Hanke
Kehittämishanke - 289361

Sadonlisää uusilla innovaatioilla – SATO

Sokerijuurikkaan Tutkimussäätiö sr

26.04.2024 - 31.12.2025

Päättynyt

Julkinen hankekuvaus

Maataloussektori on monenlaisten haasteiden edessä. Tuotantopanosten hinnan nousu ja viljan alhainen markkinahinta vaikeuttavat viljelijöiden taloudellista tilannetta. Samanaikaisesti ilmastonmuutos ja viime vuosina koetut alkukasvukauden kuivuusjaksot ovat heikentäneet satotasoja. Ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat suoraan ruuantuotantoon, mikä heijastuu viljelijöiden talouteen ja ruuantuotannon mielekkyyteen. Alalla tarvitaan kipeästi lisätietoa ja innovaatioita, jotta viljelymenetelmiä voidaan sopeuttaa nykyoloihin ja parantaa viljelijöiden taloudellista tilannetta. Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen Sadonlisää uusilla innovaatioilla -hanke (SATO) toteuttaa Euroopan maaseuturahaston toimenpidettä Tiedonvälityshanke. Hanke toimii Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla 1.6.2024-31.12.2025. Kohderyhmänä ovat Suomen sokerijuurikkaan viljelijät sekä muut asiasta kiinnostuneet viljelijät ja maatalousalan toimiajat. SATO-hankkeessa jaetaan tietoa, joka auttaa viljelijöitä siirtymään kestävämpiin ruoantuotannon menetelmiin, lisäämään kilpailukykyään ja parantamaan viljelyn taloudellista kannattavuutta. Uusimman tutkimustiedon jakaminen edistää innovaatioiden käyttöönottoa ja tehostaa tuotantopanosten käyttöä. Toimenpiteiden avulla lisätään maaseudun yhteisöjen tietämystä, kehitetään uusia ratkaisuja ja toimia satotasojen nostamiseksi. Hanketta toteutetaan tietoiskuvideoin, pellonpiennarpäivin, webinaarein ja benchmarkkausmatkoin. Hankkeelle luodaan SATO-portaali, johon kootaan kaikki hankkeessa tuotettava videomateriaali ja hankkeen aiheista julkaistut artikkelit. SATO-hankkeen tuloksena parhaat eurooppalaiset viljelytekniikat siirtyvät osaksi suomalaista kasvinviljelyä. Hankkeessa omaksutut tekniikat parantavat satotasoja ja edistävät tuotantopanosten hyödyntämistä. Viljelijöiden taloudellinen kilpailukyky paranee satotasojen noustessa. Samalla lisätään sokeriomavaraisuutta sekä säilytetään kotimainen sokerintuotanto.

Yhteenveto hankkeesta

Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen (SjT) luotsaamassa SATO-tiedonvälityshanketta toteutettiin aikavälillä 1.6.24-31.12.25. Tänä aikana hankkeessa järjestettiin viisi pellonpiennarpäivää, kaksi webinaaria ja kaksi benchmarkkausmatkaa (Alankomaihin ja Tanskaan & Ruotsiin) sekä julkaistiin 50...

Lisätiedot

Ohjelma/Rahasto

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Hankenumero

289361

Aloituspäivämäärä

26.04.2024

Loppumispäivämäärä

31.12.2025

Onko kyseessä Leader-hanke?

ei

Toimenpide

Kehittämishanke

Alatoimenpide

Tiedonvälityshankkeet

Toimenpiteen tyyppi

Tiedonvälityshankkeet

Toimenpiteen tarkenne

Tiedonvälityshanke

Hankeluonne

Alueiden välinen

Kohdealue

SO0

Hankkeen yhteenveto

Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen (SjT) luotsaamassa SATO-tiedonvälityshanketta toteutettiin aikavälillä 1.6.24-31.12.25. Tänä aikana hankkeessa järjestettiin viisi pellonpiennarpäivää, kaksi webinaaria ja kaksi benchmarkkausmatkaa (Alankomaihin ja Tanskaan & Ruotsiin) sekä julkaistiin 50 videota SATO-portaalissa (SjT:n kotisivuilla). SATO-hankkeessa jaettiin tietoa, joka auttaa viljelijöitä siirtymään kestävämpiin ruoantuotannon menetelmiin, lisäämään kilpailukykyään ja parantamaan viljelyn taloudellista kannattavuutta. Hankkeen toimenpiteiden avulla on lisätty maaseudun yhteisöjen tietämystä, kehitetään uusia ratkaisuja ja toimia satotasojen nostamiseksi.

Tapahtumiin osallistui yhteensä 498 henkilöä. Suosituinta hankkeessa julkaistua videota on katsottu yli 7000 kertaa. Kaiken kaikkiaan hankkeessa julkaistuja videoita on katsottu yhteensä 31 210 kertaa ja niiden katselumäärät kasvavat edelleen. Hanketta toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankkeen toiminta-aikana kolme kertaa ja loppumaksu mukaan luettuna hankkeessa tehtiin neljä maksatusta, joiden yhteydessä rahoittajalle toimitettiin raportti hankkeen edistymisestä. Hankkeen kohderyhmä vastasi hankkeen osalta palautekyselyyn, jonka tuloksia on selostettu tarkemmin kohdassa Tulokset.

Toteutus

Hanke käynnistyi hankesuunnitelman mukaisesti 1.6.2024. Virallinen rahoituspäätös saatiin 16.10.2024. Hanke haluttiin kuitenkin saada käyntiin kasvukauden 2024 aikana, sillä hankkeen kesto on melko lyhyt..

SATO-hankkeesta on julkaistiin yhdeksän artikkelia.
Hankkeesta on tiedotettu SjT:n kotisivujen etusivulla ja SATO-portaalissa, Sucroksen kotisivuilla, SataFoodin kotisivuilla, AgriHubissa, SjT:n ja Sucroksen Instagram tileillä, Sucroksen Facebook -tileillä tekstiviestijärjestelmällä. Hankkeen ohjausryhmälle erikseen ennen tapahtumia ja jälkikäteen kokouksissa. Hankkeesta on kerrottu SjT:llä vierailleille ryhmille, kuten Ympäristöministeriön työntekijöille ja agronomiliiton opiskelijajäsenille. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu Sucroksen viljelypäivillä 2025 ja Sucroksen tehdaspäivässä 2024.


Hankkeen budjettiarvio vastasi varsin hyvin toteutuneita kustannuksia. Vain ostopalveluihin jäi hieman varoja käyttämättä.

SATO-hankkeen ensimmäinen toimenpide oli pellonpiennarpäivä robotiikasta Huittisissa Satakunnassa Jarttu Oy:n pelloilla 17.6.2024. Tilaisuus pidettiin yhdessä Sucroksen Smart Beet Initiative -hankkeen kanssa. Jartun tilalle oli alkuvuodesta 2024 hankittu Suomen toinen peltorobotti FarmDroid-20. Puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa oli mahdollista seurata FarmDroid-robottia työssään ja robotin tekemän haraustyön tuloksia. Tilaisuuteen osallistui 78 henkilöä.

Hankkeen seuraava pellonpiennarpäivä oli aiheeltaan Orgaaniset lannoitteet ja regeneratiivinen viljely. Se järjestettiin 18.9.2024
Paimiossa Varsinais-Suomessa. Tilaisuudessa kuultiin erilaisista lannoitusmenetelmistä ja niiden vaikutuksesta satoon. Työnäytöksessä levitettiin mm. naattimehua peltoon. Tilaisuuteen osallistui 66 henkilöä

Hankkeen seuraava tilaisuus oli 12.3.2025 järjestetty webinaari, jonka aiheena oli Tulevaisuuden maatila. Webinaarissa puhuivat tutkija Corné Lugtenburg Wageningenin yliopistosta Alankomaista, toimittaja Jussi Knaapi sekä tutkija Juha Backman LUKElta. Tilaisuuden livetallenne on katsottu 117 kertaa.

Seuraavaksi suunnattiin hankkeen ensimmäiselle banchmarkkausmatkalle, joka tehtiin 22.-24.5.25. Matka suuntautui Alankomaihin ja matkan aikana vierailtiin mm. maatiloilla ja peltopäivässä. Osallistujamäärä oli odotettua pienempi. Tähän vaikutti pitkälti kylvöajan venyminen hankalien kevätsäiden vuoksi.

Juhannusviikolla Paimiossa Varsinais-Suomessa järjestettiin SjT:n hankkeiden (SATO, PeDro, LANTTI, KILA) ja Meltolan kartanon yhteinen peltopäivä, jossa oli mukana kattava joukko SjT:n yhteistyökumppaneita. Tilaisuudessa oli monenmoista katsottavaa, kuten edustava konepiha, työnäytös droonilla ja FD20-peltorobotilla, puomisadetuskoneen ja pumppukontin esittely sekä maantiivistymisdemo. Peltopäivässä kävi yli 300 vierailijaa.

Seuraava pellonpiennarpäivä pidettiin 18.9. Oripäässä Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalla. Oripään pellonpiennarpäivä oli alun perin Satakunnan puolella. Koska tilaisuutta edeltäneen viikon aikana satoi yli 100 mm vettä, paikoitukseen ajateltu lohko kävi sateiden myötä niin pehmeäksi, ettei sille voinut enää ajaa ja ko. lohkon läheinen tie oli liian kapea, jotta sen reunalle olisi voinut pysäköidä. Varmistimme Satakunnan ELY-keskuksesta, että heille sopi, että tilaisuus siirrettiin saman viljelijän toiselle lohkolle, joka oli kuitenkin Varsinais-Suomen puolella. Uudessa sijainnissa oli tarpeeksi leveä tie, jotta sitä saattoi käyttää paikoitukseen. Sielläkin pitkään jatkuneet vesisateet estivät sekä nostonäytöksen sekä maan tiivistymisdemonstraation toteuttamisen, mutta onneksi itse tapahtuman aikana oli poutaista, eikä liian tuulista, jotta pystyimme toteuttamaan suunnitellun työnäytöksen droonilla. Päivän teeman oli Droonit käytännön viljelytöissä. Tapahtuma järjestettiin yhdessä SataFoodin kanssa ja siihen osallistui 60 henkilöä.

SATO-hankkeen viimeinen pellonpiennarpäivä pidettiin 16.10.2025 Hämeessä Kärkölässä Matti ja Heikki Lounakosken tilalla. Matti Lounakoski kertoi tilasta. Tilan tärkein elinkeino on maidontuotanto ja lehmien rehuksi kerätään juurikkaan naattia. Naatinkeruun nopeuttamiseksi tilalle hankittiin tänä syksynä Kleinen SF10 -nostokone, johon asennettiin naatin siirtoa varten kuljetintorvi. Lisäksi tilalla kasvatetaan nurmea ja viljoja. Matti antoi myös nosto- ja naatikeruunäytöksen Kleinellaan. Tilaisuudessa SjT:n johtaja Susanna Muurinen esitteli, mitä sairaille, jäätyneille ja alilistityille juurikkaille tapahtuu aumassa ja miten juurikkaan naattia voisi muilla tavoin hyödyntää. Erilaisista aumapeitteistä oli toteutettu tilaisuuteen pienoismalleja. Niistä puhui tutkija Sari Pulkkinen SjT:ltä.

SATO-hankkeen toinen benchmarkkausmatka toteutettiin 24.–26.11. Matkan aikana 16 henkilön ryhmämme vieraili NBR:n tutkimuskeskuksessa ja juurikastilalla Ruotsissa sekä FarmDroidin tehtaalla ja kahdella maatilalla Tanskassa.

SATO-hankkeen viimeinen tilaisuus oli webinaari, joka järjestettiin 17.12.2025. Tilaisuudessa Harry Schreuder Alankomaista ja Louise Andersson Ruotista kertovat tiloistaan ja miten viimeisin kasvukausi on sujunut. Lisäksi hanketyöntekijä esitteli tilaisuudessa SATO-portaalia. Webinaarin katsoi 87 henkilöä.

SATO-portaalissa [www.sjt.fi/?page_id=8183] julkaistiin hankkeen aikana yhteensä 50 videota ja 13 muuta tiedostoa, kuten posteria.

SATO-portaalista löytyvät seuraavat videotallenteet:
1. FarmDroid harauspuuhissa Huittisissa 1 https://youtu.be/qm7g_K2rC4Y
2. FarmDroid harauspuuhissa Huittisissa 2 https://youtu.be/XoMyEGBL9f0
3. Sami Talola: SjT:n kokemuksia FarmDroid-peltorobotista https://youtu.be/s93Mu0GIVHg
4. Ramularian tunnistaminen juurikkaalla https://youtu.be/S_-SAbeqA_M
5. Härmän tunnistaminen juurikkaalla https://youtu.be/S5jRMyuPoco
6. Kevätrapsiruutuja Brunnbyn peltopäivässä https://youtu.be/dh8CdQQPv5k
7. Syysohraruutuja Brunnbyn peltopäivässä https://youtu.be/vbQDAQq-UDw
8. Sokerijuurikkaan naattia korjataan Paimiossa https://youtube.com/shorts/nd8th_j1Ozk
9. Apevaunu möyhentää juurikkaan naattia ja lampaan kuivalantaa https://youtu.be/o-_HMbotmAc
10. Apevaunulla möyhennetty juurikkaan naattia ja lantaa sisältävää seosta pakataan biopackerilla https://youtu.be/u4eQfvTyu6A
11. Kompostin tekoa juurikkaan naatista ja lampaan kuivikelannasta apevaunulla https://youtu.be/sZ8vN-Cbe0c
12. Edenhall-nostokoneen säädöt https://www.sjt.fi/?p=8546
13. Pekka Lahtinen, Aimo Kortteen konepaja Oy & Mika Nieminen, Mikan Konepalvelu Oy: Murska biopacker https://youtu.be/qMO3Ve1Urno
14. Mikko Jaakkola, ELY-keskus: KIPSI-hanke https://youtu.be/NpOm4UMcj7A
15. Reetta Palva, TTS: Kokemuksia FD-peltorobotin käytöstä https://youtu.be/MQ1PVpE80fw
16. Timo Rouhiainen, Propax Agro Oy: Özdöken tarkkuuskylvökone ja Great Plains https://youtu.be/zUCJ6wdFPVo
17. Susanna Muurinen, SjT: Orgaaniset lannoitteet ja kierrätyslannoitteet https://youtu.be/LZeXtdfUObg
18. Susanna Muurinen, SjT: Nostoja SjT:n koetoiminnasta, mennyttä ja tulevaa https://youtu.be/Zjuz7tAjJag
19. Sami Talola, SjT: Sokerijuurikkaan naatin kompostointi https://youtu.be/PDCz3JD0FUc
20. Sami Talola, SjT: Lisäarvoa sokerijuurikkaalle: naatista mehua, valkuaista ja kompostia https://youtu.be/PtEBko5PaL8
21. Ruska Kaipainen, SjT: Harauskoeruutujen esittely https://youtu.be/2sdymkGZ1bo
22. Ruska Kaipainen, SjT: Sokerijuurikkaan naattimehun levitys https://youtu.be/y9oDfnO-i0k
23. Sokerijuurikasauman peittäminen https://youtu.be/b4rFN4Kx-NU
24. Vieraslajit: Rikkakananhirssi, viherrevonhäntä ja viherpantaheinä https://youtu.be/gaT2ZjgC0cY
25. Robotiikka ja tulevaisuuden maatila https://youtube.com/live/75DzBVzZ8PU
26. AgXeed-robottitraktori ja Tempo-tarkkuuskylvökone vauhdissa SjT:llä https://youtu.be/F68mcwIyMLU
27. Arvo Ekman, SjT: Kokemuksia Farmdroid-peltorobotista https://youtu.be/X73PDGYfSDo
28. Perttu Härmälä: Meltolan kartano ja tila https://youtu.be/ZkHNtOuylwU
29. Fanni Heinonen, Sucros Oy: Ajankohtaista Sucrokselta https://youtu.be/9xmPeTTLZAg
30. Sami Talola, SjT: Puomisadetuskone ja työdroonit https://youtu.be/ZoDIud3Yoxk
31. Hannu Pajunen, Avagro: Puomisadetuskone https://youtu.be/GsIrHikago0
32. Sami Talola, SjT: Peltomaan tiivistyminen erilaisilla rengastyypeillä https://youtu.be/ii7EljHeNxM
33. Pirkka Herpiö, Skydata: Työnäytös droonilla Paimiossa 17.6.2025 https://youtu.be/vdkpg9MgANs
34. Saga Melkkilä: SjT:n LANTTI-koeruutujen esittelyä https://youtu.be/bWrfKjVEhU4
35. SATO-benchmarkkausmatka Alankomaihin, matkakertomus https://youtu.be/ibg46YMgKj0
36. Anna Kymäläinen Sucros Oy: Ajankohtaista Sucrokselta https://youtu.be/YC8bl5ZLhSU
37. Milla-Mari Vastavuo, Wega Group Oy: Bioenergiaa sokerijuurikkaan vihermassasta https://youtu.be/kwpaTpZKpU0
38. Pirkka Herpiö, Skydata: Drone kylvää vehnää Oripäässä https://youtu.be/8ihTNzRcfAc
39. U. Kommeri, Satafood: DroneFarmi & M. Hakojärvi, Mtech: Raskaiden maatalousdronejen mahdollisuudet https://youtu.be/m5n3yjHKGCA
40. Susanna Muurinen, SjT: LANTTI ja PeDro https://youtu.be/R8xuNfxq8v8
41. Timo Rouhiainen, Propax Agro: Juurikkaan suorakylvö ja Özdöken kylvökoneen esittely https://youtu.be/9Rb0FI8bB2U
42. Sokerijuurikkaan tuholaiset https://youtu.be/_F3ZheIRl90
43. Emma Pietilä: Sucroksen ajankohtaiset https://youtu.be/2xw7Tus_1Rw
44. Susanna Muurinen, SjT: Proteiinia juurikaan naatista? https://youtu.be/DQSmxDP2nXo
45. Nostonäytös & naatinkorjuu Kärkölässä (Kleine SF10) https://youtu.be/SPkb_osNM1I
46. S. Muurinen, SjT: Sairaat, jäätyneet & alilistityt juurikkaat aumassa & S. Pulkkinen: Aumapeitteet https://youtu.be/t4bvXMNQays
47. Centralen för Sockerbetsforskning (CfS) https://youtu.be/ibzeWYkJEb0
48. Mitä tapahtuu Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksessa? https://youtu.be/G4HOI5tp5jo
49. Sokerijuurikkaan jaettu typpilannoitus https://youtu.be/zuxvvJYlWrc
50. Mitä kuuluu juurikkaanviljelijöille Alankomaissa ja Ruotsissa? https://youtube.com/live/CoWHzl0YjgM






















Tulokset

Hankkeen toiminta-aikana järjestettiin kaksi webinaaria, viisi pellonpiennarpäivää ja kaksi benchmarkkausmatkaa. Hankkeen aiheista julkaistiin yhdeksän lehtiartikkelia ja 50 videota SATO-portaalissa. Portaalissa julkaistiin lisäksi 13 posteria. SATO-hankkeen tapahtumissa (9 kpl) kävi yhteensä 498 eri osallistujaa. Keskimäärin käyntejä oli 1,4/viljelijä (vaihteluväli 1–5). Hankkeessa julkaistuja videoita on katsottu yhteensä 31 210 kertaa.
Hankkeen toiminta-aikana järjestettiin palautekysely hankkeen kohderyhmälle. Kyselyn täytti 145 kohderyhmän edustajaa. Heistä 70 % oli osallistunut hankkeen tilaisuuksiin ja 68 % tutustunut hankkeen videomateriaaliin SjT:n kotisivulla tai YouTubessa. 96 % hanketapahtumiin osallistuneista viljelijöistä kertoi saaneensa hanketilaisuuksista tai videomateriaalista uutta tietoa. Vastanneista 89 % kertoi uuden tiedon vaikuttaneen myös käytännön viljelytyöhön tai että he aikovat kokeilla uusia toimintatapoja käytännön viljelytyössä. Uusiksi toimenpiteiksi mainittiin mm. kierrätyslannoitteet, jaettu lannoitus, hivenlannoitus, kastelu, viljelykierron muuttaminen, uusi kalusto, uudet innovaatiot, suorakylvö ja kerääjäkasvit. Lisäksi palautteen vapaassa kentässä mainittiin, että on mukava tavata muita viljelijöitä.
Hankkeen tulokset esiteltiin ohjausryhmän viimeisessä kokouksessa ja niitä kommentoitiin seuraavasti: vapaamuotoisesta palautteesta nousee esiin kaksi tärkeää asiaa: uutta ja halutaan tavata ihmisiä. Keskitetty tiedon kokoaminen ja jakaminen on tärkeää. Viljelijät kaipaavat uutta tietoa alalta ja sen hankkiminen on yksittäiselle ihmiselle hankalaa. Tiedonvälitys on hankkeessa onnistunutta ja tulokset ovat hyviä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeessa kehitettyä SATO-portaalia pidetään edelleen yllä ja sinne lisätään materiaalia. Portaalista myös tiedotetaan erilaissa viljelijä- ja sidosryhmätilaisuuksissa ja kun tietyt toimenpiteet ovat ajankohtaisia, laitetaan niihin liittyvän videon linkki muistutuksena esim. Instagramiin ja SjT:n kotisivujen etusivulle.

Lisäksi lähes puolet juurikkaanviljelijöistä on aloittanut juurikkaan viljelyn viimeisen kolmen vuoden aikana, joten tiedonvälitykselle on edelleen kysyntää. SjT haluaa jatkaa erinomaisesti sujunutta tiedonvälitystoimintaa ja hakee rahoitusta voidakseen jatkaa ja kehittää tiedonvälitystoimintaa entisestään. Viljelijät itse näkevät koulutustapahtumien järjestämisen tärkeäksi ja odottavat toiveikkaana lisää.

Ajankohtaista hankkeesta

Hankkeen yhteyshenkilöt