Lievijärven nykytilanteen kartoitus ja kunnostussuunnitelma

Hankkeen yhteenveto

Lievijärven hoitoyhdistys ry on perustettu vuonna 2023 parantamaan ja ylläpitämään Kokemäen Kauvatsalla sijaitsevan Lievijärven kuntoa. Yhdistyksen hankkeen tavoitteena oli teettää kartoitus järven nykytilasta ja mahdollisista vesienhallintatoimenpiteistä ohjaamaan pitkän tähtäimen kunnostussuunnitelmia.

Kartoitus teetettiin KVVY Tutkimus Oy:lla ja sen tulokset koottiin kahteen raporttiin: 1) Lievijärven valuma-alueen vesienhallintakohteiden esiselvitys, ja 2) Lievijärven paleolimnologinen tutkimus.

Kartoituksen mukaan suurin osa Lievijärven ravinnekuormituksesta tulee metsien luonnonhuuhtoumasta ja toiseksi suurin osa ympärillä olevasta maa- ja metsätaloudesta. Veden laatu on pysynyt enimmäkseen hyvänä, ja näkyvimmät haasteet ovat umpeen kasvaminen sekä vedenpinnan korkeuden voimakas vaihtelu, joka aiheuttaa alueella tulvia ja kuivuutta.

Mahdollisia valuma-alueen vesienhallintatoimenpiteitä tunnistettiin kartoituksessa yhteensä 38 kohdetta, jotka esiteltiin infotilaisuudessa alueen maanomistajille ja muille kiinnostuneille. Yhdistys sai kolmelta maanomistajalta luvan neljän kohteen rakennuttamiseen: kaksi kosteikkoa, yksi pohjakynnyssarja ja yksi putkipato.

Jatkotoimina yhdistys on hakenut rahoitusta Elinvoimakeskukselta kohteiden rakennuttamiseen. Lisäksi yhdistys pyrkii tekemään kartoitukseen pohjautuvia pitkän aikavälin suunnitelmia järven kunnon ylläpitämiseksi ja sitouttamaan maanomistajia ja muita sidosryhmiä järven kunnossapitoon pitkälle tulevaisuuteen.

Toteutus

Lievijärven hoitoyhdistys ry (jatkossa yhdistys) teetti kartoituksen järven nykytilasta ja mahdollisista pitkän tähtäimen kunnostussuunnitelmista. Kartoituksen toteutti KVVY Tutkimus Oy. Hankkeen aikana yhdistyksen hallitus piti KVVY:n kanssa kuusi palaveria, joissa hallitus seurasi ja ohjasi hankkeen etenemistä. Lisäksi yhdistyksen aktiivit osallistuivat Kauvatsa-päiville omalla teltalla, jossa esiteltiin yhdistyksen toimintaa ja hanketta.

Kartoituksen tulokset koottiin kahdeksi raportiksi: 1) Lievijärven valuma-alueen vesienhallintakohteiden esiselvitys, sekä 2) Lievijärven paleolimnologinen tutkimus, jotka ovat tämän loppuraportin liitteinä. Kartoituksessa käytetyt menetelmät on esitelty tiivistetysti alla.

Kartoituksen perusteella yhdistys määritteli ensisijaiset kunnostuskohteet, jotka esiteltiin infotilaisuudessa alueen maanomistajille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Yhdistys sai kolmelta maanomistajalta suostumuksen neljän eri kohteen rakennuttamiseen, joita ovat kaksi kosteikkoa, yksi pohjakynnyssarja ja yksi putkipato.

Hanke pysyi kustannusarviossa. Suurimpana kustannuseränä oli KVVY:ltä tilattu kartoitus. Muita kustannuksia olivat mm. kokouskulut, Kauvatsa-päivien kulut sekä hallituksen jäsenten matkakulut Lievijärvelle.

Hankkeen suurimmiksi haasteiksi osoittautuivat: 1) yhteistyö KVVY Tutkimus Oy:n kanssa, sekä 2) maanomistajien tavoittaminen ja motivoiminen mukaan.

KVVY:n kanssa sovittu aikataulu ei pitänyt, sopimukset olivat epäselviä ja yhteydenpito vaikeaa. Yhdistys oppi näistä hankaluuksista, että jatkohankkeissa yhteistyökumppanien on sitouduttava sovittuun aikatauluun ja toimenpiteisiin, ja että sopimuksen rikkominen on sanktioitava. Tehtäville on sovittava selkeä vastuunjako ja hankkeille tarvitaan projektipäällikkö, joka vastaa hankkeen toteutuksen sujuvuudesta ja päätöksenteon valmistelusta.

Maanomistajien yhteystietojen löytäminen oli haastavaa, eivätkä kaikki olleet kiinnostuneita hankkeestamme. Saimme kuitenkin sitoutettua yhteistyöhön kolme merkittävää maanomistajaa, joten pääsemme etenemään kunnostustoimenpiteissä.

Kartoituksessa käytetyt menetelmät:

Veden laadun ja kuormitustekijöiden selvittäminen

Lievijärven tilaa selvitettiin tarkastelemalla pitkän aikavälin vedenlaatua ympäristöhallinnon Hertta-tietokantahakujen avulla. Valuma-alueella syntyvää kuormitusta selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) VEMALA-kuormitusmallinnustyökalun avulla.

Lievijärven paleolimnologisen tutkimuksen sedimenttinäytteet otettiin järven syvänteestä syvimmästä paikasta lokakuussa 2025. Tutkimuksen tavoitteena oli, että sedimenttikerrokset ajoitetaan ja eri vuosikymmeniä kuvaavien kerrosten ja niiden piilevälajiston perusteella arvioidaan järven tilaa ja sen kehitystä. Lisäksi kerroksista määritettiin hiili/typpi-suhde, jolla voidaan tarkastella valuma-aluekuormituksen merkitystä sedimentoituvaan ainekseen.

Valuma-alueiden ja vesienhallintakohteiden kartoitus

Valuma-alueiden selvitystyön tavoitteena oli kartoittaa Lievijärven valuma-alueilta vesienhallintaan soveltuvia kohteita. Tarkastelussa keskityttiin kuvaamaan kohteita, joiden vaikuttavuus vesiensuojelun tehostamisen, tulvahallinnan, maankuivatuksen sekä luonnon ja elinympäristöjen monimuotoisuuden lisäämisen näkökulmasta olisi mahdollisimman korkea.

Lievijärven valuma-alueen vesienhallintakohteiden kartoitustyö toteutettiin QGISpaikkatieto-ohjelmistolla. Työssä hyödynnettiin maastokartta-, 2x2-malli-, vinovarjoste- sekä ilmakuvatarkastelua. Käytössä olivat myös Maanmittauslaitoksen rajapintapalvelusta saatavat hydrografiset mallit.

Valitut kohteet ovat sellaisia, joissa alueen vesitaloudellisen vaikuttavuuden, maastonmuotojen sekä saavutettavuuden perusteella arvioitiin olevan parhaat edellytykset vesienhallintarakenteiden perustamiselle. Kohteiden valinnassa on huomioitu myös rakenteiden ylläpitoon liittyvien toimenpiteiden suorittaminen.

Kartoituksessa kuvatut vesienhallinnan esimerkkikohteet on esitetty liitteenä olevalla kohdekartalla sekä kohdekohtaisten esittelytekstien yhteydessä. Esiselvityksen tavoitteena on toimia apuvälineenä aihepiiriin liittyville jatkokeskusteluille, maanomistajayhteydenotoille sekä tarkemmille kohdekohtaisille jatkoselvityksille.

Tulokset

Hankkeen tavoitteena oli teettää kartoitus, josta saadaan selkeä kuva järven nykytilanteesta, ja jonka avulla voidaan laatia konkreettinen pitkän tähtäimen suunnitelma järven kunnostamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tässä onnistuttiin.

Kartoituksen mukaan suurin osa Lievijärven ravinnekuormituksesta tulee metsien luonnonhuuhtoumasta ja toiseksi suurin osa ympärillä olevasta maa- ja metsätaloudesta. Veden laatu on pysynyt hyvänä, ja näkyvimmät haasteet ovat umpeen kasvaminen sekä vedenpinnan korkeuden voimakas vaihtelu, joka aiheuttaa alueella tulvia ja kuivuutta. Kartoituksesta nousseet keskeisimmät havainnot Lievijärven veden tilasta ovat:

1. Vedenlaadussa on havaittu 2000-luvun alussa poikkeuksellisen suuri kokonaisfosforipitoisuus.

2. Levän määrää kuvaavan a-klorofyllin määrä on vaihdellut huomattavasti. Korkeimmat piikit ovat olleet vuosina 1989, 1996 ja 2013, jolloin pitoisuus on ollut vain tyydyttävällä tasolla.

3. Humusleimaisuutta epäsuorasti kuvaavan kemiallisen hapenkulutuksen arvoissa on pitkällä aikavälillä havaittavissa lievää nousua.

4. VEMALA-kuormitusmallinnuksen perusteella merkittävin osa ravinnekuormasta sekä fosforin että typen osalta on peräisin metsien luonnonhuuhtoumasta, toiseksi suurin osa tulee maa- ja metsätaloudesta.

5. Sedimenttinäytteiden piilevätulosten perusteella järveä voidaan pitää keskiravinteisena. Veden laatu on tällä hetkellä hyvä. Ravinteisuus on hieman kasvanut ja veden laatu on heikentynyt vuosijaksolta 1960-1980 jaksolle 1980-2000, mutta on sen jälkeen alkanut kohentua 2000-luvulla.

Kartoituksessa selvitettiin myös valuma-alueiden mahdollisia kunnostustoimenpiteitä, joita tunnistettiin 38 kohdetta. Suositelluissa vesienhallintarakenteissa on kosteikkoja, pohjakynnyksiä, putki- ja säätöpatoja sekä uomien kunnostusta. Kohteet on esitelty tarkemmin liitteessä.

Kartoituksen tulosten pohjalta yhdistys on tutkinut kunnossapitotoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksia ja priorisointia. Yhdistys on päätynyt siihen, että seuraavat toimenpiteet ovat ensisijaisia järven kunnossapidolle lähitulevaisuudessa:

1. Vesienhallintarakenteiden teettäminen: Seuraavan kolmen vuoden aikana yhdistys pyrkii rakennuttamaan 1-2 kosteikkoa (kohteet 6 ja 18), pohjakynnyssarjan (kohde 19) sekä putkipadon (kohde 20).

2. Umpeen kasvamisen ehkäiseminen: Seuraavan kolmen vuoden aikana yhdistys pyrkii ehkäisemään umpeen kasvamista vesikasvien niitolla ja mahdollisesti myös ruoppaamalla. Myös kohdan 1 vesienhallintarakenteiden rakennuttaminen ehkäisee ravinteiden pääsyä järveen asti, mikä osaltaan hidastaa umpeenkasvua.

3. Vedenkorkeuden vakauttaminen: Vedenkorkeudesta tarvitaan tietoa erilaisissa hydrologisissa tilanteissa vähintään kahden tai kolmen vuoden ajalta. Yhdistys seuraa järven vedenkorkeutta seuraavina vuosina pohjustaakseen tulevia toimenpiteitä, jotka pyritään toteuttamaan seuraavan 10 vuoden sisällä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeessa toteutetun kartoituksen mukaan vesienhallintatoimenpiteillä voidaan saavuttaa pitkän aikavälin hyötyjä, kuten vähentää vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormaa, turvata puuston ja viljelysalueiden riittävä vedensaanti alivesikausina, hillitä turpeen hajoamisen aiheuttamia hiilipäästöjä, lisätä luonnon monimuotoisuutta, helpottaa sopeutumista muuttuvaan ilmastoon sekä kehittää järven ja sen ranta-alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tulvien ja kuivuuden ehkäisy tukee myös maatalouden taloudellista kestävyyttä ja tuotantovarmuutta luonnollisilla ja ympäristöystävällisillä tavoilla.

Yhdistyksen valitsemat toimenpiteet tuottavat arvion mukaan ainakin seuraavanlaisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä:

1. Vesienhallintarakenteiden teettäminen: Rakenteet vähentävät vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormaa, hidastavat yläjuoksulta tulevien vesien virtausnopeutta, vähentävät eroosiota ja pidättävät veden mukana liikkuvaa kiintoainetta. Rakenteet myös auttavat vedenkorkeuden vakauttamisessa vaikuttamalla virtausnopeuksiin eri alueilla. Kosteikot ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta.

2. Umpeen kasvamisen ehkäiseminen: Vesikasvien niitto parantaa järven happipitoisuutta, ehkäisee liettymistä ja leväkukintoja, poistaa fosforia ja typpeä sekä parantaa järven virkistyskäyttömahdollisuuksia.

3. Vedenkorkeuden vakauttaminen: Pitkällä aikavälillä tähdätään sekä kuivuus- että tulvakausien vähentämiseen, mikä vähentää kiintoaineksen ja ravinteiden huuhtoutumista järveen sekä tukee maa- ja metsätaloutta alueella.

Hankkeen tulosten pohjalta ryhdytään toteuttamaan järven kunnostustoimenpiteitä. Yhdistys on alustavasti sopinut yhteistyöstä kolmen maanomistajan kanssa, jotka ovat antaneet luvan neljän yllä kuvatun vesienhallintakohteen rakentamiseen. Maanomistajista kaksi on yksityishenkilöitä ja kolmas on UPM Metsä, joka on sitoutunut järven kunnostamishankkeeseen myös taloudellisesti.

Olemme hakeneet rakenteiden toteuttamiseen ELY-keskukselta (nyk: Elinvoimakeskus) maaseuturahoitusta. Tulevan hankkeen tavoitteena on rakennuttaa ehdotetuista vesienhallintarakenteista ainakin yksi kosteikko sekä mahdollisesti muita pienempiä kohteita. Lisäksi toteutamme talkootyönä vesikasvien niittoa ja vedenkorkeuden seurantaa.

Pitkän aikavälin hyödynsaajia ovat Lievijärvi, sen lähiluonto sekä kaikki, jotka järveä käyttävät: ranta-alueiden maanomistajat, maa- ja metsätalousyrittäjät ja virkistyskäyttäjät. Järven kunnossapito yhdistää paikallisia yhteisen hankkeen äärelle ja talkoisiin. Suunnitelmissa on tehdä yhteistyötä Kokemäen kunnan kanssa sekä alueella vaikuttavien paikallistoimijoiden kuten metsästysseurojen ja Kauvatsan kotiseutuyhdistyksen kanssa.

Kartoituksessa havaitut vesienhallintakohteet, joita oli 38, mahdollistavat pitkän aikavälin suunnitelmien tekemisen järven kunnossapidolle. Kaikkia kohteita ei voida toteuttaa yhdessä hankkeessa, vaan tavoitteena on luoda järven kunnostamisen tueksi rakenteita ja toimintakulttuuria, jotka kantavat sukupolvelta toiselle. Työtä riittää vuosikymmeniksi ja yhdistys pyrkii kutsumaan mukaan tulevaisuudessa lisää maanomistajia ja muita sidosryhmiä, jotka voisivat osallistua kunnossapitoon pitkäjänteisesti.