Osallisuutta Karhuseudulla

Hankkeen yhteenveto

Hankkeen kohdealueina olivat Karhuseudun kunnat Harjavalta, Kokemäki, Nakkila ja Ulvila. Hankkeen tavoitteisiin kuului kuntakohtaisten monialaisten osallisuustyöryhmien kokoaminen, osallisuustyön kokonaiskuvan selkeyttäminen ja osallisuusvajeiden riskitekijöiden tunnistaminen sekä innovatiivisten toimintamallien kokeilu, osallisuusvaikutusten esiin tuominen ja kuntarajat ylittävän yhteistyön lisääminen. Hanke toteutettiin yhteistyöverkostona, jossa kunkin kunnan kanssa edettiin oman suunnitelmansa mukaisesti. Toteutuksessa järjestettiin kuntalaiskyselyjä, koulutuksia ja työpajoja sekä kuntalaiskeskustelutilaisuuksia.
Hanke loi uusia työkaluja ja toimintatapoja: teemoitetut kuntalaisdialogit ja osallisuusvideot toivat esiin erilaisia osallistumisen muotoja. Työpajoihin kehitetyillä työkaluilla pystyttiin tarkastelemaan miten eri toiminnot edistävät osallisuutta. Hankkeen aikana kuntarajat ylittävä verkostoyhteistyö lisääntyi ja osallisuusaiheen näkyvyys lisääntyi kunnissa.
Osallisuustyöryhmää päädyttiin lopulta kokeilemaan vain Ulvilassa. Joitakin suunniteltuja koulutuksia ja työpajoja jouduttiin peruuttamaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Osallisuuden nykytilan kartoitusta ei kyetty tekemään aivan suunnitellussa laajuudessa. Osallisuustyöhön tarvitaan paikallisesti muovautuvia rakenteita ja monipuolisia osallistumisen kanavia. Pienet kokeilut tuottavat arvokasta tietoa paikallisista tarpeista ja opittuja toimintatapoja voidaan hyödyntää jatkossa kuntien osallisuustyössä.

Toteutus

Osallisuutta Karhuseudulla -hanke käynnistyi tilanteessa, jossa osallistumisen ja osallisuuden edistämisestä oli tullut kunnille entistä ajankohtaisempi tehtävä. Lainsäädäntö, hyvinvointialueuudistus ja kuntien roolin tarkentuminen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä nostivat esiin tarpeen vahvistaa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia ja kehittää toimintatapoja systemaattisesti. Hankkeen tavoitteena oli omalta osaltaan vastata tähän tarpeeseen rakentamalla yhdessä kuntien kanssa paikallisesti tarkoituksenmukaisia matalan kynnyksen toimintamalleja.

Hankkeen käynnistyessä perustettiin kuntien kanssa yhteinen osallisuusverkosto. Verkostossa oli kuntien edustajina HYTE-asiantuntijoita ja kahdesta kunnasta myös luottamushenkilöitä. Verkostossa todettiin varhaisessa vaiheessa tarvetta kuntakohtaisten suunnitelmien ja toimenpiteiden työskentelymalliin, johon myös päädyttiin. Saatuja kokemuksia käsiteltiin säännöllisesti yhteisessä verkostossa.
Hankesuunnitelmassa tavoitteena oli luoda kuntiin osallisuustyöryhmät, joiden avulla osallisuustyön kehittämistä voitaisiin edistää. Verkostossa haastettiin tällainen hieman mekaaninen työryhmien synnyttäminen ja esitettiin vaihtoehtoisten toimintamallien kokeilemista. Osallisuustyöryhmien perustamisen yhtenä haasteena nähtiin muun muassa kunnissa jo toimivien edustuksellisten toimielimien runsaus, jonka takia samoja edustajia on jo nykyisellään ehkä useammassa työryhmän kaltaisissa rooleissa. Toisaalta siis arveltiin olevan riskiä eri toimijoiden kuormittumisesta ja motivoitumisesta, toisaalta pohdittiin uuden työryhmän tuomaa lisäarvoa. Lisäksi haastetta lisäsi omalta osaltaan osallisuusteeman laaja-alaisuus ja määrittelyn vaikeus. Aluksi oli haastavaa siis myös määritellä kovin tarkkaan mitä osallisuustyöryhmä tulisi tekemään. Lopulta päädyttiin erilaisiin ratkaisuihin eri kuntien osalta. Ulvilassa päätettiin koota osallisuustyöryhmä eri vaikuttajaryhmien ja kunnan edustajista, Harjavallassa päädyttiin kartoittamaan ensin järjestötoimijoiden osalta kiinnostusta osallistua osallisuustyöryhmään, Kokemäellä haluttiin ensin lisätä ymmärrystä osallisuudesta ja lähteä liikkeelle osallisuuskoulutuksesta. Nakkilassa haluttiin lähestyä osallisuuden edistämiskysymystä toisenlaisesta tulokulmasta ja siellä nähtiin osallistavan työotteen edistämisen kautta tapahtuvan kehittämisen edistävän teemaa parhaiten.
Hankkeessa oli tarkoitus alkuvaiheessa luoda kuvaa osallisuustyön nykytilasta yhteistyökunnissa. Tarkoitusta varten hankkeessa suunniteltiin kyselyiden toteuttamista kunnissa. Tarkoituksena oli toisaalta kartoittaa kuntalaisten osallisuuden kokemuksia ja toisaalta selkeyttää kuvaa siitä, miten osallisuutta edistettiin erilaisin toimenpitein. Osallisuuden kokemuksien kartoittamista varten oli olemassa jo THL: n kehittämä Osallisuusindikaattori -kysely, jota hankkeessa päätettiin hyödyntää. Osallisuuden edistämisen kartoitusta varten hanke kehitti oman kyselyn niin ikään THL: n materiaalin pohjalta. Kysely rakennettiin THL: n osallisuuden edistämisen 24: n apukysymyksen pohjalta. Kyselyitä luotaessa hanke konsultoi THL: n asiantuntijoita, jotta kyselyistä saataisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaiset.
Nykytilan systemaattisessa kartoittamisessa kyselyiden avulla oli haasteena kunnissa koettu kyselyähky. Monissa kunnissa siis koettiin, että uusien kyselyiden tekeminen voisi olla juuri siinä hetkessä haastavaa, koska kunnat olivat juuri tehneet niitä itse eri teemoissa. Riskinä nähtiin, että vastaamisaktiivisuus vähenee vähän kaikkiin kyselyihin, mikäli kyselyjä on liian tiiviisti esillä. Tämä oli haaste hankkeen tavoitteiden suhteen, mutta hankkeessa päädyttiin lopulta kokeilemaan kyselyitä siten, että osallisuusindikaattori-kysely tehtiin kuntalaisille Nakkilassa ja osallisuuden edistämiseen liittyvä kysely tehtiin järjestötoimijoille Harjavallassa. Näin saatiin kuitenkin kokemusta nykytilan kartoittamisesta kyselyiden avulla. Kyselyistä koostettiin raportti kunnille. Raportti tehtiin myös Nakkilan kunnalle osallistavan työotteen edistämiseksi pidetyistä työpajoista (9 kpl).
Alueellinen osallisuuden kehittämistyö herätti kiinnostusta THL:n suunnalta ja hanke teki yhteistyötä THL:n kanssa koulutuksien ja työpajatyöskentelyn osalta. THL kutsui hankkeen ja sen yhteistyökuntien edustajat osallisuusviikon paneelikeskusteluun, jossa teemana oli osallisuustyön johtaminen. Tilaisuudessa hankkeen yhteistyökuntien osallisuustyö sai valtakunnallista näkyvyyttä.
Hankkeen aineisto koottiin verkoston yhteiselle SharePoint-alustalle. THL:n osallisuustyön arvioinnin kyselytyökaluja muokattiin kuntien käyttöön. Työpajojen tueksi valmistettiin ”osallisuuden peili” -kortit, ja toteutettiin yhteinen osallisuuskoulutus THL:n asiantuntijan kanssa. Lisäksi kuntien osallisuusteemojen viestintää tuettiin yhteistyössä kunnan viestintäkanavien, Satakunnan yhteisökeskuksen verkoston, paikallislehtien ja sosiaalisen median kanssa.
Hanke kohtasi ajoittain haasteita osallistujien löytämisessä. Esimerkiksi suunniteltuja koulutuksia ja työpajoja peruttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Osallisuuden nykytilan kartoitus jäi osin kesken kyselyvastausten vähäisyyden vuoksi. Alkuperäisiä työryhmiä perustettiin harkiten, kun havaittiin, ettei niiden toiminta lisännyt odotettua lisäarvoa. Sen sijaan yhteistyö THL:n kanssa syveni ja konkretisoitui työpajojen, koulutusten ja osallisuusviikon paneelikeskustelun myötä.


Toteutettuja toimenpiteitä kuntakohtaisesti:
-Ulvila: Toimet sisälsivät vaikuttajaryhmien kokoamisen osallisuustyöryhmään, osallisuustyöryhmätyöskentelyn kokeilemisen ja työpajan järjestämisen sekä Osallisuusviikon tiedotuskampanjan ja THL:n paneelikeskustelun. Lisäksi pidettiin kuntalaiskeskustelutilaisuus (Ulvila Dialogi) ja tuotettiin kunnan teemoihin liittyviä osallisuusvideoita.
-Nakkila: Hanke edisti osallistavaa työotetta tekemällä kuntalaiskyselyn osallisuuden kokemuksista ja järjestämällä esihenkilöille osallisuusteemaisen koulutuksen. Johtoryhmä teki osallisuustoiminnan itsearvioinnin, minkä jälkeen toteutettiin Osallisuusviikon kampanja, THL:n paneelikeskustelu, osallistavat työpajat työhyvinvointisuunnitelman päivittämiseksi ja osallisuusvideot.
-Harjavalta: Alkuvaiheessa kartoitettiin kuntakohtaiseen osallisuustyöryhmään osallistumishalukkuutta ja toteutettiin järjestökysely osallisuuden edistämisestä, jonka tuloksia käytiin läpi yhdistysfoorumissa. Lisäksi Harjavalta osallistui Osallisuusviikon kampanjaan ja THL:n paneelikeskusteluun, järjesti kuntalaiskeskustelutilaisuuden (Harjavalta Dialogi) sekä työpajan paikallisille järjestöille ja tuotti yhteistyössä osallisuusvideot.
-Kokemäki: Hankkeen toimia olivat osallisuuskoulutus järjestöille ja luottamushenkilöille sekä Kokemäki Dialogi -kuntalaiskeskustelu. Hanke osallistui kaupungin järjestämälle hyvinvointimessuille, jotka oli kohdennettu ikäihmisille. lisäksi osallistuttiin Osallisuusviikon kampanjaan ja THL:n paneelikeskusteluun sekä järjestettiin järjestötyöpaja ja tuotettiin osallisuusvideot.

Hankkeen kustannukset pysyivät suunnitellussa raamissa. Suurin kustannus hankkeessa muodostui suunnitellusti henkilöstökuluista (yhteensä 91 050,72 €). Hankkeen taloussuunnitelmasta ei toteutunut koulutuksiin budjetoidut ostopalvelut, koska koulutuksia tehtiin yhteistyössä THL: n asiantuntijoiden kanssa. Siten ei syntynyt tarvetta toteuttaa koulutuksia ostopalveluna. Hankkeessa tehtiin tämän takia ELY-keskukselle muutoshakemus, jossa ostopalveluihin suunnitellut kustannukset kohdennettiin osallisuusteemaisten videoiden toteuttamiseen (yhteensä 8 videota, 7530 €). Lisäksi hankkeen kustannuksia kertyi jonkin verran markkinointitoimenpiteistä, kuten lehtimainoksista.

Tulokset

Hankkeen aikana yhteistyöverkosto kokoontui säännöllisesti. Verkostotapaamisten myötä kuntien välinen vuoropuhelu vahvistui, ja osallisuusteemaa käsiteltiin yhä syvällisemmin. Yhteinen keskustelu auttoi myös jäsentämään osallisuustyön tavoitteita ja mahdollisuuksia kunkin kunnan omista lähtökohdista käsin.
Hankesuunnitelmaa pystyttiin toteuttamaan siten, että sen toimenpiteitä mukautettiin paikallisiin tarpeisiin. Tämä lisäsi työn vaikuttavuutta ja mahdollisti joustavan etenemisen myös tilanteissa, joissa alkuperäiset suunnitelmat eivät olleet sellaisenaan toteuttamiskelpoisia.
Hankkeen keskeiset teemat kiinnostivat THL: n osallisuuden asiantuntijoita ja hanke teki yhteistyötä THL: n kanssa hankkeen aikana. Hankkeen yhteistyökunnat saivat osallisuustyölleen valtakunnallista näkyvyyttä THL: n osallisuusviikolla toteutetun paneelikeskustelun kautta.
Hankkeessa kokeiltiin osallisuuden kokemusten ja osallisuutta edistävän toiminnan kartoittamista kyselyjen avulla. Vaikka vastausmäärät jäivät pieniksi, syntyi kokemus siitä, että tuloksia analysoimalla voidaan lisätä ymmärrystä osallisuuden nykytilasta ja kohdentaa kehittämistoimia tarpeen mukaan.
Osallisuusteemaa tehtiin näkyväksi kunnissa monin tavoin. Tähän sisältyivät viestintätoimenpiteet, koulutukset, kuntalaisdialogit ja osallistavat työpajat. Toimintamuotoja hyödynnettiin eri tavoin eri kunnissa, kytkeytyen paikallisiin ajankohtaisiin tarpeisiin ja rakenteisiin.
Hankkeessa kokeiltiin myös osallisuustyöryhmämallia. Kokemuksen perusteella voidaan todeta, että pelkkä työryhmän perustaminen ei tuo automaattisesti lisäarvoa osallisuustyöhön. Työryhmien toimivuus edellyttää selkeää tehtävää, sitoutumista ja yhteistä suuntaa.
Osana hanketta syntyi uusia tapoja tarkastella ja tehdä näkyväksi osallisuutta. Näitä olivat esimerkiksi Osallisuuden peili -työkalun käyttö, kuntalaisdialogit, THL:n osallisuuden edistämisen apukysymysten soveltaminen kehittämistyössä sekä viestintäkampanja, jossa nostettiin esiin jo tehtyä osallisuustyötä.
Kaikkiin neljään yhteistyökuntaan tuotettiin hankkeen loppuvaiheessa osallisuusteemaiset videot. Videot käsittelivät eri näkökulmia, kuten seuraparlamenttia, nuorisovaltuuston toimintaa, työpajatyötä ja matalan kynnyksen palvelua (Virtaamo). Videoita voidaan käyttää ristiin kunnissa esimerkkeinä osallisuuden eri muodoista, ja ne voivat toimia inspiraationa mahdollisille jatkotuotannoille.
Nakkilassa tehtiin strateginen valinta osallistavan työotteen edistämisestä. Koulutuksen pohjalta käynnistettiin prosessi, jossa osallistavaa näkökulmaa sovellettiin konkreettisesti kunnan työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeella arvioidaan olevan useita pidemmän aikavälin vaikutuksia kunnissa ja niiden toimintakulttuureissa. Osallisuusteema on noussut näkyvämmäksi, ja sitä on opittu tarkastelemaan osana kunnan rakenteita ja arjen käytäntöjä. Hankkeen aikana syntyneet kokeilut – kuten osallistavat työpajat, kuntalaisdialogit ja osallisuuden kartoittaminen – tarjoavat kunnille valmiita toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös jatkossa. Vaikka rakenteita ei kaikilta osin syntynyt pysyviksi, on osallisuustyöhön syntynyt ymmärrystä, jota voidaan viedä eteenpäin eri hallinnonaloilla ja yhteistyöverkostoissa.
Erityisesti Nakkilan osallistavan työotteen kehittämisprosessi on käynnistänyt pidempää muutosta, joka kytkeytyy työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen kehittämiseen. Harjavallan seuraparlamentti ja yhdistysfoorumi voivat jatkossa tarjota järjestöille pysyvämmän kanavan vaikuttaa ja verkostoitua. Kokemäen Virtaamo-toiminnan näkyväksi tekeminen tukee matalan kynnyksen palvelujen arvostusta ja jatkokehittämistä. Ulvilassa toteutettu osallistava strategiatyöskentely antoi eväitä osallisuusteeman hyödyntämiseen muissa suunnitteluprosesseissa.
Hankkeen aikana tuotetut osallisuusvideot jäävät kuntien käyttöön. Niitä voidaan hyödyntää osallisuusteeman esittelyssä eri kohderyhmille, kuten luottamushenkilöille, henkilöstölle tai yhteistyökumppaneille. Ne voivat toimia myös virikkeinä jatkokeskustelulle tai uusille kehittämisavauksille.
Jatkosuunnitelmat pohjautuvat kuntien omiin päätöksiin siitä, millaisia toimintamalleja ne haluavat jatkaa ja kehittää. Hankkeen aikana opittiin, että osallisuuden vahvistaminen ei aina vaadi uusia rakenteita, vaan sen voi liittää osaksi olemassa olevia toimintoja. Tältä osin osallisuustyötä voidaan ylläpitää esimerkiksi viestinnän, henkilöstön kehittämisen, strategiatyön tai järjestöyhteistyön keinoin. Kunnat päättävät itse, mitä elementtejä ne ottavat käyttöön ja missä muodossa.
Hankkeessa tuotettu osaaminen ja materiaalit jäävät kuntien hyödynnettäväksi. Niitä voidaan jakaa myös muille kunnille tai verkostoille, jotka työskentelevät osallisuusteemojen parissa. THL:n kanssa tehty yhteistyö on osaltaan ankkuroinut hankkeen sisällöt laajempaan osallisuustyön kenttään.

Positiivisten hankevaikutusten ohella hankkeessa saatiin kokemusta myös osallisuustyön haasteista. Osallisuuden edistäminen vaatii resurssia ja toimijoita sekä osallisuuden huomioivaa toimintaa. Hankkeesta saatu kokemus on, että osallisuuden edistäminen ei ole helposti hahmottuvaa, eikä sillä siten ole itsessään houkuttelevuutta. Osallisuuden edistäminen ei edisty itsestään, siihen tulee selkeästi satsata, mikäli halutaan aidosti vaikuttavuutta. Kuntalaisten osallisuuden kokemuksien edistämisen haasteet liittyvät osaksi yhteiskunnan pirstaloitumiskehitykseen. Ihmisten tavoittaminen, kiinnostuksen herättäminen johonkin teemaan ja osalliseksi tuleminen vaatii ihmisten arkeen sukeltamista. Yleinen markkinointi, mainostaminen ja perinteiset viestintäkanavat eivät hankkeen kokemuksen mukaan ole riittäviä tähän. Vaikka välttämättä ei tarvita uudenlaisia rakenteita, tarvitaan uudenlaisia tapoja toimia, jotta saadaan osallisuustyöhön lisää vaikuttavuutta.

Keskeiset käytännön suositukset ovat seuraavat:
• Osallisuustyön tulee linkittyä kunnan olemassa oleviin prosesseihin, jotta se juurtuu aidosti osaksi toimintaa.
• Osallisuus vaatii jatkuvaa viestintää ja vuoropuhelua – etenkin sellaista, joka on kohderyhmälle merkityksellistä ja konkreettista.
• Uusien rakenteiden sijaan tai ohella kannattaa hyödyntää ja vahvistaa jo olemassa olevia yhteistyökanavia.
• Osallistavaa työotetta voi vahvistaa myös hallinnon sisällä – esimerkiksi esihenkilötyön ja työhyvinvoinnin kehittämisen keinoin.
• Pienimuotoiset kokeilut ja rohkeat avaukset voivat synnyttää toimivampia ratkaisuja kuin laajat suunnitelmat.