Pelastusoperaatio Paakkila, vaihe 3

Hankkeen yhteenveto

Haapaveden seurakunnan Paakkilan pappila on rakennettu 1787. "Pelastusoperaatio Paakkila" on vaiheittainen projekti kunnostaa pappila kokous- ja juhla-, nuoriso-, ja Paakkilan Kannatusyhdistys ry tilaksi. Paakkilan pappila on rakennus-, kulttuuri- ja maisemahistoriallisesti arvokas, suojeltu rakennus. Se on Haapaveden Kasvi- ja keittokoulun syntykoti. Paakkilan puutarha on entistetty Leader-tuen avulla.

Pelastusoperaatio Paakkila -hanketta johti khra Mauno Soronen, valvojana toimii rakennustarkastaja Risto Pekkala, arkkitehti oli Jorma Teppo, sähkösuunnittelu Seppälä ja LVI-suunnittelu Klemola. Talkootyöstä vastasi seurakunnan jäsenet. Yksityisiä rahoittajia olivat Metsäliitto Osuuskunta, tuuliyhtiöt Puhuri ja VSB sekä Suomenselän Osuuspankki sekä Puukummikampanjaan osallistuneet.

Pelastusoperaatio Paakkila kunnostushankkeen vaiheet yksi ja kaksi toteutuivat suunnitellusti. Pappilan perustus ja alapohja kunnostettiin, seinät lämpöeristettiin, salien sisäkatot palautettiin 1800-luvun asuun, salien hirsiseinät puhdistettiin, muut tapetoitiin. Lämpö, vesi, viemäri ja sähkö uudistettiin.

Kolmannessa vaiheessa kunnostettiin välipohja, ulkovuori ja katto sekä ikkunat, rakennettiin ilmanvaihto, keittiö, eteinen, esteetön kulku, asennettiin valaisimet ja lampetit ja kalustettiin. Hankkeen työt päättyivät 31.12.2024.

Tavoite saada pappila toimintakuntoon palvelemaan nuoria, puutarha- ja juhlaväkeä toteutui erinomaisella tavalla.

Toteutus

Paakkilan pappila rakennettiin vuonna 1787. Todennäköisesti rakentajana toimi Simon Jylkkä-Silvén, joka oli kolme vuotta aiemmin vuonna 1784 rakentanut Haapaveden vanhan puukirkon. Pappila on
hirsirunkoinen ja edustaa alkuperäisessä asussaan karoliinista, viisihuoneista pohjaratkaisua. Ulkoasu on ollut klassisen symmetrinen ilman merkittäviä koristeosia. Rakennusta on myöhemmin useita
kertoja laajennettu ja muutettu rakentamalla mm. itäpäätyyn kaksi huonetta runkoa jatkamalla sekä
sisäänkäyntikuisteja ja ottamalla myös ullakkotilat käyttöön alkuvaiheessa jopa omalla sisäänkäynnillä.

Moninaisten muutos- ja käyttövaiheiden jälkeen on pappila ollut viime vuosina hyvin vähäisellä käytöllä. Rakennuksesta on PHK Oy tehnyt
kuntoarvion vuonna 2001. Kuntoarviolausunnon on laatinut DI ja erikoistutkija Hannu Kääriäinen vuonna 2020 ja hän on laatinut samana vuonna korjaussuunnitelman. Siihen perustuen on korjauksille haettu toimenpidelupa Haapaveden rakennusvalvonnalta. Toimenpidelupa käsitti 1. kerroksen sisäremontin, ikkunoiden ja ovien kunnostuksen sekä maalauksen.

Kunnostusten tavoitteena oli saattaa pappila käyttökuntoon kokoontumis- ja juhlatiloina.

Rakenteelliset kunnostukset aloitettiin alapohjien purkutöillä. Uutta alapohjaa varten tehtiin ryömintätilaan uudet pilariperustukset. Alapohja toteutettiin puurakenteisena eristys- ja ilmansulkukerroksineen. Huonetiloihin tehtiin puulattiat mikroviistetyillä mäntyponttilaudoilla. Lattiat maalattiin Virtasen Porstua-lattiamaalilla silkinhimmeän harmaiksi. Keittiön, siivous- ja wc-tilojen lattiat päällystettiin
akryylibetonilla. Sisäseinistä purettiin vanhat levytykset ja koolaukset. Ulkoseiniltä purettiin myös vanhat lämmöneristeet ja noin joka toinen koolausrima. Ulkoseinät lämmöneristettiin selluvillalla ja
tiivistettiin mahdollisimman hyvin. Kaikki seinäpinnat levytettiin kuitulevyillä paitsi kahden salin eteisen puoleista seinää, jotka jätettiin hirsipinnalle. Hirsipinnat puhdistettiin jääpuhalluksella. Myös wc-tiloihin jätettiin kaksi seinää hirsipinnalle. Kuitulevypinnat tapetoitiin Pihlgren ja Ritolan tapettitehtaan Herraskartano-tapeteilla. Salien esiin puretut vanhat helmiponttipaneelikatot säilytettiin, puhdistettiin ja maalattiin. Valaisinten sähköasennukset tehtiin näihin tiloihin yläkerran kautta. Uudet
paneloidut sisäkatot tehtiin länsipäädyn kahteen huoneeseen, keittiöön, siivous- ja wc-tiloihin. Eteistilojen vanhat seinä- ja kattopaneloinnit maalattiin. Ulkokuistilta purettiin vanha väliseinä, lattia oikaistiin ja kuisti lämmöneristettiin ja paneloitiin. Sisemmän parioven pielet jätettiin vanhalle hirsipinnalle.
Salitilat listoitettiin höylätyillä erikoislistoilla, jotka viimeistelivät lattioiden, seinien ja kattojen liittymät toisiinsa. Samoin listoitettiin ovien ja ikkunoiden pielet. Ikkunat kunnostettiin ja maalattiin sekä
sisältä että ulkoa. Ovet uusittiin puupeiliovina. Salitiloihin hankittiin vanhoja Chippendale- ja Empiretyylisiä kattokruunuja ja ikkunoiden molemmin puolin lampetit, jotka olivat Paavo Tynellin suunnittelemia. Huonetilojen sisustukset ja kalusteet ovat Riikka-Mari Sutisen suunnittelemia. Eri saleissa on erilaisia vanhoja ja uusia kalustekokonaisuuksia. Keittiö oli alun perin tarkoitus toteuttaa kodinomaisin varustein ja laittein, mutta tulevaa käyttöä
varten se päätettiin varustaa lähes laitoskeittiötasoiseksi. Laitteet ja teräskalusteet toimitti Metos Oy.

Ulkopuolen korjauksia varten laadittiin vielä toiset pääpiirustukset, joiden toimenpiteille myös hankittiin Pohjois-Pohjanmaan museon lausunto. Toimenpiteet sisälsivät uuden kuistin toteuttamisen aiemmin puretun kuistin kohdalle palvelemaan keittiön huoltoa. Samoin niissä esitettiin liikuntaesteisten luiskan toteuttamista puurakenteisena pääeteisen ovelle maaston kallistusta korjaten. Julkisivuihin tehtiin korjauksina itäpäädyn ulkovuorauksen uusiminen, ikkunoiden ylälistojen ja jalustan
päälle leveän vesilistan uusimiset. Tiilikatto puhdistettiin, korjattiin ja pinnoitettiin. Julkisivut maalattiin keltaiseksi Virtasen 4 Öljyn laatumaalilla, sävy TVT K396. Ikkunat ja listat maalattiin valkoisiksi, sävy TVT H497. Rakennusluvan saanutta uutta kuistia ei vielä ole toteutettu. Rakennuksen ulkoasun muutokset ovat olleet vähäisiä. Toiseen kerrokseen johti korjausten alussa kolmet portaat, joista vain pääeteisestä johtava porras
säilytettiin. Sen yläpäähän tehtiin portaikon sulkeva seinä ja ovi. Yläkerrassa tehtiin osittain lattioiden purkua ja lämmöneristeiden uusimisia. Yläkertaan toteutettiin siivoustilan/keittiön yläpuolelle IV-konehuoneelle pieni eristetty tila. Muilta osin korjaukset eivät koskeneet tässä vaiheessa toista kerrosta.

Kunnostusten tavoitteena oli saattaa pappilan pääkerros käyttökuntoon. Rakenteelliset korjaukset ovat olleet varsin mittavat. Sisäpinnat ovat käyneet myös läpi perusteelliset käsittelyt. Huonetilojen lattiat ovat uudet, mutta ovat puulattioita kuten alun perinkin ovat olleet. Seinäpinnat ovat uusia kuitulevyjen päälle tapetoituja, mutta alkuperäistä 1700-luvun lopulla työstettyä hirsipintaa on myös näkyvillä. Vanhoja helmiponttikattoja on säilytetty osassa salitiloja. Vanhat, jossain vaiheessa uusitut ikkunat kunnostettiin. Ovet uusittiin puupeiliovina. Sisustuksessa on sekä vanhoja että uusia elementtejä.

Tulokset

Pelastusoperaatio Paakkila oli kolmen vuoden ja kolmen kuukauden yhdenjaksoinen ponnistus. Tuloksena on perusteellisesti kunnostettu Paakkilan pappila, jossa on tilat nuorisolle, Paakkilan Kannatusyhdistys ry:lle sekä kokous- ja juhlakäytölle.

Paakkilan pappila on käyttöönoton jälkeen osoittautunut erittäin halutuksi juhlatilaksi. Niin kuin ensimmäisessä raportissa kuvattiin, hengelliset tilaisuudet sopivat seurakunnan toimintaan ja yhteiskunnalliset enemmän Paakkilan Kannatusyhdistyksen organisoimiin tilaisuuksiin.

Pappila on varustettu laitoskeittiöllä kaikkine ajanmukaisine varusteineen. Pitojuhlien järjestäminen noin 70, jopa sadalle henkilölle on mahdollinen. Yhteensovittaminen lienee isoin haaste. Nuorisolla on oma aikataulunsa, samoin puutarhaväellä. Seurakunnallisten juhlien painopiste on viikonlopussa.

Kuluva kevät ja kesä näyttävät, miten kunnostettu pappila palvelee parhaalla mahdollisella tavalla puutarhaväkeä näyttelyineen ja puutarhapäivineen. Näyttelyiden ja pitopalvelujuhlien yhteensovittaminen lienee mahdollista tilojen monikäyttöisyyden ansiosta.

Piha-alueen ja paikoituksen kunnostaminen tuo viihtyisyyttä ja erittäin kiitelty ratkaisu on esteetön kulku nk. siltaratkaisuna.

Edellä on kerrottu, kuinka perusteellisesti pappila kunnostettiin ja tätä perusteellisuutta, hyvää suunnittelua ja harkittuja toteutuksia on jälkeenpäin kiittäminen.

Pappila on kokenut yli kaksisataavuotisen historiansa aikana monenlaisia muutoksia. Juhla- ja kokoustiloissa on näiden kunnostusten jälkeen häivähdys historian kulusta näkyviin jätetyistä 1700-luvun hirsiseinistä tämän päivän pintakäsittelyihin ja kalusteisiin.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Paakkilan pappila ja puutarha muodostavat kokonaisuuden. Paakkilan puutarhaa hallinnoi Paakkilan Kannatusyhdistys ry ja pappilaa seurakunta. Nämä organisaatiot toimivat yhdessä.

Puutarhaa on rakennettu hyötypuutarhan näkökulmasta. Se on kallista ja tuotteiden kustannukset nousevat korkeiksi. Puutarhaväki on vienyt puutarhaa asteen verran koristepuutarhan suuntaan, jotta työvoimakustannukset pysyvät kurissa.

Joka tapauksessa on todettava, että pappila ja puutarha muodostavat kokonaisuuden ja toinen tukee toista.

Pappilan kunnostuksen myötä puutarhaväki ei voi hyödyntää pappilaa puutarhamajana ja tätä varten on rakennettu väliaikaiset konttitilat puutarhan työkoneille ja -kaluille. Samoin on kontti, joka palvelee sosiaalitilana.

Pappila kaipaa huoltorakennuksen ja siihen liittyisi hyvin puutarhan aputilat. Piharakennus toisi varmasti myös kaivattua terassitilaa.

Pappilan keittiön eteiseen on valmius olemassa.

Kaikki edellä mainitut asiat ovat jatkon kannalta tarpeellisia, mutta vaativat jatkorahoituksen.

Nuorten vaikuttajaryhmä on ilmaissut tahtonsa, että pappilan kunnostamista jatkettaisiin myös yläkerran osalta, jolloin sinne saataisiin kaivattua pelitilaa.