Näköalattomuudesta tulevaisuusvaltaan

Hankkeen yhteenveto

Näköalattomuudesta tulevaisuusvaltaan -hanke toteutettiin Saarijärvellä ja Karstulassa vahvistamalla ihmisten mahdollisuuksia osallistua oman alueensa kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoitti tulevaisuustyöpajoja, koulutuksia ja keskustelutilaisuuksia, joihin osallistui laajasti eri kohderyhmiä nuorista ikäihmisiin ja kuntien toimijoihin. Työpajoissa tuotettu aineisto koottiin, analysoitiin ja vietiin eteenpäin osaksi kuntien strategiatyötä, hyvinvoinnin edistämistä ja arjen kehittämistä. Samalla koulutettiin paikallisia tulevaisuusohjaajia ja tuotettiin konkreettisia työkaluja, joiden avulla työ jatkuu hankkeen jälkeen.

Hanke muutti ajattelutapaa siitä, miten tulevaisuutta tarkastellaan. Keskustelu siirtyi ongelmista mahdollisuuksiin ja lyhyestä aikajänteestä pidempään näkymään. Luonto, yhteisöllisyys ja osallisuus nousivat keskeisiksi kehittämisen suunniksi, jotka ohjaavat myös tulevia valintoja. Käynnistetyt aloitteet vaikuttavat suoraan alueen elinvoimaan, hyvinvointiin ja vetovoimaan. Työ jatkuu kuntien toiminnassa, oppilaitosyhteistyössä, nuorten omassa tekemisessä sekä konkreettisina kehittämistoimina, joissa ideat viedään käytäntöön.

Toteutus

Näköalattomuudesta tulevaisuusvaltaan -hanke toteutettiin Saarijärven ja Karstulan kunnissa tilanteessa, jossa maaseutualueiden kehittämistä koskeva keskustelu on pitkään keskittynyt väestön vähenemiseen, palveluiden keskittämiseen ja taloudellisiin paineisiin. Tällainen keskusteluilmapiiri voi helposti vahvistaa kokemusta siitä, että paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuudet omaan tulevaisuuteensa ovat rajalliset.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa paikallista tulevaisuusvaltaa – eli lisätä ihmisten mahdollisuuksia osallistua keskusteluun oman elinympäristönsä tulevaisuudesta sekä tuoda esiin paikallista tietoa, kokemuksia ja kehittämisideoita. Samalla tavoitteena oli lisätä tulevaisuususkoa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä alueella.

Hanke toteutettiin osallistavien työpajojen, koulutusten ja keskustelutilaisuuksien kautta. Toimintaan osallistui laaja joukko paikallisia järjestöaktiiveja, nuoria, iäkkäitä, lapsiperheitä, koululaisia, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita, kuntien viranhaltijoita sekä luottamushenkilöitä. Tavoitteena oli tuoda samaan keskusteluun ihmisiä, jotka eivät aina kohtaa toisiaan arjen kehittämistyössä, mutta joiden näkemykset ovat alueen tulevaisuuden kannalta tärkeitä.
Yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista oli paikallisen osaamisen vahvistaminen.

Hankkeessa koulutettiin 41 paikallista tulevaisuusohjaajaa, jotka oppivat vetämään tulevaisuustyöpajoja ja fasilitoimaan keskusteluja omissa yhteisöissään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tulevaisuustyö ei jäänyt hankkeen varaan. Menetelmät ja osaaminen ovat jääneet alueelle, ja osa koulutetuista ohjaajista on jo hankkeen aikana järjestänyt omia työpajojaan.

Hankkeen aikana järjestetyissä tulevaisuustyöpajoissa tarkasteltiin muun muassa alueen vahvuuksia, mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoisia kehityssuuntia. Työpajakeskusteluissa nousivat vahvasti esiin paikallisen yhteisön merkitys, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen sekä lähiluonnon rooli hyvinvoinnin ja virkistyksen lähteenä. Samalla keskusteluissa tunnistettiin myös luonnon tarjoamat mahdollisuudet kestävälle matkailulle ja uusille elinkeinomahdollisuuksille.

Luontoon liittyvä kehittämiskeskustelu laajeni hankkeen aikana myös kuntien väliseksi yhteistyöksi. Esimerkiksi vesistöreitteihin liittyvät ideat nousivat esiin mahdollisena tapana lisätä alueen tunnettuutta ja kehittää kuntien välistä matkailuyhteistyötä. Tällaiset keskustelut osoittavat, että paikallisista työpajoista syntyvät ideat voivat parhaimmillaan toimia myös laajemman alueellisen kehittämisen lähtökohtana.

Hankkeen aikana järjestettiin myös KASVU-strategiatyöpajat Saarijärvellä ja Karstulassa. Työpajoihin kutsuttiin kuntien luottamushenkilöt, kuntien johtoryhmät sekä kuntien valitsemat viranhaltijat ja asiantuntijat. Työpajojen tavoitteena oli tarkastella kuntien vetovoimatekijöitä ja sanoittaa kuntien kehittämisen suuntaa. Keskusteluissa pohdittiin muun muassa kysymyksiä siitä, mistä kunnat tunnetaan tällä hetkellä ja mistä niiden toivotaan tulevaisuudessa tunnetun.

Hankkeessa järjestettiin yksi KASVU-strategiapaja kummassakin kunnassa. Työpajat suunnattiin suoraan päätöksenteon ytimeen ja mukaan kutsuttiin valtuutetut, kuntien johtoryhmät sekä keskeiset toimihenkilöt. Työpajojen tavoitteena ei ollut tuottaa valmista strategiaa, vaan jäsentää yhteistä ymmärrystä siitä, mihin suuntaan kuntaa halutaan viedä ja millä perustalla. Työskentely keskittyi avainkysymyksiin kuten mistä kunta tunnetaan, mistä haluttaisiin, että se tunnetaan tulevaisuudessa.

Hankkeen aikana käydyistä keskusteluista koottiin laajasti materiaalia, jota on koottu hankkeen liitteisiin. Materiaaleja on myös aktiivisesti jaettu kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Näin on varmistettu, että työpajoissa syntyneet näkemykset eivät jääneet yksittäisten tilaisuuksien tasolle, vaan niitä voidaan hyödyntää osana kuntien kehittämistyötä ja päätöksentekoa.

Kestävän kehityksen näkökulma kulki hankkeen keskusteluissa läpileikkaavana teemana. Työpajoissa pohdittiin sekä kehittämisen mahdollisuuksia että sitä, mitä paikallisessa ympäristössä ja elämäntavassa on tärkeää vaalia. Keskeinen ajatus oli, että kehityksen tulee tapahtua luonnon monimuotoisuuden sekä paikallisten ihmisten tarpeiden asettamilla reunaehdoilla. Näin kehittäminen voi olla sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävää.

Kuntien hyvinvointikoordinaattoreilla oli hankkeessa erityisen tärkeä rooli. Heidän kauttaan työpajoissa syntynyttä tietoa ja näkökulmia voitiin välittää eteenpäin sekä kuntien sisällä että järjestökentälle. Lisäksi heidän kauttaan tulevaisuuskeskusteluja pystyttiin liittämään osaksi jo olemassa olevia tapahtumia, verkostoja ja tilaisuuksia. Tämä vahvisti hankkeen vaikuttavuutta, sillä yhteistyö kunnan olemassa olevien rakenteiden kanssa tuottaa usein pitkäkestoisempia vaikutuksia kuin yksittäiset erilliset tapahtumat.

Hankkeen aikana järjestettiin tulevaisuustyöpajoja myös kouluissa ja oppilaitoksissa. Nuorten työpajoissa nousivat esiin kiinnostus luontoon ja yksinkertaisiin yhteisöllisiin tekemisen muotoihin, kuten pihaleikkeihin ja erilaisiin luontokokemuksiin ja erätaitoihin. Nämä avaukset osoittavat, että lähiluonnolla on merkittävä rooli nuorten hyvinvoinnin ja vapaa-ajan näkökulmasta.

Oppilaitosyhteistyö ei jäänyt yksittäisiin työpajoihin, vaan yhteistyö oppilaitosten kanssa on jatkunut myös työpajojen jälkeen. Lisäksi hankkeessa koulutetut tulevaisuusohjaajat ovat järjestäneet omia työpajojaan eri yhteisöissä, mikä on laajentanut hankkeen vaikutuksia alkuperäistä toimintaa pidemmälle. Hankkeen aikana kehitetyt menetelmät ja kokemukset on koottu Tulevaisuusvalta-manuaaliin, joka tarjoaa käytännön mallin tulevaisuuskeskustelujen järjestämiseen. Manuaalin tavoitteena on mahdollistaa toimintamallin hyödyntäminen myös hankkeen jälkeen sekä muissa kunnissa ja yhteisöissä.

Hankkeella ei ollut erillistä ohjausryhmää. Sen sijaan toimintaa ohjasi käytännössä tiivis yhteistyö Landen Kaiku ry:n, kuntien viranhaltijoiden, hyvinvointikoordinaattoreiden sekä paikallisten toimijoiden kanssa. Tämä on mahdollistanut joustavan työskentelyn ja sen, että työpajojen sisältöjä on voitu kehittää osallistujien tarpeiden ja keskusteluissa esiin nousseiden teemojen pohjalta.

Kokonaisuutena hanke on osoittanut, että tulevaisuusajatteluun perustuvat osallistavat menetelmät voivat toimia tehokkaana välineenä maaseutualueiden kehittämisessä. Kun paikallisille ihmisille tarjotaan tilaa keskustella tulevaisuudesta ja vaikuttaa siihen, syntyy uusia ideoita, vahvempaa yhteisöllisyyttä sekä konkreettisia avauksia alueen kestävälle kehittämiselle.

Tulokset

Hankkeen tulokset liittyvät siihen, miten tulevaisuutta on opittu jäsentämään paikallisesti. Työpajoissa syntyneet ideat on myös viety eteenpäin osaksi kuntien käytännön kehittämistä ja organisaatioiden arkea.

Keskeisiksi teemoiksi nousivat luonto, yhteisöllisyys, toivo ja kokemus omasta merkityksestä. Ne eivät nousseet yksittäisinä huomioina, vaan toistuivat eri ryhmissä ja eri kunnissa. Luonto nähtiin samanaikaisesti arjen hyvinvoinnin lähteenä ja alueen vetovoimatekijänä. Sama näkemys vahvistui KASVU-strategiapajoissa, joissa luonto ja yhteisö jäsentyivät keskeisiksi osiksi kuntien identiteettiä ja tulevaisuuden suuntaa.

Työpajoissa syntyneitä ajatuksia on viety Saarijärven hyvinvointikertomukseen, joka ohjaa kunnan hyvinvoinnin edistämistä ja siihen kohdennettavia toimenpiteitä. Luonnossa liikkumisen ja luontoreittien nostaminen osaksi tätä kokonaisuutta tarkoittaa, että niille asetetaan myös seurattavat tavoitteet ja kehittämisen suunta. Kyse ei ole yksittäisestä kirjauksesta, vaan kokonaisuudesta, joka on kytkeytynyt osaksi hyvinvoinnin ohjausta. Tätä suuntaa tukee myös alueellinen data. Visit Jyväskylä Regionin verkkosivujen analytiikka osoittaa, että valtaosa katsotuimmista kohteista on luontoaiheisia. Saarijärven keskeiset kohteet, kuten Pyhä-Häkin kansallispuisto, nousevat esiin sekä kotimaisessa että kansainvälisessä kiinnostuksessa. Luontosisältöjen kysynnän kasvu, erityisesti kansainvälisesti, vahvistaa käsitystä siitä, että luontoon perustuva matkailu on alueen keskeinen vetovoimatekijä, jonka kehittämiseen on perusteltua kohdentaa panostuksia.

Keskustelu ei jäänyt yksittäisiin kohteisiin. Luontoon liittyvä ajattelu laajeni kokonaisuuksiin, joissa tarkastellaan reittejä, saavutettavuutta ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Erityisesti vesistöihin perustuvat ratkaisut nousivat esiin esimerkkinä kehittämisestä, jossa hyvinvointi ja elinvoima kytkeytyvät toisiinsa.

Saarijärvellä valmistellaan uutta kuntastrategiaa vuodelle 2027, ja hankkeessa syntynyt aineisto toimii yhtenä lähtökohtana tuleville linjauksille. Luontoarvot ja luonnossa liikkuminen ovat nousseet tässä työssä selkeästi esiin, ja kehittämistä tarkastellaan sen pohjalta, mitä alueella jo on ja mitä kannattaa tulevaisuudessa vahvistaa.

KASVU-strategiapajoista koottiin diaesitykset ja kirjalliset materiaalit, jotka toimitettiin kuntien käyttöön jatkotyöstöä varten. Karstulassa aineistot on annettu suoraan strategiatyötä vetävälle Kissconsulting Oy:lle, joka on hyödyntänyt aineistoja omassa strategiatyössään. Erityisesti he ovat luonnehtineet materiaaleja paikallista näkökulmaa avaavina.

Karstulassa Näköalattomuudesta tulevaisuusvaltaan -hankkeen vaikutukset näkyvät myös koulussa ja perheiden arjessa. Opettajat osallistuivat tulevaisuustyöpajaan VESO-päivien yhteydessä, ja työpajan tulokset on otettu huomioon koulun kehittämisessä. Hyvinvointikoordinaattori on lisäksi hyödyntänyt työpajoissa esiin nousseita havaintoja suunnitellessaan matalan kynnyksen toimintaa perheille.

Hankkeen aikana toteutetut toimintamallit on koottu Tulevaisuusvalta-manuaaliin, mikä mahdollistaa työskentelyn jatkumisen kunnissa, kouluissa ja järjestöissä myös hankealueen ulkopuolella.
Kokonaisuutena alueelliset tulokset näkyvät siinä, että tulevaisuus ei jää erilliseksi puheeksi. Se on kytketty arkeen, päätöksentekoon ja käytännön kehittämiseen, kuten hyvinvointikertomukseen kirjattuihin tavoitteisiin, strategiatyöhön vietyihin havaintoihin, kouluihin, järjestökenttään, seurakuntaan ja arjen toimintaan. Tulevaisuus ei tapahdu tuolla jossain. Se syntyy tässä hetkessä ja niissä teoissa, joihin yhdessä päätetään ryhtyä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Näköalattomuudesta tulevaisuusvaltaan -hanke on avannut tilaa ajattelulle, jossa kehittämistä ei sidota vain yksittäisiin valtuustokausiin, vaan sitä tarkastellaan pidempänä jatkumona. Työpajoissa syntyneet havainnot ovat jo vaikuttaneet siihen, mitä asioita kunnissa pidetään merkityksellisinä ja kehittämisen arvoisina, erityisesti luonnon, yhteisöllisyyden ja arjen hyvinvoinnin osalta. Kun nämä teemat on kytketty osaksi hyvinvoinnin ohjausta ja strategiatyötä, ne ohjaavat myös tulevia investointeja, resursointia ja käytännön toimenpiteitä.

Vaikutukset näkyvät myös siinä, miten kehittämistä tehdään. Tulevaisuustyö on tuonut päätöksenteon rinnalle systemaattisen tavan kuulla paikallisia kokemuksia ja hyödyntää sitä mahdollisena osana valmisteluja. Tämä voi muuttaa kehittämisen suuntaa pitkällä aikavälillä, jolloin ratkaisut voisivat perustua vahvemmin paikallisiin tarpeisiin ja tunnistettuihin vahvuuksiin, eikä pelkästään ulkoisiin paineisiin.
Käynnistettyjen aloitteiden läpivieminen vaikuttaa suoraan alueen elinvoimaan. Luontoon liittyvien ratkaisujen kehittäminen lisää alueen vetovoimaa ja tukee matkailua, mutta samalla se vahvistaa myös asukkaiden arjen hyvinvointia. Kuntalaisten hyvinvointi ja matkailun tarpeet kulkevat tässä käsi kädessä, sillä luontoreitit pysyvät elinvoimaisina ja hyväkuntoisina vain silloin, kun niitä käytetään aktiivisesti. Yhteisöllisyyteen ja matalan kynnyksen toimintaan liittyvät avaukset puolestaan rakentavat sosiaalista kestävyyttä, joka näkyy osallisuuden kokemuksena, hyvinvointina ja vähentyvinä korjaavien palveluiden tarpeina.

Nuoriin kohdistuvat toimenpiteet vaikuttavat siihen, millaisena alueen tulevaisuus nähdään ja miten sitä rakennetaan seuraavassa sukupolvessa. Kun nuorten esiin nostamia ideoita viedään eteenpäin, syntyy jatkuvuutta eikä tulevaisuustyö jää irralliseksi keskusteluksi.

Jatkossa keskeistä on, että syntyneet toimintamallit ja verkostot pysyvät käytössä. Tulevaisuustyötä jatketaan osana kuntien strategista työtä, oppilaitosyhteistyötä syvennetään ja työpajamallia hyödynnetään uusissa yhteyksissä. Samalla alueella syntynyttä keskustelua ja yhteistyötä ylläpidetään, jotta kehittäminen säilyy vuorovaikutteisena.
Pitkällä aikavälillä vaikutus on rakenteellinen. Tulevaisuutta ei tarkastella enää irrallisena ennakointina, vaan osana arjen päätöksentekoa ja kehittämistä. Tämä vahvistaa alueen kykyä uudistua, hyödyntää omia vahvuuksiaan ja rakentaa elinvoimaa omista vahvuuksistaan ja tarpeista käsin.

Hankkeen päätyttyä keskiössä on aloitteiden jatkovalmistelu ja käytäntöön vieminen. Luontopolkuihin liittyvä kehittäminen etenee kohti laajempia kokonaisuuksia. Painopiste siirtyy yksittäisistä kohteista kuntarajat ylittäviin reitteihin ja erityisesti vesistöihin perustuviin ratkaisuihin. Tavoitteena on rakentaa yhtenäisiä kokonaisuuksia, jotka palvelevat sekä kuntalaisia että matkailua ja vahvistavat alueen vetovoimaa pitkäjänteisesti.

Nuorten osalta työ jatkuu Make Rural Great Again -hankkeessa, joka rakentuu suoraan työpajoissa esiin nousseiden ideoiden pohjalle. Nuoret toimivat itse tekijöinä, kun he suunnittelevat, toteuttavat ja kehittävät omaa elinympäristöään yhdessä kuntien ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena on, että nuorten toiminta juurtuu pysyväksi osaksi paikallista arkea ja vahvistaa kiinnittymistä omaan kotiseutuun.

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa jatkuu konkreettisina jatkotoimina. Saarijärven seurakunnan kanssa on sovittu, että uuden kirkkovaltuuston kanssa järjestetään tulevaisuustyöpaja, jossa työskentelyä hyödynnetään uusien avausten valmistelussa. Saarijärven hyvinvointikoordinaattorin kanssa työ etenee siten, että hankkeen aikana kerätyt palautteet ja aloitteet käydään systemaattisesti läpi ja jäsennetään lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteiksi. Näistä kootaan yhteenveto, joka viedään tiedoksi päättäjille. Yhteistyö myös Karstulan hyvinvointikoordinaattorin kanssa jatkuu.

Keskeinen havainto on, että kaikki kehittäminen ei edellytä aina uusia resursseja. Osa esiin nousseista toiveista liittyy toimintatapojen muutokseen ja siihen, miten olemassa olevia tiloja, verkostoja ja mahdollisuuksia hyödynnetään uudella tavalla. Kehittämistä jatketaan molemmissa kunnissa pitkäjänteisesti niistä lähtökohdista, jotka hankkeessa on jo tunnistettu, kuten luonto, yhteisöllisyys ja ihmisten oma halu osallistua ja vaikuttaa.