Hanke Investointihanke - 277800 Metsästysseura Niittysen riistankäsittelytilojen ajantasaistaminen Metsästysseura Niittynen ry 19.05.2024 - 31.12.2025 Päättynyt Hankkeen tiedot Loppuraportti Ajankohtaista Yhteyshenkilöt Keskustelu Julkinen hankekuvaus Yhteenveto hankkeesta Metsästysseura Niittysen lihankäsittelyrakennuksen ajantasaistaminen tämän päivän vaatimuksia kohtaavaksi. Tavoitteena on nykyajan vaatimukset kohtaava lihankäsittelytila, joka mahdollistaa kaupallisen lihankäsittelytason. Hyödynsaajana on metsästyseuran jäsenistö, ja lisäk... Lue lisää Loppuraportti-välilehdeltä Lisätiedot Ohjelma/Rahasto Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Hankenumero 277800 Aloituspäivämäärä 19.05.2024 Loppumispäivämäärä 31.12.2025 Onko kyseessä Leader-hanke? kyllä Toimenpide Investointihanke Alatoimenpide Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Toimenpiteen tyyppi Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Toimenpiteen tarkenne Yleishyödylliset maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit Hankeluonne Paikallinen/Alueellinen Kohdealue/Erityistavoite SO8 Asiasanat Ilmanvaihto tai muu parannus Kylä Vapaa-ajan toiminta, harrastukset Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus Hankkeen yhteenveto Metsästysseura Niittysen lihankäsittelyrakennuksen ajantasaistaminen tämän päivän vaatimuksia kohtaavaksi. Tavoitteena on nykyajan vaatimukset kohtaava lihankäsittelytila, joka mahdollistaa kaupallisen lihankäsittelytason. Hyödynsaajana on metsästyseuran jäsenistö, ja lisäksi lähialueen metsästysseurat ja muut toimijat jotka tarvitsevat toimivia lihankäsittelytiloja. Tällä hetkellä meillä on toimivat ja ajanmukaiset lihankäsittelytilat. Alkuperäistä rakennusta korotettiin, eristettiin, tehtiin koneellinen ilmanvaihto, pinnoitettiin seinät ruostumattomalla teräslevyllä, saatettiin valaistus ja muu sähköistys ajan tasalle, hankittiin ruostumattomasta teräksestä valmistetut kalusteet. Jätevedet menevät imeytyksen sijaan umpisäiliöön. Hanke läpivietiin pääosiltaan suunnitelmien mukaan. Se oli onnistuminen, mitään epäonnistumista ei ole havaittu. Kustannusarvio meni jonkin verran pitkäksi, mutta sekään ei ole epäonnistuminen, sen tekoon kannattaa käyttää aikaa että siihen saa sisällytettyä mahdollisimman paljon muuttujia joita voidaan havaita, ja siitä huolimatta jotain jää pois. Toteutus Toteuttajana toimii Metsästysseura Niittysen jäsenistö. Hakija on metsästysseura joka toimii Pohjois-Karjalassa Heinävedellä. Seuraan kuuluu eri ammattialojen edustajia ja jäsenistön käytettävissä oleva kone- ja rakennuslaitekanta on hyvä. Seuran taloudellinen tilanne on hyvä, seuraan otetaan uusia jäseniä koko ajan, viimeiseen viiteen vuoteen on tullut kolme uutta jäsentä. Henkilö- ja muut voimavarat otetaan käyttöön seuran jäsenistöstä, lisäksi pyydetään apua alueella asuvilta ihmisiltä sekä seuran jäsenten sukulaisilta ynnä tutuilta. Hanke on kohtalaisen työllistävä, mutta ei mahdoton, mikäli talkoolaisia saadaan hyvin mukaan on se tehty muutamassa viikonlopussa. Tämä todettiin kyllä nopeasti virheelliseksi näkemykseksi, vanhan korjaaminen on huomattavasti hitaampaa kuin uudisrakentaminen. Hankkeen eteneminen: 1. Rakennuksen kohottaminen ja sokkelin nostomuuraus. Rakennus tuettiin sisältä lankuilla kaikkiin suuntiin vaikuttavilta voimilta ettei se murtuisi tuulessa ja nostettaessa. Tässä onnistuttiin hyvin, rakennus ei elänyt juuri lainkaan kun se nostettiin irti sokkelista. Varsinaisen nostotyön teki kaksi kaivinkonetta jotka nostivat eri puolilta rakennusta. Sokkelin korotusmuurauksen ajaksi laskettiin rakennus puutavaran päälle. Sokkeliin muurattiin 600 milliä lisää korkeutta, eli kolme harkkokerrosta, lisäksi sokkeli tehtiin vahvaksi lisäämällä tuplateräkset kaikkiin saumoihin. Sokkelin kovetuttua kaivinkoneet nostivat rakennuksen ilmaan, puutavaratuennat poistettiin ja rakennus laskettiin sokkelin päälle. Rakennus kiinnitettiin sokkeliin pitkillä kevytbetoniruuveilla. Vaikka raskain työ tehtiin koneilla, niin kyllä siinä pyöri kovasti miehiä varmistamassa ja ohjaamassa nostoja. 2. Pihan ja rakennuksen ympäryksen maatyöt. Rakennuksen ympäriltä kuorittiin routiva materiaali pois. Asennettiin routaeriste sokkelin viereen ja peitettiin routimattomalla hiekalla. Koko rakennuksen lähiympäristö muotoiltiin kaivinkoneella siten että pintavedet ohjautuvat rakennuksesta poispäin. Entinen imeytyskaivona toiminut betoniviemäri kaivettiin pois maasta ja tilalle asennettiin kolmen kuutio lasikuituinen umpisäiliö. Nyt jätevedet menevät imeyttämisen sijasta kunnalliseen puhdistuslaitokseen. 3. Kylmiön ja käsittelytilan väliseinän rakentaminen. Lattiaan porattiin reiät tartuntateräksille ja muurattiin kevytbetoniharkoista sokkeli. Teräksiä käytettiin jälleen tuplasti ja uusi väliseinä -ynnä vanha ulkoseinäsokkeli liitettiin vahvasti toisiinsa. Sokkelin päälle rakennettiin 50 x 125 puutavarasta väliseinärunko, oviaukon ympärys tehtiin tuplavahvaksi sillä siihen asennetaan iso ja painava teräksinen väliovi. 4. Rakennuksen eristyksen asentaminen. Rakennuksen runko on tehty 50 x 125 puutavarasta ja rungon ulkopintaan on asennettu 22 x 100 lauta vaakaan johon seinäpelti on kiinnitetty. Pystyn runkolankun sivuun sisältä katsottuna takaosaan vasten lautaa asennettiin 50 x 50 rima pystyyn. Jäljelle jääneeseen 75 mm syvään väliin asennettiin uretaanieriste, kaikki raot ja liitokset liimattiin uretaanilla. Eristeen ja ulkoseinäverhouksen väliin jäi noin 70 mm tuuletusväli. Seinät että katto eristettiin samalla tavalla. 5. Sisälevytys. Eristystyön valmistuttua asennettiin sisäpintoihin erikoiskova kipsilevy. Pinnat tasoitettiin ja näkyviin jäävät pinnat maalattiin kolmeen kertaan, maalina käytettiin Lujaa joka tuottaa helppohoitoisen pestävän pinnan. 6. Sisäpinnoitteen asennus, teräslevyt. Seiniin asennettiin 2,5 metriä korkeat ruostumattomat teräslevyt vastaamaan eniten kulutusta vastaan ottaviin paikkoihin, ovat samalla helppohoitoinen seinäpinta. Teräslevyjen rei'ittäminen oli harrasta tekemistä, sillä pelti pani oikeasti vastaan, teriä ja öljyä kului. 7. Kylmäkoneen asennus. Kylmäkoneen mekaanisen ja sähköisen asentamisen teki ulkoinen urakoitsija, meiltä oli mukana talkoomiehiä auttamassa nostoissa, purkamisissa ja muissa aputöissä. 8. Sähkö- ja putkityöt. Molemmat erikoisalat teki ulkopuolinen yritys, meiltä oli mukana talkoomiehiä aputöissä. 9. Kalusteiden asennus. Viimeisimpinä töinä olivat kiintokalusteet, liikuteltavat kalusteet ja lihanriiputuksen laitteet. Seiniin asennettiin avohyllyjä ja kaappi, rakennussarjoista koottiin pöydät. Kylmiöön asennettiin poikittainen riiputuskisko ja siirtokiskoon asennettiin sähkönostimet, sähkökaapelin kannakkeet ja vaa'at. Mainittakoon että aina kun on ollut mahdollista, on käytetty kierrätysmateriaaleja mm. RST-kalusteita on ainakin KiertoNet.fi-palvelussa tarjolla. Hanke läpivietiin pääosiltaan suunnitelmien mukaan, suurin yksittäinen muutos oli että uuden alemmaksi asennettava kurkihirsi jätettiin pois ja se toteutettiin siten että saatiin hyödynnettyä entisiä riistakiskotarvikkeita ja hankittavien uusien kiskostojen hankinta jäi vähemmälle. Hankkeen talousarvio ylittyi noin 10 000 eurolla lähinnä yleisen hintatason noustua ja talousarvioon jääneiden puutteiden takia sekä rakennussuunnitelmien muuttuessa työn aikana, tehtiin järkevämmin kuin oli alunperin suunniteltu. Muutoin kustannusarvio toteutuneilta osiltaan oli toimiva. Kuriositeettinä mainittakoon, että talkooruokiin ja juomiin kului vajaa tuhat euroa, juotavaa oli koko ajan tarjolla ja ruokaa tehtiin pihapiirissä grillillä, alkoholiostoihin rahaa ei kulunut. Talkooruokia ei osattu ottaa huomioon talousarviota tehdessä. Talkootyötunnit ylittyivät selkeästi, vaikka ne merkittiin kirjanpitoon alaspäin pyöristäen. Riskejä tai haasteita ei havaittu, tiedettiin mihin oltiin menossa ja sinne pyrittiin, joskus työt edistyivät sukkelaan, toisinaan taas rauhaisammin, joka päivä hanke eteni. Hanke on meille onnistuminen, joskus hankkeen aikana tuli jotain pieniä vastoinkäymisiä, mutta niistä päästiin pois tuumaamalla ja tekemällä toisin, paremmin. Kustannusarvion tekeminen varmasti pitäväksi edellyttää valtavan ennustajakristallipallon käyttämistä, vaikka sitä kuinka paljon tarkistaa ja lisää/poistaa asioita, sekä tarkistuttaa sitä muilla, jää siihen aukkoja. Sitä kannattaa hieroa pitkään ja hartaasti, pyrkiä ottamaan huomioon kaikki mahdolliset muuttujat. Tulokset Hankkeen tässä vaiheessa rakennus on riistan käsittelyyn ja säilytykseen asianmukainen valoisa tila riippumatta ulkoisista lämpötilamuutoksista. Tila täyttää ruokaviraston määräykset lihankäsittelytiloista ja mahdollistaa riistalihan myymisen. Syksyn hirvisaaliin käsittelyssä oli havaittavissa iloisia ilmeitä, valoisat tilat, hyvät työpöydät tekivät lihankäsittelystä mukavaa hommaa. Naapuriseurakin toi omia saaliitaan meille riippumaan ja sitten pilkottavaksi, arvostivat asiallisia tiloja. On ajateltu että keväällä 2026 pidetään esittelytilaisuus, keitellään hirvisoppaa ja tarinoidaan ihmisten kanssa. Muutoin hankkeen aikainen viestintä on ollut perinteistä, on juteltu ihmisten kanssa. Yritettiin etsiä hankkeelle some-vastaavaa, mutta kukaan porukasta ei ilmoittautunut, kummallisia vanhakanta-astujia kaikki(tähän hymiö). Vaikutukset ja jatkosuunnitelma Seuran tilat, nylkyliiteri ja kota ovat kunnossa, maanvuokraustilanne on hyvä. Seuran tulevaisuutta ja jatkuvuutta ajatellen ovat asiat nyt hyvin. Yhteistoimintaan on meillä tarjota loistavat lihankäsittelytilat. Seura ylläpitää nylkyliiteriä tulevaisuudessakin ja tarjoaa yhteistyökumppaneilleen tiloja lihankäsittelyyn. Maalla on sellaistakin tapaa että porukalla ostetaan tuottajalta vaikka ylämaan karjan eläin ja jaetaan se sitten porukan kesken, tässä voimme tarjota vaihtoehdon autotallissa pilkkomisen vaihtoehdoksi. Luodaan tiloille selkeät kirjalliset ohjeet ja säännöt kuinka toimia että tilat pysyvät kunnossa. Ajankohtaista hankkeesta Hankkeen yhteyshenkilöt Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida Kirjaudu sisään Luo uusi tili Hankkeen tiedot Hakemustyyppi Hanketuki Elinvoimakeskus Itä-Suomen elinvoimakeskus Leader-ryhmä Joensuun Seudun LEADER-yhdistys ry Toteutuskunta HEINÄVESI Kokonaisrahoitus 48 095,18 € Yksityinen rahoitus 24 047,59 € Julkinen rahoitus 24 047,59 € EU:n ja valtion osuus sekä mahdollinen kuntaraha Leader-ryhmältä: 24 047,59 € Julkisen rahoituksen jakautuminen: EU: 10 340,46 € Valtio: 8 897,61 € Kunnan suora rahoitus hankkeeseen: 0,00 € Kuntaraha Leader-ryhmältä: 4 809,52 € Muu julkinen tuki: 0,00 € Julkisen rahoituksen osuus: 50,00 % EU:n ja valtion osuus sekä mahdollinen kuntaraha Leader-ryhmältä: 50,00 % Jaa: