Nainen maatilan päätöksentekijänä -hankkeen kesäkuun metsäjoogat kokosivat osallistujia hetkeksi irtautumaan arjen kiireistä ja suuntaamaan ajatukset omaan hyvinvointiin. Kaksi erilaista metsäretkeä järjestettiin kesäkuun alussa Kauhavalla ja  Seinäjoella.

Kauhavalla metsäjoogaretki suuntautui metsäpolkua pitkin kohti avaraa kallioaluetta. Pienen kävelyn jälkeen osallistujat saapuivat pienen kukkulan laelle, jossa ympäröivä metsä tarjosi rauhallisen paikan pysähtymiselle. Jokainen osallistuja löysi selkänsä taakse männyn rungon, johon saattoi nojata ja jonka vakautta saattoi hetken tunnustella. Samalla oli mahdollista päästää irti päivän työtehtävistä, tulevista suunnitelmista ja jatkuvasta päätöksenteosta.

Ohjaajana toimi Päivi Hakkarainen, joka johdatti osallistujat lempeästi tunnin mittaisen harjoituksen läpi. Harjoituksessa keskityttiin hengitykseen, kehon tuntemuksiin ja luonnon havainnointiin. Mänty selän takana, mätäs jalkojen alla ja ympärillä kuuluva lintujen laulu loivat kokemukselle ainutlaatuisen kehyksen.

Tämän päivän metsäjooga Seinäjoella jatkoi samaa teemaa. Pieni vesisade teki hengittämisestä helppoa. Luonnossa liikkuminen, pysähtyminen ja oman hyvinvoinnin huomioiminen tarjosivat mahdollisuuden keskittyä hetken itseensä.

Lopuksi keskustelimme pysähtymisen tarpeesta ja sen merkityksestä hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Keskusteluissa nousi esiin, kuinka maatilan arki sisältää paljon vastuuta, johtamista ja jatkuvaa päätöksentekoa. Siksi myös palautumiselle ja omasta jaksamisesta huolehtimiselle tarvitaan tietoisesti aikaa.

Nainen maatilan päätöksentekijänä -hankkeessa hyvinvointi nähdään osana maatilan menestystä. Kun yrittäjä huolehtii omasta jaksamisestaan, vahvistuvat samalla edellytykset tehdä päätöksiä, kehittää toimintaa ja kohdata arjen muutokset.

Kesäiset metsäjoogaretket osoittivat, että joskus hyvinvoinnin vahvistamiseen riittävät metsän rauha, hetkeksi pysähtyminen ja mahdollisuus jakaa kokemuksia muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien naisten kanssa. Luonto tarjosi tilan hengähtää, kuunnella itseään ja kerätä voimia tulevaan kesään.

Nainen maatilan päätöksentekijänä -hanke jatkaa toimintaansa myös syksyllä tarjoamalla maatilojen naisille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, verkostoitumiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen taloutta ja johtamista unohtamatta.

Koulutushankeen sisältö on monipuolista. Tutustu hankkeeseen lisää ja ilmoittaudu mukaan.

Kirjoittaja Katja Itämäki, Nainen maatilan päätöksentekijänä projektipäällikkö ja hankeasiantuntija

Koulutushanke on EU:n osarahoittama ja toteuttajana Suomen Yrittäjäopisto.

Tunteet ja maatalouden päätöksenteko

Voimmeko ihmisinä tehdä järkeviä päätöksiä, joihin ei tunteet vaikuta? Väitän, että se ei ole mahdollista. Oli kyseessä nainen, mies tai lapsi on tunteet aina mukana. Taloudessa voi sanoa tehneensä päätöksen lukujen pohjalta, lopulta ne nähdyt luvut ovat muodostaneet ajatuksen ja tunteen, että investointi on tehtävä tai jätettävä tekemättä. Joten onko päätös silloin yksin järjellä tehty?

Ihminen on monimutkainen kokonaisuus, jossa kulkee vahvassa yhteydessä ajattelu, kehon tuntemukset, tunteet ja toiminta. Lisäksi vielä meidän hyvin alkukantainen hermosto muodostaa refleksin omaisia toimintoja ja tulkintoja erilaisissa tilanteissa ja tapahtumissa. Tunteen ja järjen yhteys sekä sisäinen keskustelu saa aikaan sen, että jokin päätös vaikuttaa järkevältä ja faktoihin perustuvalta ulkopuolelta katsottuna.

Sisäiseen ääneen taas vahvasti vaikuttaa meidän kasvuympäristömme, sosiaaliset suhteet elämänaikana ja myös yhteiskunnan kulttuuri. Onko meille suomalaisille hyväksyttyä sanoa, että kyllä tunteetkin tämän päätöksen takana oli?

Tunne siitä, että uuteen laitteeseen investointi tuo helpotusta tekemiseen. Tunne siitä, että rahat riittävät ja tulevaisuudessa on mahdollista saada maksettua rakentamista varten otettu laina pois. Tunne siitä, että tilalla on tulevaisuutta ja jatkaja myös seuraavassa sukupolvessa saa aikaan ajatuksen investoida ja kehittää maatilan ja yrityksen toimintaa. Voiko näitä päätöksiä tehdä ilman tunnetta?

Asian kun esittää näin, ei voi vastata kieltävästi tai jos yrittää, on nopeasti umpikujassa. Ja syy on hyvin yksinkertainen: Sen järkeenkäyvän päätöksen takana on tunne.

Tunteet ja niiden käsittely kulkevat sukupolvisessa ketjussa, meidän yhteiskuntamme kulttuurissa. Meillä sota-ajan kokenut sukupolvi on muutaman esi-isän takana. Silloin tunteet oli pakko jättää käsittelemättä ja sen seuraukset näkyvät meissä edelleen. Tunteista ei puhuttu, surua ei saanut näyttää ja väsymys ei ollut hyväksytty. Ilo tuntui väärältä. Menettämisen pelko ja menettämisestä aiheutunut suru varjosti jokaisen elämää ja ajattelua. Edelleen meidän yhteiskunnassamme kannetaan näitä jälkien, sukupolvien takaa. Tunteet on meillä olleet aina ja nyt, tässä ajassa ja hetkessä niihin vain kiinnitetään eri tavalla huomioita, opetetaan sanoittamaan ja kohtaamaan.

Eri tunteet kertovat meille erilaisia asioita ja niiden ymmärtäminen auttaa havaitsemaan sen tarpeen, mistä tunne yrittää meille kertoa.

Tässä pieni puraisu niistä asioista, joiden pariin pysähdyimme, kun Nainen maatilan päätöksentekijänä koulutus jatkui webinaarin ja verkostoitumistapaamisten osalta. Ja tottahan oli jälleen niin ihania kohtaamisia sekä keskusteluja osallistuneiden naisten kanssa, vertaistukea parhaimmillaan!

Ja vielä mukaan pääsee, jos koulutuksen aiheet koskettavat ja kiinnostavat! Ilmoittaudu heti mukaan!

Kirjoittaja Katja Itämäki, Nainen maatilan päätöksentekijänä projektipäällikkö ja hankeasiantuntija

Koulutushanke on EU:n osarahoittama ja toteuttajana Suomen Yrittäjäopisto.

Pysähtyminen avaa ymmärrystä

Nainen maatilan päätöksentekijänä -koulutuksen toisessa webinaarissa pysähdyimme tunteiden äärelle. Tarkastelimme niitä mekanismeja, jotka ohjaavat toimintaamme erityisesti ryhmätilanteissa ja päätöksenteossa.

Arjessa toimimme usein automaation varassa. Reagoimme tilanteisiin oman temperamenttimme pohjalta ja etenemme eteenpäin ilman, että pysähdymme tarkastelemaan tunteiden vaikutusta toimintaamme. Kun huomio suuntautuu omiin tunteisiin ja reagointitapoihin, avautuu mahdollisuus ymmärtää omaa toimintaa syvemmin.

Tietoinen pysähtyminen tuo tilaa tarkastella sekä omaa että muiden toimintaa uudesta näkökulmasta. Kun näkökulma laajenee, ajattelu avartuu ja uusia ratkaisuja alkaa löytyä. Samalla irtaudumme kapeasta ajatuskehikosta ja pääsemme liikkeelle kohti rakentavampaa keskustelua.

Ryhmädynamiikka päätöksenteon tukena

Ryhmädynamiikka vaikuttaa merkittävästi päätöksentekoon. Kun ihminen kokee kuuluvansa ryhmään ja tulevansa kuulluksi, omien ajatusten jakaminen tuntuu luontevalta. Kun vuorovaikutus perustuu arvostukseen ja kunnioitukseen, keskusteluun syntyy tilaa erilaisille näkemyksille. Tällainen ilmapiiri tukee yhteistä ajattelua ja vahvistaa päätöksenteon laatua.

Uteliaisuus rikastaa keskustelua

Utelias suhtautuminen toisten ajatuksiin rikastaa keskustelua. Kun pysähdymme kuuntelemaan ja kysymään tarkentavia kysymyksiä, ymmärrys syvenee ja uusia näkökulmia nousee esiin. Keskustelu rakentuu tällöin monipuolisemmaksi ja päätösten taustalle muodostuu vahvempi yhteinen näkemys.

Avoimuus ja luottamus rakentuvat arjessa

Avoin ja keskusteleva ilmapiiri rakentuu vuorovaikutuksessa. Se vahvistuu, kun annamme tilaa, kuuntelemme aidosti ja kohtaamme toisemme rehellisesti. Luottamus kasvaa näissä hetkissä ja kantaa myös vaativampien keskustelujen yli. Luottamus ja avoimuus vahvistuvat jatkuvasti sanojen ja tekojen kautta, ja niiden ylläpito on osa jokapäiväistä yhteistyötä.

Tietoinen pysähdys ennen päätöstä

Ennen seuraavaa päätöksentekotilannetta voi ottaa hetken itselleen ja pysähtyä tarkastelemaan omaa tilannettaan. Huomion voi suunnata siihen, miltä juuri nyt tuntuu ja mikä tunne ohjaa omaa reagointia. Samalla voi arvioida, millä tavoin antaa tilaa muille ja miten osoittaa arvostusta keskustelussa. Tällainen tietoinen pysähdys voi ohjata keskustelua rakentavaan suuntaan ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä.

Kirjoittaja Katja Itämäki, Nainen maatilan päätöksentekijänä projektipäällikkö ja hankeasiantuntija

Koulutushanke on EU:n osarahoittama ja toteuttajana Suomen Yrittäjäopisto.

Ajanhallinta ja itseohjautuvuus: pieniä oivalluksia, suuria vaikutuksia

Milloin viimeksi pysähdyit miettimään, mihin aikasi arjessa kuluu? Kun maatilan arjen äärelle pysähtyy hetkeksi, huomaa nopeasti, että arki rakentuu kokonaisuudeksi, jossa pienet ja suuret valinnat tukevat sekä työtä että hyvinvointia. Kolmannessa Nainen maatilan päätöksentekijänä ‑koulutuksen verkostoitumistapaamisessa keskityimme ajanhallintaan ja itseohjautuvuuteen ja löysimme tapoja vahvistaa arjen sujuvuutta ja omaa jaksamista.

Maatilan arjessa työ ja elämä kulkevat rinnakkain

Maatilan arki on ainutlaatuinen yhdistelmä työtä ja elämää. Harvoin on selkeää rajaa sille, milloin ollaan töissä ja milloin kotona. Päivittäiset rutiinit, välttämättömät tehtävät ja yllättävät tilanteet kulkevat käsi kädessä perheen, puolison ja eri sukupolvien kanssa.

Tapaamisessa pysähdyimme huomaamaan, että moni asia tehdään rutiinilla. Kun rutiinit muuttuvat tai keskeytyksiä tulee useita, kuormitus kasvaa. Tehtävien näkyväksi tekeminen antaa lisää selkeyttä ja vapauttaa aivot ajattelulle sekä uusille oivalluksille, luovuudelle ja suunnittelulle. Kun asiat kirjoittaa ylös, ei tarvitse kantaa kaikkea mielessä, ja mieli vapautuu ratkaisemaan, kehittämään ja ajattelemaan.

Jokainen päätös rakentuu kahden voiman varaan: edistävän ja vastustavan

Pohdimme yhdessä Haluan‑lauseita. Jokainen kirjoitti näkyviin yhden asian, jota toivoo omaan arkeensa juuri nyt. Kun lause oli valmis, tunnistimme tekijöitä, jotka tukevat tavoitetta, sekä tekijöitä, jotka estävät sen toteutumista.

Tämä yksinkertainen harjoitus osoitti, että pysähtyminen ja havainnointi ovat jo osa muutosta. Kun ihminen näkee selvästi, mikä auttaa ja mikä jarruttaa, on helpompi tehdä arkea tukevia valintoja.

Arkea voi selkeyttää menetelmäkokeiluilla

Tapaamisessa tutustuimme kahteentoista ajanhallinnan menetelmään, ja jokainen löysi niistä itselleen sopivia tapoja rytmittää työtä.

Osallistujat kokivat menetelmät inspiroiviksi. Yksi innostui visuaalisesta viikkoaikataulusta, toinen selkeästä tehtävien pilkkomisesta ja palautumisen näkyväksi tekemisestä. Jokainen menetelmä tarjosi mahdollisuuden rakentaa arkea kohti toivottua suuntaa.

Ehkä sinun arkeesi sopii kanban‑menetelmä. Kanban on menetelmä, jonka avulla määrität tehtävät ja niiden tärkeysjärjestyksen. Taulu muodostuu tehtävistä, työn alla olevista vaiheista ja valmiiksi tehdyistä. Esimerkiksi: Tehtävät – Työn alla – Valmis.

Eri tehtävät kirjoitetaan tarralapuille ja kiinnitetään Tehtävät‑sarakkeen alle. Kun tehtävä otetaan työn alle, lappu siirretään seuraavaan sarakkeeseen, ja kun työ on valmis, se siirretään viimeiseen sarakkeeseen. Taulu visualisoi tehtävät ja antaa kokonaisuudesta selkeän kuvan. Toistuvat tehtävät siirretään päivän päätteeksi takaisin Tehtävät‑sarakkeeseen, ja päivän aikana tehtäviä voi lisätä sitä mukaa, kun niitä tulee esiin.

Taulua voi muokata kokemuksen kautta itselle sopivaksi esimerkiksi sarakkeita muuttamalla tai pohtimalla, miten määrittelee itselleen sopivan määrän tehtäviä.

Pieni itselle otettu aika on vaikuttava

Lopuksi kokosimme viikkosuunnitelman. Kokonaisuus arjen tehtävistä muuttuu hallittavammaksi, kun tehtäviä kirjoittaa näkyviin. Havaittiin, miten pieneltä tuntuu kolmenkymmenen minuutin oma hetki ja samalla, miten suuresti se vaikuttaa arjen jaksamiseen.

Pieni hengähdyshetki on useammin voimavara kuin ylellisyys. Se tuo palautumista ja jaksamista, ja joskus se avaa aivan uuden näkökulman.

Muutos ei aina vaadi suuria tekoja. Se voi alkaa yhdestä selkeästä havainnosta tai pienestä omasta hetkestä arjen keskellä.

Jos sinä pysähtyisit tänään, mitä huomaisit?
Ja miten yhden pienen hetken ottaminen voisi vaikuttaa sinun omaan jaksamiseen?

Kirjoittaja Katja Itämäki, Nainen maatilan päätöksentekijänä projektipäällikkö ja hankeasiantuntija

Koulutushanke on EU:n osarahoittama ja toteuttajana Suomen Yrittäjäopisto.

Vahvuudet tukevat arjen työtä ja vuorovaikutustilanteita

Nainen maatilan päätöksentekijänä- koulutuksen toisessa verkostoitumistapaamisessa pysähdyimme vahvuuksien äärelle. Käytimme vahvuuksien sanoittamisen ja tunnistamisen apuna VIA-vahvuuskortteja, eli 12 erilaista vahvuutta kuvaavaa sanaa ja lyhyttä määritelmää. VIA-vahvuudet ovat vahvuuksia, jotka jollain tavalla ovat meissä jokaisessa olemassa. Vahvuudet vahvistuvat tai heikkenevät ympäristön ja ihmissuhteiden vaikutuksesta.

Miksi vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää?

Vahvuudet voivat tuoda arkeen mahdollisuuksia ja ymmärrystä omasta toiminnasta. Toisaalta vahvuus voi näyttäytyä arkea kuormittavana tekijänä, jos oman vahvuuden kääntöpuolta ei tunnista ja näe vahvuuden vaikutusta omaan toimintaan.

Kun vahvuus muuttuu kuormitustekijäksi

Pysähtyminen vahvuuksien äärelle toi mukanaan monenlaisia tunteita ja nosti muistoihin erilaisia elämän kokemuksia ja tapahtumia. Vahvuuksien positiivinen vaikutus oli helppo löytää, mutta liian vahvan vahvuuden negatiivisia vaikutuksia oli osittain vaikeaa tunnistaa ja sanoittaa.

Vahvuuden vaikutus negatiivisesti tulee mieleen usein vasta arjessa, kun omaa toimintaa alkaa tarkkailla. Toisinaan voi olla tärkeää kuulla ajatuksia omista vahvuuksista hyvältä ystävältä tai puolisolta.

Uteliaisuus vahvuutena

Vahvuuksia on hyvin monenlaisia. Jos lähdetään miettimään uteliaisuutta vahvuutena, johdattaa sopivasti käytettynä näkemään asioita uudesta näkökulmasta. Utelias ihminen haluaa oppia ja kehittyä. Sopiva uteliaisuus vie luovuuden äärelle hakiessaan uusia ratkaisuja ongelmiin ja asenteena näkyy avoimuutena ja ennakkoluulottomuutena.

Uteliaisuus taas liikaa käytettynä voi johtaa liian monen asian samanaikaiseen tekemiseen ja mikään ei valmistu. Tai päätöksenteossa ei päästä eteenpäin, kun haluaa lisää tietoa asioista. Toisaalta uteliaisuus voi heikentää rajoja, jolloin alkaa puuttumaan muiden asioihin tai jatkuva henkilökohtaisten asioiden kysely tuntuu toisesta tungettelevalta, joka voi vaikuttaa luottamukseen.

Jokaisella vahvuudella on positiivinen vaikutus sopivasti hyödynnettynä ja liian voimakkaasti käytetty vahvuus johtaa negatiivisiin vaikutuksiin. Miten sinä tunnistat ja hyödynnät omat vahvuudet?

Elämänjana äärelle pysähtyminen

Lopuksi piirsimme elämän aikajanan ja pohdimme, mitä vahvuuksia ja arvoja eri elämän tilanteet ovat vahvistaneet. Tehtävä oman elämän aikajanan äärellä nostatti tunteita pintaan ja keskustelussa käsiteltiin monenlaisia asioita ja tilanteita, jotka olivat vaikuttaneet negatiivisesti tai positiivisesti omaan elämään. Vertaistuki oli voimissaan, kun jokainen jakoi omia kokemuksiaan ja pohti, miten erilaiset elämän vaiheet ovat omiin vahvuuksiin ja arvoihin vaikuttaneet.

Elämänjanassa piirretään jana, jonka päälle piirretään toinen viiva. Hyvät ja positiiviset elämän tapahtumat piirretään janan yläpuolelle ja negatiiviset janan alapuolelle.

Vahvuudet ovat syntyessä jokaisella ja ympäristön vaikutus niiden vahvistumiseen on merkittävä.

Kirjoittaja Katja Itämäki, Nainen maatilan päätöksentekijänä projektipäällikkö ja hankeasiantuntija

Koulutushanke on EU:n osarahoittama ja toteuttajana Suomen Yrittäjäopisto.

Arvot arjen ja päätöksenteon tukena

Itsetuntemus on oman jaksamisen ydin. Kun tunnistaa omaan elämään ja päätöksiin vaikuttavat arvot, pystyy hyödyntämään niitä omassa arjessa ja päätöksenteossa. Tämän ajatuksen voimalla laitettiin käyntiin ensimmäinen verkostoitumistapaaminen Nainen maatilan päätöksentekijänä -koulutuksessa.

Ihmisten arvot vaikuttavat yrityksen tämänhetkiseen toimintaan ja tulevaisuuteen. Maataloudessa näkyvät vahvasti myös yhteiskunnalliset arvot, jotka tulevat kaukaa sukupolvien takaa ja osittain yhteiskunnan määrittelyjen kautta, kuten lainsäädännöstä tai ihmisten toiminnasta. Oletko itse pysähtynyt omien arvojesi äärelle ja miettinyt, miten ne ovat sopusoinnussa ympäristön kanssa, jossa toimit?

Ensimmäisessä verkostoitumistapaamisessa pysähdyimme arvojen äärelle yksilöinä ja maatalousyrittäjinä. Tekemisen keskellä emme unohtaneet yhteiskunnan arvoja, joita maatalous ylläpitää ja vahvistaa omalla tekemisellään, kuten eläinten hyvinvointi ja luonnon kunnioittaminen.

Arvojen nimeäminen vaatii pysähtymistä

Jos tästä heitän ilmoille pyynnön listata oman elämän kymmenen tärkeintä arvoa, voi arvojen nimeäminen tuntua kovin vaikealta. Verkostoitumistapaamisissa hyödynsimme arvokortteja. Sijoitimme arvokortit luokkiin, jotka kuvasivat arvojen vaikutusta arkeen. Maatilan arjessa vahvasti päätöksentekoon vaikuttavia arvoja oli useita, kuten luonto, velvollisuus, rehellisyys, avoimuus, eläinten hyvinvointi, uteliaisuus ja rohkeus. Arvoja oli lisäksi monia muita, joilla oli vahva yhteys yrittäjyyteen ja omaan tekemiseen.

Yksilön omien arvojen huomattiin olevan yksilön kokemukseen kytkeytyviä. Toiselle arvo merkitsi jotain aivan muuta kuin itse oli ajatellut. Arvot ovat sanoja, joiden taustalla olevat ajatukset, kokemukset ja toiminta on tärkeää huomioida ja sanoittaa. Yksi sana ei yksin riitä kuvaamaan sitä, miten ihminen todellisuudessa asiaa arvostaa ja mitä sana merkitsee. Mitä esimerkiksi luonto, perhe tai ystävyys sinulle merkitsevät?

Lisäksi pysähdyimme pohtimaan yksin ja yhdessä, mikä estää arvon toteutumisen arjessa ja miksi arvo on omassa elämässä tärkeä. Arvotyöskentely on prosessi, joka jatkuu vielä tapaamisen jälkeen. Ajatukset jäävät mieleen muhimaan, ja erilaisissa tilanteissa syntyy uusia oivalluksia.

Arvot muodostuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Arvot muodostuvat ja muokkaantuvat lapsuuden ympäristössä ja muuttuvat tai vahvistuvat kokemuksen, koulutuksen ja oman työn kautta. Erityisesti ympärillä olevat ihmiset vaikuttavat arvoihin ja elämän tapahtumat niiden merkitykseen. Miten sinä vahvistat ympärilläsi olevien ihmisten luontaisia arvoja?

Tule mukaan Nainen maatilan päätöksentekijänä -koulutukseen ja saat tapaamisia, joissa pääset keskustelemaan samanhenkisten ihmisten kanssa omasta arvomaailmasta ja tekemisestä.

Kiinnostuitko hankkeesta? Tutustu tarkemmin!

Kirjoittaja Katja Itämäki, Nainen maatilan päätöksentekijänä projektipäällikkö ja hankeasiantuntija

Koulutushanke on EU:n osarahoittama ja toteuttajana Suomen Yrittäjäopisto.

Oma jaksaminen –webinaari käynnisti Nainen maatilan päätöksentekijänä koulutuksen 

Aamupäivä käytiin läpi, mitkä asiat vaikuttavat omaan jaksamiseen ja miten voidaan vaikuttaa eri asioihin. Kuvassa näkyy sanoja, joilla osallistujat kuvasivat yhdellä sanalla arvokasta asiaa maatalousyrittäjänä. Kiitos osallistujille aktiivisesta keskustelusta ja osallistumisesta! Paikalla oli mukavasti porukkaa ympäri Etelä-Pohjanmaata ja pari myös maakunnan ulkopuolelta. 

Aamupäivän aikana tunnistimme unen, ravitsemuksen ja liikunnan tärkeyden yleisen hyvinvoinnin ja jaksamisen ylläpitoon. Näiden kolmen kokonaisuuden vaikutus on suuri tunteiden hallintaan ja omaan jaksamiseen. Osallistujat pohtivat, että unen merkitys näkyy mielialassa ja väsyneenä ajatukset muuttuvat helposti negatiivisiksi. Vinkkinä saatiin, että yöllä herätessä ajatusten kirjoittaminen ylös voi auttaa nukahtamaan uudelleen, kun ei tarvitse pelätä hyvän ajatuksen unohtamista.  

Ravitsemuksen merkitystä omaan jaksamiseen myös pohdittiin ja keskusteltiin päivärytmistä sekä maatilan arjen töiden priorisoinnin merkityksestä. Toiset haluavat tehdä työt ensin ja sen päälle syödä, jolloin kiireessä ruokailua helposti siirtää. Ehkä jotkut osallistujista innostuvat kokeilemaan päivällisen siirtämistä iltaan. Nimittäin osallistujien joukosta löytyi henkilö, joka oli iltaruokailulla mennyt useamman vuoden ja kokenut järjestelyn hyväksi. Ollaanko me suomalaiset liian tunnollisia menneille perinteille ja tavoille vai uskalletaanko jokainen lähteä kokeilemaan sitä tapaa toimia, mikä omaan arkeen ja tekemiseen sopii? 

Maatilan arjessa tulee paljon liikettä päivän aikana arkitöitä tehdessä. Silti osallistujat kokivat, että oman jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta työn ulkopuolinen liikunta on tärkeää.  Rankan päivän tai huonosti nukutun yön jälkeen liikkeelle lähtemiseen itsensä motivoiminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Mistä voi löytää motivaation, jolla itsensä saa ulkoilemaan tai kuntosalille? Onko vastauksena treffit ystävän kanssa vai liikunnan jälkeisen hyvänolon tavoittelu? 

Kävimme aamupäivän aikana läpi ihmiselle lajityypillisiä käyttäytymistarpeita. Näiden osalta keskustelu jäi vähäiseksi, kun pääpainona oli edellä mainitut. Ehkäpä palaamme näihin lajityypillisiin tarpeisiin lähipäivien aikana.  

Arvoista, ajanhallinnasta ja itseohjautuvuudesta käytiin nopeasti läpi perusasioita ja lähipäivinä sukellamme tarkemmin aiheisiin. 

Kiinnostuitko? Ilmoittaudu mukaan koulutukseen koulutushankkeen verkkosivuilta. Koulutus koostuu webinaareista ja lähitapaamisista. Ilmoittautuneet saavat sisältöjä käyttöön ThingLink-alustan kautta, joten aina pysyy mukana tapahtumista ja sisällöstä! 

 https://www.syo.fi/agri/nainen-maatilan-paatoksentekijana/

Kirjoittaja Katja Itämäki, Nainen maatilan päätöksentekijänä projektipäällikkö ja hankeasiantuntija

Koulutushanke on EU:n osarahoittama ja toteuttajana Suomen Yrittäjäopisto.

Kohtaamisen voima – askel kohti hyvinvoivaa maatalousyrittäjyyttä 

Katja Itämäki ja Katariina Kalliokoski 

 Kohtaaminen, pysähtyminen ja luottamuksellinen vuorovaikutus ovat hyvinvoivan maatalousyrittäjyyden ytimessä. Aiemmat koulutukset ovat osoittaneet, kuinka merkityksellistä on saada tilaisuuksia, joissa voi jakaa kokemuksia, vahvistaa omaa jaksamista ja tarkastella johtajuutta myös inhimillisestä näkökulmasta. Nyt käynnistyvä Nainen maatilan päätöksentekijänä -koulutushanke jatkaa tätä työtä syventäen itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja ja neuvotteluosaamista. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden kasvaa yhdessä, vahvistaa omaa roolia ja löytää uusia näkökulmia maatilan päätöksentekoon. 

Oppia, oivalluksia ja luottamuksellisia keskusteluja 

 Jo parin vuoden ajan olemme toteuttaneet eteläpohjalaisille maatalousyrittäjille Maatalousyrityksen ja johtajuuden kasvuohjelma -koulutusta, joka on tarjonnut mahdollisuuden kehittää samanaikaisesti sekä yritystoimintaa että omaa jaksamista ja johtajuutta. 

Koulutus on rakentunut asiantuntevista webinaareista, käytännönläheisistä teemoista ja yrittäjän hyvinvointia tukevista sisällöistä. Webinaareissa on syvennytty yrityksen kasvuun, strategisiin valintoihin ja pitkän aikavälin tavoitteisiin. Samalla on pysähdytty tarkastelemaan yrittäjän itsetuntemusta, hyvinvointia ja perhedynamiikkaa – tekijöitä, jotka ovat keskeisiä kestävän ja toimivan yritystoiminnan taustalla. 

Tätä kokonaisuutta ovat täydentäneet lähitapaamiset, joissa on vallinnut lämmin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Niissä on ollut tilaa jakaa kokemuksia, kuunnella toisia ja tulla kuulluksi. Osallistujien palautteissa on toistunut yksi teema ylitse muiden: pysähtymisen ja aidon kohtaamisen merkitys. Kiireetön keskustelu on avannut uusia näkökulmia arkeen, omaan johtajuuteen ja hyvinvointiin. Vertaistuki on ollut monelle korvaamaton ja vahvistanut tunnetta siitä, ettei kukaan ole yksin. 

Uusi koulutus vie kehityksen seuraavalle tasolle 

Tätä kehittämistyötä jatkaa ja syventää nyt käynnistyvä Nainen maatilan päätöksentekijänä -koulutushanke. Koulutus tarjoaa entistä monipuolisempia mahdollisuuksia kohdata, keskustella ja kasvaa yhdessä. Lähitapaamisia järjestetään eri puolilla Etelä-Pohjanmaata, ja vuorovaikutuksen teemoihin syvennytään tällä kertaa myös draaman ja improvisaation keinoin, tuoden mukaan uusia näkökulmia ja elämyksellisyyttä. 

Koulutuskokonaisuus koostuu webinaareista ja verkostoitumistapaamisista, joissa pysähdytään tutustumaan, keskustelemaan ja oivaltamaan yhdessä. Koulutus etenee vaiheittain, rakentaen ymmärrystä sekä omasta itsestä että ympäröivästä maailmasta. 

Katse itsestä kohti yhteiskuntaa 

Koulutushankkeessa katse suunnataan ensin itseen. Tarkastelun kohteena ovat oma jaksaminen, tunteiden tunnistaminen ja säätely sekä oma rooli erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Miten toimin, reagoin ja teen päätöksiä arjessa? Mitkä asiat tukevat jaksamistani ja mitkä vievät voimia? 

Itsestä siirrytään lähipiiriin. Pohditaan, miten luottamusta rakennetaan perheessä ja läheisten kanssa pienillä, arjen teoilla. Lisätään ymmärrystä sukupolvien välisistä toimintatavoista ja tunnekuormista sekä siitä, miten ne vaikuttavat tämän päivän ajatteluun ja toimintaan. Harjoitellaan tunnistamaan, miten omat, läheisten ja myös aiempien sukupolvien kokemukset heijastuvat nykyhetkeen. 

Koulutuksen viimeinen taso laajentaa näkökulmaa yhteiskuntaan. Lopuksi keskitytään neuvottelutaitoihin erilaisten sidosryhmien kanssa sekä vaikeista asioista puhumisen taitoihin. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien valmiuksia toimia vuorovaikutustilanteissa ja olla mukana rakentamassa positiivista kuvaa suomalaisesta naisesta maatalousyrittäjänä. Koulutushanke päättyy webinaariin, jossa annetaan ääni erilaisille maaseudulla toimiville yrittäjänaisille. 

Koulutus käynnistyy 4.3. webinaarilla 

Nainen maatilan päätöksentekijänä -koulutushanke alkaa 4.3. webinaarilla, jonka aiheena on oma jaksaminen. Ensimmäisessä webinaarissa työskennellään arvojen, tarpeiden ja tunteiden parissa. Teemoja syvennetään kevään ja kesän aikana verkostoitumistapaamisissa erilaisten teemojen ja tekemisen kautta. 

Koulutuksessa harjoitellaan erilaisia menetelmiä hyödyntäen omien arvojen, tarpeiden ja tunteiden tunnistamista. Vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja kehitetään myös improvisaation avulla, konkreettisiin kokemuksiin pohjautuen – niihin kohtaamisiin, jotka eivät ole menneet toivotulla tavalla ja joissa jatkossa haluaa toimia toisin. 

Tervetuloa mukaan pysähtymään, pohtimaan ja vahvistamaan omaa roolia maatilan päätöksenteossa.
Ilmoittaudu mukaan. https://www.syo.fi/agri/nainen-maatilan-paatoksentekijana/ 

https://www.syo.fi/blogi/kohtaamisen-voima-askel-kohti-hyvinvoivaa-maatalousyrittajyytta/

Koulutushanke on EU:n osarahoittama ja toteuttajana Suomen Yrittäjäopisto.

Miksi nimeksi Nainen maatilan päätöksentekijänä? 

Eräillä messuilla näin kuvan, jossa hevoset vetivät kärryä missä oli useampi nainen ja maitotonkkia. Minulle kerrottiin, että kuva on otettu tilanteesta, jossa viedään naisia lypsylle laitumelle.  Tarina vie meidät mustavalkoisiin kuviin ja aikaan, kun konetyöt olivat vieras käsite maataloudessa. Sukupolvi sitten lypsy ja monet muut maatilantyöt tehtiin hevosten ja ihmisten joukkovoimalla, yhdessä perheen, suvun, naisten ja miesten kesken. Tähän päivään verrattuna maatilan arki oli hyvin erilaista.  

Naisten rooli maataloudessa on ollut näkymätön, mutta merkittävä. Nykyään siitä on onneksi tullut näkyvämpi ja rooli on muuttunut. Naiset vaikuttavat vahvasti maatalouden toimintaan ja tulevaisuuteen, toisinaan taustalla tai vahvasti maatilaa johtaen. 

Tänään maatalousyrittäjien ympärille on muodostunut erilainen maailma. On erilaisia asiantuntijoita, säädöksiä, järjestelmiä ja teknologiaa. Kehittyvä teknologia muuttaa arkea ja työtä merkittävästi, myös mahdollistaen kehittymisen sekä kasvamisen. Ihmiset eivät ole niin vahvasti läsnä maatalousyrittäjän arjessa, mitä he olivat aikana, jolloin otettiin mustavalkoisia kuvia ja kamera löytyi harvan ihmisen kädestä. 

Nyt puhutaan sidosryhmistä ja heidän kanssaan keskustelut käydään neuvottelupöydissä, puhelimessa, etäpalavereissa tai viestein. Ja tapaamisissa tarvitaan itsevarmuutta ja taitoa tuoda esiin omaa ääntä. Tarvitaan kykyä sanoittaa oma osaaminen, oma näkemys ja oma tavoite, ilman vastakkainasettelua. 

Nainen maatilan päätöksentekijänä koulutus kokonaisuus nostaa esiin ihmisen tarpeen kohdata toisiaan ja puhua arvoista, tavoitteista ja suunnasta. Se muistuttaa, että menestyvän maatalousyrityksen taustalla on tuotannon lisäksi vuorovaikutus. Vuorovaikutus perheen sisällä ja eri sidosryhmien kanssa. 

Koska nainen on aina ollut osa maatalousyrityksen päätöksentekoa. Mutta liian usein naisen rooli on ollut näkymätön. Koulutuksen nimi nostaa esiin naisten asemaa kaikissa niissä erilaisissa rooleissa, joita naiset kantavat maatilan arjessa. Koulutus haluaa nostaa esiin naisen roolia päätöksenteossa. Naisen roolia itse maatalousyrittäjänä, puolisona, kodin ja arjen ylläpitäjänä tai maatalouden mahdollistajana ja keskustelun avaajana sekä rakentajana.  

Koulutus käsittelee asioita, jotka luovat yhteisöllisyyttä ympärille. Antaa tilaa ajatuksille ja tunteille, niille ihmisen kokoisille. Mitä tapahtuu, jos näitä päätöksiä voi jakaa jonkun toisen kanssa saaden näkökulmia ja ajatuksia päätöksen teon tueksi? 

Jokaisella on paikkansa päätöksenteossa. Tällä kertaa keskitymme vahvistamaan naisen ääntä.  

 Kiinnostuitko koulutuksesta? Ilmoittaudu mukaan https://www.syo.fi/agri/nainen-maatilan-paatoksentekijana/

Kirjoittaja Katja Itämäki, Nainen maatilan päätöksentekijänä projektipäällikkö ja hankeasiantuntija

Koulutushanke on EU:n osarahoittama ja toteuttajana Suomen Yrittäjäopisto.