Kolumni
Kuusamo on matkailupitäjä. Kuusamossa on vuositasolla, myös rekisteröimättömät yöpymiset arvioiden, noin miljoonan yöpymisen verran matkailijoita, kun maakuntakeskus Rovaniemellä yöpyjiä on noin 1,2 miljoonaa.

Kuusamo on poikkeus 50 maamme seutukaupungin joukossa, koska monikaan seutukaupunki ei ole merkittävä matkailupitäjä. Seutukaupunkien samoin kuin suurempien kaupunkien ulkoisista joukkoliikenneyhteyksistä vastaa valtio joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen, eli vielä vuoden 2025 loppuun saakka ELY-keskusten hahmossa.

Vuoden 2026 alusta toimivaltaisen viranomaisen tehtävät siirtyvät alueellisilta ELY-keskuksilta valtiolle. Tuleeko valtio jatkossakin arvioimaan kaupunkien ja seutukaupunkien välisen joukkoliikenteen tarvetta yksisilmäisesti kaupunkien väkilukuun nojaten vai ymmärtääkö valtio pari pointtia, parafraseeraten tasavallan presidenttiä, kenties näin sallittaessa.

1. Kotimaahan saapuvat ulkomaiset matkailijat tarkoittavat kansantalouden kirjanpidolle vientituloa, vaikka kaikki tilastotahot eivät tätä ymmärrä tai suostu ymmärtämään. Mikäli matkailuteollisuuden kestävää kasvua ei kyetä turvaamaan saavutettavuuskysymyksiin vastaamisella – esimerkiksi matkailuintensiivisen maaseudun ja matkailuseutukaupunkien mahdollisuuksien toteuttamiseksi – osoittaa valtio, että se ei ymmärrä matkailutuotannon potentiaalia maassamme.

2. Matkailuintensiivisen seutukaupungin joukkoliikennetarpeet ovat valtavasti paljon suuremmat kuin matkailultaan vähämerkityksisen seutukaupungin. Ulkomaiset matkailijat eivät saavu Suomeen, saati Kuusamoon, juurikaan oma auto mukanaan. Matkailijoiden tarpeeseen vastaamiseksi tarvitaan joukkoliikenneyhteyksiä paljon enemmän kuin paikallisten asukkaiden palvelemiseksi.

Hukkaako Traficom matkailun kestävän kasvun suuren kansantaloudellisen mahdollisuuden vai kykeneekö se vastaamaan huutoon?

Jani Väisänen, Matkailuintensiivisen maaseudun saavutettavuusratkaisut -hankkeen projektipäällikkö

hankekatsaus:

Vaikuttavista kaksoiskäyttöargumenteista linja-autoaseman siirtoon

Maisa -hankeen tekemä työ auttaa nyt Kuusamon kaupungin talousarvion laadinnassa Kuusamon ja Rukan välisen paikallisliikenteen kehittämisessä vuosille ensi vuodesta alkaen.

Maisa tuki kaupunkia Kuusamon ”kahden linja-autoaseman” -ongelman lopullisessa ratkaisemisessa ja uusi Kuusamo -pääpysäkki sijaitsee nyt Neljäntienristauksen ja Kelan rannan välissä, keskellä Kuusamon ydinkeskustaa. Emme käytä enää – varsinkaan matkamiehille – vaikeasti avautuvaa ”Ervastin aukio” -nimitystä vaan Kuusamon pääpysäkin nimi on komeasti ’Kuusamo’. Maisan vaikutuksesta on syntynyt Kuusamon myös kaupungin Paikallisliikenne -verkkosivu, jossa aiempi koululaisliikenne on yhdistetty, kaupungille sopivalla tavalla, muiden kaupungin liikennepalveluiden kanssa paikallisliikenteen -nimen alle.

Suositteleeko OECD Kuusamon saavutettavuuden merkittävää parantamista Suomelle ja jo marraskuussa, se jää nähtäväksi!

Maisa on tukenut valtioneuvoston hanketta muun muassa itäisten ja pohjoisten maakuntien Helsingin kokouksessa vakuuttaneella esitelmällä ja argumentilla Pohjoisen ja Itäisen Suomen siirtymästrategian terästämiseksi Kuusamolle edullisella tavalla. Epävirallisten tietojen johdosta hanke odottaa työnsä seurauksen kuumottavaa julkistusta OECD:lta. Suositteleeko OECD Kuusamon väylästön merkittävää parantamista Suomelle ja vieläpä jo marraskuussa, se jää nähtäväksi!

Maisa on saanut allekirjoitusta vaille valmiiksi Kuusamon ensimmäisen yhteiskäyttöauton hankinnan kokeiluajaksi Rukalle, Kuusamon parkkihalliin. Auton voi jo näillä näppäimillä varata palvelun tuottavan Omago:n järjestelmästä ja sen liikennöinti alkanee suunnitellusti Rukan kisoista.

Vuodessa hanke on saanut työnsä aikalailla rallattelemaan ja päätavoitteet on kohta saavutettu. Monenmoiset pienemmät ja suuremmat kehityskulut ovat vielä työnalla, mutta kuusamolaisten etua valvova projektipäällikkö pitää hankeen suunnitelmallista loppuunsaattamista jo jopa yllättävän erinomaisin tuloksin mahdollisena.

Jani Väisänen

Matkailuintensiivisen maaseudun saavutettavuusratkaisujen, eli MAISA-hankkeen projektipäällikkö