulokset juurtuvat pysyväksi osaksi Vakka-Suomen alueen koulutus- ja työelämäyhteistyötä ja tukevat alueen työvoiman saatavuutta myös pitkällä aikavälillä.