Maahanmuuttajayrittäjyydestä pitovoimaa Etelä-Pohjanmaalle

Hankkeen yhteenveto

Hanke toteutettiin ajalla 1.1.2024–31.12.2025 ja sen tavoitteena oli vahvistaa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, kansainvälisten opiskelijoiden ja työntekijöiden yrittäjyysvalmiuksia Etelä-Pohjanmaalla. Lähtötilanteessa kohderyhmällä oli puutteita yrittäjyystiedoissa, verkostoissa ja suomalaisen yritystoiminnan tuntemuksessa, eikä alueella ollut toimintaa, joka yhdistäisi valmennuksen, mentoroinnin ja kotoutumista tukevan ohjauksen.

Hankkeessa toteutettiin kaksi englanninkielistä yrittäjyysvalmennuspilottia, joissa yhdistyivät teoria, käytännön tehtävät ja maahanmuuttajataustaisten mentoreiden tuki. Lisäksi järjestettiin teema- ja verkostoitumistilaisuuksia, BisnesBoost-iltoja sekä Leijonan luola -pitchaus. Toimintaa täydensi maahanmuuttajien puolisoille kehitetty alkuvaiheen tukimalli sekä alueellisen yhteistyön vahvistaminen uuden työryhmän avulla.
Viestintä oli monikanavaista. Hankkeeseen osallistui yli 320 henkilöä. Yrittäjyysvalmiudet, liikeideoiden selkeys sekä itseluottamus kasvoivat selvästi.

Hanke tuotti pysyviä toimintamalleja, kuten 10-moduulisen valmennuksen, verkostoitumiskonsepteja, toimintamallin puolisoille sekä alueellisen yhteistyöverkoston. Tulokset tukevat alueen elinvoimaa ja tarjoavat kestäviä ratkaisuja maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseen myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Toteutus

Lähtötilanne

Hankkeen alkaessa Etelä-Pohjanmaalla oli kasvava tarve tukea maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, kansainvälisten opiskelijoiden ja työntekijöiden yrittäjyyspolkuja. Kiinnostus yrittäjyyteen oli lisääntynyt, mutta kohderyhmällä oli puutteita tiedoissa, verkostoissa ja ymmärryksessä suomalaisesta yritystoiminnasta. Lisäksi alueella ei ollut toimintaa, jossa yhdistyisivät yrittäjyystieto, mentorointi, valmennus ja kotoutumista tukeva ohjaus. Hankkeessa lähdettiin rakentamaan kokonaisuutta, joka kehitti ja pilotoi valmennuksia, verkostoitumismalleja, maahanmuuttaneiden puolisoiden tukea sekä alueellista yhteistyötä.

Hankkeen toteutus ja keskeiset toimenpiteet

1. Yrittäjyysvalmennuspilotit x 2
Hankkeessa kehitettiin englanninkielinen yrittäjyysvalmennus, joka sisälsi teoriaa, käytännön esimerkkejä ja mentorointia. Ensimmäinen pilotti toteutettiin hybridinä ja osoittautui kohderyhmälle toimivaksi. Palautteen perusteella valmennuksen rakennetta ja sisältöä päivitettiin käyttäjälähtöisemmäksi. Toinen pilotti toteutettiin verkkototeutuksena. Mentoreina toimi maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä. Valmennukset lisäsivät yrittäjyystietoa, selkeyttivät liikeideoita ja loivat osallistujille konkreettisia väyliä jatkaa yrittäjyysprosessiaan.

2. Teemaillat ja verkostoituminen x 3
Hankkeessa järjestettiin kolme erilaista teema- ja verkostoitumistilaisuutta:
-Entrepreneurs’ Stories kokosi yhteen kansainvälisiä yrittäjätarinoita ja tarjosi samaistuttavia roolimalleja.
-Binder Networking Event toi yhteen eri taustan ja vahvuuksia omaavia osallistujia ja auttoi liikeideoiden jalostamista monialaisissa ryhmissä.
-Leijonan luola -tilaisuudessa osallistujat saivat testata liikeideoitaan ja saada rakentavaa palautetta turvallisessa ympäristössä.

3. BisnesBoost-teemaillat x 3
Pk-yrityksille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille suunnatut BisnesBoost-illat käsittelivät digitalisaatiota, vastuullisuutta ja monikulttuurista johtamista. Sisällöissä korostuivat käytännönläheiset esimerkit ja helposti sovellettavat työkalut.

4. Toimintamalli maahanmuuttajien puolisoiden alkuvaiheen ohjaukseen
Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin uusi toimintamalli maahanmuuttajien puolisoille. Pilotointi osoitti, että tuki ja ohjaus ovat tarpeen jo ennen kielikoulutukseen pääsyä. Toimintamalli lisäsi puolisoiden osallisuutta ja ymmärrystä suomalaisesta työelämästä ja yhteiskunnasta, ja toimintaa jatkokehitettiin palautteen perusteella. Toiminta oli suunnattu niille puolisoille, jotka olivat muuttaneet Suomeen esim. puolisonsa työ- tai opiskelupaikan vuoksi.

5. Alueellisen yhteistyön vahvistaminen
Hankkeen aikana perustettiin maahanmuuttajayrittäjyyden työryhmä, jonka tavoitteena oli parantaa tiedonkulkua ja koordinaatiota alueen toimijoiden välillä. Työryhmälle luotiin yhteinen Teams-alusta, ja se toi toimijoille (TE-palvelut, ELY, oppilaitokset, kehitysyhtiöt, järjestöt) yhteisen tilan jakaa tietoa ja kehittää palveluja koordinoidusti.

6. Viestintä ja näkyvyys
Hankkeen viestintä oli monikanavaista: tilaisuuksia markkinoitiin sosiaalisessa mediassa ja kumppanikanavissa, tuotettiin blogikirjoituksia ja viisi Startup at the Finnish -podcastia. Suurta näkyvyyttä sai Alajärven tietoisku, johon osallistui yli 100 henkilöä ja josta uutisoitiin maakuntalehdessä. Viestinnän ansiosta kohderyhmä tavoitettiin hyvin ja hyvät käytännöt levisivät laajasti.

7. Päätösseminaari
Hankkeen päätösseminaari kokosi yhteen toimijat ja osallistujat. Erityisen vaikuttava oli menestyvän yrittäjän Saber Kordestanchin puheenvuoro, joka tarjosi realistisen ja inspiroivan kuvan yrittäjyydestä ja sen mahdollisuuksista Suomessa.

Suunnitelman toteutuminen ja tehdyt muutokset

Hanke toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti, mutta toteutusta kehitettiin palautteen perusteella.

Keskeiset muutokset:
• yrittäjyysvalmennuksen sisällön ja rakenteen päivittäminen
• mentoroinnin vahvistaminen
• verkko-opintojen lisääminen joustavuuden parantamiseksi

Nämä muutokset perustuivat käyttäjälähtöisyyteen ja paransivat osallistujien sitoutumista.

Kustannukset

Hankkeen kustannukset toteutuivat suunnilleen budjetin mukaisesti ja pysyivät kokonaisuutena hallinnassa.
Havaitut haasteet
•Osallistujien sitoutuminen itseopiskeluun vaihteli
•Osa osallistujista tarvitsi suunniteltua enemmän perustason ohjausta
•Aikataulujen yhteensovittaminen monitaustaisessa kohderyhmässä oli haastavaa
•Liikeideat olivat usein varhaisessa vaiheessa

Ratkaisutoimenpiteet
•Mentorointia ja henkilökohtaista ohjausta vahvistettiin
•Valmennuksen rakennetta ja ohjeistusta selkeytettiin
•Osallistujien tavoitteet kartoitettiin paremmin alkuhaastatteluissa
•Hybridimalli ja verkkovalmennukset lisäsivät joustavuutta

Hankkeen onnistumisia olivat mm.:
•Laaja osallistujamäärä ja hyvä tavoittavuus
•Yrittäjyysvalmiuksien ja itseluottamuksen selkeä vahvistuminen
•Uusien verkostojen ja yhteistyömuotojen syntyminen
•Positiivinen näkyvyys maahanmuuttajayrittäjyydestä
•Toimivien toimintamallien kehittäminen (valmennus, mentorointi, puoliso-ohjelma)

Keskeiset opit olivat, että kohderyhmä tarvitsee sekä joustavia, vaiheittaisia ja käytännönläheisiä polkuja että vertaismentorointi ja roolimallit ovat erityisen tärkeitä. Lisäksi havaittiin selkeä tarve puolisoiden ohjaamiselle jo ennen kotoutumiskoulutusta.

Tulokset

Hankkeen toimenpiteisiin osallistui yli 320 henkilöä. Yrittäjyysvalmennuspilotteihin osallistui 21 henkilöä, ja heitä tuki 5 maahanmuuttajataustaista mentoria, jotka tarjosivat käytännönläheistä sparrausta ja roolimallin omaan yrittäjäpolkuun.

Yrittäjyysvalmiuksien vahvistuminen

Yrittäjyysosaaminen ja tieto suomalaisesta yritystoiminnasta vahvistuivat selkeästi. Liikeideat täsmentyivät ja osa eteni liiketoimintasuunnitelman tasolle. Osallistujapalautteissa kiitettiin selkeyttä, konkreettisuutta ja käytännönläheisyyttä. Yrittäjätarinat ja mentoreiden kokemukset vahvistivat itseluottamusta ja rohkeutta

Verkostojen laajentuminen

Hankkeen tapahtumat loivat alustan uusille kontakteille yrittäjiin, asiantuntijoihin, palveluntarjoajiin ja maahanmuuttajayrittäjien verkostoihin. Verkostojen laajentuminen tuki yrittäjyyden edistymistä ja lisäsi uskoa omiin mahdollisuuksiin.

Keskeiset tuotokset ja toimintamallit

Hankkeessa syntyi useita pysyväksi soveltuvia toimintamalleja ja työkaluja:
•10-moduulinen englanninkielinen yrittäjyysvalmennus, jossa yhdistyvät verkkosisällöt, tapaamiset ja mentorointi.
•Binder-verkostoitumistilaisuus, jossa osallistujien erilaiset taidot yhdistettiin liikeideoiden kehittämiseksi.
•Yrittäjätarinat livenä ja podcasteissa, jotka tarjoavat samaistuttavia, realistisia esimerkkejä maahanmuuttajayrittäjiltä.
•Puoliso-ohjelma, joka tukee puolisoiden alkuvaiheen osallisuutta ja nopeuttaa integroitumista.
•Leijonan luola -tilaisuus, joka mahdollistaa liikeideoiden esittelyn ja palautteen saamisen turvallisessa ympäristössä.
•Kumppanuuden vahvistuminen E-P WIISE ry:n kanssa, mikä toi hankkeeseen yli 35 maata edustavan monikulttuurisen verkoston.
•Maahanmuuttajayrittäjyyden alueellinen työryhmä, joka lisäsi tiedonvaihtoa ja tiivisti organisaatioiden yhteistyötä.

Viestinnän ja näkyvyyden tulokset

•Alajärven tietoisku tavoitti yli 100 osallistujaa ja sai laajaa näkyvyyttä alueellisessa mediassa.
•Tuotettiin viisi Start-up at the Finnish -podcastia sekä kolme blogia, jotka nostivat esiin yrittäjyyden mahdollisuuksia ja hankkeen tuloksia.
•Toteutettiin aktiivista some- ja kumppaniviestintää, joka varmisti kohderyhmän tavoittamisen.

Yhteenveto

Hankkeen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yrittäjyyspotentiaali voidaan saada esiin oikea-aikaisella tuella, verkostoilla ja käytännönläheisillä toimintamalleilla. Hankkeen myötä tiedot yrittäjyyden mahdollisuuksista paranivat, yhteydet palveluihin vahvistuivat, yrittäjyyspolulle syntyi uusia, konkreettisia askelmia. Mallit muodostavat hyvän pohjan työn jatkamiselle alueella.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia niin yksilöille, alueen toimijoille kuin koko maakunnan elinvoimalle.

Yksilötason vaikutukset

Valmennukset, mentorointi ja teemaillat mahdollistivat liikeideoiden arvioinnin jo varhaisessa vaiheessa, mikä nopeutti päätöksentekoa, vähensi epäonnistuneiden yritysaloitusten riskiä sekä vahvisti osallisuutta, kotoutumista ja työllistymistä. Pitkällä aikavälillä tämä johtaa monimuotoisempaan, osaavampaan ja kilpailukykyisempään yrityskenttään.

Organisaatio- ja palvelutaso

Hankkeen aikana kertynyt tieto on auttanut kehittämään asiakaslähtöisempiä ja joustavampia palvelupolkuja. Työryhmän perustaminen ja yhteistyörakenteiden vahvistaminen tukevat paremmin pysyviä muutoksia toimijoiden tavassa palvella maahanmuuttajataustaisia asiakkaita.
Alueelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset

Vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa lisääntyneenä yrittäjyytenä ja työllisyytenä, monimuotoisempana yrityskenttänä, parempana kotoutumisena ja vahvistuneina verkostoina.

Tulosten hyödyntäminen ja jatkotoimet

Hankkeen tuotokset jäävät pysyviksi osiksi toimintaa ja niitä hyödynnetään jatkossa mm.:
• englanninkielisessä yrittäjyysvalmennuksessa (osana avointa koulutusta ja mahdollisesti tutkintokoulutuksia)
• toimintamalli puolisoille, jonka vakiinnuttaminen jatkuu
• verkostoitumismalleissa (Binder, Leijonan luola)
• yrittäjätarinoissa ja podcasteissa, joita jatketaan ”Start-up in Finland” -teemalla
• alueellisessa työryhmässä, jonka toiminta jatkuu pysyvänä rakenteena

Suomen Yrittäjäopisto hyödyntää hankkeen oppeja myös muissa kehittämishankkeissa, kuten käynnissä olevassa valtakunnallisessa Kotona Suomessa – pitovoimaa yrittäjyydestä -hankkeessa yhteistyössä Startup Refugeesin ja Suomen Kylät ry:n kanssa sekä Selkokielistä yrittäjyyttä -hankkeessa yhteistyössä SEDUn kanssa. Toimijat jatkavat yhteistyötä ja hyödyntävät tuloksia pysyviin palveluihin ja rakenteisiin.