Kylävara paikallisen varautumisen perustana

Eduskuntatalolla 15.10.2025 järjestetyn Tervetuloa kylään -tapahtuman tarkoituksena oli kertoa kansanedustajille ja talon henkilökunnalle, miltä suomalainen kylätoiminta näyttää nyt ja miksi se on tärkeää.

Kansanedustajilla ja muilla tapahtumassa vierailleilla oli mahdollisuus merkitä Suomen kartalle oma sydänkylänsä. Sydänkylä voi olla oma kotikylä, mökkipaikka tai seutu, jossa elävät suvun tarinat ja muistot. Kartan äärellä päivän mittaan käynyt kuhina havainnollisti, että kylillä on monenlaisia merkityksiä. Myös Eduskunnan kylätoimintaverkosto otti päivän päätteksi kantaa kylien merkitykseen muistuttaessaan, että kyläyhteisöt ovat muun muassa maaseudun huoltovarmuuden kivijalka.

Ihmisille tärkeissä yhteisöissä – sydänkylissä – rakennetaan tutkitusti koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja piti tilaisuudessa puheenvuoron kylien merkityksestä Suomen kokonaisturvallisuudelle.

Lue puhe kokonaisuudessaan Suomen Kylät ry:n verkkosivuilta.

Epävarma turvallisuustilanne on herättänyt monet yhteisöt pohtimaan, miten erilaisiin häiriötilanteisiin voitaisiin varautua paremmin. Kotitalouksia ohjeistetaan 72 tunnin kotivaran kokoamiseen. Nyt myös yhteisöille on oma varautumisen työkalupakki: Kylävara.

Kylävara.fi-verkkosivustona julkaistu työkalupakki tarjoaa tietoa ja käytännön ohjeita paikallisen varautumis-​ ja turvallisuustyön tueksi. Tieto siitä, miten häiriötilanteissa toimitaan, lisää myös turvallisuuden tunnetta.

Kylävaran työkalut ovat avuksi, kun paikallisessa yhteisössä halutaan vahvistaa paitsi häiriötilanteisiin varautumista myös yhteisön päivittäistä turvallisuutta ja huolenpitoa. Turvallisuus rakentuu ennen kaikkea arjessa.

Työkalupakki on koottu Suomen Kylät ry:n Kylävara-​hankkeessa. Hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja korostaa varautumistyössä yhteisöllisyyden merkitystä:

– Kriisinkestävyyden ydin on siinä, miten luotamme toisiimme ja siihen, että yhdessä tekemällä pärjäämme paremmin ja varmemmin.

Varautuminen on yhteistyötä

Yhteistyöverkostojen rakentaminen on olennainen osa Kylävaraa. Paikallisten yhteisöjen tärkein yhteistyökumppani on kunta. Kylävara-​hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jari Lepistö painottaa, että kokonaisturvallisuus rakentuu kuntien, kylien ja eri toimijoiden yhteistyölle:

– Paikallistuntemus, naapuriapu ja valmius auttaa toisia ovat keskeinen osa yhteisöllistä turvallisuutta. Paikalliset verkostot voivat olla tärkeä osa häiriötilanteissa selviytymistä. Kuntien on entistä tärkeämpää tunnistaa nämä yhteisöissä olevat voimavarat.

Työkalupakki on tarkoitettu sovellettavaksi kylien tarpeisiin

Yhteisöllisen varautumisen merkitys korostuu etenkin maaseudulla, jossa etäisyydet ja vasteajat voivat olla pitkiä. Paikallisen varautumis-​ ja turvallisuustyön vahvistamiseen on kaivattu yhteisiä toimintamalleja ja selkeitä ohjeita. Kylävara vastaa tuohon tarpeeseen, mutta tiukka toimintaohje se ei ole.

Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen muistuttaa, että Suomen yli 4000 kylää ovat keskenään hyvin erilaisia, ja jokainen kylä toimii omista lähtökohdistaan käsin:

– Pitkäjänteinen kyläturvallisuustyö kumpuaa paikallisista olosuhteista, tarpeista ja voimavaroista.  Liian pientä kyläturvallisuustekoa ei ole. Pienestä ja paikallisesta syntyy koko Suomen mitassa suurta ja vaikuttavaa.

Kylävaraa kehitetään palautteen ja testaamisen perusteella

EU:n Maaseuturahaston rahoittama kaksivuotinen Kylävara-​hanke on kehittänyt työkalupakkia yhdessä kylien ja sidosryhmien kanssa.

– Kylävara on vahvan yhteiskehittämisen tulos, ja kehittäminen jatkuu työkalupakin julkaisun jälkeenkin, projektipäällikkö Ritva Pihlaja kertoo.

Sivusto julkaistaan vuoden 2026 aikana myös ruotsinkielisenä. Työkalupakista voi antaa palautetta huhtikuun loppuun saakka.