Lapin Sotahistorian Museon kehittäminen

Hankkeen yhteenveto

Lapin Sotahistorian Keskus ry toteutti vuoden 2025 aikana Leader-rahoitteisen kehittämishankkeen "Lapin Sotahistorian Museon kehittäminen" (hankenumero 323167). Hankkeen tavoitteena oli luoda perusta Lapin Sotahistorian Museon avaamiselle Rovaniemen Misin kylään rakentamalla museon narratiivi, laatimalla markkinointi- ja viestintäsuunnitelma sekä kartoittamalla sotahistoriallisia arkistolähteitä Suomessa ja Euroopassa.

Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti aikataulussa ja budjetissa. Kokonaisbudjetti oli 70 000 euroa, josta ostopalveluihin kohdistui 56 000 euroa ja talkootyöhön 14 000 euroa (700 tuntia). Hankkeen pääasialliseksi toteuttajaksi valittiin Media-Arena Oy, jonka työryhmään kuuluivat tietokirjailija Mika Kulju, historianopettaja Erja Aikavuori ja kirjailija Kari Kallonen. Yhdistyksen puolelta työtä koordinoivat Mathias Hasselblatt ja Edvard Kulppi.

Hankkeen keskeiset tulokset ovat Lapin Sotahistorian Keskuksen (Museo -> Keskus) narratiivin käsikirjoitus, päivitetty markkinointi- ja PR-suunnitelma, arkistokartoitusraportti sekä näyttelyhuoneiden sisältösuunnitelmat. Hanke luo pohjan museon avaamisen seuraavalle vaiheelle kesällä 2027, johon sisältyvät tilojen remontointi, näyttelytuotanto ja digitaalisten sisältöjen kehittäminen.

Toteutus

Lähtötilanne ja hankkeen tausta
Lapin Sotahistorian Keskus ry perustettiin keväällä 2024 tavoitteena avata Lapin sotahistoriaan keskittyvä museo Rovaniemen Misin kylään, Misin vanhaan kyläkouluun. Museohankkeelle oli selkeä tarve, sillä Lapin sotahistorialle ei ole omistettu suurempaa museotoimintaa koko Suomen Lapin alueella, vaikka alueella on merkittävä sotahistoriallinen perintö. Misin kylässä sijaitsi toisen maailmansodan aikana Saksan armeijan suurin varikkoalue Lapissa (Armee Munitionslager Moritz), mikä tekee sijainnista erityisen sopivan museolle.

Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa museon perustamisvaiheen kriittisin osa: narratiivin kirjoittaminen, arkistolähteiden kartoittaminen, markkinointi- ja viestintäsuunnitelman laatiminen sekä yhteistyökumppanuuksien ja viranomaiskontaktien hoitaminen.


Rahoitushakemus ja päätös

Yhdistys jätti helmikuussa 2025 rahoitushakemuksen Peräpohjolan Leader ry:lle. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 70 000 euroa, josta ostopalvelut 56 000 euroa ja talkootyön osuus 14 000 euroa (700 tuntia, á 20 euroa/tunti). Leader-ryhmä puolsi hakemusta, ja Lapin ELY-keskus hyväksyi tukipäätöksen 21.8.2025. Myönnetty tuki (EU + valtio) oli 44 800 euroa, ja lisäksi kuntaraha 11 200 euroa, eli julkinen tuki yhteensä 56 000 euroa (80 % tukikelpoisista kustannuksista). Yksityinen rahoitus (talkootyö) oli 14 000 euroa.
Hankkeen rahoituksen väliaikaiseksi turvaamiseksi Rovaniemen Kylien Kehittämissäätiö myönsi yhdistykselle 56 000 euron korottoman siltarahoituslainan, joka maksetaan takaisin Leader-tuen maksatuksen jälkeen.


Hankkeen toteutus osioittain

Hanke jakaantui neljään työpakettiin:
1. Museon tarinan ja narratiivin alustava hahmottelu, rajaus ja näyttelyiden hahmottelu, arkistojen läpikäynti (18 000 euroa). Osiossa laadittiin museon narratiivin perustason kuvaus, hahmoteltiin näyttelyhuoneiden sisältö ja toteutettiin arkistokartoituksia. Lokakuussa 2025 toteutettiin selvitysmatka Saksan sotahistorialliseen arkistoon Freiburgissa, mikä laajensi aineistopohjaa ja antoi suuntaa jatkokehitykselle. Osio toteutui suunnitelman mukaisesti.

2. Projektiin liittyvä viestintä (7 000 euroa). Osiossa päivitettiin museon markkinointi- ja viestintäsuunnitelma sekä laadittiin viestintäpohjia ja -sisältöjä. Viestinnän suunnittelu toteutettiin osana kokonaishankkeen työtä, ja tarkemmat toimenpiteet tarkentuvat vuoden 2026 aikana. Osio toteutui suunnitelman mukaisesti.

3. Yhteistyökumppanuuksien ja viranomaiskontaktien hoito (1 000 euroa). Talkootyönä toteutettu osio, jossa käytiin keskusteluja viranomaisten kanssa (poliisi, puolustusvoimat, paloviranomaiset) liittyen museon toimintaedellytyksiin, kuten keräilyaselupiin ja turvallisuusvaatimuksiin. Osio toteutui suunnitelman mukaisesti.
Ennen kuin voimme hakea keräilylupaa – tilojen on oltava turvaluokitus 3 mukaiset, hälytysjärjestelmin varustetut, tilat. Voimme edetä aluksi siten, että näyttelyaseita säilytetään turvatilassa Keskuksen kellarissa - kunnes lupa saadaan itse tilaan (aseet ei vielä näytillä)

Paikallispoliisi ei puutu keräilylupaan, mutta tarkistaa turvaluokituksen 3 mukaiset tilat oikeiksi. Tämän jälkeen lupaa haetaan poliisihallitukselta. Tähän lupaan täytyy määritellä ne aseet, joita aseita tulemme keräämään. Tähän täytyy laatia jonkun aseyhdistyksen (Esim. Suomen Asehistoriallinen Seura) avustamana suunnitelma, jonka kautta voidaan hakea lupaa. Ensimmäinen askel on siis se, että teemme tilat turvaluokituksen 3 mukaisiksi. Hyväksytyn tarkastuksen jälkeen lähdemme siis tekemään suunnitelmaa, jonka valmistuttua haemme lupaa poliisihallitukselta.

4. Museon narratiivin tarkempi suunnittelu ja kirjoitus (44 000 euroa). Hankkeen suurin työpaketti, jossa Media-Areena Oy:n asiantuntijaryhmä laati museon näyttelyiden tarkan narratiivin ja käsikirjoitukset. Työhön osallistuivat kirjailija Mika Kulju, historianopettaja Erja Aikavuori, kirjailija Kari Kallonen sekä Media-Areenan yhteistyökumppaneita. Lopputuloksena syntyi aukikirjoitettu näyttelynarratiivi ja alustavat videokäsikirjoitukset (treatmentit). Osio toteutui suunnitelman mukaisesti.

Kustannukset ja budjetti
Hankkeen toteutuneet kustannukset vastasivat suunniteltua budjettia. Ostopalvelut toteutuivat 56 000 euron budjetin mukaisesti ja talkootyötunnit (700 h) kirjattiin hankesuunnitelman mukaisesti. Kustannukset esitettiin ilman arvonlisäveroa, sillä yhdistys on alv-velvollinen.

Riskit ja haasteet
Merkittävin haaste hankkeen toteutuksessa oli tukipäätöksen ajoitus. Hakemus jätettiin helmikuussa 2025, mutta ELY-keskuksen päätös saatiin vasta elokuussa 2025, mikä loi epävarmuutta hankkeen käynnistymiseen. Siltarahoituksen järjestyminen Rovaniemen Kylien Kehittämissäätiöltä ratkaisi tilanteen ja mahdollisti ostopalveluiden tilaamisen ajallaan.

Talkootyön koordinointi ja kirjaaminen vaati järjestelmällistä otetta. Hallitus linjasi tarpeen luoda yhtenäinen talkootyön raportointipohja, joka otettiin käyttöön hankkeen aikana. (Edvard ja Mathias pitivät kirjaa)

Hanke toteutui kokonaisuudessaan suunnitelman mukaisesti eikä merkittäviä epäonnistumisia havaittu. Aikataulu piti, ja kaikki neljä työpakettia saatiin toteutettua täysimääräisesti.

Tulokset

Hankkeen konkreettiset tulokset
Hankkeen keskeinen tuotos on Lapin Sotahistorian Museon näyttelynarratiivi, joka kattaa Lapin ja Arktisen alueen sotahistorian noin 1500-luvulta Lapin sotaan (1944–45) sekä alueen strategisen merkityksen nykypäivään saakka. Narratiivi on laadittu ammattihistorioitsijoiden ja kirjailijoiden toimesta ja muodostaa perustan museon näyttelyiden rakentamiselle.

Hankkeen tuotokset työpaketeittain:
1. Narratiivin alustava hahmottelu ja arkistokartoitus: Valmistuivat alustavat näyttelysuunnitelmat ja huoneiden museaalinen sisältö, arkistokartoitusraportti käytettävissä olevista arkistoista Suomessa, Saksassa, Ruotsissa, Norjassa ja Britanniassa sekä raportti läpikäydystä aineistosta ja löytyneestä tiedosta. Freiburgin arkistovierailu tuotti ensimmäisen kartoituksen Saksan sotahistoriallisen arkiston aineistosta.

2. Viestintä: Päivitetty markkinointi- ja viestintäsuunnitelma, laaditut lehdistötiedotepohjat, somepostauspohjat ja blogipostaukset sekä kooste tehdyistä markkinointitoimista. Suunnitelma luo perustan museon brändin ja tunnettuuden systemaattiselle rakentamiselle.

3. Viranomaiskontaktit: Raportti tehdyistä toimista poliisin, puolustusvoimien ja paloviranomaisten kanssa. Alustavat selvitykset keräilyaselupaprosessista ja museon turvallisuusvaatimuksista saatiin tehtyä.

4. Narratiivin tarkempi suunnittelu ja kirjoitus: Museon näyttelyiden narratiivi aukikirjoitettuna, näyttelyhuoneiden tarkat sisältösuunnitelmat sekä alustavat videokäsikirjoitukset valittuihin teemoihin.

Tavoitteiden saavuttaminen
Hankkeen tavoitteet saavutettiin täysimääräisesti. Museon narratiivi on kirjoitettu, arkistolähteet kartoitettu, markkinointisuunnitelma päivitetty ja viranomaiskontaktit hoidettu suunnitelman mukaisesti. Hanke on luonut vankan perustan museon seuraavalle toteutusvaiheelle.

Hyvät käytännöt
Hankkeen aikana syntyi useita hyviä käytäntöjä: talkootyön kirjaamis- ja raportointimalli, joka mahdollistaa omarahoitusosuuden läpinäkyvän todentamisen jatkohankkeissa, sekä toimiva yhteistyömalli ostopalveluiden ja talkootyön yhdistämisessä. Asiantuntijoiden (historioitsijat, kirjailijat) ja paikallisen vapaaehtoistoiminnan yhdistelmä osoittautui tehokkaaksi tavaksi rakentaa sisältöä kulttuurihankkeeseen.

Viestintä hankkeesta
Hankkeesta on viestitty yhdistyksen verkkosivuilla (www.lshkry.fi) kanavissa rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Sosiaalisen median kanavat tullaan ottamaan käyttöön myöhemmin EU:n maaseuturahoituksen tunnus on esillä viestintämateriaaleissa. Hankkeen etenemisestä on tiedotettu jäsenistölle ja kannattajajäsenille säännöllisesti.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Pidemmän aikavälin vaikutukset
Hankkeen merkittävin pitkän aikavälin vaikutus on Lapin Sotahistorian Museon perustamisen mahdollistaminen. Hankkeessa luotu narratiivi, arkistokartoitukset ja viestintäsuunnitelma muodostavat perustan, jonka päälle museo rakennetaan. Ilman tätä pohjatyötä museon avaaminen ei olisi mahdollista.
Laajemmassa mittakaavassa hanke edistää Lapin kulttuuriperinnön säilyttämistä ja esille tuomista. Museo tulee tarjoamaan ainutlaatuisen näkökulman Lapin ja Arktisen alueen sotahistoriaan, jota ei ole aiemmin esitetty vastaavassa laajuudessa Suomen museokentässä. Tämä vahvistaa alueen kulttuuri-identiteettiä ja historiatietoisuutta.
Aluetaloudellisesti museon odotetaan lisäävän Misin kylän ja Rovaniemen alueen vetovoimaa matkailukohteena. Museo tarjoaa uudenlaista kulttuurimatkailusisältöä, joka täydentää alueen muuta matkailutarjontaa. Museon rinnalla toimivat majoitus- ja ravintolapalvelut (Majatalo Misi) mahdollistavat vierailijoille kokonaisvaltaisen elämyksen ja tukevat paikallista yrittäjyyttä.
Hanke tukee maaseudun elinvoimaisuutta elävöittämällä Misin kylää ja antamalla uuden käyttötarkoituksen vanhalle kyläkoulurakennukselle. Tämä on myös ympäristöteko, sillä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen vähentää uudisrakentamisen tarvetta.

Jatkosuunnitelmat

Hankkeen päätyttyä yhdistys jatkaa museoprojektia kohti kesän 2027 avaamista seuraavilla toimenpiteillä:
Vuoden 2026 aikana painopisteet ovat tilojen remontoinnin ja kalustamisen suunnittelu ja toteutus, näyttelytuotannon käynnistäminen narratiivin pohjalta, digitaalisten sisältöjen kehittäminen (mm. "Virtuaalinen Misi 1940-luvulla" -XR-installaation konseptointi) sekä uusien rahoitushakujen valmistelu ja jättäminen (mm. SKR Lapin rahasto ja muut säätiöt). Esineistön keräämistä ja luettelointia jatketaan järjestelmällisesti.

Museon operaattorina tulee alustavasti toimimaan Majatalo Misi Oy, mikä varmistaa museon päivittäisen toiminnan jatkuvuuden. Yhdistys jatkaa museotoiminnan kehittämistä myös avaamisen jälkeen: vaihtuvien näyttelyiden suunnittelua, museon kokoelman kartuttamista, tapahtumien ja opintomatkojen järjestämistä sekä piha-alueiden laajempaa hyödyntämistä ulkonäyttelyitä varten.

Kohteen ylläpito ja hyödynsaajat
Museon tiloja ylläpitää Majatalo Misi Oy yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Yhdistys vastaa sisällöllisestä kehittämisestä, kokoelman kartuttamisesta ja asiantuntijaverkoston koordinoinnista. Museon hyödynsaajia ovat paikalliset asukkaat, kotimaiset ja kansainväliset matkailijat, sotahistorian harrastajat ja tutkijat, koululaiset ja opiskelijat sekä alueen matkailuyrittäjät.
Museo on saavutettavissa myös julkisin kulkuneuvoin, sillä Misissä sijaitsee rautatieasema. Tämä tukee kestävää matkailua ja parantaa kohteen saavutettavuutta.

Käytännön suositukset
Hankkeen kokemusten perusteella tärkeimmät suositukset vastaavien kulttuurihankkeiden toteuttajille ovat: siltarahoituksen varmistaminen jo hankehakemusvaiheessa tukipäätöksen viiveiden varalta, talkootyön kirjaamiskäytäntöjen luominen heti hankkeen alusta lähtien, ammattitaitoisten asiantuntijoiden kiinnittäminen sisältötyöhön riittävän varhaisessa vaiheessa sekä arkistokartoituksen aloittaminen hyvissä ajoin, sillä kansainvälisten arkistojen läpikäynti on aikaa vievä prosessi.