Linnaseudun toiminta-alueen sivu-, puro- ja latvauomien inventointihanke 2025

Hankkeen yhteenveto

Inventointihanke käynnistyi huhtikuussa olosuhteiden salliessa inventointityön. Hankkeen inventointikarttaan merkittiin 40 aiemmin tuntematonta uomaa, joiden paikallisverkostoista saatujen vihjeiden myötä määrä kasvoi 65:een.
Näistä tarkastettiin hankkeen aikana 49 uomaa, joista 28:stä laadittiin yksityiskohtainen inventointiraportti ja 21:stä kevyempi maastokatselmusraportti.
Inventointeja tehtiin aktiivisesti heinäkuuhun asti, jolloin uomien varsilla kesäaikaan kasvava rehevä kasvillisuus haittasi inventointeja. Työt jatkuivat lokakuussa kasvuston harvennuttua.
Hankesuunnitelman mukaisesti tehtiin syyskuussa kalastonselvityksiä sähkökoekalastuksin kuudessa uomassa, yhteensä yhdeksällä koealalla. Tulokset tallennettiin valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin.
Kututarkkailua toteutettiin lokakuussa inventointien yhteydessä sekä yhdellä erillisellä maastokäynnillä; tulos oli odotetun heikko.
Hankkeen aikana verkostoiduttiin aktiivisesti yksityisten maa- ja vesialueiden omistajien, osakaskuntien ja muiden vesistötoimijoiden kanssa. Yhteistyö tuotti uusia uomavihjeitä, sähkökoekalastuslupia, kalastotietoa sekä suullisia yhteistyösopimuksia.
Viestintää toteutettiin maastokohtaamisissa, alueellisissa tapahtumissa sekä Virhon sosiaalisen median kanavissa ja verkkosivuilla.
Hanke tuotti laajan ja arvokkaan tietoaineiston alueen pienvesistä ja niiden kunnostusmahdollisuuksista, vahvistaen samalla paikallista yhteistyöverkostoa ja tulevien kunnostushankkeiden perustaa.

Toteutus

Hanke katsottiin tarpeelliseksi pienempien uomien tietopuutteiden takia Linnaseudun toiminta-alueella. Inventoinneissa arvioitiin uomien luonnontilaa ja tunnistettiin niiden kunnostusmahdollisuuksia. Hankkeen kohteena olevat pienemmät uomat on tunnistettu merkittäviksi taimenen elin- ja lisääntymisympäristöiksi virtavesien hoitoyhdistyksen asiantuntijakokemusten perusteella.

Hämeen kalatalouskeskuksen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tehtiin hankkeeseen inventointikartta, johon merkittiin 40 uomaa, joista ei löytynyt aiempia inventointitietoja. Hankkeen aikana maastopäivillä ja erityisesti hankkeessa syntyneiden verkostojen myötä lisääntyi inventointikartan kiinnostavien uomien määrä yhteensä 65 kappaleeseen. Inventointeihin otolliset sääolosuhteet alkoivat heti hankkeen alussa huhtikuussa ja inventointeja pystyttiin tekemään suunnitelman mukaan aina kesäkuun loppuun asti. Odottamattomana haasteena tulivat runsaan lehti- ja pensaskasvillisuuden asettamat kulku- ja havaintorajoitteet, joiden takia maastoinventoinnit keskeytettiin heinä/elokuun ajaksi. Inventointeja jatkettiin uudestaan lokakuussa, yhden virtavesikunnostuksen ja sähkökoekalastuskauden jälkeen. Inventointeja jatkettiin aina joulukuun puoliväliin asti sääolosuhteiden salliessa inventointityön (ylivesi/tulva-aikana inventointia vältetään). Tuloksena inventoinneista saatiin tehtyä 28 kappaletta yksityiskohtaista inventointiraporttia ja 21 kappaletta kevyempiä maastokatselmusraportteja, joista molempiin liitettiin osa maastokäynnillä otetuista valokuvista.
Hankesuunnitelman mukaisesti yksityiskohtaiset inventointiraportit tehtiin vain uomista, joissa nähtiin potentiaalia virtavesikunnostus toimenpiteille. Uomat, joiden ei nähty hyötyvän virtavesikunnostuksista toteutettiin maastokatselmuksina, joiden raportit ovat inventointiraportteja suppeampia.

Verkostoitumistyötä tehtiin hankkeessa jatkuvasti. Verkostointia tapahtui maastopäivinä tapahtuneissa kohtaamisissa, maa- ja vesialueiden yksityisten omistajien sekä osakaskuntien kontaktoinneissa, sähkökoekalastussuostumuksia kerätessä, kalastonselvityksiä tehdessä alueellisten kalastusseurojen kanssa sekä alueellisten vesistötoimijoiden tapahtumissa.
Verkostoitumisella saavutettiin toivottuja tuloksia jo hankkeen aikana saatujen kiinnostavien uomavinkkien sekä sähkökoekalastussuostumuksien muodossa. Kaikissa kohtaamisissa päästiin myös tiedottamaan hankkeesta, Virtavesien hoitoyhdistyksestä ja erityisesti monimuotoisen virtavesiluonnon tärkeydestä.

Kalastonselvitystä tehtiin hankkeessa yleisesti maastokohtaamisissa, sekä maa- ja vesialueiden omistajia kontaktoidessa. Erityisesti tietoja kerättiin kohteista, joissa todettiin inventoitaessa erityistä potentiaalia virtavesikunnostuskohteeksi. Samoihin kohteisiin tehtiin syyskuun aikana myös sähkökoekalastuksia, joihin Virtavesien hoitoyhdistyksellä on voimassa oleva erityislupa.
Sähkökoekalastuksia tehtiin talkooavuin kuudessa eri uomassa ja kahdeksalla eri koealalla. Talkootyötä tehtiin näissä tutkimuksissa yhteensä 48h, kahden vapaaehtoisen toimesta. Uomat olivat Heinioja, Ruokojoki, Ootanjoki, Pitkälänojan, Kalkasoja sekä Kaaronoja. Kalastonselvityksen tulokset olivat odotetun kehnoja ilman taimenhavaintoja. Vieraslaji puronieriää löytyi odotetusti Kaaronojasta, joka on Lontilanjoen latvavesien sivuhaara, jossa on paikallistiedustelujen perusteella ollut elinvoimainen puronieriäkanta jo vuosikymmeniä.

Kutuseurannassa keskityttiin etsimään aktiivista taimenten kututoimintaa, sen otollisimpana aikana lokakuun puolivälistä marraskuun alkuun. Kutuseurantaa tehtiin inventointityön ohella ja yhtenä erillisenä maastopäivänä, keskittyen potentiaalisimpiin uomiin. Tulokset olivat samoin odotetun kehnoja ilman merkkejä taimenista.

Kaikki hankkeeseen suunnitellut toimenpiteet pystyttiin viemään läpi sille osoitetuin tavoittein ja pysyen budjetissa. Työturvallisuusohjeita noudattaen vältyttiin onnettomuuksilta, eikä sairastumistenkaan takia menetetty kuin muutama työpäivä. Ainoat odottamattomat haasteet koettiin kesäajan inventointeja estävien tiheiden kasvustojen toimesta. Kuitenkin jo kevättalven otolliset inventointiolosuhteet korvasivat keskikesän taukoa sen verran, että tavoiteltu määrä inventointeja pystyttiin hankkeessa toteuttamaan.

Hankkeeseen tehty kustannusarvio piti paikkansa hyvin palkkojen ja materiaalien osalta. Todelliset kustannukset kilometri- ja päivärahoissa jäivät hieman ennustetutusta osaksi odottamattomasta tauosta inventoinneissa kesäkuukausien aikana ja osaksi alakanttiin arvioitujen välimatkojen takia.

Tulokset

Sivu-, puro- ja latvauomien inventoinnit tuottivat tavoitellun tuloksen, keräämällä suuren määrän tietoa entuudestaan tuntemattomista uomista. Inventoinneissa tunnistettiin huomattava määrä kunnostustyöstä hyötyviä uomia, ja taas toisaalta useita uomia, joissa ei kalataloudellisia kunnostustoimia kannata suunnitella. Hankkeen aikana päivitettiin inventointikarttaa, jossa nähtävillä inventointeihin valitut, inventoidut, maastokatselmoidut, aiemmin Virhon inventoimat sekä kunnostamat uomat.
Hankkeessa tehdyt kalastonselvitykset ja sähkökoekalastukset tuottivat tietoa alueen uomien kalastoista. Erityistä selvitystyötä tehtiin uomiin, joiden katsottiin erityisesti hyötyvän virtavesikunnostuksista. Hankkeessa tehdyt sähkökoekalastukset kohdistettiin uomiin, joissa ei entuudestaan ollut ko. tutkimustyötä tehty, ja nämä merkittiin valtakunnalliseen sähkökoekalastusrekisteriin. Kalastonselvitysten tulokset olivat odotetun heikkoja, ilman löydöksiä taimenkannoista. Näiden tuloksien pohjalta tehdään päätöksiä, ovatko tulevat mahdolliset kunnostukset jo olemassa olevia taimenkantoja tukevia, vai onko tarpeellista ruveta kannan rakennustoimenpiteisiin.
Hankkeen myötä osataan ohjata kunnostusresursseja niihin uomiin, jotka siitä erityisesti hyötyvät ja laajemmassa näkökulmassa suunnitella koko valuma-alueelle vaikuttavia kunnostuskokonaisuuksia. Tätä ei olisi pystytty tekemään ennen hankkeessa tehtyjä inventointeja.
Pidemmällä aikavälillä inventointihankkeessa syntyneiden raporttien pohjalta pystytään tekemään kunnostustyötä, joka lisää uomien luonnontilaisuutta, lisää virtavesiluonnon monimuotoisuutta ja parantaa vesien tilaa.
Viestintää hankkeesta on tehty kasvotusten maastotapaamisissa, keskusteluissa maa- ja vesialueiden omistajien kanssa, erilaisissa alueen toimijoiden tapahtumissa sekä Virhon internet sivuilla ja sosiaalisen median tileillä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankehakemuksessa mainittiin kerätyn tiedon olevan tietopohja alueelliseen pitkäkestoiseen kunnostustyöhön, jota Virho tavoittelee tulevissa hankkeissaan. Inventointien avulla tunnistettiin kunnostuksista hyötyvät uomat, joiden perusteella voidaan päättää kunnostuskohteiden järjestys sekä tehdä kunnostussuunnitelmia. Maa- ja vesialueiden omistajien, muiden alueellisten yhdistysten tai toimijoiden kontaktoinneissa ja kohtaamisissa on kerrottu Virhon tahtotilasta sekä tiedotettu virtavesiluonnon monimuotoisuuden tärkeydestä. Kerätyllä tiedolla on siis tehty konkreettista kunnostustyön pohjaa, ja viestinnällä hedelmöitetty maaperää kunnostustyön tahtotilalle.
Inventointihankkeen tuottamaa tietoa voi tarvittaessa käyttää hyödyksi myös muut alueelliset toimijat, ja näin on tapahtunut jo hankkeen aikana. Esimerkkinä maa- ja metsätalousministeriön pyyntö ELY-keskuksille listasta sisältäen potentiaalisista poistettavista padoista ennallistamisasetuksen raportointiin. Hämeen ELY-keskuksen pyynnöstä toimitettiin Virhosta inventointihankkeessa esiin tullut tieto kuudesta eri padosta/vaellusesteestä neljässä eri uomassa, joista ei ELY-keskuksessa ollut aiempaa tietoa.
Hankkeessa tuotettu tieto tukee EU:n vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) pyrkimystä suojella vesiympäristöä ja parantaa sen tilaa sekä EU:n ennallistamisasetuksen ajamaa joki- ja purouomien palauttamista luonnontilamaisemmiksi. Paikallisemmin hankkeessa tuotettu tieto tukee Hämeenlinnan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa mainittua tavoitetta kalatalousalueen luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen vahvistamisesta, nousuesteiden poistamisten ja taimenten elinalueiden olosuhteiden parantamisen avulla.