Maatalousyrityksen talouspäällikkö

Hankkeen yhteenveto

Maatalousyrityksen talouspäällikkö -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa maatalousyritysten kokonaisvaltaista talouden hallintaa, suunnittelua ja päätöksenteon osaamista osana tilan kokonaisvaltaista kehittämistä. Hankkeessa kohtautettiin maatalousyrittäjiä ja taloushallinnon ammattilaisia luoden yhteistyömalleja, joissa maatalousyrittäjät ja heidän talouden kumppaninsa kehittävät yhdessä maatilojen taloutta entistä systemaattisemmin ja pitkäjänteisemmin.
Koulutuspoluista saatiin keväällä 2024 käyntiin osakeyhtiömuotoisille maatiloille suunnattu Oy-polku. Syksyksi 2024 hankkeen rakennetta selkeytettiin ja jaettiin kahteen erilliseen polkuun. Hankkeeseen osallistui yhteensä 19 henkilöä, joista 14 viljelijää ja 5 sidosryhmien edustajaa. Osallistujajoukko oli monipuolinen ja sisälsi sekä ammatinharjoittajina toimivia tiloja että osakeyhtiömuotoisia maatiloja, samoin kuin taloushallinnon asiantuntijoita eri organisaatioista.
Hankkeen ohjelma sisälsi lukuisia webinaareja, työpajoja sekä harjoituksia, joissa opittuja tietoja ja taitoja sovellettiin. Hankkeen tuloksena osallistujien talousosaaminen vahvistui merkittävästi: maatilojen taloussuunnittelu, investointivalmiudet ja maksuvalmiuden johtaminen kehittyivät huomattavasti. Samalla maatalousyrittäjien ja talousasiantuntijoiden välinen yhteistyö tiivistyi, ja hankkeen oppeja hyödynnetään jo uuden valtakunnallisen koulutusohjelman perustana.

Toteutus

2. Toteutus
Hanke toteutettiin suunnitelman mukaisesti monipolvisena ja tarvelähtöisenä koulutushankkeena. Kokonaisuus koostui verkkotapaamisista (webinaareista), lähitapaamisina järjestetyistä työpajoista, tilakohtaisista harjoituksista sekä itsenäisestä opiskelusta materiaalipankin tuella. Koulutuskokonaisuus oli suunniteltu siten, että osallistujat pystyivät heti soveltamaan saamiaan oppeja oman maatalousyrityksensä talouden kehittämiseen käytännössä.
2.1 Koulutuksen rakenne ja kehitys
Alun perin hankesuunnitelmassa oli tarkoitus toteuttaa neljä erillistä koulutuspolkua eri kohderyhmille (esimerkiksi omat polut ammatinharjoittajille ja osakeyhtiömuotoisille maatiloille sekä talouden juniori- ja senioriasiantuntijoille). Koska osallistujien rekrytointi osoittautui keväällä 2024 haastavaksi, koulutusohjelman rakennetta tiivistettiin: Oy-polku käynnistettiin keväällä 2024 yhdistetyllä maatalousyrittäjien ja asiantuntijoiden ryhmällä. Syksyllä 2024 laadittiin kaksi selkeää erillistä polkua kohderyhmän mukaan:
• OY-polku, suunnattu osakeyhtiömuotoisille maatiloille (yrittäjille omistajayrittäjinä)
• TMI-polku, suunnattu ammatinharjoittajina toimiville maatilayrittäjille (toiminimiyrittäjille)
Tämän polkumallin käyttöönotto osoittautui toimivaksi ratkaisuksi ja toi hankkeeseen lisää osallistujia syksyllä 2024. Syksyn koulutuspolut täydensivät keväällä käynnistynyttä ohjelmaa siten, että hanke muodostui yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka eteni johdonmukaisesti vuoden 2025 loppuun saakka. Hankkeelle myönnettiin lisäksi jatkoaikaa 31.12.2025 asti, mikä mahdollisti laajennetun työpajatyöskentelyn ja syventävän koulutusvaiheen järjestämisen vuoden 2025 aikana.
2.2 Koulutussisällöt ja pedagoginen toteutus
Hankkeen koulutussisällöt jakautuivat kolmeen pääteemaan, jotka muodostivat koulutuksen rungon:
• Arkipäivän talouden hallinta: maatilan päivittäistalouden perusasiat (kirjanpidon toteuttaminen, maksu- vs. suoriteperusteinen kirjanpito, tilien käyttö, tilikartat ja taloustulosten analysointi)
• Maatilan maksuvalmiuden johtaminen: kassanhallinta ja tilan talouden suunnitelmallinen kehittäminen (taloudellisen tuloksen tulkinta, maksuvalmiuden seuranta, budjetointi)
• Tietovarantojen tutkiminen ja soveltaminen: vertailuaineistojen hyödyntäminen maatilan talousanalyysissä ja päätöksenteossa (esim. pankkien ja neuvontaorganisaatioiden tuottamat tiedot)
Lisäksi vuoden 2025 koulutusosiossa painotettiin entistä enemmän seuraavia teemoja:
• Tilinpäätöksen ja kirjanpidon hyödyntäminen talouden johtamisessa: talousraporttien tulkinta ja käyttö johtamisen tukena
• Investointien suunnittelu ja kannattavuuslaskelmat: investointiprosessi, laskelmien laatiminen ja pitkän aikavälin kannattavuuden arviointi
• Budjetointi ja kassavirran hallinta: entistä syvempi perehtyminen suunnitelmalliseen talouden ja rahankierron hallintaan maatilalla
• Vertailuaineistojen analysointi ja oman tilan talousmallin luominen: opittiin hyödyntämään ulkopuolisia vertailutietoja sekä rakentamaan oman tilan talousmalli analyysin pohjaksi
Koulutuksen pedagogisessa toteutuksessa painotettiin konkreettisuutta ja käytännönläheisyyttä: osallistujat laativat harjoitustehtäviä omien tilojensa oikeiden talouslukujen pohjalta, mikä teki oppimisesta erittäin tilakohtaista ja vaikuttavaa. Materiaalipankki toimi koko hankkeen ajan keskeisenä oppimisympäristönä; sinne koottiin kaikkien koulutusten aineistot, tallenteet ja tehtävät, joita osallistujat saattoivat hyödyntää myös itsenäisessä opiskelussa tapaamisten välillä.
2.3 Toteutuneet koulutukset ja osallistuminen
Vuonna 2024 hankkeessa järjestettiin yhteensä 14 webinaaria sekä 1 työpajapäivä lähitoteutuksena. Webinaareihin osallistui kerrallaan 1–6 henkilöä, keskimäärin 4 osallistujaa per tilaisuus. Työpajaan (5.11.2024) osallistui 2 henkilöä, sillä vain kevään Oy-polun pienryhmä oli tuolloin koolla. Vuonna 2025 järjestettiin yhteensä 7 webinaaria sekä 5 työpajapäivää, jolloin osallistujamäärä vaihteli 2–11 henkilön välillä tilaisuutta kohden (keskiarvo noin 6 osallistujaa per tilaisuus). Vuoden 2025 työpajoista kaksi (14.1.2025 ja 3.6.2025) suunnattiin ainoastaan alkuvuonna 2024 hankkeeseen mukaan lähteneille pilottiryhmän jäsenille, ja loput kolme työpajaa olivat kaikkien osallistujien yhteisiä tilaisuuksia. Pienet ryhmäkoot – erityisesti hankkeen alkuvaiheen webinaareissa – selittyvät osin koulutuspolkujen ja kohderyhmien jakautumisella, mikä oli tiedostettu ja hyväksytty järjestely syvällisen oppimisen mahdollistamiseksi. Hybriditoteutus (mahdollisuus osallistua etänä tai paikan päällä) lisäsi joustavuutta ja mahdollisti osallistumisen eri puolilta Suomea, mikä myös todennäköisesti vaikutti osallistujamäärien vaihteluihin.
2.4 Markkinointi ja osallistujien tavoittaminen
Hankkeen alkuvaiheen markkinointi keväällä 2024 oli odotettua vaikeampaa: henkilöstömuutokset ja maatalousyrittäjien kiireinen kasvukausi heijastuivat osallistujien rekrytointiin. Kesän ja syksyn 2024 aikana markkinointia jatkettiin kuitenkin intensiivisesti, ja syksyllä 2024 laajennettiin viestintää hankkeen näkyvyyden parantamiseksi. Markkinointitoimenpiteisiin kuului mm. Sarkamessujen ja MaitoSummitin kaltaisissa alan tapahtumissa paikalla oleminen sekä monikanavainen viestintä eri kohderyhmille:
• Paikalliset maaseututoimet (Leader Aisaparin alue): hankkeesta tiedotettiin alueen kaikille maatalousyrittäjille kuntien maaseutuasiamiesten kautta. Maaseututoimien kautta jaettiin myös materiaalipankin käyttömahdollisuuksia kaikille Aisaparin alueen maatiloille.
• Materiaali- ja oppimispankin ohjevideo: luotiin video-opastus hankkeen digitaalisen materiaalipankin käyttöön ja jaettiin se laajasti kohdealueen viljelijöille
• Artikkelit ja videot: julkaistiin artikkeleita ja videoita mm. SYOagrin, maaseutuverkoston/Agrihubin sekä Maatilan Pellervon kanavissa, tuoden esiin hanketta ja sen sisältöjä laajemmalle yleisölle
• Hankkeen verkkosivut ja “hankekortti”: hankkeen omat nettisivut avattiin Suomen Yrittäjäopiston sivustolla, ja valtakunnallisen Maaseutuverkoston hankerekisteriin luotiin hankekortti; näille alustoille koottiin keskeiset tiedot, uutiset ja julkaisut, jotta hankkeen eteneminen ja tulokset olivat näkyvästi esillä
Näiden toimenpiteiden myötä hankkeeseen saatiin syksyllä hyvin osallistujia aiempien haasteiden jälkeen. Lisäksi markkinointia tehostettiin varmistamaan myös tuen myöntäjän (Leader Aisapari) yksityisrahoitusosuuden edellyttämä osallistujamäärä ja hankkeen vaikuttavuus. Kokonaisuutena hankkeen viestintä ja osallistujien tavoittaminen mukautettiin joustavasti tilanteen mukaan, mikä auttoi saavuttamaan hankkeen tavoitteellisen osallistujamäärän.
2.5 Seurantaryhmän työ
Hankkeelle ei perustettu erillistä ohjausryhmää, vaan sen sijaan nimettiin seurantaryhmä hankkeen toiminnan sparraamiseksi. Seurantaryhmä kokoontui kolme kertaa hankkeen aikana (päivämäärät: 3.12.2024, 3.6.2025 ja 12.11.2025). Ryhmässä oli laaja edustus: mukana oli maatalousyrittäjiä, tilitoimiston edustaja, pankkiasiantuntija sekä Leader Aisaparin ja hanketoteuttajan (Suomen Yrittäjäopisto) edustus. Seurantaryhmän tehtävänä oli seurata ja arvioida hankkeen etenemistä suhteessa tavoitteisiin, arvioida koulutusten toimivuutta sekä antaa tarvittaessa ohjausta hankkeen toteutukseen.
Jokaisessa seurantaryhmän tapaamisessa käytiin läpi hankkeen tilannekatsaus, toteutuneet toimenpiteet, osallistujapalautteet ja vaikutukset. Seurantaryhmä auttoi osaltaan varmistamaan, että hanke pysyi oikeassa suunnassa ja että mahdollisiin haasteisiin pystyttiin reagoimaan ajoissa. Monialainen kokoonpano (viljelijät ja talousalan asiantuntijat saman pöydän ääressä) tarjosi arvokkaita näkemyksiä hankkeen kohderyhmien tarpeista ja toimi foorumina jakaa kokemuksia hankkeen aikana esiin nousseista havainnoista.
2.6 Palautteen keruu ja hyödyntäminen
Hankkeessa kerättiin palautetta säännöllisesti sekä webinaareista että työpajoista koulutuksen laadun jatkuvaa kehittämistä varten. Jokaisen webinaarin jälkeen osallistujia pyydettiin arvioimaan sisältöjä ja toteutustapaa, ja kesällä 2025 järjestettiin lisäksi kaikille osallistujille henkilökohtaiset puhelinhaastattelut kattavan palautteen saamiseksi koko hankekokonaisuudesta. Palautteen perusteella tunnistettiin useita kehityskohteita ja vahvuuksia:
• Hybriditoteutukset koettiin toimiviksi: etä- ja lähiosallistumisen yhdistävä malli sai kiitosta joustavuudestaan, mikä kannusti jatkamaan monimuotoista toteutustapaa
• Käytännönläheisyyttä arvostettiin: osallistujat pitivät erityisesti konkreettisista esimerkeistä ja käytännön laskelmaesimerkeistä, joita käytiin läpi työpajoissa keskustelun pohjana
• Tallenteet ja selkokielisyys nousivat kehitystoiveina: osa osallistujista toivoi webinaareista tallenteita sekä mahdollisimman selkokielisiä ja helposti omaksuttavia materiaaleja
• Taloushallinnon erikoiskieli koettiin haastavaksi: osa osallistujista koki talousalan käsitteistön vaikeaksi ja toivoi termien parempaa avaamista
Edellä mainitun palautteen perusteella hankkeen toteutusta muokattiin joustavasti. Työpajojen rakennetta kehitettiin tukemaan entistä paremmin yhteistä keskustelua ja ymmärryksen syventämistä, ja koulutussisältöjä täsmennettiin vastaamaan osallistujien tarpeita. Työpajoissa hyödynnettiin käytännön laskelmaesimerkkejä, mutta osallistujat tekivät omat laskelmansa omalla ajallaan materiaalipankissa olevien pdf-materiaalien, laskureiden ja laskelmapohjien avulla. Lisäksi oppimateriaaleihin lisättiin sanastoa ja esimerkkejä talouskäsitteiden avaamiseksi. Jatkuvan palautteen hyödyntäminen varmisti, että koulutus pysyi osallistujille relevanttina ja hyödyllisenä koko hankkeen ajan.

Tulokset

3. Tulokset
Hankkeen tuloksena saavutettiin monipuolisia ja merkityksellisiä parannuksia niin osallistujayritysten toiminnassa kuin laajemmin maatalousyrittäjien talousosaamisen kehittämisessä. Seuraavassa eritellään keskeiset tulokset osa-alueittain.
3.1 Osallistujien osaamisen kehittyminen
Hankkeen myötä osallistujat kokivat talousosaamisensa vahvistuneen selvästi, ja he pystyivät hyödyntämään oppimaansa suoraan oman maatilansa talouden johtamisessa. Erityisesti osallistujat nostivat esiin seuraavia kehittyneitä osa-alueita:
• Oman tilan lukujen ymmärtäminen syventyi. Talouden tunnusluvut ja yrityksen taloudellinen tilanne hahmotetaan nyt aiempaa paremmin, mikä auttaa tekemään informoidumpia päätöksiä tilan johtamisessa.
• Maksuvalmiuden johtaminen konkretisoitui. Kassavirran suunnittelusta ja maksuvalmiuden seurannasta tuli käytännönläheistä; osallistujat ottivat kassavirran suunnittelun osaksi arjen johtamisrutiineja.
• Investointien suunnitteluprosessi selkeytyi. Osallistujat oppivat jäsentämään investointien suunnittelun vaiheet ja hyödyntämään kannattavuuslaskelmia, mikä toi varmuutta investointipäätöksiin.
• Talouden analysointiin saatiin uusia työkaluja ja vertailupohjia. Esimerkiksi Excel-pohjien ja vertailuaineistojen avulla maatilan taloudesta pystytään laatimaan analyyseja, jotka tukevat kehittämistoimia.
• Yhteistyö tilitoimistojen ja rahoittajien kanssa syveni. Talouskumppaneiden kanssa käyty vuoropuhelu ja yhteinen suunnittelu helpottuivat, kun yrittäjien talousosaaminen kasvoi – nyt puhuttiin “samaa kieltä” talousasioista.
Osallistujien palautteen perusteella talousjohtaminen ei enää näyttäytynyt irrallisena pakollisena tehtävänä, vaan luonnollisena osana tilan strategista kehittämistä ja jokapäiväistä päätöksentekoa. Hankkeen myötä maatalousyrittäjien itseluottamus talousasioiden hoidossa kasvoi: he kokivat, että pystyvät aiempaa paremmin hallitsemaan tilansa taloutta ja tekemään perusteltuja ratkaisuja sekä normaaliolosuhteissa että muutostilanteissa.
3.2 Yhteinen oppiminen ja vertaistuki
Hanke tarjosi foorumin vertaistuelle ja yhteiselle oppimiselle, mikä osoittautui erittäin arvokkaaksi osallistujille. Työpajatyöskentelyssä maatalousyrittäjät ja talouden asiantuntijat pääsivät jakamaan tietoa ja kokemuksia keskenään. Erityisesti maksuvalmiusaiheisissa työpajoissa osallistujat vaihtoivat käytännön ratkaisuja talouden haasteisiin, oppien toinen toisiltaan konkreettisista esimerkeistä. Investointisuunnittelun työpajojen jälkeen useat viljelijät kertoivat ryhtyneensä laatimaan uusia investointisuunnitelmia tai tarkentaneensa olemassa olevia strategioitaan hankkeen innoittamina.
Yhteisöllinen oppiminen ylitti myös hankkeen varsinaiset osallistujat: hankkeessa tuotetut blogikirjoitukset, podcast-jaksot ja videot tekivät osallistujien kokemuksia ja oivalluksia näkyväksi laajemmallekin yleisölle. Esimerkiksi hankkeen blogeissa viljelijät avasivat, miten talouden johtaminen yhdessä vertaisten ja asiantuntijoiden kanssa antoi uuden näkökulman oman tilan kehittämiseen. Vertaistuen kautta moni osallistuja oivalsi, ettei haasteiden kanssa tarvitse kamppailla yksin, vaan ratkaisuja voidaan hakea yhdessä asiantuntijoiden ja toisten yrittäjien kanssa. Tämä yhteinen oppimiskokemus vahvisti osallistujien verkostoja ja loi luottamusta siihen, että apua ja neuvoja on saatavilla myös hankkeen päätyttyä.
3.3 Yhteistyöverkostojen vahvistuminen
Hankkeen aikana yhteistyöverkostot maatalouden talousasioiden ympärillä vahvistuivat huomattavasti. Projekti toi tiiviimmin yhteen keskeisiä toimijoita:
• Maatalousyrittäjät (viljelijät)
• Tilitoimistot ja kirjanpitäjät
• Pankkiasiantuntijat
• ELY-keskus (maaseudun rahoitus ja kehittäminen)
• Neuvontaorganisaatiot (esim. ProAgria ja muut maatalousneuvojat)
Näiden talouden kumppaneiden välisen ymmärryksen lisääntyminen on yksi hankkeen merkittävistä tuloksista. Aiemmin erillään toimineet tahot ryhtyivät hankkeen myötä keskustelemaan säännöllisemmin ja paremmin ymmärtämään toistensa näkökulmia. Tämä loi paremman pohjan tilojen pitkäjänteiselle talouskehitykselle: esimerkiksi viljelijät osaavat nyt valmistella talousaineistonsa niin, että pankki tai tilitoimisto pystyy antamaan täsmällisempää neuvontaa, ja toisaalta talousasiantuntijat ymmärtävät paremmin maatilojen arjen realiteetteja. Hankkeen jälkeen verkostoituminen jatkuu: osallistujat ovat kertoneet pitäneensä yhteyttä toisiinsa ja talouden asiantuntijoihin jakaakseen tietoja, ja myös hankkeessa mukana olleet organisaatiot suunnittelevat vastaavia yhteistyömalleja tulevaisuudessa.
3.4 Materiaalien ja mallien luominen
Hankkeen puitteissa luotiin laaja materiaalipankki ja uusia työkaluja maatalousyritysten talousjohtamisen tueksi. Materiaalipankkiin koottiin kattavasti hankkeen aikana tuotettuja ja kerättyjä aineistoja, kuten:
• Webinaarien esitysmateriaalit (kalvot, muistiot, tallenteet)
• Työpajojen materiaalit (harjoitustehtävät, case-esimerkit, ryhmätöiden tuotokset)
• Excel-pohjat ja laskentatyökalut maatilan talouden suunnitteluun ja seurantaan
• Ohje- ja opetusvideot talouden keskeisistä osa-alueista sekä materiaalipankin käytöstä
• Blogikirjoitukset, artikkelit ja podcast-sisällöt, joissa sekä asiantuntijat että viljelijät jakavat kokemuksiaan ja vinkkejään (nämä materiaalit tukevat myös muita kuin hankkeeseen osallistuneita)
Nämä materiaalit jäävät elämään hankkeen jälkeenkin:
Materiaalipankki palvelee jatkossa sekä hankkeen osallistujia että uusia kohderyhmiä, esimerkiksi osana SYOagrin tulevia koulutuksia. Myös hankkeessa kehitettyjä talouslaskelmien malleja ja parhaita käytäntöjä voidaan hyödyntää laajemmin. Hankkeen tuotoksena syntyi esimerkiksi mallipohja maatilan talouden omaehtoiseen analysointiin, jota viljelijät voivat käyttää itsenäisesti.
3.5 Vaikutukset opetukseen ja koulutukseen
Hankkeella oli vaikutuksia myös koulutusorganisaation toimintaan. Hanke toimi lähtölaukauksena uuden koulutusohjelman kehittämiselle valtakunnallisesti, mikä oli alusta alkaen hankkeen yhtenä tavoitteena. Hankkeessa opittuja asioita on alettu integroimaan Suomen Yrittäjäopiston muihin koulutuksiin. Esimerkiksi vuoden 2025 alussa käynnistyi Liiketoiminnan ammattitutkinnon opinnoissa uusi talouspainotteinen toteutus, jonka suunnittelussa hyödynnettiin tämän hankkeen kokemuksia ja materiaaleja. SYOagrin tulevissa koulutustuotteissa hyödynnetään hankkeessa kehitettyjä sisältöjä, harjoituksia ja yhteistyömalleja, jotta “talouspäällikköajattelu” juurtuisi osaksi maatalousalan koulutusta laajemminkin. Tällä tavoin hankkeen vaikutukset kertautuvat ja jatkuvat vielä pitkälle tulevaisuuteen alan koulutuksen kehittämisessä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

4. Vaikutukset ja jatkosuunnitelmat
Hankkeen vaikutukset näkyvät sekä suoraan osallistujien omassa toiminnassa että laajemmin maatalouden talousosaamisen kentässä tulevina vuosina. Seuraavassa esitetään hankkeen vaikutuksia eri kohderyhmille sekä suositeltuja jatkotoimenpiteitä.
4.1 Vaikutukset maatalousyrittäjille
Osallistujina olleet maatalousyrittäjät raportoivat hankkeen myötä useita konkreettisia muutoksia omassa toiminnassaan:
• Taloussuunnittelun rytmi tiivistyi. Talouden suunnittelua ja seurantaa tehdään nyt säännöllisemmin, esimerkiksi budjetteja ja kassavirtalaskelmia päivitetään useammin kuin ennen hanketta.
• Investointeihin valmistautuminen parani. Ennen investointipäätöksiä tehdään huolellisempia laskelmia ja skenaarioita; useat tilat ovat laatineet investointisuunnitelmia hankkeessa opittujen mallien pohjalta.
• Kassavirran seuranta otettiin systemaattiseksi osaksi johtamista. Likviditeetin ja maksuvalmiuden tilaa tarkkaillaan nyt jatkuvasti, ja siihen on otettu käyttöön uusia seurantatyökaluja.
• Yhteistyö talouden asiantuntijoiden kanssa helpottui ja syveni. Viljelijät ovat aktiivisemmin yhteydessä kirjanpitäjiin, neuvonantajiin ja pankkeihin, ja valmistautuvat tapaamisiin paremmin (toimittamalla tarvittavat luvut etukäteen, kysymällä oikeita kysymyksiä).
• Varmuus päätöksenteossa kasvoi. Talouspäätösten tekeminen koetaan nyt vähemmän stressaavaksi – yrittäjät tuntevat numeronsa ja osaavat tehdä laskelmiin perustuvia päätöksiä luottavaisin mielin.
Lisäksi monet tilat ottivat käyttöön uusia työkaluja ja laskentamalleja, joita hanke tarjosi. Useampi osallistuja on kertonut esimerkiksi hyödyntävänsä jatkossa hankkeessa saatua Excel-pohjaista kassavirtalaskuria kuukausittaiseen seurantaan. Kokonaisuutena talouden hallinnasta on tullut suunnitelmallisempaa ja ennakoivampaa: reaktiivisesta “jälkikäteenseurantamisesta” on siirrytty proaktiivisempaan otteeseen, jossa taloutta johdetaan kuten yrityksen talouspäällikkö tekisi.
4.2 Vaikutukset sidosryhmille
Myös hankkeeseen osallistuneet sidosryhmien edustajat – tilitoimistojen asiantuntijat, pankkivirkailijat ja neuvontaorganisaatioiden edustajat – syvensivät ymmärrystään maatalousyritysten arjesta ja talouden erityispiirteistä. Yhteiskehittäminen viljelijöiden kanssa antoi heille arvokasta käytännön tietoa maatilojen talouden haasteista, mikä on auttanut kohdentamaan neuvontaa paremmin maatalousyrittäjien tarpeisiin. Esimerkiksi tilitoimistojen edustajat kertoivat oivaltaneensa, kuinka tärkeää on käydä läpi maatilan taloustietoja selkokielellä ja säännöllisesti yhdessä viljelijän kanssa. Palveluiden laatu ja vuorovaikutus maatalousyrittäjien kanssa vahvistui hankkeen aikana: sidosryhmät kokivat, että he pystyvät paremmin tukemaan viljelijöitä esimerkiksi investointien suunnittelussa ja kassanhallinnassa nyt, kun yhteinen ymmärrys on parempi. Yhteistyön tiivistyminen luo pohjaa pitkäaikaisille kumppanuuksille – pankit, neuvonta- ja kirjanpito-organisaatiot ovat ilmaisseet halukkuutensa jatkaa vastaavanlaisia yhteisiä koulutuksia ja kehittämishankkeita myös tulevaisuudessa.
4.3 Viestintä ja tulosten levittäminen
Hankkeen tuloksista ja materiaalista viestittiin laajasti eri kanavissa hankkeen päättyessä ja sen jälkeen, jotta saavutettujen hyötyjen vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri myös hankkeen ulkopuolella. Tiedottamisen ja materiaalien jakelun toimenpiteitä olivat muun muassa:
• Hankkeen verkkosivut ja materiaalipankki: Kaikki keskeiset tulokset, materiaalit (esitykset, tallenteet) ja uutiset on julkaistu hankkeen nettisivuilla sekä jaettu osallistujien käytössä olleessa materiaalipankissa. Hankesivustoa pidetään auki myös hankkeen jälkeen, jotta muutkin aiheesta kiinnostuneet voivat hyödyntää materiaaleja.
• Blogit, podcastit ja videot: Hankkeen aikana tuotetut blogikirjoitukset, podcast-jaksot ja lyhytvideot on julkaistu SYOagrin kanavissa ja jaettu laajasti sosiaalisessa mediassa. Nämä tuovat esiin osallistujien kokemuksia ja hankkeen oppeja laajemman yleisön hyödynnettäväksi.
• Artikkelit maaseutuverkostossa ja alan lehdissä: Hankkeesta ja sen tuloksista on kirjoitettu artikkeleita Maaseutuverkoston viestintäkanavissa sekä esimerkiksi Maatilan Pellervo -lehdessä, mikä on lisännyt tietoisuutta hankkeen teemoista valtakunnallisesti.
• Ohjevideo ja materiaalien laaja jakelu Aisaparin alueella: Hankkeen tuottama materiaalipankin käyttöä esittelevä ohjevideo sekä kooste hankkeen hyödyllisimmistä oppisisällöistä toimitettiin Aisaparin toiminta-alueen kaikille viljelijöille paikallisten maaseutuhallinnon verkostojen kautta. Näin varmistettiin, että hankkeessa kertynyt tieto levisi myös niille maatalousyrittäjille, jotka eivät päässeet mukaan varsinaiseen koulutukseen.
Edellä mainitut viestintätoimet varmistivat, että hankkeen aikana syntynyt tieto ja materiaalit elävät hankkeen jälkeenkin ja tavoittavat laajemman joukon maatalousyrittäjiä ja sidosryhmiä. Tämä tukee maataloussektorin jatkuvaa oppimista talousasioissa myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen.
4.4 Jatkotoimet ja suositukset
Hankkeen loppuunsaattamisen myötä on tunnistettu useita suosituksia ja jatkotoimia, joilla hankkeen vaikutuksia voidaan juurruttaa ja laajentaa entisestään:
• Talouspäällikkö-ajattelun vakiinnuttaminen osaksi maatalouskoulutusta: Suositellaan, että maatilojen talousasioiden johtamiseen painottuva “talouspäällikkö”-näkökulma tuodaan vahvasti mukaan maatalousalan koulutusohjelmiin. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi talousjohtamisen opintokokonaisuuden lisäämistä maatalousyrittäjien koulutuksiin hankkeen mallin pohjalta.
• Viljelijöiden ja talousasiantuntijoiden yhteistyön jatkaminen: Kannustetaan jatkamaan ja vahvistamaan hankkeen aikana syntyneitä verkostoja. Esimerkiksi tilitoimistot ja pankit voisivat järjestää säännöllisiä talousklinikoita viljelijöille, ja viljelijät voisivat perustaa vertaisryhmiä talousasioiden tueksi. Hankkeessa aloitettua yhteiskehittämistä kannattaa jatkaa, jotta taloushallinnon parhaat käytännöt leviäisivät laajasti.
• Koulutusohjelman käyttöönotto: Suomen Yrittäjäopisto suunnittelee hankkeen pohjalta koulutuskokonaisuutta, jota voitaisiin tarjota eri puolilla Suomea, hyödyntäen kehitettyä opetussisältöä ja -materiaaleja. Tämä levittäisi hankkeen hyödyt laajemmalle joukolle maatiloja ja alan toimijoita.
• Materiaalipankin hyödyntäminen jatkossa: Materiaalien päivittäminen ja jakaminen esimerkiksi verkkokurssien osana varmistaa, että hankkeen tuottamat arvokkaat sisällöt pysyvät ajan tasalla ja hyödyttävät kohderyhmää myös tulevaisuudessa.
Kaiken kaikkiaan Maatalousyrityksen talouspäällikkö -hanke saavutti tavoitteensa parantaessaan maatilojen talousosaamista ja rakentaessaan uusia yhteistyön malleja viljelijöiden ja talouden asiantuntijoiden välille. Hankkeen vaikutukset näkyvät konkreettisina parannuksina osallistujatilojen talouden johtamisessa sekä laajemmin maatalousalan koulutuksen ja neuvonnan kehittymisenä. Jatkotoimia toteuttamalla varmistetaan, että nämä saavutukset moninkertaistuvat ja Suomen maatalousyritysten taloudellinen osaaminen vahvistuu edelleen pitkällä aikavälillä.