Residenssintoiminnan konseptointi ja pilotointi

Hankkeen yhteenveto

Puurajan kulttuuriyhdistys on toteuttanut Residenssitoiminnan konseptointi ja pilotointi -hankkeen Tunturi-Lapissa 1.10.2024-31.12.2025. Hankkeen aikana syntyi luovien alojen residenssitoiminnan konsepti Puurajan residenssit eli neljän residenssikohteen, alueen kulttuuritoimijoiden sekä valtakunnallisten taide- ja kulttuurialan tekijöiden muodostama verkosto kolmessa Tunturi-Lapin kunnassa. Puurajan kulttuuriyhdistyksen rooli on koordinoida ja kehittää residenssiverkostoa. Residenssikohteet ovat Susannan Tupa Kolarin Saarenputaalla, Katariinan Kasvimaa Muodoslompolossa, Even Vintti Äkäslompolossa ja Vaaran-Aapo Kittilän Tepastossa. Residenssitoimintaan kuuluu luovan työskentelyn ja kulttuurisen kohtaamisen mahdollistaminen Tunturi-Lapissa niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Konsepti on toteutettu ensimmäisessä vaiheessa suomenkielisenä, tosin kansainvälinen laajeneminen kuuluu jatkosuunnitelmiin.

Hankkeessa luotiin toimintamallit sekä etsittiin, valmisteltiin ja presentoitiin fyysiset residenssikohteet 12 henkisen työryhmän yhteistyönä. Residenssikohteita ja toimintaa pilotoitiin 45 residenssitestaajan voimin syksyllä 2025, joista kerättiin palautetta konseptin kehittämistä varten. Puurajan nettisivut muotoiltiin vastaamaan residenssitoiminnan tarpeita ja hankkeen tuloksena avattiin ensimmäinen residenssihaku joulukuussa 2025.

Toteutus

Residenssitoiminnan konseptointi ja pilotointi -hanke eli Residenssipilotti käynnistyi lokakuussa 2024 ja projektipäälliköksi valittiin yhdistyksen puheenjohtaja ja hankevastaava Eveliina Niva, joka työskenteli hankkeessa 60 % työajalla ensimmäiset viisi kuukautta eli lokakuusta helmikuun 2025 loppuun. Maaliskuusta eteenpäin Niva työskenteli hankkeessa 100 % työajalla. Hankkeen toimenpiteet käynnistettiin toimintaympäristön kartoituksella alueen kulttuuritoimijoihin, joita verkostoon on kertynyt jo Kulttuurikartoitus -hankkeen myötä kaikista Tunturi-Lapin neljästä kunnasta. Keskusteluista nousi esiin muutamia tärkeitä näkökulmia, joiden pohjalta residenssitoimintaa lähdettiin suunnittelemaan eteenpäin:

Ensinnäkin pohdittiin residenssitoiminnan luonnetta ja tarkoitusta. Todettiin residenssitoiminnan olevan taiteen ja kulttuuri hautomisympäristö, eräänlainen luovuudelle rauhoitettu tila, joka mahdollistaa luovaa työskentelyä sekä kohtaamisia luovien ihmisten ja yhteisöjen välillä. Residenssi tarkoittaa siis fyysisiä tiloja, jotka mahdollistavat määräaikaisen majoittumisen ja luovan työskentelyn, mutta myös paljon muuta. Residenssillä on aina isännöivä tai emännöivä taho - yhdistys, järjestö, organisaatio, yritys tai yksityishenkilö, jonka elinympäristöön vieras saapuu vuorovaikuttamaan jollain tavalla. Kyseessä ei ole taiteilijamatkailu, vaan ytimessä on kulttuurinen kohtaaminen ja vuorovaikutus, inspiroituminen ja vaikuttuminen erilaisista elämäntavoista sekä ammentaminen elämänpiirien kohtaamisesta puolin ja toisin. Residenssiin saavutaan työstämään omaa luovaa prosessia ja päämääränä on nimenomaan myös uppoutuminen omaan työskentelyyn. Niinpä residensseissä eletään herkässä tasapainossa luomisrauhan ja kulttuurisen vuorovaikutuksen välillä. Residenssityöskentely painottuu usein luovan työn alku- ja työstämisvaiheisiin eli keskeneräisiin prosesseihin, joka antaa toiminnalle sen hautomomaisen, herkän luonteen.

Residenssitoiminnan yhteiseksi pohjavireeksi löydettiin useiden toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen monimuotoiset pohjoiset elämäntavat eli pyrkimyksenä on kohtauttaa luovien alojen tekijöitä ja erilaisia tavallisia arkisia elämäntapoja napapiirin yläpuolella. Residenssit voisivat siis konkretisoida tunturi-lappilaisen kulttuurin, sen aidon, oikean paikallisen elämän monimuotoisuutta.

Paikallisilla kulttuurialan toimijoilla oli olemassa valmiina jo tiloja, joita oltiin joskus mietitty residenssikäyttöön soveltuviksi. Suunnitelmat olivat monella kariutuneet yksin puurtamisen mahdottomuuteen. Residenssitoiminnassa nähtiin mahdollisuus luovien alojen verkoston aktivoimiseen ja kehittymiseen myös alueellisesti. Eri kylissä sijaitsevat residenssikohteet voisivat toimia kulttuurisina kohtaamispisteinä monitasoisesti: vieraiden ja paikallisten välillä, paikallisten taiteilijoiden välillä alueellisesti, yhdistysten ja toimijoiden välillä sekä eri taiteenlajien, kulttuurien ja elämäntapojen välillä. Residenssitoiminnan muodoksi alkoi siis hahmottua monipisteinen verkostomalli ja yhdistyksen rooliksi verkoston koordinointi. Yhteen kylää ja pisteeseen keskittyvä residenssitoiminta jäisi vaikutuksiltaan todennäköisesti hyvin paikalliseksi vaikkakin se olisi aktiivista ja ympärivuotista. Verkostomallina toiminnan vaikuttavuus levittäytyy laajemmalle ja luo yhteistyötä kylien ja toimijoiden välille.

MAHDOLLISUUKSIEN KARTOITUS

Tammikuussa toteutettiin avoin kysely luovien alojen tekijöille, jolla kartoitettiin taiteilijoiden toiveita, tarpeita ja prioriteetteja residenssejä kohtaan sekä odotuksia nimenomaan Lapissa sijaitseville residensseille. Saimme kyselyyn 24 vastausta eri alojen taiteilijoilta, eri puolelta Suomea ja muutamia ulkomailtakin. Kartoitettiin pääosin Suomen, jonkin verran myös naapurimaiden residenssikonsepteja: millaisia käytäntöjä, jaksoja, hintatasoja, hakuprosesseja ja viestintäkanavia residenssit yleisesti ottaen harjoittavat ja mitkä mallit voisivat sopia pohjoiseen. Selvitettiin kulttuurin rahoittajien mahdolliset tuet residenssitoiminnalle ja tuen ehtoja sekä muita mahdollisia rahoituksen muotoja. Tutustuttiin muutamaan uuteen arktisen alueen taideverkostoon sekä valtakunnalliseen residenssiverkostoon. Projektipäällikkö kokosi myös yhteenvedon Tunturi-Lapin (Kolari, Kittilä, Muonio ja Enontekiö) aktiivisista kyläyhdistyksistä ja yhteisöllisistä tiloista, jotka voisivat olla luontevia yhteistyökumppaneita residenssitoiminnalle. Erilaisten kartoitusten yhteydessä mahdollisia residenssitiloja ja tilojen vastuuhenkilöitä löytyi lopulta seitsemän, joiden kanssa konseptia lähdettiin työstämään eteenpäin. Kohteista neljä sijaitsi eri puolilla Kolarin kuntaa, yksi Kittilässä, yksi Muodoslompolossa, jonka vaikutusalueeseen voidaan laskea myös Muonio sekä lisäksi residenssitila Turussa, jonka ajatuksena oli toimia kaupunkikohteena lappilaisille taiteilijoille. Valitettavasti Enontekiön kunnasta ei löytynyt mahdollista residenssitahoa.

Maaliskuussa koottiin yhteen myös hankkeen monialainen 12 -henkinen työryhmä, joka kokoontui kaikkiaan viiteen etätyöpajaan käsittelemään prosessin eri vaiheita ja valintoja. Työryhmässä oli projektipäällikön lisäksi kolme edustajaa yhdistyksestä, neljä paikallista “residenssiemäntää” ja residenssivieraita edustamassa neljä eri alojen taiteilijaa: muusikko, luontokirjailija, tanssija ja kuvataiteilija. Työryhmälle esiteltiin löydösten ja kartoitusten tuloksia, avattiin avoimia kysymyksiä keskusteluun ja ratkottiin useasta näkökulmasta residenssikonseptin käytäntöjä. Lisäksi residenssiemännät eli paikalliset toimijat, joilla oli kiinnostusta toteuttaa residenssitoimintaa hallitsemissaan tiloissa, kokoontuivat keskenään suunnittelemaan toiminnan yksityiskohtia työryhmän ohjauksen suuntaan. Konseptia rakennettiin keväällä intensiivisesti niin, että projektipäällikkö keräsi taustatietoja ja benchmark -materiaalia, joiden pohjalta koko työryhmä ideoi ja pohti kutakin vaihetta toimintoineen. Näiden pohjalta emännät tuottivat ohjatusti yksityiskohtaisempaa sisältöä omista kohteistaan, jota projektipäällikkö taas jäsensi ja koosti kohti seuraavaa vaihetta. Näin työstettiin mm. hakuprosessia, hakulomaketta, kohteiden esittelyjä, valintakriteerejä, viestintäsuunnitelmaa, tiedotuskanavia ja ohjeistuksia eri vaiheisiin.

Myös nettisivujen muutostyö aloitettiin ulkopuolisen asiantuntijan johdolla. Puurajan olemassa olevat nettisivut piti uudelleen organisoida kokonaisuudessaan residenssitoiminnalle sopiviksi.

PILOTOINTI ja RISKIT on esitelty erillisellä loppuraportti -liitteellä.

Tulokset

Hankkeen tuloksena on syntynyt luovien alojen residenssitoiminnan konsepti Puurajan residenssit, joka on myös onnistuneesti pilotoitu. Konsepti sisältää neljän residenssikohteen verkoston kolmessa Tunturi-Lapin kunnassa sekä alueen kulttuuritoimijoita. Puurajan kulttuuriyhdistys koordinoi residenssiverkostoa. Residenssikohteet ovat Susannan Tupa Kolarin Saarenputaalla, Katariinan Kasvimaa Muodoslompolossa, Even Vintti Äkäslompolossa ja Vaaran-Aapo Kittilän Tepastossa. Jokaisella kohteella on residenssiemäntä eli vastuuhenkilö, joka huolehtii residenssijaksojen käytännöistä ja kommunikoinnista vieraiden kanssa residenssijaksojen aikana sekä saapumisiin ja lähtemisiin liittyen. Residenssiemännät toimivat myös vieraiden oppaina ja tukihenkilöinä, yhteyshenkilönä alueen yhteisöihin, käyntikohteisiin ja kulttuurisiin kohtaamisiin sekä luovan prosessin tukena. Residenssiemännät kommunikoivat myös aktiivisesti keskenään, suunnittelevat ja mahdollistavat yhteisiä tapaamisia, kohtaamisia yhteisön kanssa sekä työskentelyyn liittyviä toimintoja.

Puuraja kulttuuriyhdistys vastaa residenssien yleisestä tiedottamisesta omissa kanavissaan. Residenssien esittelyt ja hakuprosessi on koottu Puurajan sivustoille ja etenkin instagram-kanavassa on residensseihin liittyvää tietoa ja tunnelmia. Yhdistys koordinoi hakuprosesseja, mahdollisia muutoksia ja toiminnan kehittämistä, residenssiemäntien yhteistyötä ja keskinäistä kommunikointia sekä verkostoitumista ja tiedottamista ulospäin. Puurajan vastuulla on myös hakea residenssiorganisaatioille suunnattuja rahoituksia ja koordinoida residenssitoiminnan rahaliikennettä.

Hankkeen tuloksena ensimmäinen taiteilijahaku Puurajan residensseihin käynnistyi joulukuussa 2025. Haku jatkuu tammikuulle, josta eteenpäin toiminta lähtee kehittymään konseptin mukaisesti. Ensimmäinen haku on avoinna 1.12.2025-11.1.2026. Haettavana on kaikkiaan 23 yhden tai kahden viikon residenssijaksoa, jotka ajoittuvat maalis-marraskuulle 2026. Residenssijaksoa voivat hakea kaikki luovien alojen tekijät joko itsenäisesti, työpareina, työryhminä tai perheinä kunkin kohteen maksimi henkilömäärien rajoissa sekä varausehtoja noudattaen.

Hankkeen tuloksena alueellinen luovien alojen verkosto on vahvistunut ja laajentunut. Residenssikonsepti tuo yhteen ja aktivoi kolmen kunnan alueella toimivia kulttuurialan toimijoita. Kylään saapuvat vieraat aktivoivat paikallisia taiteilijoita, tuoden mukanaan uutta energiaa ja toimintaa. Muualta saapuvat vierailijat vaikuttavat myös rikkovan alueellista kuppikuntaisuutta ja vahvistavan kulttuurialan alueellista yhteenkuuluvuutta. Residenssipisteiden ja emäntien kautta eri kylien toimijat ovat aktiivisemmin tekemisissä toistensa kanssa ja kulttuurialan tieto kulkee tehokkaammin kylien välillä. Hankkeen toimenpiteiden kautta eri kuntien kulttuurialan ihmiset ovat tutustuneet toisiinsa ja residenssitoiminnan verkostomainen rakenne toimii myös jatkossa hyvänä tutustumisen ja tiedon väylänä. Jo nyt on näkyvissä eri kunnissa toimivien kulttuuriyhdistysten välille syntynyttä yhteistyötä ja liikkuvuutta, kun luovien alojen tekijät osallistuvat toistensa organisoimiin toimintoihin matalammalla kynnyksellä ja suunnittelevat myös yhteisiä avauksia. Alueen aktiivinen kulttuuritoimijaverkosto luo elinvoimaa ja hyvinvointia kyläyhteisöissä.

Verkoston vahvistuminen näkyy hankkeen tuloksena myös uusien luovien alojen tekijöiden “kotoutumisena” alueelle. Monet residenssitestaajat kertoivat palautteissaan, että heillä on valmiiksi jo jonkinlainen kiinnostus tai kosketuspinta Tunturi-Lappiin. Taiteilijat kokivat residenssissä päässeensä ensimmäistä kertaa tai aiempaa syvemmin kosketuksiin aitoon paikalliselämään ja kulttuuriin, ja tunneside alueeseen vahvistui. Haaveiltiin pidempiaikaisesta viipymisestä tai jopa muutosta alueelle sekä siitä, että he voisivat antaa oman panoksensa paikalliseen kulttuurielämään. Residenssitoiminta juurruttaa, kotouttaa ja sitouttaa taiteilijoita paikalliskulttuuriin luoden osallisuuttaa ja aitoa, oma-alotteista aktiivisuutta yhteisössä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Puurajan residenssiverkosto on suunniteltu joustavaksi ja orgaaniseksi kokonaisuudeksi, jonka on tarkoitus kehittyä ja muotoutua pitkäjänteisesti toiminnan myötä. Hankkeen avulla saatiin luotua perusrakenne ja testattua sen toimivuutta käytännössä. Saimme kerättyä palautetta ja viimeisteltyä konseptin toimintavalmiuteen. Residensseissä kävi pilotointijakson aikana kaikkiaan 45 vierasta testaamassa konseptia. Vieraat olivat laajasti ympäri Suomea, erilaisilta luovilta aloilta ja hyvin erilaista verkostoista. Vieraat jakoivat kiitettävästi tietoa ja tunnelmia pilottijaksoiltaan residensseistä, jolloin tieto konseptista on levinnyt kymmenille- tai jopa sadoille tuhansille someseuraajille. Vaikutus on ollut siis valtakunnallinen ja tietoisuus Puurajan residenssitoiminnasta on levinnyt laajalti Suomen taide- ja kulttuurialalle. Myös Puurajan oman instakanavan seuraajamäärä on kasvanut noin 100 uudella seuraajalla hankkeen vaikutuksesta. Hankkeessa keskityttiinkin tässä vaiheessa kotimaan verkostoihin sekä alueelliseen aktivointiin. Konsepti on kehitetty suomenkieliseksi tässä ensimmäisessä vaiheessa. Sivuston, hakuprosessin ja tiedotuksen toteuttaminen englanninkielisenä onkin yksi iso kehittämiskohta. Monet organisaatioiden residenssiavustukset on suunnattu taiteilijoiden liikkuvuuden lisäämiseen kansainvälisesti eli rahoitusta haetaan kansainvälisten vieraiden residenssityöskentelyn mahdollistamiseen kunkin rahoittajan raamien mukaan. Englanninkielisyys on siis välttämätöntä, mikäli konseptia halutaan laajentaa kansainväliseksi. Toistaiseksi todettiin kuitenkin parhaaksi hankkia ensin kokemusta kotimaisten vieraiden kanssa ennen laajentamista.

Kun kokemusta on saatu kerrytettyä ja yhdistyksellä on resursseja toteuttaa toimintaa englanniksi tavoitteena on hakea rahoitusta mm. Nordic Point of Culture ja Culture Moves Europe ohjelmista. Seuraavat askeleet Puurajan residenssiohjelman valmistumisen jälkeen on myös verkostoitua residenssiorganisaatioiden kanssa mm FAIRE ja On the Move -yhteisöjen kautta.

Alueellisesti tieto uudesta residenssitoiminnasta on tavoittanut hyvin alueen kulttuuriset verkostot, ja sekä kunnat että yhdistykset ovat jakaneet tietoa myös omissa verkostoissaan. Residenssit palvelevat myös muiden alueen toimijoiden luovia verkostoja ja niihin voivat hakeutua myös lähialueen taiteentekijät. Pilotoinnissa olikin mukana myös paikallisia taide- ja kulttuurialan toimijoita. Vieraat osallistuivat jonkin verran paikallisiin yhteisöihin, mutta erilaiset kohtaamiset, yhteistoiminta ja työn jakaminen ovat myös seuraava kehittämiskohde residenssitoiminnassa, joka alkaa kehittyä toiminnan kasvaessa. Jo nyt palautteissa nousi esiin halu kulttuuriseen kohtaamiseen etenkin jos jaksot ovat vähän pidempiä.

Residenssiverkosto käynnistyi neljällä kohteella, mutta tulevaisuudessa verkosto voi toki laajentua ja muuttua. Etenkin kuvataiteilijoille soveltuva residenssikohde täydentäisi tarjontaa, sillä kuvataiteilijoiden tilatarpeet ovat erityiset, eikä niihin pystytä tällä hetkellä vastaamaan. Myös olemassa oleviin kohteisiin on suunnitteilla erilaisia tilauudistuksia ja mahdollisuuksia, joita residenssiemännät pikkuhiljaa toteuttavat. Kun luovien alojen ihmisiä tuodaan yhteen ja kohtauspintoihin, on hyvin todennäköistä, että uusia ideoita ja mahdollisuuksia alkaa syntyä ihan itsestään ja sekin on residenssitoiminnan tarkoitus ja suunnitelma.