Maalämpöä kylätalolle

Hankkeen yhteenveto

Maalämpöä kylätalolla -hankkeessa Lampsijärven kylätalon lämmitysmuoto muutettiin aikaisemmasta pelletillä/öljyllä toimivasta maalämpöön perustuvaksi. Hankkeen myötä kylätalon lämmittämisestä aiheutuvia negatiivisia ilmastovaikutuksia saatiin pienennettyä ja lämmityksen toimintavarmuutta parannettua. Kylätalon lämmitykseen on mietitty ratkaisua pidemmän aikaa, koska lämmityskulut ovat nousseet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Siirtyminen maalämpöön tuntuu järkevältä ratkaisulta, jotta voidaan luopua fossiilisten polttoaineiden ja polttamalla tuotetun energian käytöstä. Myös maalämmön edullisuus oli yksi ratkaisuun vaikuttava tekijä.

Hanke toteutui lähes hankesuunnitelman mukaisesti. Työt aloitettiin marraskuussa 2025 ja lämmöntuotanto maalämmöllä käynnistyi tammikuun 2026 lopulla. Suunnitelmista poiketen päädyttiin poraamaan yksi lisäkaivo, josta aiheutui myös lisäkustannuksia. Aikataulutukseen vaikuttanut seikka oli sähkökaappien saatavuudessa ilmennyt viive. Toimitusta odottaessa tehtiin valmistelevia töitä, jotta työt sähkökaappien tultua saatiin sujumaan jouhevasti.

Lopulliset säädöt saatiin kohdalleen vajaassa parissa viikossa, jonka jälkeen lämmitysjärjestelmä on toiminut odotetusti. Viimeistelytöitä ja siistimisiä on suoritettu asennustöiden jälkeen kevään 2026 aikana.
Lämmityskulujen pienemisen arvioon saadaan varmuus vuoden 2026 tilinpäätöksestä, kun maalämpö on ollut toiminnassa lähes koko vuoden.

Toteutus

Maalämpöä kylätalolle -hankkeessa Lampsijärven kylätalon lämmitysmuoto muutettiin aikaisemmasta pelletillä/öljyllä tuotetusta maalämpöön perustuvaksi. Maalämpöpumpun sähköntarve oli aikaisempaan verrattuna niin suuri, että ensimmäisenä kylätalon pääsulakkeet tuli vaihtaa isompiin. Pääsulakkeiden isontamisen johdosta myös talokaapelia täytyi vahvistaa. Uusi kaapeli sekä maadoituskupari ja varoitusnauha asennettiin kaivantoon 8.11.2025. Kaapelikaivannon talkoili Kari Romakkaniemi. Kaapelin läpiviennin reikä kivijalkaan porattiin 25.11.2025, talkoilemassa kävi Ari Asikainen.

Lämpökaivojen poraus alkoi 19.11.2025. Ensimmäisen kaivon poraus tavoitesyvyytenä olleeseen 250 metriin onnistui nopeasti. Toisen kaivon kohdalla tuli vastaan runsas vesiesiintymä ja kaivon syvyys jäi 140 metriin. Suunnitelmista poiketen päädyttiin yhden lisäkaivon poraamiseen, jotta saadaan suunniteltu kaivojen syvyysmetrimäärä täyteen. Tämän lisäkaivon ja suunnitellun kolmannen kaivon syvyydeksi päätettiin 180 metriä, jolloin saatiin yhteissyvyydeksi 750 metriä. Poraustyö saatiin päätökseen 23.11.2025.

Porausten jälkeen 25.11.2025 asennettiin kaivoputket. Vaakaputket asennettiin ja peitettiin 28.11.2025, jolloin tehtiin myös reiät kivijalkaan, yhteensä 8 kpl ja vaakaputket tuotiin sisälle. Jakotukit asennettiin 10.12.2025. Sähkökaappeja jouduttiin odottelemaan siten, että joulunpyhien ja vuodenvaihteen "rikkinäisillä" viikoilla ei haluttu alkaa kytkentöjä tekemään. Tänä aikana tehtiin valmistelevia töitä: vanhojen sähkölaitteiden ym. purkutöitä, porattiin reikiä välikattoon sekä väliseiniin ja siirrettiin pannuhuoneesta vanha pellettipannu pois.

Varsinaisiin lämpökomponettiasennuksiin päästiin 14.1.2026. Samanaikaisesti tehtiin loppujen sähkölaitteiden purkua ja uusien asennuksia. Asennukset pyrittiin tekemään synkronisesti, jotta sähkö- ja lämmöntuotantokatkokset jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. Pakkasta oli yli 25 astetta koko työskentelyn ajan. Lämmöntuotanto alkoi 24.1.2026, jonka jälkeen haettiin sopivia säätöjä. Säädöt saatiin kohdalleen 3.2.2026. Helmikuun pakkasillakin lämmöntuotanto riitti, vaikka mitattiin pitkiä yli 25 asteen, jopa yli 30 asteen pakkasia.

Kevään 2026 aikana tehtiin purkumateriaalien lajittelua ja lämmönjakohuoneen siivousta sekä toimitettiin kaatopaikkajätteet jäteasemalle. Roudan lähdettyä tehtiin piha-alueella viimeistelytöitä, kuten ajoteiden kantavuuden ennallistamista (murske + hiekotus) sekä kaivantojen tasoittamista ja nurmettamista. Loppukatselmus suoritettiin niin urakoitsijan kuin valvojan toimesta.

Hankkeessa tehtiin tuntuvasti enemmän vastikkeetonta työtä verrattuna hankkeen hakuhetkellä arvioituun. Purkutyö sekä betonisten väliseinien ja välipohjan läpiviennit olivat työläitä ja aikaa vieviä. Onneksi talkooväkeä riitti ja saatiin vuokrattua iskuporakone, jolla betoniset läpiviennit toteutettiin.

Tulokset

Hankkeen tuloksena saatiin maalämmitys kylätalolle ja tältä osin kylätalon käyttö on mahdollistettu pitkälle tulevaisuuteen. Lämmitysenergian hinta on nyt riippuvainen sähkön hinnasta. Jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota sähkönhintaan ja pyrkiä tekemään hyvät sähkösopimuksen, jottei lämmityskulut nouse isosti tämänhetkisestä. Kylätalo on edelleen kyläläisten sekä alueen järjestöjen käytössä ja siellä kokoontuu myös kansalaisopiston kerhot. Aiempi lämmitysmuoto pelletillä vaati jokapäiväistä valvontaa ja kustannuksiltaan se seurasi öljylämmityksen kustannuksia. Lisäksi maalämpöön siirtymisellä voitiin luopua fossiilisen öljyn käyttämisestä, mikä on ympäristön kannalta positiivista. Maalämpöön siirtymisellä vuosittaisten lämmityskulujen on arvioitu puolittuvan aikaisemmasta 12000-14000 eurosta noin 5000-6000 euroon sähkönhinnasta riippuen.

Hankkeen eri vaiheista on viestitty kylätalolla järjestetyissä kyläilloissa sekä kylän FB-sivustolla. Lisäksi kesäkuussa 2026 järjestetyssä Avoimet kylät -tapahtumassa järjestettiin katsaus maalämpöön siirtymisestä. Tällöin hankkeesta kerrottiin ja halukkaat saivat käydä tutustumassa lämmönjakohuoneeseen.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Kylätalon lämmityksen muuttaminen maalämmöllä toimivaksi oli iso ponnistus, joka toteutettiin kuitenkin yksimielisellä päätöksellä. Toteutus lisäsi uskoa vähäväkisenkin yhteisön mahdollisuudesta toteuttaa ennakolta suureltakin tuntuvia hankkeita. Jatkossa kyläyhdistys tulee toteuttamaan kylätalon ja alueen ehostamista sekä viihtyisyyden parantamista. Lisäksi suunnitelmissa on kiinteistön varustaminen kokoontumispaikaksi mahdollisten kriisien varalta.

Kylätalo on merkittävä kokoontumispaikka ja erilaisten tilaisuuksien järjestämispaikka. Maalämpöä kylätalolle -hankkeen toteuttamisen myötä paranee mahdollisuudet säilyttää kylätalo tällaisena myös tulevaisuudessa, kun lämmityskulujen odotetaan pysyvän maltillisempina aikaisempaan verrattuna. Aikaisemmin kylätalon lämmitysjärjestelmä vaati lähes päivittäistä kontrollia. Nyt lämmöntuotannon toimintavarmuuskin on noussut. Hankkeen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.