Hanke
Kehittämishanke - 355681

Nainen maatilan päätöksentekijänä

Suomen Yrittäjäopisto Oy

29.09.2025 - 31.12.2027

Käynnissä

Julkinen hankekuvaus

Lisätiedot

Ohjelma/Rahasto

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Hankenumero

355681

Aloituspäivämäärä

29.09.2025

Loppumispäivämäärä

31.12.2027

Onko kyseessä Leader-hanke?

ei

Toimenpide

Kehittämishanke

Alatoimenpide

Koulutushanke

Toimenpiteen tyyppi

Koulutushankkeet

Toimenpiteen tarkenne

Koulutus maatalouden alkutuotannon, maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimiville pk-yrityksille

Hankeluonne

Paikallinen/Alueellinen

Kohdealue/Erityistavoite

SO0

Ajankohtaista hankkeesta

Pysähtyminen avaa ymmärrystä

Katja Itämäki

Nainen maatilan päätöksentekijänä -koulutuksen toisessa webinaarissa pysähdyimme tunteiden äärelle. Tarkastelimme niitä mekanismeja, jotka ohjaavat toimintaamme erityisesti ryhmätilanteissa ja päätöksenteossa.

Arjessa toimimme usein automaation varassa. Reagoimme tilanteisiin oman temperamenttimme pohjalta ja etenemme eteenpäin ilman, että pysähdymme tarkastelemaan tunteiden vaikutusta toimintaamme. Kun huomio suuntautuu omiin tunteisiin ja reagointitapoihin, avautuu mahdollisuus ymmärtää omaa toimintaa syvemmin.

Tietoinen pysähtyminen tuo tilaa tarkastella sekä omaa että muiden toimintaa uudesta näkökulmasta. Kun näkökulma laajenee, ajattelu avartuu ja uusia ratkaisuja alkaa löytyä. Samalla irtaudumme kapeasta ajatuskehikosta ja pääsemme liikkeelle kohti rakentavampaa keskustelua.

Ryhmädynamiikka päätöksenteon tukena

Ryhmädynamiikka vaikuttaa merkittävästi päätöksentekoon. Kun ihminen kokee kuuluvansa ryhmään ja tulevansa kuulluksi, omien ajatusten jakaminen tuntuu luontevalta. Kun vuorovaikutus perustuu arvostukseen ja kunnioitukseen, keskusteluun syntyy tilaa erilaisille näkemyksille. Tällainen ilmapiiri tukee yhteistä ajattelua ja vahvistaa päätöksenteon laatua.

Uteliaisuus rikastaa keskustelua

Utelias suhtautuminen toisten ajatuksiin rikastaa keskustelua. Kun pysähdymme kuuntelemaan ja kysymään tarkentavia kysymyksiä, ymmärrys syvenee ja uusia näkökulmia nousee esiin. Keskustelu rakentuu tällöin monipuolisemmaksi ja päätösten taustalle muodostuu vahvempi yhteinen näkemys.

Avoimuus ja luottamus rakentuvat arjessa

Avoin ja keskusteleva ilmapiiri rakentuu vuorovaikutuksessa. Se vahvistuu, kun annamme tilaa, kuuntelemme aidosti ja kohtaamme toisemme rehellisesti. Luottamus kasvaa näissä hetkissä ja kantaa myös vaativampien keskustelujen yli. Luottamus ja avoimuus vahvistuvat jatkuvasti sanojen ja tekojen kautta, ja niiden ylläpito on osa jokapäiväistä yhteistyötä.

Tietoinen pysähdys ennen päätöstä

Ennen seuraavaa päätöksentekotilannetta voi ottaa hetken itselleen ja pysähtyä tarkastelemaan omaa tilannettaan. Huomion voi suunnata siihen, miltä juuri nyt tuntuu ja mikä tunne ohjaa omaa reagointia. Samalla voi arvioida, millä tavoin antaa tilaa muille ja miten osoittaa arvostusta keskustelussa. Tällainen tietoinen pysähdys voi ohjata keskustelua rakentavaan suuntaan ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä.

 

Ajanhallinta ja itseohjautuvuus: pieniä oivalluksia, suuria vaikutuksia

Katja Itämäki

Milloin viimeksi pysähdyit miettimään, mihin aikasi arjessa kuluu? Kun maatilan arjen äärelle pysähtyy hetkeksi, huomaa nopeasti, että arki rakentuu kokonaisuudeksi, jossa pienet ja suuret valinnat tukevat sekä työtä että hyvinvointia. Kolmannessa Nainen maatilan päätöksentekijänä ‑koulutuksen verkostoitumistapaamisessa keskityimme ajanhallintaan ja itseohjautuvuuteen ja löysimme tapoja vahvistaa arjen sujuvuutta ja omaa jaksamista.

Maatilan arjessa työ ja elämä kulkevat rinnakkain

Maatilan arki on ainutlaatuinen yhdistelmä työtä ja elämää. Harvoin on selkeää rajaa sille, milloin ollaan töissä ja milloin kotona. Päivittäiset rutiinit, välttämättömät tehtävät ja yllättävät tilanteet kulkevat käsi kädessä perheen, puolison ja eri sukupolvien kanssa.

Tapaamisessa pysähdyimme huomaamaan, että moni asia tehdään rutiinilla. Kun rutiinit muuttuvat tai keskeytyksiä tulee useita, kuormitus kasvaa. Tehtävien näkyväksi tekeminen antaa lisää selkeyttä ja vapauttaa aivot ajattelulle sekä uusille oivalluksille, luovuudelle ja suunnittelulle. Kun asiat kirjoittaa ylös, ei tarvitse kantaa kaikkea mielessä, ja mieli vapautuu ratkaisemaan, kehittämään ja ajattelemaan.

Jokainen päätös rakentuu kahden voiman varaan: edistävän ja vastustavan

Pohdimme yhdessä Haluan‑lauseita. Jokainen kirjoitti näkyviin yhden asian, jota toivoo omaan arkeensa juuri nyt. Kun lause oli valmis, tunnistimme tekijöitä, jotka tukevat tavoitetta, sekä tekijöitä, jotka estävät sen toteutumista.

Tämä yksinkertainen harjoitus osoitti, että pysähtyminen ja havainnointi ovat jo osa muutosta. Kun ihminen näkee selvästi, mikä auttaa ja mikä jarruttaa, on helpompi tehdä arkea tukevia valintoja.

Arkea voi selkeyttää menetelmäkokeiluilla

Tapaamisessa tutustuimme kahteentoista ajanhallinnan menetelmään, ja jokainen löysi niistä itselleen sopivia tapoja rytmittää työtä.

Osallistujat kokivat menetelmät inspiroiviksi. Yksi innostui visuaalisesta viikkoaikataulusta, toinen selkeästä tehtävien pilkkomisesta ja palautumisen näkyväksi tekemisestä. Jokainen menetelmä tarjosi mahdollisuuden rakentaa arkea kohti toivottua suuntaa.

Ehkä sinun arkeesi sopii kanban‑menetelmä. Kanban on menetelmä, jonka avulla määrität tehtävät ja niiden tärkeysjärjestyksen. Taulu muodostuu tehtävistä, työn alla olevista vaiheista ja valmiiksi tehdyistä. Esimerkiksi: Tehtävät – Työn alla – Valmis.

Eri tehtävät kirjoitetaan tarralapuille ja kiinnitetään Tehtävät‑sarakkeen alle. Kun tehtävä otetaan työn alle, lappu siirretään seuraavaan sarakkeeseen, ja kun työ on valmis, se siirretään viimeiseen sarakkeeseen. Taulu visualisoi tehtävät ja antaa kokonaisuudesta selkeän kuvan. Toistuvat tehtävät siirretään päivän päätteeksi takaisin Tehtävät‑sarakkeeseen, ja päivän aikana tehtäviä voi lisätä sitä mukaa, kun niitä tulee esiin.

Taulua voi muokata kokemuksen kautta itselle sopivaksi esimerkiksi sarakkeita muuttamalla tai pohtimalla, miten määrittelee itselleen sopivan määrän tehtäviä.

Pieni itselle otettu aika on vaikuttava

Lopuksi kokosimme viikkosuunnitelman. Kokonaisuus arjen tehtävistä muuttuu hallittavammaksi, kun tehtäviä kirjoittaa näkyviin. Havaittiin, miten pieneltä tuntuu kolmenkymmenen minuutin oma hetki ja samalla, miten suuresti se vaikuttaa arjen jaksamiseen.

Pieni hengähdyshetki on useammin voimavara kuin ylellisyys. Se tuo palautumista ja jaksamista, ja joskus se avaa aivan uuden näkökulman.

Muutos ei aina vaadi suuria tekoja. Se voi alkaa yhdestä selkeästä havainnosta tai pienestä omasta hetkestä arjen keskellä.

Jos sinä pysähtyisit tänään, mitä huomaisit?
Ja miten yhden pienen hetken ottaminen voisi vaikuttaa sinun omaan jaksamiseen?

 

Vahvuudet tukevat arjen työtä ja vuorovaikutustilanteita

Katja Itämäki

Nainen maatilan päätöksentekijänä- koulutuksen toisessa verkostoitumistapaamisessa pysähdyimme vahvuuksien äärelle. Käytimme vahvuuksien sanoittamisen ja tunnistamisen apuna VIA-vahvuuskortteja, eli 12 erilaista vahvuutta kuvaavaa sanaa ja lyhyttä määritelmää. VIA-vahvuudet ovat vahvuuksia, jotka jollain tavalla ovat meissä jokaisessa olemassa. Vahvuudet vahvistuvat tai heikkenevät ympäristön ja ihmissuhteiden vaikutuksesta.

Miksi vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää?

Vahvuudet voivat tuoda arkeen mahdollisuuksia ja ymmärrystä omasta toiminnasta. Toisaalta vahvuus voi näyttäytyä arkea kuormittavana tekijänä, jos oman vahvuuden kääntöpuolta ei tunnista ja näe vahvuuden vaikutusta omaan toimintaan.

Kun vahvuus muuttuu kuormitustekijäksi

Pysähtyminen vahvuuksien äärelle toi mukanaan monenlaisia tunteita ja nosti muistoihin erilaisia elämän kokemuksia ja tapahtumia. Vahvuuksien positiivinen vaikutus oli helppo löytää, mutta liian vahvan vahvuuden negatiivisia vaikutuksia oli osittain vaikeaa tunnistaa ja sanoittaa.

Vahvuuden vaikutus negatiivisesti tulee mieleen usein vasta arjessa, kun omaa toimintaa alkaa tarkkailla. Toisinaan voi olla tärkeää kuulla ajatuksia omista vahvuuksista hyvältä ystävältä tai puolisolta.

Uteliaisuus vahvuutena

Vahvuuksia on hyvin monenlaisia. Jos lähdetään miettimään uteliaisuutta vahvuutena, johdattaa sopivasti käytettynä näkemään asioita uudesta näkökulmasta. Utelias ihminen haluaa oppia ja kehittyä. Sopiva uteliaisuus vie luovuuden äärelle hakiessaan uusia ratkaisuja ongelmiin ja asenteena näkyy avoimuutena ja ennakkoluulottomuutena.

Uteliaisuus taas liikaa käytettynä voi johtaa liian monen asian samanaikaiseen tekemiseen ja mikään ei valmistu. Tai päätöksenteossa ei päästä eteenpäin, kun haluaa lisää tietoa asioista. Toisaalta uteliaisuus voi heikentää rajoja, jolloin alkaa puuttumaan muiden asioihin tai jatkuva henkilökohtaisten asioiden kysely tuntuu toisesta tungettelevalta, joka voi vaikuttaa luottamukseen.

Jokaisella vahvuudella on positiivinen vaikutus sopivasti hyödynnettynä ja liian voimakkaasti käytetty vahvuus johtaa negatiivisiin vaikutuksiin. Miten sinä tunnistat ja hyödynnät omat vahvuudet?

Elämänjana äärelle pysähtyminen

Lopuksi piirsimme elämän aikajanan ja pohdimme, mitä vahvuuksia ja arvoja eri elämän tilanteet ovat vahvistaneet. Tehtävä oman elämän aikajanan äärellä nostatti tunteita pintaan ja keskustelussa käsiteltiin monenlaisia asioita ja tilanteita, jotka olivat vaikuttaneet negatiivisesti tai positiivisesti omaan elämään. Vertaistuki oli voimissaan, kun jokainen jakoi omia kokemuksiaan ja pohti, miten erilaiset elämän vaiheet ovat omiin vahvuuksiin ja arvoihin vaikuttaneet.

Elämänjanassa piirretään jana, jonka päälle piirretään toinen viiva. Hyvät ja positiiviset elämän tapahtumat piirretään janan yläpuolelle ja negatiiviset janan alapuolelle.

Vahvuudet ovat syntyessä jokaisella ja ympäristön vaikutus niiden vahvistumiseen on merkittävä.

Tapahtumat

Hankkeen yhteyshenkilöt

3 jäsentä