Kyläturvahanke

Sähkökatko, myrsky tai vesihuollon häiriö näkyy kylissä nopeasti arjen keskellä. Kun kyläyhteisö tunnistaa omat riskinsä ja voimavaransa, se pystyy varautumaan häiriötilanteisiin paremmin ja toimimaan aktiivisena osana paikallista turvallisuusverkostoa. Kyläturvahankkeessa tätä työtä tehdään yhdessä kylien, kuntien ja viranomaisten kanssa systemaattisten riski- ja resurssikartoitusten, organisoitumisen sekä yhteisten keskustelujen ja harjoitusten kautta.

Kirjoittaja: Anniina Honkonen

Lue artikkeli Laurea Journalin sivuilta.

Mitä tapahtuu, kun myrsky katkaisee sähköt kylästä? Tai putkirikon takia kylän vedenjakelu lakkaa? Kuka auttaa ensin? Mikä merkitys on yksilöllä ja kyläyhteisöllä ennakoinnissa, varautumisessa ja häiriötilanteissa toimimisessa?

Kirjoittaja: Anniina Honkonen

Lue artikkeli Laurea Journalin sivuilta.

Hanke pyrkii tavoittamaan palvelujen ulkopuolella olevia iäkkäitä ihmisiä siellä, missä he ovat. THL pitää lähestymistapaa raikkaana ja merkityksellisenä. 

Tapaamisessa mukana myös Kyläturva-hankkeen edustaja Kirsi Hipp HAMK:sta.

Lue artikkeli: Ikä Iloiten -hanke jalkautui miesten pariin Janakkalassa – kohtaamisista arvokasta tietoa palvelujen kehittämiseen – Oma Häme

Joulukuun 2025 lopussa riehunut Hannes-myrsky oli yksi vuosituhannen pahimmista matalapainemyrskyistä Suomessa. Myrsky aiheutti runsaasti vahinkoja ja sähkökatkoja myös Laurean koordinoiman Kyläturva-hankkeen toteutusalueella Kanta-Hämeessä. Hannes teki näkyväksi sen, mihin hankkeessa oli jo etukäteen kiinnitetty huomiota: pitkäkestoinen sähkökatko on yksi merkittävimmistä turvallisuusriskeistä maaseudulla ja harvaanasutuilla alueilla.

Kirjoittaja: Johanna Malmelin

Lue blogiteksti täältä.

Suomalaisten turvallisuutta haastavat monet tekijät, joihin varaudutaan eri tasoilla yhteiskunnassa. Laurea Journalissa julkaistussa artikkelissa tarkastellaan paikallista eli kyläyhteisöjen näkökulmaa, sillä yhteisöllinen varautuminen ja kansalaistoiminta ovat tärkeä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Kylissä voidaan varautua turvallisuuden näkökulmasta niin normaalioloihin, lyhytkestoisiin tai pidempiaikaisiin häiriöihin tai kriiseihin sekä poikkeusoloihin.

Suomen Kylät ry:n valtakunnallisen Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlajan mukaan kylien varautuminen ja turvallisuustyö on käytännössä suunnittelua, koulutusta ja harjoituksia, investointeja, tiedonkulun varmistamista, yhdessä sovittuja toimintakäytäntöjä ja yhteistyötä (Pihlaja 2025). Nämä kaikki kuusi kohtaa pyritään huomioimaan Kanta-Hämeen alueella käynnissä olevassa Kyläturvahankkeessa, jossa luodaan pilottikyläalueiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa asukkaita osallistava toimintamalli kyläturvallisuuteen.

Kirjoittaja: Anniina Honkonen

Lue koko artikkeli täältä.

Vuosi lähenee loppuaan ja joulu kolkuttelee ovella – kohta on aika rauhoittua ja levähtää hetki.Tässä lyhyt katsaus menneeseen syksyyn ja tulevaan alkuvuoteen.

Mitä viimeisen puolen vuoden aikana hankkeessa on tehty ja saatu aikaiseksi?

• Alkusyksystä pidettiin jokaisella pilottikyläalueella tapaaminen, jossa käsiteltiin mm. kylien riskianalyysien tuloksia, kyläturvaryhmien tilannetta ja mietittiin tulevia tapahtumia. Kiitos hyvästä keskustelusta ja asioiden edistämisestä kylillänne! 

• Yhdessä kylillä! -hyvinvointihetket ovat käynnistyneet ja tapahtumia on jo järjestetty Peräjoen kylätalolla, Koijärven seurakuntatalolla, Rengon kirjastossa, Vojakkalan kylätuvalla ja Hauhon nuorisotila Pöhinässä. Hetkissä on notkistettu niveliä, keskusteltu mielen hyvinvoinnista, opeteltu ensiapua, kuultu puheenvuorot hyvinvointia tukevasta ravitsemuksesta, arkiliikunnasta ja arjen turvallisuudesta sekä saatu vinkit ihon suojaukseen pakkaskauden alkaessa. Kiitos osallistujille ja tapahtumien järjestäjille sekä puhujille! 

• Kylien, kuntien ja viranomaisten yhteistyön tiivistäminen on aloitettu keskusteluilla viranomaisten ja kuntien/kaupunkien edustajien kanssa sekä tammikuun kyläturvallisuuspöytä-keskustelujen toteuttamisen suunnittelulla. 

• Kanta-Hämeen muiden kylien innostaminen mukaan kyläturvallisuustyöhön on ollut aktiivista. Olemme pitäneet kyläturvallisuusillat Janakkalassa ja Mustialassa. Kylien sparraus turvallisuustyöhön liittyen alkoi marraskuussa ja ensimmäisessä etätapaamisessa oli paikalla yli 50 osallistujaa ja edustettuina oli yli 20 kylää. Sparrauksessa lähdettiin liikkeelle kyläturvaryhmän perustamisesta, kylän turvallisuusverkoston tunnistamisesta ja rakentamisesta sekä kylän kokoontumispaikasta häiriötilanteita varten. Kiitos kaikille tapahtumiin osallistuneille! 

• • Katso video kylän turvallisuusverkoston tunnistamisesta ja rakentamisesta 

• • Katso video Kyläturvaryhmästä ja kyläturvahenkilöistä 

• Kylätalokartoitusta tehtiin osana valtakunnallista kartoitusta Kylävara-hankkeen ohjeistuksilla. Kanta-Hämeessä on nyt paikallisesti sovittu kylillä 42 kokoontumispaikkaa häiriötilanteiden varalle. Pilottikyläalueiden osalta tiedot ovat kattavat. Kokoontumispaikkojen tiedot tullaan antamaan kunnille ja hyvinvointialueelle. 

Lisäksi olemme 

• suunnitelleet huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyviä koulutuksia sekä turvallisuuden teemapäiviä – tiedossa on infoa ja käytännön harjoituksia esimerkiksi sähkökatkojen varalle ja viestinnän edistämiseen 

• pohtineet kylien, kuntien ja viranomaisten yhteistoimintaa häiriötilanteissa esimerkiksi viestinnän näkökulmasta. Kyläradiot ja niiden hyödyntäminen ovat tärkeässä roolissa ja pilottikylillä tähän onkin jo aktivoiduttu erinomaisesti kyläradiohankintojen osalta! 

• esitelleet hanketta erilaisissa tapahtumissa, kuten OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä heinäkuussa, HAMK Mustialan peltopäivässä sekä Älykkäät kylät – valtakunnallisessa hanketapaamisessa Seinäjoella elokuussa, Ikääntyneiden turvallisuus asuinalueella -työryhmälle lokakuussa sekä Hämeen ELY-keskuksen hanketreffeillä marraskuussa. 

• julkaisseet kaksi artikkelia: 

• • Turvallisuuden tunne Kanta-Hämeen kylissä ja 

• • Hankkeen kyläyhteisöjen varautumista tukemassa 

• osallistuneet 15.11. Hauholla järjestettyyn SPR:n evakuointiharjoitukseen. Mukana oli sekä pilottikylien että muiden kylien edustajia, viranomaisia ja toimijoita. Saimme paitsi uutta tietoa ja konkreettisia kokemuksia evakuointitilanteisiin liittyen, myös hyviä kohtaamisia eri kylien ja viranomaisten edustajien kesken ja kotiin viemisiksi myös paljon uutta pohdittavaa ennakointiin, varautumiseen ja turvallisuutteen liittyen. Kiitos mukana olleille! 

Mitä ainakin on luvassa ensi keväänä? 

• Kyläturvallisuuspöytä-tapaamiset kylien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken 
  • 15.1. Koijärvi & Forssa 

• • 20.1. Länsi-Loppi & Loppi 

• • 28.1. Hauho & Hämeenlinna 

• Sparraus kylän turvallisuustyöhön jatkuu 

• • osa 2: Kylän riskit ja resurssit – ti 27.1.26 

• • osa 3: Kylän turvallisuussuunnitelma – to 12.3.26 

• • osa 4: Viestintä ja viranomaisyhteistyö – ke 15.4.26 

• • Lue lisää: Sparraus kylän turvallisuustyöhön – Hämeen Kylät ry 

• Yhdessä kylillä! -tapahtumat 

• • 13.1. Vojakkalassa, teemana ihmissuhteet ja tunnetaidot, järjestäjänä Oma Häme 

• • Alkuvuodesta Koijärvellä kaksi tapahtumaa, teemoina sydänterveys ja henkinen hyvinvointi (paikka ja aika tiedotetaan myöhemmin) 

• Huoltovarmuus ja varautuminen -teemaiset koulutukset (4–5 kpl) 

• • aiheina esim. ilmastoturvallisuus, pehmeä ja kova turvallisuus, paloturvallisuus ja sähkökatkot 

• • tarkemmat ajankohdat ilmoitetaan alkuvuodesta 

• Toiminnalliset ja informatiiviset turvallisuuden teemapäivät (2–3 kpl) 

• • 21.3.2026 Koijärven tapahtuma 

• • Hauhon ja Länsi-Lopen tapahtumien suunnittelut 

• • Kyläradioharjoitus 

Levollista ja turvallista joulun aikaa ja valoisaa uutta vuotta kaikille! 

Kyläturva-hankkeen Hämeen ammattikorkeakoulun hankeasiantuntijat toteuttivat kyselyn, jolla kartoitettiin Kanta-Hämeen pilottikyläalueiden turvallisuuden kokemusta ja huolen aiheita asukkaiden näkökulmasta.

Kirjoittajat: Kirsi Hipp, Josefiina Ruponen ja Heidi Punna

Lue artikkeli täältä.

• 6/2024 Niskavuoren Sanomat​
• 18.10.2024Forssan lehti​
• 17.10.2024 Keski-Häme​
• 15.10.2024 Hämeen Sanomat​
• 7.11.2024 Lopen lehti ​
• 1/2025 Forssan lehti​
• 9.1.2025 Lopen lehti​
• 16.1.2025 Keski-Häme​
• 23.1.2025 Lopen lehti kyläradio​
• 22.3.25 Keski-Häme​
• 27.3.2025 Lopen lehti​
• 8.4.2025 Forssan lehti ​
• 10.4.25 Keski-Häme (uutinen)​
• 10.4.25 Keski-Häme (vieraskynä-kirjoitus)​
• 6/2025 Kylähullu​
• 20.8.2025 Lopen lehti​
• 10/2025 Vojakkalan Valpas

Kyläturvahanke järjestää kaikille kiinnostuneille Kanta-Hämeen kylille ja toimijoille tarkoitetun sparrauksen, joka kestää kevääseen 2026. Sparraus on osallistujille maksuton.

Verkkokoulutukset teams-yhteydellä klo 17.30-19.30 seuraavasti:

• ke 19.11.2025 Turvallisuustoimijat ja verkostot
• ti 27.1.2026 Kylän riskit ja resurssit
• to 12.3.2026 Kylän turvallisuussuunnitelma
• ke 15.4.2026 Viestintä ja viranomaisyhteistyö

Ilmoittautuminen kyläsparraukseen tällä lomakkeella.

Lähetämme sinulle osallistumislinkin viimeistään edellisenä päivänä. Voit ilmoittautua kaikkiin tai vain osaan koulutuskerroista. Voitte kokoontua halutessanne myös kylällä etäkatsomoksi ja osallistustua porukalla.

Keskiviikko 19.11. sparrauksen sisältö

• Aloitus – miten sparraus toimii​
• Kylä – paikallinen yhteisö – osana kokonaisturvallisuutta ​
• Kyläturvaryhmä, kyläturvahenkilö ja varahenkilö – toimintaperiaatteet Kanta-Hämeessä​
• Esimerkki: Haminankylän-Mommilan kyläturvaryhmä on toiminut nyt kolme vuotta​
• Kylän turvallisuusverkoston tunnistaminen ja rakentaminen
• Kokoontumispaikka, sen vahvistaminen ja varustelu, valtakunnallinen kylätalokartoitus auki marraskuun ajan​

Tavoitteina on, että sparrauksen avulla osallistuvat kylät

• perustavat kyläturvaryhmän (tai nimeävät kyläturvahenkilön) ​
• laativat kylän turvallisuussuunnitelman​
• innostavat kylänsä asukkaita ja mökkiläisiä omatoimiseen ja yhteisölliseen varautumiseen

Samalla Kyläturvahanke

• rakentaa kyläturvallisuuden toimintamallia Kanta-Hämeeseen ​
• vahvistaa kylien roolia osana kokonaisturvallisuuden toimintamallia ​
• edistää yhteistyötä kunnan, pelastuslaitoksen, poliisin ja muiden toimijoiden kanssa

Mitä kyläsparraus sisältää?​

• 4 yhteistä sparrauskertaa verkossa (Teams)
• hankkeen tukemana 1 kyläilta omalla kyläalueella​ toukokuuhun 2026 mennessä
• käytössä toimivat menetelmät, joita on testattu hankkeen pilottikylien kanssa, sekä Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeen työkalut
• konkreettisia esimerkkejä siitä, miten muilla kylillä on jo toteutettu ja edistetty turvallisuustyöskentelyä

Hanke tuottaa kylille opastusvideoita ja muuta materiaalia toiminnan tueksi.

Osallistumalla sparraukseen kylä saa konkreettiset työkalut ja tuen oman kyläturvaryhmän perustamiseen, turvallisuussuunnitelman laatimiseen ja asukkaiden yhteisöllisen varautumisen vahvistamiseen.

Lisätietoa sparrauksesta Elina Leppänen, kylaasiamies@hameenkylat.fi, 0400 944 868.

Astma, allergiat ja ihon suojaus

• TI 11.11. klo 12.15-13.30 Vojakkalan kylätupa, Vojakkalantie 56.

Hämeen Allergia-, Iho- ja Astmayhdistys ry:n kokemusasiantuntija Anne Lumio kertoo pakkaskauden alkaessa ihon suojauksesta, astmasta ja allergioista.

Järjestäjinä Hämeen Allergia-, Iho- ja Astmayhdistys ry ja Vojakkalalaiset ry.

Kyläturvahanke järjestää syksystä 2025 kevääseen 2026 kestävän kyläsparrauksen paikallisyhteisön turvallisuuden edistämiseksi.

Tavoitteena on saada perustettua kylälle kyläturvaryhmä ja laatia kylän turvallisuussuunnitelma. Kylien asukkaita ja mökkiläisiä pyritään innostamaan myös omatoimiseen varautumiseen.

Sparraus sisältää kylien yhteisiä Teams-tapaamisia sekä vähintään yhden kyläillan omalla kyläalueella. Samalla testataan Kyläturva-hankkeessa pilottikyläalueiden kanssa käytettyjä menetelmiä, kuten kylän riskikartoitusta ja verkostokuvausta, sekä Suomen Kylät ry:n valtakunnallisen Kylävara-hankkeen kehittämiä työkaluja.

Kylän kiinnostuksen sparraukseen voi ilmoittaa kylaasiamies@hameenkylat.fi.

Kyläturvallisuusilta Mustialassa ti 30.9.2025 klo 17.30 alkaen

Paikka: Vanha opisto (Mustialantie), Tammela & Teams.

Ilta sisältää infot kyläsparrauksesta, kylätalokartoituksesta, Yhdessä kylillä! -hetkistä jne. Info-osuuksiin voi osallistua Teams-yhteydellä koko Kanta-Hämeen alueelta. Keskustelu jatkuu paikan päällä sekä erikseen verkossa hankkeen asiantuntijoiden kanssa.

Jos sähköt katkeaisivat viikoksi, miten sinun kotisi tai kyläsi pärjäisi? 72 tunnin kotivara on hyvä alku, mutta pidempään jatkuvissa kriiseissä tarvitaan muutakin – yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja kykyä hyödyntää paikallisia resursseja. Kun kyläyhteisö tunnistaa omat vahvuutensa ja osaa toimia yhdessä, se kestää paremmin sekä arjen kriisejä että poikkeustilanteita. Juuri tätä rakennetaan Kyläturva- ja Kylien OmaVara -hankkeissa.

Lue artikkeli Laurea Journalissa.

Ke 20.8. klo 17.30 Kyläturvallisuusilta Janakkalassa

Paikka: Janakkalan kunnantalon valtuustosali & Teams

Ohjelmassa:

• Info Sparrausta kylän turvallisuustyöhön syksystä 2025 kaikille kiinnostuneille kylille
• Info Kylätalo/kokoontumispaikkakartoitus turvallisuuden vahvistamiseksi
• Info Kyläradiot
• Keskustelu paikan päällä, kuinka Janakkalassa lähdetään edistämään kyläturvallisuutta ja kyläradioita.

Järjestämme illan yhdessä Janakkalan kunnan ja paikallisten kyläradioaktiivien kanssa.

Opinnäytetyön tekijät: Aku Eerola ja Aili Metsola, HAMK

Kanta-Hämeen alueen kylien hyvinvointihetkien järjestämisestä kiinnostuneiden toimijoiden kartoittamiseen ja hyvinvointihetkien teemaehdotusten keräämiseen keskittynyt toiminnallinen opinnäytetyö tehtiin alueella vaikuttaneelle Kyläturva-hankkeelle. Hyvinvointihetkien oli määrä alkaa kaksivuotisen hankkeen aikana ja vakiintua sen jälkeen osaksi Kanta-Hämeen kylien toimintoja. Yhteisöllisten hetkien tarkoituksena oli tukea kyläyhteisöjen henkistä resilienssiä sekä kyläläisten
osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäten kyläturvallisuutta hyvinvoinnin edistämisen avulla.

Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: ”Miten toimijat voivat vahvistaa ihmisten henkistä resilienssiä?” ja ”Millaisilla hyvinvointihetkien sisällöillä tuetaan ihmisten hyvinvointia?” Ensimmäiseen kysymykseen vastattiin tarkastelemalla taustateoriaa Kyläturvan hankesuunnitelman mukaisina käsitteinä valikoituneista henkisestä resilienssistä, osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä sekä niiden vaikutuksesta yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin ja kokonaisturvallisuuteen. Jälkimmäiseen tutkimuskysymykseen haettiin vastauksia osana opinnäytetyön toiminnallista kokonaisuutta tuotetulla Webropol-pohjaisella
verkkokyselyllä Kanta-Hämeen alueen toimijoille. Kyselyssä hyödynnettiin mahdollisuuksia sekä kvalitatiiviseen että kvantitatiiviseen tiedonhankintaan. Kysely jaettiin sähköpostitse suoraan 75
kantahämäläiselle toimijalle ja lisäksi sitä markkinoitiin Hämeen Setlementin tuottamassa järjestökirjeessä sekä Kyläturva-hankkeen ja Hämeen Kylät ry:n sosiaalisen median tileillä.

Verkkokyselyn vastaukset teemoitettiin opinnäytetyön raporttia varten hyvinvointihetkiin ehdotettujen sisältöjen mukaan aihepiireittäin. Taide ja kulttuuri, luonto ja liikunta, ruoka ja ravitsemus sekä terveystietous esiintyivät monialaisina mahdollisuuksina hyvinvoinnin edistämiseen yhteisöllisissä hetkissä. Erityisesti lapset, nuoret ja perheet nousivat joissakin vastauksissa asiakasryhmäksi, joille hyvinvointihetki haluttaisiin toteuttaa. Muutoin kohderyhmien erottelua ei kyselyyn tulleissa vastauksissa ilmennyt. Osa hyvinvointihetkistä saattaa kuitenkin muotoutua erityisesti jotain tiettyä väestöryhmää huomioivaksi, sillä kyselyn toimintaehdotukset olivat vasta alustavia ideoita.

Kyselyn vastaukset toimitettiin yhtenäisenä kokonaisuutena Kyläturva-hankkeen edustajille hyvinvointihetkien organisointia varten. Kyläturva-hanke järjesti suunnittelutyöpajan 29.4.2025 ensimmäisiin, syksyllä 2025 toteutettaviin hyvinvointihetkiin liittyen. Työpajassa sovittiin hankekaudella toteutettavia hyvinvointihetkiä sekä näiden mahdollisia sisältöjä. Jatkotavoitteena on juurruttaa hyvinvointihetket osaksi kylien toimintaa. Jotta tämä toteutuisi, pyritään hyvinvointihetkille löytämään
vastaisuudessa organisoiva taho sekä toiminnan tuottamisesta edelleen kiinnostuneita yhteistyökumppaneita.

Lataa ja lue koko opinnäytetyö täältä.

Opinnäytetyön tekijät: Cecilia Haavisto ja Emmi Huovinen, Laurea-ammattikorkeakoulu

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja luoda Kyläturva-hankkeelle Kanta-Hämeen alueella olevien pilottikylien kyläturvallisuutta parantavat koulutuspakettiaihiot huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyen. Koulutuspakettiaihiot suunniteltiin valmiiksi, ja nämä jatko työstettiin valmiiksi koulutusmateriaaliksi suunnitellussa työpajassa, jossa tulee olemaan mukana Laurea-ammattikorkeakoulun ja Kanta-Hämeen pilottikylien edustajia. Loimme Kyläturva-hankkeelle suunnitelman työpajasta ja tämän kulusta. Työpajassa käsiteltiin tekemämme teemat Kyläturva-hankkeelle. Koulutuspakettiaihioiden avulla haluttiin lisätä pilottikyläalueiden ihmisten tietoisuutta varautumisesta sekä huoltovarmuudesta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Laurea-ammattikorkeakoulu.

Opinnäytetyö oli toiminnallinen kehittämistyö, joka toteutettiin osallistavia ja keskustelua edistäviä kehittämismenetelmiä käyttäen. Opinnäytetyön tuotoksena Kyläturva-hankkeelle syntyi PowerPoint-esityksiä teemoista liittyen huoltovarmuuteen ja varautumiseen kyläturvallisuuden parantamiseksi, joita käsitellään työpajassa. Työpajassa, johon pilottikylien ja Laurea-ammattikorkeakoulun edustajat osallistuvat, tehdään suunnitelmamme pohjalta koulutuspaketti. Koulutuspaketti koostetaan tehdyistä koulutuspakettiaihioista, jotka työpajaan osallistuvat saivat haltuunsa työpajassa. Koulutusmateriaalin sisällön päättävät aihioiden perusteella pilottikylien edustajat. Suunnitelmamme pohjalta työpajan pitävät opinnäyte-työn toimeksiantajan edustajat Hämeen ammattikorkeakoulun tiloissa.

Opinnäytetyön tietoperusta käsitteli kyläturvallisuutta, huoltovarmuutta ja varautumista käsitteleviä lähteitä sekä työpajan suunnittelun perusteita. Tietoperustan tukena oli myös käynnissä oleva Kyläturva-hanke sekä siihen liittyvä informaatio. Menetelmällisenä ratkaisuna opinnäytetyössä toimi kirjallisuuskatsaus, jonka perusteella valittiin aineistot käsiteltäviin teemoihin. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin aineistot, jotka siitä saadun esitietojen ja tutustumisen yhteydessä uskottiin antavan paras käsitys haettaviin asioihin. Keskeisimpänä tuotoksena oli luoda pilottikylien edustajia osallistava toimintamalli, jonka avulla parannet-tiin alueen kyläturvallisuutta. Laurea-ammattikorkeakoulun osalta se tarkoitti huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyvää tietoperustaa.

Lataa ja lue koko opinnäytetyö täältä.

Kyläturva-kyselyn tulokset esitellään kaikille avoimissa asukasilloissa.

Kyselyyn vastattiin  473 kertaa. Suuren suuri kiitos kaikille vastaajille ja kyselyn toteutuksessa avustaneille!

Asukasilloissa mukana ovat myös kuntien turvallisuusvastaavat. Näihin Kyläturva-iltoihin on mahdollista osallistua myös verkon välityksellä. Illoissa käydään yhteistä keskustelua, kuinka käytännön toimin lähdetään parantamaan kylien turvallisuutta ja varautumista.

Kyläturva-illat järjestetään  

• Ti 25.3. klo 18 Hauhotalon kahviossa, Kirkkotie 5, 14700 Hauho
  kahvitarjoilu 17.30 alkaen

• Ke 26.3. klo 18 Länsi-Lopella, Topenon Seurantalo, Rengontie 42, 12920 Topeno
  kahvitarjoilu 17.30 alkaen
  

• To 27.3. klo 18 Koijärven koululla, Pukkilantie 131,  31130 Koijärvi
  kahvitarjoilu 17.30 alkaen
  

Lämpimästi tervetuloa kaikki turvallisuudesta kiinnostuneet kyläläiset, yhdistysväki ja muut toimijat.

HAMK Freezing Week 2025

Keynote: Kirsi Hipp: Feeling Good, Feeling Safe – The Connection Between Community Resilience and Wellbeing

Hipp_keynote 180225

Kyselyyn osallistuminen auttaa kehittämään Hauhoa, Koijärveä ja Länsi-Loppea turvallisemmiksi ja viihtyisämmiksi paikoiksi.

Kyläturvakysely kartoittaa pilottikyläalueiden, kyläläisten turvallisuuden kokemusta ja kerää ideoita käytännön kyläturvallisuustyöhön.

Kyselyyn toivotaan vastauksia kylien vakituisilta ja osa-aikaisilta asukkailta. Kaikenikäisten mielipiteet ovat arvokkaita. Kysely toteutetaan verkkokyselynä ja paikalliset vapaaehtoiset auttavat tarvittaessa kyselyn täyttämisessä.

Lue tiedote.

Torstaina 30.1. klo 18 Kyläradioilta Koijärvitalolla, (Koijärventie 377), Forssa.

Toivoisimme, että mahdollisimman moni kyläradiotoiminnasta kiinnostunut tulisi paikalle keskustelemaan aiheesta.

Lisätietoa matti.kropsu@laurea.fi

Tekijä: Suvi Kuusisto, Laurea-ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Kanta-Hämeen kyläturvallisuuden nykytilaa ja selvittää, miten vapaaehtoistoimintaa voidaan kehittää paikallisyhteisöjen kriisivalmiuden parantamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin osana Kyläturva-hanketta ”Älykkäät kylät osana Kanta-Hämeen kokonaisturvallisuutta.” Työ tarkasteli erityisesti vapaaehtoistoiminnan nykytilaa, normien ja strategioiden vaikutusta toimintaan sekä niiden roolia yhteisöjen resilienssin vahvistamisessa. Tavoitteena oli luoda suosituksia kyläyhteisöjen kriisinkestävyyden parantamiseksi.

Tietoperustana opinnäytetyössä käytettiin kyläturvallisuutta ohjaavia keskeisiä kansallisia lainsäädäntöjä sekä turvallisuusstrategioita, jotka määrittävät paikallisyhteisöjen toiminta-edellytyksiä poikkeusoloissa. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin kansallisia riskiarvioita, turvallisuuskatsauksia ja valtion julkaisusarjoja, jotka ohjaavat kylien turvallisuuden kehittämistä sekä tukevat vapaaehtoistoiminnan integrointia yhteisön kriisivalmiuteen. Myös aiemmat kyläturvallisuuteen liittyvät tutkimukset, kehityshankkeet ja seminaarit täydensivät tietoperustaa tarjoamalla laajempaa näkökulmaa kylien turvallisuustoiminnan kehitykseen sekä vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyön tehostamiseen.

Tämän laadullisen opinnäytetyön menetelminä käytettiin puolistrukturoituja asiantuntija-haastatteluja sekä aineistolähtöistä dokumenttianalyysiä. Kuuden vapaaehtoistoimijan haastattelut tarjosivat näkemyksiä vapaaehtoistoiminnan nykytilasta ja kehityskohteista, kun taas dokumenttianalyysi kokosi yhteen kyläturvallisuuden kannalta keskeiset säädökset ja normit. Näiden menetelmien avulla muodostettiin käsitys kyläyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan nykytilasta ja kehittämistarpeista.

Lisäksi työssä luotiin palvelumuotoilun persoonia, jotka auttavat hahmottamaan vapaaehtoisten rooleja, motivaatioita ja tarpeita. Varsinaisena tuloksena opinnäytetyö esittää kehitysehdotuksia, jotka korostavat vapaaehtoistoiminnan merkitystä kriisitilanteissa. Ehdotuksiin sisältyvät toiminnan koordinoinnin tehostaminen, kohdennetun koulutuksen tarjoaminen, viestintäkanavien parantaminen ja organisoinnin selkeyttäminen. Työn tuloksia voidaan hyödyntää kyläyhteisöjen turvallisuustoiminnan kehittämisessä ja vapaaehtoisten roolien vahvistamisessa paikallistasolla.

Lataa ja lue koko opinnäytetyö täältä.

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään arkesi turvallisuuden rakentumista? Parhaimmillaan turvallisuutta ei tarvitse edes ajatella. Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, mutta viime vuosina suomalaisten turvallisuuden tunteen on todettu heikentyneen merkittävästi. Turvallisuuden varmistamiseen liittyy erityisiä haasteita maaseutualueilla, joihin viranomaisten resurssit eivät aina kriisitilanteissa riitä.

Lue uutinen täältä.

Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen kylät ry aloittivat 1.9. kaksi vuotta kestävän Kyläturvahankkeen, jossa luodaan yhdessä pilottikyläalueiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa asukkaita osallistava toimintamalli kyläturvallisuuteen. Hankkeessa tuetaan paikallisyhteisöjä turvallisuutta edistävään työhön, rakennetaan uusia verkostoja sekä vahvistetaan kyläyhteisöjen roolia myös osana eri turvallisuustoimijoiden verkostoa.

Kutsuimme kylien asukkaita, viranomaisia ja kolmannen sektorin toimijoita aloitustilaisuuksiin kuulemaan ja keskustelemaan hankkeesta. Teamsissa järjestettyihin kahteen aloitustilaisuuteen osallistui yhteensä noin 50 sidosryhmien edustajaa. Aloitimme yhteisen keskustelun rakentamalla sanapilven turvallisuuden tunteeseen vaikuttavista tekijöistä kylissä. Osallistujien vastauksissa korostui erityisesti sosiaaliset tekijät kuten yhteisöllisyys, läheisyys ja keskinäinen auttaminen. Muita turvallisuutta tukevia tekijöitä olivat tutut ja luotettavat ihmiset ympärillä, viranomaiset ja vapaaehtoistoimijat, elinvoimainen ympäristö, omat tiedot ja taidot sekä luotettavan informaation saaminen.

Keräsimme sidosryhmien edustajilta myös näkemyksiä kyläturvallisuuden suurimmista haasteista. Näissä vastauksissa mainittiin yleisimmin jäsentymätön yhteistyö ja tiedonkulun haasteet eri toimijoiden välillä. Moni tunnisti haasteeksi myös asukkaiden tavoittamisen ja sitoutumisen kyläturvallisuustyöhön sekä maaseutua vaivaavan väestökadon ja asukkaiden ikääntymisen.

Seuraavaksi tapaamme pilottikylien asukkaita ja kolmannen sektorin edustajia tarkoituksenamme aktivoida pilottikylien asukkaat mukaan hankkeeseen jo sen alkuvaiheessa. Tilaisuudet järjestetään kaikissa pilottikylissä seuraavasti:

• Hauho; tiistaina 22.10. klo 17.30–19.00 (Omaholvi, Hauhontie 17, Hämeenlinna)
• Länsi-Loppi; keskiviikkona 23.10. klo 18.00–19.30 (Vojakkalan kylätupa Vojakkalantie 56, Loppi)
• Koijärvi: torstaina 7.11. klo 18.00–19.30 (paikka vielä avoin)

Kaikki pilottikylien turvallisuudesta kiinnostuneet kyläläiset ja kolmannen sektorin vapaehtoistoimijat ovat lämpimästi tervetulleita näihin tilaisuuksiin.

Matti Kropsu

Projektipäällikkö

Laurea ammattikorkeakoulu

Hämeen Kylien kuukausittaisissa uutiskirjeissä tietoa Kyläturvahankkeen etenemisestä. Uutiskirjeet löytyvät täältä.