Hanke
Investointihanke - 305604

Salokylän ampumaradan kehittäminen

Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistys

31.07.2024 - 31.12.2025

Päättynyt

Julkinen hankekuvaus

Hakija Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistys perustettiin 1.1.2023, kun Kiteen ja Kesälahden riistanhoitoyhdistykset yhdistyivät. Toimialueena on Kiteen kaupungin alue ja maa-pinta-ala on noin 125 300 hehtaaria. Jäseniä yhdistyksellä on noin 1370 ja alueella toimii 32 metsästysseuraa tai -seuruetta. Ampumarata Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistys omistaa Kiteen Kesälahdella sijaitsevan Salokylän ampumaradan. Alueella on luodikko-, hirvi- ja pienoishirvirata. Riistanhoitoyhdistyksen jäsenmäärän kasvun takia ja koska muita ratoja ei ole tällä hetkellä lähi-alueella käytössä, ovat radan käyttäjämäärät kasvaneet. Metsästäjien lisäksi rataa käyttävät myös reserviläisjärjestöt ja poliisi. Ammunta painottuu metsästys- ja reserviläisammunnan harjoitteluun sekä ampumakokeiden järjestämiseen. Salokylän ampumaradalla on tullut tarve ratalaitteiden nykyaikaistamiseen ja uuden tekniikan käyttöönottoon. Radalle uusitaan hirvirata ja hankitaan elektroniset näytöt hirviradalle. Luodikkoradan maalitaulukehikot uusitaan ja rakennetaan uusi luotien talteenottojärjestelmä. Radan valvontaa parannetaan asentamalla kameravalvonta alueelle. Salokylän ampumaradalta on puuttunut laitteisto hyökkäävän karhun ja villisian ammunnan harjoitteluun. Nämä tehtävät ovat SRVA-toiminnassa kaikkein vaativimpia ja vaarallisimpia tehtäviä. Harjoittelua ja koulutusta varten radalle hankitaan hyökkäävän karhun ja villisian ratalaite. Toteutus Työt aloitetaan loppuvuodesta 2024 ja työtä jatketaan lumien sulettua keväällä 2025. Hanke on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2025 loppuun mennessä.

Yhteenveto hankkeesta

Salokylän ampumaradan vanhat laitteet olivat tulleet hirviradalla käyttöikänsä päähän. Luodikkoradan taulutelineet olivat hajalla. Pienoishirviradan suojamuuri oli haljennut ja osittain kaatunut. Alueelle kaivattiin myös ns. karhurataa virka-aputehtävien hoitamisen harjoittelemiseksi. Rake...

Lisätiedot

Ohjelma/Rahasto

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Hankenumero

305604

Aloituspäivämäärä

31.07.2024

Loppumispäivämäärä

31.12.2025

Onko kyseessä Leader-hanke?

kyllä

Toimenpide

Investointihanke

Alatoimenpide

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Toimenpiteen tyyppi

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Toimenpiteen tarkenne

Yleishyödylliset maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit

Hankeluonne

Paikallinen/Alueellinen

Kohdealue

SO8

Hankkeen yhteenveto

Salokylän ampumaradan vanhat laitteet olivat tulleet hirviradalla käyttöikänsä päähän. Luodikkoradan taulutelineet olivat hajalla. Pienoishirviradan suojamuuri oli haljennut ja osittain kaatunut. Alueelle kaivattiin myös ns. karhurataa virka-aputehtävien hoitamisen harjoittelemiseksi. Rakentaminen toteutettiin rhy:n jäsenten talkootyönä. Suunnitelman mukaisesti radat saatiin uusittua.

Uusien ratalaitteiden myötä ampujien omatoiminen harjoittelu on monipuolistunut. Rhy pystyy järjestämään tärkeitä ammunnanharjoittelutilaisuuksia, esimerkiksi SRVA-toimijoille ja metsästäjätutkintoon valmentavaan koulutukseen osallistuville. Myös ampumakilpailujen järjestäminen on nyt radalla mahdollista.

Toteutus



Hanketta ryhdyttiin tarkemmin suunnittelemaan sen jälkeen kun hallitus päätti ryhtyä hankkeeseen. Suunnitelmien valmistuttua haettiin Keski-Karjalan Jetinan avustuksella rahoitusta hankkeen kustannuksiin.

Hankkeen suunnitelman mukaisesti Salokylän ampumaradalla on asennettu uusia ratoja ja kunnostettu vanhoja ratoja. Radalle on uusittu hirviratalaitteisto, luodikkoradan maalitaulukehikko ja rakennettu uusi luotien talteenottojärjestelmä luodikkoradalle. Kokonaan uusi rata on tehty hyökkäävän karhun ja villisian ammunnan harjoitteluun, sekä hirviradalle asennettava SIUS – elektronin maalitaulujärjestelmä. Pienoishirviradalla korjattiin hajonnut betonivalli ja uusittiin asetelineet. Pistooliampumapaikan ja hirviradan 75 metrin siirrettävien ampumapaikkojen anturat/lahonneet aluspuut uusittiin. Luodikkoradan ampumakatos maalattiin ja seinustalle uusitiin asetelineet. Hirvi- ja karhuradalle on uusittu sähkökaapelointi. Radan valvontaa varten alueelle on asennettu kaksi valvontakameraa. Hirviradan luotipenkan suojana oleva sadelippa oikaistiin asentamalla puutavaraa tukipuiden päälle.

Hankkeen toteutumisen riskeinä oli tilattujen laitteiden saapuminen. Hirviradan toimitusaikataulu venyi noin kuukautta arvioitua myöhemmäksi mutta ei haitannut suuresti hankkeen toteuttamista.

Rakentamisessa tulee usein yllätyksiä, joista suurin oli mielestäni sähkökaapeloinnin uusiminen kokonaan ja sähkökaapin siirtäminen uuteen paikkaa mutta kustannukset pysyivät kohtuullisina. Kaapeli jouduttiin uusimaan, koska vanhojen kaapelien siirtokapasiteetti ei olisi riittänut uusien laitteiden virrantarpeeseen. Puutavaraa ja muita tarvikkeita jouduttiin hankkimaan arvioitua suuremmilla summilla. Tässä osasyynä on yleinen kustannusten nousu. Säästöä syntyi valvontakameroista ja routaeristeestä, jota ei tarvinnut asentaa ratojen alle. Hirvirataan jouduttiin tilaamaan yksi ylimääräinen kiskoelementti, että kelkan jarrutusmatka saatiin sopivaksi. Tämä johtui vanhan hirvitallin sijainnista, jota ei kannattanut lähteä siirtämään. Näin uudet maalilaitteet saatiin suojaan vanhaan talliin. Radan mitoitus olisi pitänyt varmistaa paremmin etukäteen, niin olisi säästytty ylimääräiseltä työltä. Purkujätteen poisvienti ja betonivalu olivat yllättävän kalliita ennakoituun nähden.

Hanke on toteutettu Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistyksen jäsenten talkootyöllä, jossa on pystytty hyvin hyödyntämään jäsenten ammatillista osaamista esimerkiksi sähköasennus- ja rakennustöissä. Erityisen suuren talkootyön yksi jäsen omistamallaan kaivinkoneella, jonka avulla saatiin mm. kaapeliojat kaivettua radalle. Ilman tätä talkootyötä olisi hankkeen kustannukset kasvaneet roimasti.

Vanhojen rakenteiden purkaminen tehtiin talkootyönä ja jätteet vietiin jätehuollon toimesta kaatopaikalle, jonka kustannuksista vastaa riistanhoitoyhdistys. Luotiloukusta kertynyt lyijy- ja kuparijäte vietiin jätteenkäsittelyasemalle.

Hankkeen toteutuksen myötä luodikkorata on otettu jälleen käyttöön. Hirviradalla on järjestetty tänä kesänä neljät ampumakokeet luotiaseille ja kahdet ampumakokeet jouselle. Hyödynsaajina ovat olleet rhy:n jäsenet ja muut metsästäjät sekä reserviläiset.

Kokonaisuudessaan hanke toteutui hyvin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kustannuksetkaan eivät paljoa ylittyneet suunnitellusta. Talkoolaisia oli riittävästi.

Tulokset

Ampujien omatoiminen harjoittelu on monipuolistunut. Rhy pystyy järjestämään tärkeitä ammunnanharjoittelutilaisuuksia, esimerkiksi SRVA-toimijoille ja metsästäjätutkintoon valmentavaan koulutukseen osallistuville. Myös ampumakilpailujen järjestäminen on nyt radalla mahdollista.

Rakentamisen läpiviemiseksi on erittäin tärkeää, että siihen on sitoutunut riittävä määrä henkilöitä ja että heillä on tarvittavaa ammattitaitoa. Muussa tapauksessa joudutaan asioita ostamaan ulkopuolelta. Myös hankkeen "paperityöt" pitää hoitaa ajallaan.

Hankkeesta on viestitty rhy:n vuosikokouksessa ja useilla talkookutsuilmoitusilla Omariista-sovelluksessa. Alueen asukkaille tietoa asiasta on kerrottu Puruvesi ja Koti Karjala paikallislehdissä. Rhy:n nettisivuilla on ollut asiasta saatavilla lisätietoa. Ampumaradalla on ollut nähtävillä kyltti hankkeesta.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Ampumaharjoittelun edellytykset ovat ratojen käyttäjille turvattu seuraavaksi 20–30 vuodeksi. Rhy pystyy järjestämään radalla ampumakokeita ja tärkeä palvelu metsästäjille jatkuu.

Radan jatkokehityssuunnitelmaa valmistellaan yhteistyössä Metsästäjäliiton kanssa. Selvitetään mahdollisuus avata vanha suljettu haulikkorata ja tehdään muutoksia radan käyttöaikoihin sekä kaliiberirajoituksiin. Pienoishirviradan mahdollinen uusiminen on helpompaa, kun on saatu osaamista hankkeen läpiviemisestä.

Ampumaradan ylläpidosta vastaa Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistys. Hoitovelvoite on mainittu maanvuokrasopimuksessa. Poliisihallitus valvoo ampumaratojen toimintaa.

Suurriistan virka-aputehtävien hoitaminen muodostuu turvallisemmaksi, kun harjoittelulla saadaan parannettua osumatarkkuutta. Vaaralliset karhu ja villisika tehtävät tulevat hoidettua ja kolarihirvet poistettua, josta hyötyy koko yhteiskunta.

Metsästäjät voivat suorittaa pakollisen ampumakokeen omalla radalla. Kilpailuissa käyvien metsästysampujien harjoittelumahdollisuudet ovat hyvät.

Ajankohtaista hankkeesta

Hankkeen yhteyshenkilöt