Sotiemme perinteen ja ritariperinnön ylläpito Humppilassa -hanke

Hankkeen yhteenveto

Sotiemme perinteen ja ritariperinnön ylläpito Humppilassa -hankkeella on tehty hankkeen käynnistämisestä, eli marraskuun alusta 2023 alkaen tunnetuksi Humppilan ainutlaatuista roolia sotiemme aikana vuosina 1939-1945. Humppilassa on asunut ennätyksellinen määrä Mannerheim-ristin ritareita suhteessa väkilukuun. Hankkeen keskiössä on ollut pysyvän valtakunnallisen Mannerheim-ristin ritarien museon eli Ritarigallerian perustaminen ja avaaminen kauppakeskus Humppilan Lasin liiketiloihin.

Mannerheim-ristin ritarien museon eli Ritarigallerian avaaminen onnistui hankesuunnitelman mukaisesti. Avasimme Kauppakeskus Humppilan Lasin tiloihin Ritarigallerian elokuussa 2024. Näyttelymme täydentää Suomen sotahistoriallisten museoiden kenttää nostaen keskiöön Suomen korkea-arvoisimman sotilaallisista ansioista myönnetyn kunniamerkin saajat, Mannerheim-ristin ritarit. Esittelemme keskeisten ja vähemmän tunnettujen ritarien henkilötarinat ja sotilaspolut. Vain 191 jatkosodan tai Lapin sodan kokenutta sotilasta nimettiin ritariksi, mutta he olivat edustava otos tuon ajan suomalaisista miehistä. Ritarit pystyivät erottautumaan ansioillaan lukuisista muista itsensä joka päivä ylittävistä sotilaista. Näyttelyssä on esillä ritarien alkuperäistä esineistöä. Kunniaseinällä esittelemme kaikkien 191 ritarien kuvat koosteessa, jonka laatuista ei mistään muualta Suomessa löydy. Humppilalaiset ritarit on nostettu näyttelyn keskiöön sekä esineistön että infotaulujen osalta.

Toteutus

Ritariperintöhanke eteni pitkälti hankesuunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelman mukaisesti palkattiin osa-aikaisesti hanketyötä tekevä koordinaattori. Maaliskuussa 2024 museoalalla aiemminkin työskennellyt filosofian maisteri Sampsa Perälä aloitti osa-aikaisesti koordinaattorin tehtävät museoapulaisen nimikkeellä. Perälän ja tuolloin kunnanjohtajana sekä hankejohtajana toimineen Antti Ahosen johdolla suunniteltiin näyttelyn pysyvä sisältö, käynnistettiin Ritarigallerian toiminta sekä vietettiin juhlavia avajaisia elokuussa 2024. Hankkeen ympärille on muodostunut myös laaja ja toimiva vapaaehtoisten verkosto, joka on ollut isossa roolissa hankkeen toteutumisessa. Perälä jatkoi museoapulaisena osa-aikaisesti joulukuuhun 2024 asti.

Osana Ritarigallerian toimintaa on järjestetty luentotilaisuuksia ja seminaareja. Avajaisissa puhujina olivat jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin poika Hans Adolf Ehrnrooth, europarlamentaarikko Mika Aaltola, tuolloin työministerinä toiminut Arto Satonen, dosentti Lasse Laaksonen ja Mannerheim-ristin ritarien säätiön hallituksen jäsen Heikki Lehtonen. Ritari Viljo Laakson ritarinimityksen vuosipäivänä niin ikään puhujina olivat Heikki Lehtonen ja dosentti Laaksonen. Puhujaksi tuolloin saatiin myös Viljo Laakso -elämäkertakirjailija Heikki Peltomäki. Ritarigallerian yksivuotissyntymäpäiviä vietettiin 6.9. Tuolloin puhujana oli komentaja evp. Matti Ketola. Tapahtumiin on liittynyt myös juhlallisia seppeleenlaskuja ritarien haudoille.

Osana hankesuunnitelmaa oli myös Ritaripuiston perustaminen osaksi Kauppilan perinnetilaa. Ritaripuiston osalta saatiin tehtyä piirustukset ja suunnitelmat elo-syyskuun 2024 aikana rakennusmestari Matti Saarenmaan johdolla. Ritaripuiston rakennuttaminen hankeajan puitteissa ei ollut mahdollista muun muassa ennakoitua suurempien kustannusten vuoksi. Asiaa saatiin kuitenkin hankkeen puitteissa edistettyä puiston piirustusten ja suunnitelmien muodossa, joka taas mahdollistaa puiston toteuttamisen tulevaisuudessa osaksi Kauppilan perinnetilaa.

Hankkeesta on viestitty kattavasti eri medioissa. Ritariperintö-hankkeen viestintä on ollut laajaa ja kattavaa ympäri Suomen. Ritariperintö-hanke, erityisesti hankkeen näkyvimpänä osana toteutettu Ritarigalleria, on saanut näkyvyyttä koko hankeajan kymmenissä sanomalehdissä, teemalehdissä, verkkolehdissä ja muilla media-alustoilla ympäri maata. Ritariperintö-hankkeen viestintää on toteutettu tehokkaasti koko hankkeen ajan, hankkeen alusta alkaen. Ritariperintö-hanke sekä hankkeen laaja viestintä palvelee kulttuuriperintöä, historiallisia arvoja ja maaseudun matkailua kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Ritarigallerian sosiaalisen median sivuilla on ollut koko hankkeen ajan nähtävillä EU-tunnus sekä Leader-logo. Sosiaalisen median kuvauksissa käy ilmi hankkeen tavoitteet ja EU:n rahoitusosuus. Ritarigallerialla on käytössään myös omat verkkosivut. Verkkosivujen alaosassa on myös koko hankkeen ajan ollut esillä EU-tunnus, Leader-logo sekä teksti, josta käy ilmi hankkeen tavoitteet ja EU:n rahoitusosuus. Museotilamme ulkopuolen seinustalla on koko vuokrausajan on ollut esillä A3 -kokoinen juliste, jossa kerrotaan hankkeesta ja rahoittajasta. Juliste on siis luettavissa ja nähtävillä myös itse museon ollessa suljettuna.

Tulokset

Hankkeen aikana toteutimme Mannerheim-ristin ritarien museon eli Ritarigallerian avaamisen osaksi Kauppakeskus Humppilan Lasia. Loimme toimivan näyttelykokonaisuuden, joka täydentää Suomen sotahistoriallisten museoiden kenttää nostaen keskiöön Suomen korkea-arvoisimman sotilaallisista ansioista myönnetyn kunniamerkin saajat, Mannerheim-ristin ritarit. Ritarimuseon kokoelmaan on saatu lahjoituksina ja pitkäaikaislainoina kymmeniä aitoja Mannerheim-ristin ritareihin liittyviä esineitä – esimerkkeinä voi mainita Humppilassa asuneiden Kauko Tuomalan ja Viljo Laakson aidot esineet, sekä hyvin tunnettujen ritarien, kuten Adolf Ehrnroothin, C. G. E. Mannerheimin, Lauri Törnin, Osmo Laakson, Albert Räsäsen, Kustaa Tapolan sekä Ruben Laguksen aidot esineet.

Pystyimme siis hankkeen avulla luomaan jotakin uutta, jota Suomessa ei ole aiemmin ollut. Ritarigallerian avulla voimme myös opettaa suomalaisille kansakuntamme historiaa ja kertoa siitä, millaisia uhrauksia Suomi on historiansa saatossa tehnyt säilyttääkseen itsenäisyytensä.

Ritarigallerian avulla olemme myös pystyneet luomaan uuden vetovoimatekijän Humppilan kuntaan. Ritarigalleria on kiinteä osa Humppilan kunnan kulttuuritarjontaa lisäten näin kunnan kiinnostavuutta matkailukohteena. Hankkeen avulla Humppilaa on voitu myös ”brändätä” uudelleen ja tehdä tunnetuksi ”ritarikuntana”. Kyseinen nimitys kunnalle on oikeutettu, sillä Humppilassa on asunut ennätyksellinen määrä Mannerheim-ristin ritareita suhteessa väkilukuun. Humppilan rooli on kiistaton sotiemme aikana vuosina 1939-1945.

Pystyimme hankeaikana luomaan toimivat käytänteet museon toiminnalle ympärivuotisesti. Museon ympärille on muodostunut toimiva ja kattava vapaaehtoisten verkosto, joka osaltaan tukee museon toimintaa. Olemme myös pystyneet luomaan verkostoja muihin alan museoihin sekä alalla toimiviin yhdistyksiin ja säätiöihin luoden näin mahdollisuuksia toiminnan jatkumiselle ja laajentumiselle.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Ritariperintö -hankkeella ja sen myötä perustetulla Ritarigallerialla on ollut välitöntä vaikutusta Humppilan kunnan matkailutarjontaan. Tarjolla on nyt yksi kulttuurikohde lisää, joka houkuttelee uusia aiheesta kiinnostuneita matkailijoita. Ensimmäisen aukiolovuoden aikana Ritarigallerialla on järjestetty myös useita ryhmäopastuksia. Ryhmäopastuksilla on paitsi vaikutusta itse Ritarigallerian toimintaan, mutta myös muihin alueen toimijoihin. Olemme panneet merkille, että Ritarigalleriassa vierailevat ryhmät kuluttavat myös muita alueen palveluita. Retki Ritarigalleriaan saattaa sisältää ruokailun jossakin alueen ravintoloissa tai käynnin myös toisessa alueen kulttuurikohteessa. Toimintamme siis poikii asiakkaita myös muille alueen toimijoille.

Ritarigallerian avulla voimme opettaa sen kävijöitä tärkeästä ajanjaksosta Suomen historiaa. Näin lisäämme ihmisten tietoisuutta siitä, mitä maamme on historiansa saatossa kokenut, mitä itsenäisyytemme säilyttäminen on vaatinut ja millaisia uhrauksia se on vaatinut paitsi koko Suomen kansalta mutta erityisesti Mannerheim-ristin ritareilta. Pyrimme toiminnallamme lisäämään tietoisuutta myös nuorten joukossa ja tarjoammekin koululais- ja päiväkotiryhmille ilmaisen opastuksen Ritarigalleriassa. Tietoisuuden lisäämiseen eri kohderyhmille pyrimme jatkossakin. Ritariperintöhanke on myös ajankohtainen nykyisen maailmantilanteen vuoksi, mikä sinällään lisää itse hankkeen kiinnostavuutta, mutta myös sen vaikuttavuutta. Aihe kiinnostaa yhä enemmän, sillä se on entistäkin lähempänä meitä kaikkia.

Ritarigalleriasta on muodostunut myös aiheesta kiinnostuneiden kohtaamispaikka. Niin ritarien omaiset kuin muutkin sodat jollakin tapaa kokeneet voivat Ritarigallerialla kokoontua ja jakaa kokemuksiaan samalla aiheeseen syventyen.

Hankkeella on ollut myös työllistäviä vaikutuksia. Hankesuunnitelman mukaisesti palkattiin hankkeelle osa-aikainen koordinaattori Perälä, joka teki hanketyötä maaliskuusta 2024 joulukuuhun 2024 asti. Perälän jälkeen Ritarigalleriasta on vastannut tuntityöntekijänä Humppilan kunnalle palkattu filosofian maisteri Alho, joka hoitaa Ritarigallerian asiat galleriavastaavan tehtävänimikkeellä. Myös yhdistykset ovat hyötyneet Ritarigallerian toiminnasta, sillä Ritarigalleriassa päivystävä yhdistys on saanut rahallisen korvauksen tehdystä päivystysvuorosta, jonka yhdistys on voinut edelleen oman toimintansa kehittämiseen. Ritarigallerian toiminnan jatkuessa hankeajan jälkeen tulee toiminnalla olemaan myös tulevaisuudessa työllistävä vaikutus.

Hankkeella on vaikutuksia paitsi Mannerheim-ristin ritarien tunnettuuteen mutta myös Humppilan tunnettuuteen. Tavoitteena on tehdä Ritarigalleriasta, jatkossa mahdollisesti myös Ritaripuistosta, pysyviä matkailukohteita, jotka palvelevat alueellisesti ja myös valtakunnallisesti Humppilan ja koko Lounais-Hämeen alueen matkailua, kulttuuria ja vapaa-aikaa sekä alueen elinvoimaa ja tunnettuutta. Humppilan kunta voi jatkossakin markkinoida itseään ritarikuntana täysin oikeutetusti. Nimitys on loistava lisä kunnan markkinointiin, sillä se on mieleenpainuva ja mielenkiintoinen.

Ritarigalleriaa on tarkoitus jatkossakin tehdä yhä tunnetummaksi lisäämällä markkinointia, järjestämällä museolla tapahtumia ja mainostaa yhä enemmän hyvänä retkikohteena. Keskeisenä osana museon kehittämistä tulee olemaan sen esineistön laajentaminen ja sen tuominen ”lähemmäs” kävijää muun muassa digitoimalla joitakin esineitä. Näin museokävijä voi tutkia osaa esineistöstä lähemmin ja saada käynnistään enemmän. Suunnitelmissa on myös järjestää vaihtuvia näyttelyitä keskittymällä vuorollaan yksittäiseen ritariin ja hänen esineistöönsä.

Hankkeen päättyessä 31.12.2025 museon toiminta ja ylläpito siirtyy Mannerheim-ristin ritarien museon tukiyhdistys ry:lle. Tukiyhdistyksellä on osaava ja toimiva hallintoneuvosto, jolla on hyvät resurssit ylläpitää ja edelleen kehittää Ritarigallerian toimintaa. On keskusteltu tukiyhdistyksen mahdollisuuksista palkata galleriavastaavana toiminut Alho vastaamaan museon toiminnasta jatkossakin. Myös toiminnassa mukana olleet muut yhdistykset ja vapaaehtoiset ovat edelleen kiinnostuneita jatkamaan yhteistyötä Ritarigallerian kanssa.