Salmivaaran kylätalon maalämpö

Hankkeen yhteenveto

Salmivaaran kylätalon päälämmitysmuotona on ollut öljy. Hankkeessa toteutettiin kylätalolle
maalämpö porakaivolla, jolla kylätalon lämmitysmuoto saatiin ympäristöystävällisemmäksi ja
edullisemmaksi aiempaan verrattuna. Investoinnin myötä kyläläisten kokoontumistilana toimivaan
kylätaloon saatiin ekologinen ja helppohoitoinen lämmitysmuoto.

Toteutus

Maalämpö-hankkeen toteutus aloitettiin pyytämällä tarjouksia maalämmön toteutuksesta neljältä Pohjois-Suomen alueella toimivalta yritykseltä. Tarjouspyyntöön saatiin tarjous ainoastaan yhdeltä
yritykseltä. Tarjouksen todettiin olevan hintatasoltaan kohtuullinen, ja kustannuksiltaan vastaava kuin hankesuunnitteluvaiheessa puhelimitse eri yrityksiltä selvitetty kustannustaso oli. Uhkakuvana leijui
epäilys, miten hanke saadaan toteutettua, mikäli tämä ainoa tarjoaja ei urakkaa otakaan vastaan. Onneksi epäilys osoittautui vääräksi, ja yhteistyö valitun yrityksen kanssa sujui hyvin.
Varsinainen toteutus alkoi toukokuussa maalämpökaivon porauksella. Maalämpökaivo porattiin 230 metrin syvyyteen keruuputkineen. Vaakaputket kaivettiin sisälle tekniseen tilaan eli pannuhuoneeseen. Porausjätteen kanssa tuli pieni yllätys, sillä runsaan veden kanssa tullut kivituhka sotki paitsi omaa tonttia, levisi sitä osin myös naapurin puolelle. Hankkeessa ei oltu varauduttu urakoitsijalta hankittavaan kivituhkan poiskuljetukseen, ja pienellä tontilla porausjätteen sijoittaminen olikin oletettua haasteellisempaa. Jäljet saatiin kuitenkin siistittyä, ja lopullisesti piilotettua ja piha tasoitettua syksyn tullen kalliomurskeella.
Maalämpökoneille tehtiin tila pannuhuoneen perällä sijaitsevaan entiseen kaupan kylmähuoneeseen. Tila raivattiin, ja sieltä purettiin kylmiön aikaisia rakenteita. Lisäksi tilaan tehtiin uusi lattia vanerista.
Kylmiöhuoneen oviaukko todettiin liian pieneksi maalämpökoneiden kuljetukselle, joten oviaukkoa jouduttiin hieman leventämään, jotta koneet saatiin kannettua sisälle.
Maalämpökoneiden asennukseen päästiin elokuussa. Asennettu maalämpöpumppu on malliltaan NIBE S1255-8 R EM 3x400V. Sopimuksessa oli optiona Nibe puskurivaraaja, joka päätettiin hankkia
porauskustannusten varmistuttua. Puskurivaraajan hankinnasta pyydettiin hyväksyntä ELY-keskukselta (sähköposti Anna-Kaisa Teurajärvi 2.6.2025)
Pieni huoli oli vanhan rakennuksen sulakkeiden riittävyydestä, mutta onneksi vanhan lämmityskattilan sähkövastukselle varatut
sulakepaikat olivat sopivat myös maalämpökoneille, eikä sulakkeiden uusimisesta aiheutunut lisäkustannusta.
Öljykattilan käytöstä poistamisen osalta oli huoli, ettei pannuhuone enää lämpene riittävästi, ja siksi hankkeen kustannuksiin oli varattu lämmityspatterin hankinta pannuhuoneeseen. Urakoitsijan
suosituksesta erillisen patterin asennus jäi pois, ja maalämpökoneelta vedettävät putkitukset asennettiin pannuhuoneeseen ikkunaseinän puolelta kiertäen lämmityskattilaan, niin, että ne tuottavat lämpöä suoraan pannuhuoneeseen.
Pannuhuoneessa oleva vanha lämmityskattila jätettiin rakennustarkastajan ehdotuksesta paikoilleen, koska kylätalo on nimetty kunnan varautumissuunnitelmassa kokooontumispaikkaksi
poikkeustilanteissa. Lämmityskattilasta poistettiin öljypoltin, mutta puulämmitysmahdollisuus on edelleen olemassa esim. pidempiaikaisen sähkökatkon yhteydessä. Maalämpökoneisto asennettiin
kytkimen taakse, niin että tarvittaessa puulämmityksen käyttöönotto on helppoa.
Asentajat pitivät maalämpökoneen käytön opastuksen kahdelle kyläläiselle, jotka edelleen opastivat käyttöohjeistustilaisuuden kylätalolla aktiivisesti toimiville kyläläisille.
Poraus- ja asennuspäivinä työpäivät olivat pitkiä klo 7-22, mutta talkoolaisia riitti niin, ettei samojen henkilöiden tarvinnut olla paikalla koko pitkää päivää. Talkoolaisten ruokahuolto toimi erinomaisesti,
pääasiassa lahjoituksina saaduilla ruuilla. Asennusmiehille löytyi myös yöpymispaikat kylältä, joten aikaa ei tarvinnut tuhlata kulkemiseen.
Lämmitysmuodon vaihduttua maalämpöön, oli jäljellä vielä talkootöiden suurin urakka, öljysäiliön poisto. Varaston perällä olevan 3000 litran säiliön kuljettamista varten tilaa piti raivata, ja osin myös
purkaa rakenteita. Tarkoin mitattuna tultiin siihen tulokseen, että myös ulko-oven karmit on purettava, jotta säiliö saadaan ulos.
Säiliössä jäljellä olevan öljyn poistamiseksi tehtiin erään kyläläisen hankkimaan öljypumppuun lisävarustus niin, että pumpun letku saatiin ulottumaan säiliön pohjalle. Pumppu ei kuitenkaan
jaksanut nostaa öljyä tarpeeksi korkealle säiliön päällä olevasta aukosta. Päivän ajan ihmettelijöitä ja neuvojia riitti, kysyttiinpa apuun jopa palo- ja pelastuslaitoksen henkilökuntaa. Sopivaa pumppulaitteistoa ei
kuitenkaan löytynyt edes paloasemalta, ja yhteisen pohdinnan loppupäätelmä oli, että säiliön kylkeen on tehtävä reikä pumpun letkulle.
Pumppaaminen oli hidasta, ja pienissä polttoainekanistereissa kantaminen työlästä. Säilö saatiin kahden päivän pumppaamisen jälkeen tyhjäksi, mutta jälleen oli edessä uusi haaste. Säiliön siirtäminen kokonaisena ulos rakennuksesta rakennusta rikkomatta osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi, joten säilion suojakuori ja itse säiliö jouduttiin paloittelemaan, jotta ne saatiin poistettua.
Viimeistelytöiksi jäi vielä öljysäiliöhuoneen siistiminen, ja seinien paikkaaminen putkiläpivientien kohdalta.
Lokakuussa tehtiin vielä piha-alueen siistimistyöt. Porauksen jäljet siistittiin kivimurskeella. Murske onnistuttiin saamaan läheltä, ja se saatiin tilattua kahdessa erässä, jolloin levitystyö oli kerrallaan
kohtuullinen.
Hankkeesta tiedotettiin aktiivisesti. Hankkeen rahoituksesta on ollut koko hankkeen toteutusajan hankejuliste kylätalon ikkunassa.
Hankkeesta on tiedotettu myös kyläseuran facebook-sivulla sekä kylätalolla järjestetyissä tapahtumissa. Lisäksi maalämpöhankkeesta tehtiin juttu KotoSalla-lehteen 2/25.

Tulokset

Hankkeen tavoitteena oli korvata öljylämmitys ympäristöystävällisemmällä ja käyttökustannuksiltaan edullisemmalla maalämmöllä.
Tavoitteessa onnistuttiin, ja kylätalon lämmityskustannuksia ja
lämmityksen vaatimaa työpanosta saatiin pienennettyä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen vaikutukset ovat pitkäkestoiset, ja maalämpö helpottaa merkittävästi kylätalon ylläpitoa tulevina vuosina.
Maalämmöllä lämpiävä kylätalo on jatkossakin kylän sydän: kyläläisten ja harrastusryhmien kokoontumispaikka.