Lasilintuhakemisto nettiin

Hankkeen yhteenveto

Hankkeessa toteutettiin Oiva Toikan lasilintujen kansainvälinen verkkohakemisto, järjestettiin Lintukoto-päivä Nuutajärven Lasikylässä ja tuotettiin Lintukoto-esite. Lintukoto on pysyvä näyttely, joka esittelee Toikkaa ja hänen lasilintujaan Nuutajärvellä.

Hanke toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti ja tavoitteet saavutettiin. Lähtötilanteessa noin 250 linnun hakemisto oli käytettävissä vain näyttelyn medianäytöllä. Kesällä 2025 kuvattujen yli 300 uuden linnun tiedot olivat vielä tarkistamatta ja luetteloimatta. Hankkeessa aineisto tarkistettiin ja luetteloitiin. Hakemisto avattiin verkossa suomeksi ja englanniksi.

Lintukoto-päivä järjestettiin 28.2.2026 ja se saavutti noin 500 kävijää. Ohjelmassa esiteltiin Lintukotoa, lasilintuja, lasinpuhallusta ja lasiperinnettä sekä hakemiston beta-versiota.

Hakemiston julkaisu siirtyi teknisen toteutuksen vuoksi toukokuuhun ja esitteen painaminen elokuuhun. Muutokset eivät vaikuttaneet päätavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeesta opittiin, että kokoelmatyölle ja tekniselle toteutukselle on varattava riittävästi aikaa.

Hankkeen pysyvä tulos on avoin digitaalinen hakemisto, joka lisää Toikan lasilintujen ja Nuutajärven lasiperinnön saavutettavuutta ja tunnettuutta kansainvälisesti. Säätiö ylläpitää ja täydentää hakemistoa sekä hyödyntää sitä viestinnässä ja lasiperinnön esittelyssä. Syntyneet toimintatavat ja yhteistyöverkostot tukevat perinnön säilymistä ja jatkuvaa kehittämistä. Lintukoto-päivästä on mahdollista tehdä jokavuotinen.

Toteutus

Hanke toteutettiin suunnitellusti. Sen keskeiset tavoitteet olivat Oiva Toikan lasilintujen lintuhakemiston päivittäminen, laajentaminen ja julkaiseminen avoimesti verkossa sekä Lintukoto-tapahtuman järjestäminen Nuutajärvellä.

Lähtökohtana oli Lintukotoon aiemmin toteutettu noin 250 linnun medianäytöllä toimiva hakemisto. Kesällä 2025 kuvattujen yli 300 uuden linnun myötä aineisto oli kasvanut merkittävästi, mutta uusien lintujen tiedot olivat vielä tarkistamatta ja luetteloimatta eikä hakemisto ollut yleisön käytettävissä verkossa.

Hankkeen aikana yli 300 uuden lasilinnun kuvat ja tiedot koottiin, tarkistettiin ja luetteloitiin. Sisällön kokoamisesta ja tarkistamisesta vastasi hankkeeseen palkattu työntekijä yhdessä talkoolaisten ja lintuasiantuntijoiden kanssa. Työssä hyödynnettiin aiemmin kuvattua aineistoa sekä Lintukodon kokoelmaa. Tietojen oikeellisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, sillä kokoelman linnuista ei ollut ennestään kattavaa ja yhtenäistä luetteloa.

Hakemisto siirrettiin verkkokäyttöön säätiön omille verkkosivuille. Teknisen toteutuksen ja käyttöliittymän parissa työskenteli sovellusasiantuntija, joka oli aiemmin suunnitellut myös Lintukodon medianäytön. Hakemistolle laadittiin ulkoasu ja tekstit, jotka käännettiin englanniksi, jotta palvelu olisi saavutettavissa myös kansainväliselle yleisölle. Lisäksi valmisteltiin hakemiston ja Lintukodon viestintää varten painettu esite ja toteutettiin viestintää sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla.

Toinen hankkeen pääkokonaisuus oli Lintukoto-päivä 28.2.2026. Tapahtuma toteutettiin Nuutajärven Lasikylässä yhteistyössä Nuutajärven Lasin ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Lintukotoon oli tapahtumapäivänä ilmainen sisäänpääsy. Puhujana oli lintuasiantuntija Jouko Alhaienen. Tapahtumassa esiteltiin uutta verkkohakemistoa ja Lintukotoa ja järjestettiin lapsille suunnattua lintuaiheista askartelua. Lisäksi yleisö sai seurata lasinpuhallusta ja linturiipusten valmistusta sekä tavata Oiva Toikan lintujen lasinpuhaltajia Kirsi Anttilaa ja Arto Lahtista. Tapahtuman yhteydessä esiteltiin myös säätiön toimintaa ja Nuutajärven lasitehtaan muotoilijoiden videohaastatteluja.

Toteutus vastasi pääosin hankesuunnitelmaa. Suunnitellut aikataulut olivat osittain liian tiukkoja, ja niissä joustettiin. Tapahtuma tapahtui suunnitellussa aikataulussa, mutta lintuhakemisto julkaistiin toukokuussa tapahtuman jälkeen. Tapahtumassa kuitenkin päästiin esittelemään hakemiston beta-versiota. Esitettä ei ehditty toteuttaa keväällä, vaan sen painaminen jäi elokuuhun 2026. Se palvelee pitkälle tulevisuuteen.

Tapahtuman ohjelmaa tarkennettiin toteutusvaiheessa, mutta muutokset tukivat alkuperäistä tavoitetta tehdä Lintukotoa ja lasilintuperinnettä tunnetuksi eri kohderyhmille. Suunnitelmassa mainittuja pinssejä ja magneetteja ei onnistuttu tekemään koneen rikkoutumisen vuoksi.

Hankkeen kustannukset muodostuivat työntekijän palkasta, ostopalveluna ostetusta hakemiston teknisestä verkkototeutuksesta, esitteen painamisesta, tapahtuman esiintyjän palkkiosta, esiintyjien lounaista, ohjelman tarvikkeista ja materiaaleista sekä markkinoinnista.

Kustannusten kokonaisuus toteutui suunnitellusti. Tapahtuman järjestämisessä hyödynnettiin yhteistyökumppaneiden tiloja ja talkootyötä, mikä mahdollisti monipuolisen ohjelman kustannustehokkaasti.

Esitettä päätettiin painaa suurempi määrä, kuin mitä oli suunniteltu. Budjetin ylimenevä osuus katetaan omarahoituksena.

Hankkeen keskeisin tunnistettu riski oli verkkopalvelun tekninen toimivuus ja aikataulussa pysyminen. Teknisen toteuttajan ja säätiön välinen tiivis yhteydenpito sekä riittävän ajan varaaminen tekniseen toteutukseen auttoivat hallitsemaan riskiä. Teknisessä toteutuksessa tuli viivästyksiä, jotka huomioitiin siirtämällä julkaisua hieman myöhemmäksi.

Myös tapahtuman järjestämiseen liittyvät turvallisuus-, saavutettavuus- ja kävijämääräriskit huomioitiin ennakkosuunnittelussa ja tapahtumapaikan ohjauksessa. Tapahtuma saavutti 500 kävijää, ja kaikki kävijät pystyttiin palvelemaan suunnitellusti, sillä väkimäärä ei kasvanut liian suureksi.

Hankkeessa onnistuttiin erityisesti siinä, että aiemmin Lintukodon sisäiseen käyttöön kehitetystä aineistosta muodostettiin avoimesti verkossa käytettävä kokonaisuus. Tämä parantaa kokoelman saavutettavuutta huomattavasti ja mahdollistaa sen hyödyntämisen myös kansainvälisesti ilman vierailua Nuutajärvellä. Tapahtuma puolestaan toi yhteen perheitä, lasista ja luonnosta kiinnostuneita sekä lasialan ammattilaisia ja vahvisti Lintukodon asemaa Nuutajärven lasiperinnön esittelypaikkana.

Haasteena oli erityisesti laajan ja osittain puutteellisesti dokumentoidun kokoelman tietojen tarkistaminen ja yhtenäistäminen. Työ osoitti, että kokoelman jatkuva dokumentointi on tärkeää ja että uusia lahjoituksia vastaanotettaessa myös niiden tiedot kannattaa kirjata järjestelmällisesti heti. Hankkeesta opittiin lisäksi, että verkkopalvelun tekninen toteutus, sisällön tarkistaminen ja markkinointi kannattaa aikatauluttaa riittävän väljästi suhteessa toisiinsa. Lintuhakemiston ylläpito jatkuu hankkeen jälkeen säätiön vastuulla, joten hanke loi pysyvän digitaalisen työkalun, jonka sisältöä voidaan jatkossa täydentää kokoelman karttuessa.

Tulokset

Hankkeen keskeinen tulos on Oiva Toikan lasilinnuista muodostetun lintuhakemiston siirtyminen Lintukodon yhteydessä toimivasta medianäytöstä avoimesti verkossa käytettäväksi, helposti ja ilmaiseksi hyödynnettäväksi palveluksi. Hankkeen myötä hakemistoon saatiin koottua, tarkistettua ja luetteloitua yli 300 uutta lasilintua aiemman aineiston lisäksi. Näin Lintukodon kokoelmaa koskeva tieto on aikaisempaa laajemmin ja helpommin saavutettavissa. Suomeksi ja englanniksi toimiva hakemisto palvelee sekä Suomessa että kansainvälisesti lasilintujen keräilijöitä, lasista ja muotoilusta kiinnostuneita, museoalan ja designalan ammattilaisia ja opiskelijoita sekä luonnosta ja taiteesta kiinnostunutta yleisöä.

Verkkohakemisto mahdollistaa kokoelman tarkastelun myös niille, jotka eivät vielä tunne Nuutajärveä tai eivät pysty vierailemaan paikan päällä. Hakemisto sai huomiota sosiaalisessa mediassa alan harrastajien parissa ympäri maailman.

Hankkeen konkreettisia tuotoksia ovat verkkopohjainen lasilintuhakemisto sekä hakemistoa ja Lintukotoa esittelevä esite. Lisäksi järjestettiin 28.2.2026 Lintukoto-päivä. Tapahtuma toi yhteen eri-ikäisiä kävijöitä ja teki Lintukotoa sekä Nuutajärven lasiperintöä tunnetuksi elämyksellisellä tavalla, myös uusille sukupolville.

Hankkeen vaikutus näkyy erityisesti Lintukodon ja Nuutajärven lasiperinnön saavutettavuuden paranemisena. Verkkohakemisto toimii pysyvänä väylänä kokoelmaan ja ohjaa samalla kiinnostuneita tutustumaan Nuutajärveen paikan päällä. Se antaa myös lasilintujen keräilijöille ja alan ammattilaisille uuden tavan löytää ja tarkastella kokoelmaa. Hakemisto tukee näin Nuutajärven tunnettuuden kasvua sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja täydentää säätiön muuta verkossa julkaistua perinnetietoa.

Hankkeessa syntyi myös hyviä käytänteitä kokoelman ylläpitoon. Esimerkiksi englanninkielistä alan sanastoa on nyt hyödynnettävissä nopeammin uusien lintujen kohdalla. Lisäksi hankkeessa yhdistettiin talkoolaisten, lintuasiantuntijoiden, esiintyjien, sisällöntuottajan ja teknisen toteuttajan osaamista. Monialainen yhteistyö loi verkoston kulttuuriperinnön ylläpitämiseen ja levittämiseen jatkossakin.

Hankkeen tuloksista ja toiminnasta viestittiin sosiaalisen median kanavissa, säätiön verkkosivuillam julisteella ja esitteellä. Lintukoto-päivä toimi tärkeänä viestintä- ja kohtaamistilaisuutena, jossa verkkohakemistoa voitiin esitellä yleisölle käytännössä. Hakemistosta valmistettu esite mahdollistaa tulosten esittelyn myös Nuutajärvellä ja lasialan tapahtumissa. Verkkohakemisto jää hankkeen jälkeen pysyväksi osaksi säätiön verkkosisältöjä, joten sen kautta hankkeen tulokset ovat saavutettavissa myös tulevaisuudessa.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen merkittävimmät pitkän aikavälin vaikutukset liittyvät Nuutajärven lasiperinnön saavutettavuuden, tunnettuuden ja säilymisen vahvistumiseen. Verkossa avoimesti käytettävä lasilintuhakemisto tekee Oiva Toikan laajan lasilintukokoelman tunnetuksi myös niille, jotka eivät vielä tunne Nuutajärveä tai pysty vierailemaan Lintukodossa. Digitaalinen hakemisto palvelee kansainvälisesti lasilintujen keräilijöitä, museo- ja designalan ammattilaisia ja opiskelijoita sekä taiteesta ja luonnosta kiinnostunutta yleisöä. Samalla se toimii väylänä Nuutajärvelle ja voi pitkällä aikavälillä lisätä kiinnostusta alueella vierailuun.

Hankkeella on merkitystä myös suomalaisen lasikulttuurin ja muotoiluperinnön tallentamisessa. Oiva Toikan lasilinnut ovat keskeinen osa suomalaista lasimuotoilua, ja hakemisto kokoaa niihin liittyvää tietoa yhteen paikkaan. Digitaalisessa muodossa tieto on käytettävissä myös tulevaisuudessa ja sitä voidaan täydentää kokoelman kasvaessa. Näin hanke tukee kulttuuriperinnön säilymistä ja siirtymistä uusille sukupolville.

Hankkeen aikana syntyneitä toimintatapoja hyödynnetään jatkossa kokoelman ylläpidossa. Lintujen tietojen järjestelmällinen tarkistaminen, luettelointi ja digitaalinen dokumentointi muodostavat käytännön, jota voidaan soveltaa myös uusiin kokoelmaan tuleviin lintuihin. Säätiö ottaa edelleen vastaan lasilintulahjoituksia, ja kokoelman karttuessa uusia lintuja voidaan lisätä hakemistoon. Näin hakemiston kulttuurinen arvo kasvaa tulevaisuudessa. Hankkeen kokemukset auttavat myös tulevien digitaalisten perinnetietohankkeiden suunnittelussa erityisesti sisällön dokumentoinnin, asiantuntijatyön, talkootyön ja teknisen toteutuksen yhteensovittamisessa.

Lintuhakemisto jää hankkeen päättymisen jälkeen pysyvästi säätiön verkkosivuille. Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö vastaa hakemiston sisällön ylläpidosta ja päivittämisestä sekä käyttöliittymän kehittämisestä tarvittaessa. Teknisiä muutoksia ja päivityksiä voidaan tehdä tarpeen mukaan yhteistyössä sovellusasiantuntijan kanssa.

Myös Lintukoto jatkaa toimintaansa hankkeen jälkeen. Oiva Toikan Lintukoto on pysyvä näyttely, jonka aukiolosta ja tilan ylläpidosta vastaa Nuutajärven Lasi. Kulttuurisäätiö vastaa kokoelman ylläpidosta ja sen kehittämisestä. Hankkeessa syntynyt digitaalinen sisältö täydentää pysyvää näyttelyä. Fyysinen kokoelma ja verkkohakemisto muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jossa kävijä voi tutustua lasilintuihin sekä paikan päällä että ennakkoon tai jälkeenpäin verkossa.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta hanke hyödyttää laajasti kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja säilymistä. Se tekee suomalaisen lasitaiteen historiaa näkyväksi, tukee paikallisen kulttuuriympäristön elinvoimaisuutta ja tarjoaa eri-ikäisille mahdollisuuden tutustua taiteen, muotoilun ja luonnon yhteyksiin. Kansainvälisesti saavutettava verkkosisältö vahvistaa myös Nuutajärven asemaa suomalaisen lasikulttuurin kiinnostavana kohteena.

Hankkeella on alueellista, kansallista ja kansainvälistä vaikutusta. Lintukodon, lasilintujen, Toikan ja Nuutajärven näkyvyyden lisääntyminen lisää myös Urjalan näkyvyyttä ja tuo kuntaan matkailijoita. Näkyvyys ja matkailu työllistävät paikallisia lasi- ja matkailualan ammattilaisia. Myös säätiön näkyvyys kasvaa ja toimintamahdollisuudet tätä kautta paranevat. Kasvaneet verkostot parantavat yhteistyömahdollisuuksia.

Toikan lasilinnut ovat tunnettu suomalainen brändi, joka rakentaa positiivista Suomi-kuvaa ulkomailla. Lasialan näkyvyyden kasvaminen hyödyttää koko Suomen lasialaa. Kansainvälinen verkkohakemisto on koko maailman hyödynnettävissä.

Jatkossa säätiö hyödyntää hakemistoa osana omaa viestintää, Nuutajärven matkailumarkkinointia sekä lasiperinnön esittelyä. Hakemiston ympärille voidaan rakentaa uusia sisältöjä, tapahtumia ja yhteistyömuotoja. Hankkeen tärkein jatkuva vaikutus onkin siinä, että se ei pääty hankekauden päättyessä: syntynyt digitaalinen palvelu, dokumentointikäytäntö ja verkostot jäävät elämään ja tukevat Nuutajärven lasiperinnön tunnettuutta ja säilymistä pitkälle tulevaisuuteen.