Mörtflada-Strömmen kunnostushankkeen sedimenttitutkimus

Hankkeen yhteenveto

Kymijoen vesi ja ympäristö ry toteutti Miljövännera på Våtskär rf - Våtskärin ympäristöystävät ry toimeksiannosta sedimenttitutkimuksen Våtskärin ja Hästön saarten välisellä Strömmen-Mörtflada-alueella joulukuussa 2025. Sedimenttitutkimuksella haluttiin selvittää alueen pohjan sedimenttien koostumus myöhemmin toteutettavaa alueen vesistökunnostusta varten. Toteutettu sedimenttitutkimus ja näytteiden ympäristölain arvot täyttävät tulokset ovat Lupa- ja valvontaviraston (ent. Aluehallintoviraston) myöntämän vesistökunnostusluvan vaatimuksia.

Toteutus

Sedimenttitutkimus tehtiin kohdealueella fyysisesti ja näytteenotoista vastasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu ympäristönäytteenottaja. 10.12.2025 toteutetussa näytteenotossa noudatettiin ympäristöhallinnon yleistä ohjeistusta (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 2008). Sedimenttinäytteet otettiin kolmelta eri alueelta (Mörtfladan suu, Strömmenin länsipää ja Strömmenin kaakkoispää) venettä ja Van Veen-noudinta käyttäen. Sedimenttinäytteiden käsittelystä ja analysoinnista vastasi akkreditoitu Eurofins Environment Testing Finland Oy.
Hanke toteutui sovitussa aikataulussa ja sovitussa budjetissa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toiminta oli ammattitaitoista ja tilaaja oli koko ajan tietoinen hankkeen etenemisestä. Riskejä, haasteita tai epäonnistumisia ei havaittu.

Tulokset

Kolmelta näytealueelta otettujen sedimenttinäytteiden analyysien perusteella Våtskärin Strömmens-Mörtfladan alueen sedimentti oli suurimmaksi osaksi luonnontilaista tai lähes luonnontilaista. Raskasmetallien ja orgaanisten tinayhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat luonnontilaisen sedimentin tasoa tai alittivat määritysrajan. PCB- yhdisteitä ei havaittu. PAH-yhdisteitä havaittiin tutkimusalueella B ja C, ja pitoisuudet olivat enimmillään 1B tasolla. B- ja C-alueiden sedimentit olisivat kuitenkin PAH- pitoisuuksiensa perusteella läjitettävissä hyville tai tyydyttäville läjitysalueille. Sedimentti oli alueella B ja C myös eroosioherkkä tai sen rajamailla johtuen sedimentin alhaisesta irtotiheydestä ja orgaanisen aineksen suuresta määrästä. PIMA-asetuksen mukaan sedimenttiä ei katsota pilaantuneeksi.

Tulokset kertovat, että alueen sedimentti on luonnontilaista ja läjitettäväksi kelpaavaa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää sedimentin laatu sekä läjityskelpoisuus tulevaa kunnostushanketta varten ja nämä tavoitteet täyttyivät täysimääräisesti. Hanke myös lisäsi alueen vesialueiden ja maanomistajien tietoutta Strömmen-Mörtflada-alueen sedimentin tilasta, joka on tähän asti ollut vain arvailujen varassa.

Hankkeesta on viestitty alueen vesialueiden ja maanomistajille yhteisissä kokouksissa sekä sähköpostilla. Sekä sedimenttitutkimuksen että kunnostushankkeen vaiheista tullaan tiedottamaan jatkossa yhdistyksen kotisivuilla https://mvv-vyy.fi/ (laajempi hanke-esittely julkaistaan Aluehallintoviraston kunnostusluvan myöntämisen jälkeen)

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Sedimenttitutkimuksella Mörtflada–Strömmenin alueella arvioidaan olevan merkittäviä pitkän aikavälin ympäristöllisiä, tiedollisia ja hallinnollisia vaikutuksia. Hanke tuottaa perustietoa alueen sedimenttien laadusta, haitta-ainepitoisuuksista ja kerrostumisprosesseista, mikä luo edellytykset kestävämmälle rannikko- ja vesialueiden käytölle tulevaisuudessa.

Pitkällä aikavälillä hankkeen vaikutukset näkyvät erityisesti parantuneena ymmärryksenä alueen ympäristöriskeistä ja niiden kehityksestä sekä parempana valmiutena ennakoida ja hallita ruoppauksiin, rakentamiseen ja vesistön käyttöön liittyviä ympäristövaikutuksia. Tulokset toimivat tukena alueelliselle ympäristönsuojelulle ja viranomaispäätöksenteolle

Tutkimus toimii vertailuaineistona myös tuleville seurannoille ja mahdollistaa muutosten arvioinnin pitkällä aikajänteellä.

Hankkeen vaikuttavuus ja saavutetut tulokset

Hankkeen keskeinen vaikuttavuus perustuu luotettavaan, aluekohtaisesti kerättyyn tutkimustietoon, jota ei aiemmin ole ollut käytettävissä samassa laajuudessa. Tulokset ovat täydentäneet olemassa olevaa ympäristötietoa, parantaneet päätöksenteon tietopohjaa sekä lisänneet ymmärrystä sedimenttien merkityksestä vesialueen ekologiselle tilalle.

Hankkeen toiminta on edistänyt myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kuten tutkijoiden, viranomaisten ja paikallisten sidosryhmien kesken. Tämä on lisännyt hankkeen vaikuttavuutta ja varmistanut, että tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä.

Tulosten ja kokemusten hyödyntäminen hankkeen päättymisen jälkeen

Hankkeessa tuotettu aineisto ja saadut kokemukset hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen monin tavoin kuten esimerkiksi: tutkimustuloksia käytetään jatkoseurannan ja mahdollisten jatkohankkeiden suunnittelussa, aineisto toimii taustatietona ympäristölupaprosesseissa, kaavoituksessa ja vesialueiden hoidossa.

Hankkeen aikana kehitetyt menetelmät ja toimintamallit ovat sovellettavissa myös muille vastaaville rannikkoalueille.

Hankkeen jatkosuunnitelmat

Hyödyntää tuloksia mahdollisissa jatkotutkimus- tai kunnostushankkeissa sekä käyttää aineistoa perustana ympäristön tilan parantamiseen tähtääville toimenpiteille

Varsinaista tutkimustoimintaa ei välttämättä jatketa samassa laajuudessa, mutta hanke luo edellytykset pitkäjänteiselle ja kustannustehokkaalle seurannalle.

Kohteen ylläpito hankkeen jälkeen

Hankkeen kohdetta ja siitä saatua tietoa ylläpidetään hankkeen päättymisen jälkeen alueellisten viranomaisten ja muiden vastuullisten toimijoiden toimesta. Ylläpito tarkoittaa käytännössä tiedon säilyttämistä ja tulosten hyödyntämistä päätöksenteossa.

Yhteiskunnallinen hyöty ja hyödynsaajat

Hanke hyödyttää yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä tukemalla ympäristönsuojelua ja vesienhoitoa sekä kestävää alueiden käyttöä.
Hyödynsaajia ovat viranomaiset ja päätöksentekijät, tutkijat ja asiantuntijat sekä paikalliset toimijat ja asukkaat