Tähdenlentoja kraatterijärveltä – luentoja luonnonperinnöstä

Hankkeen yhteenveto

Hankkeessa Tähdenlentoja kraatterijärveltä - luentoja luonnonperinnöstä toteutettiin viisi (5) yleisölle avointa ja maksutonta luentoa sekä kaksi (2) opintoretkeä syksyllä 2025. Luennoitsijoina olivat 23.9. Esko Valtaoja (tähtitieteen emeritusprofessori Turun yliopistosta, arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija), 21.10. Arto Luttinen (yli-intendentti, petrologian ja geokemian dosentti, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS), 4.11. Teemu Öhman (FT, törmäyskraatteritutkija, planeettageologi, kuuhullu, Kraatterijärvi Geoparkin geologi), 18.11. Mikko Haaramo (selkärankaispaleontologi, Helsingin yliopisto, Suomen johtava dinosaurusten asiantuntija) ja 2.12. Petri Välisuo (kestävän automaation professori, Vaasan yliopisto, Kvarken Space Center – Merenkurkun avaruuskeskus). Opintoretket tehtiin 28.12. Evijärven Taivasteliijoiden tähtitornille ja 15.11. Söderfjärdenin meteoriittikraatterin Meteoriihelle. Luennot keräsivät yhteensä 420 kuulijaa ja retkille osallistujia oli yhteensä 26. Luennoilla ja retkillä oli mukana lappajärveläisiä ja lähialueen asukkaita. He saivat hienon tietopaketin luentojen teemoihin liittyvästä luonnonperinnöstä. Luennoilla oli myös kytkös kotiseutuumme ja Lappajärven kraatterijärven syntyyn. Hankkeen myötä syntyi yhteistyöverkosto, jossa mukana olivat Lappajärvi-seura, Lappajärven kunta, Kraatterijärven Geopark, Järvilakeuden kansalaisopisto, yrittäjiä ja matkailutoimijoita.

Toteutus

Hankkeessa Tähdenlentoja kraatterijärveltä - luentoja luonnonperinnöstä toteutettiin viisi (5) yleisölle avointa ja maksutonta luentoa sekä kaksi (2) opintoretkeä syksyllä 2025. Luennoitsijoina olivat 23.9. Esko Valtaoja (tähtitieteen emeritusprofessori Turun yliopistosta, arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija). Luennon aiheena oli Tähtitiede ja avaruus. Tiistaina 21.10. Arto Luttinen (yli-intendentti, petrologian ja geokemian dosentti, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS) luennoi teemasta Suomen syntyhistoria. Marraskuussa 4.11. luennoi Teemu Öhman (FT, törmäyskraatteritutkija, planeettageologi, kuuhullu, Kraatterijärvi Geoparkin geologi) ja aiheena oli Kraatterit meillä ja muualla. Tiistaina 18.11. Mikko Haaramo (selkärankaispaleontologi, Helsingin yliopisto, Suomen johtava dinosaurusten asiantuntija) luennoi aiheesta Hic sunt Dragones - Fennoskandia liitukauden lopulla. Viimeinen luento oli 2.12.. Sen piti Petri Välisuo (kestävän automaation professori, Vaasan yliopisto, Kvarken Space Center – Merenkurkun avaruuskeskus) aiheesta Kvarken Space Center, mikrosatelliitit, satelliittipaikannus ja kaukokartoitus. Luennoitsijoista kolme tuli Lappajärvelle Helsingistä (junalla Kauhavalle, josta heidät noudettiin) ja heidät myös majoitettiin Lappajärvellä. Kaksi luennoitsijaa tuli paikkakunnalle omalla autolla, koska eivät pystyneet käyttämään julkista liikennettä.

Opintoretket tehtiin 28.11. Evijärven Taivasteliijoiden tähtitornille ja 15.11. Söderfjärdenin meteoriittikraatterin Meteoriihelle.

Luennot keräsivät yhteensä 425 kuulijaa ja retkille osallistujia oli 21, yhteensä osallistujia oli 446. Luennoilla ja retkillä oli mukana lappajärveläisiä, lähialueen asukkaita ja Lappajärven kesäasukkaita. He saivat hienon tietopaketin luentojen teemoihin liittyvästä luonnonperinnöstä. Luennoilla oli myös kytkös kotiseutuumme ja Lappajärven kraatterijärven syntyyn. Hankkeen myötä syntyi yhteistyöverkosto, jossa mukana olivat Lappajärvi-seura, Lappajärven kunta, Kraatterijärven Geopark, Järvilakeuden kansalaisopisto, yrittäjiä ja matkailutoimijoita. Yhteistyö liittyi pääosin viestintään, mutta esimerkiksi Järviseudun yrityspalveluiden hallinnoimat hankkeet Geoparkiin ja matkailun kehittämiseen liittyen esittäytyivät luentojen yhteydessä ja pitivät luentojen yhteydessä myös pieniä työpajoja. Aktiivisesti yhteistyössä ollut yritys Verho- ja Mattotalo antoi luennoitsijoille muistamiset ja heidän kanssaan ideoitiin myös Kivitippuun uutta erilaista vieraskirjaa. Yhteistyökumppaneiden kanssa ideoitiin myös uutta luentosarjaa ja muita yleisötapahtumia sekä matkailun kehittämiseen liittyviä asioita.

Hankkeessa tehtiin viisi tiedotetta. Niiden pohjalta lehtiin saatiin juttuja ainakin Järviseudun Sanomiin, Järviseutuun ja Torstai-lehteen. Järvilakeuden kansalaisopiston opinto-ohjelmassa oli hankkeesta ja sen toimista yhden sivun info. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ja Lappajärven tapahtumakalentereissa oli luennoista ja retkistä tiedotteet/infot. Lappajärvi-seuran verkkosivuilla tiedotettiin hankkeesta ja sen tapahtumista samoin Lappajärvi-seuran FaceBook-sivuilla. Keväällä 2026 Lappajärvi-seuran FB-sivujen ylläpitäjän sivut bännättiin eli estettiin. Samalla menetimme myös Lappajärvi-seuran sivut. Teimme kyllä uudet sivut ja nimesimme uuden ylläpitäjän, mutta menetimme kaikki vanhojen sivujen tiedot, kuten sivujen julkaisutietomme hankkeesta. Tämä oli erittäin harmillista, koska teimme vahvasti markkinointia juuri FB-sivuilla. Hankkeen luento-ohjelmasta tehtiin juliste ja flyer, joita jaettiin printtinä ja somessa. Someen tehtiin myös kaikista luennoista oma jaettava somemainos.

Koemme onnistuneemme hankkeessa erinomaisesti, sillä saimme yleisöltä kiitoksia ja hyvää palautetta. Hanke toteutui suunnitelmien mukaisesti. Vain yksi luennoitsija vaihtui, Vaasan yliopiston Heidi Kuusniemen tilalle tuli Petri Välisuo. Vaidos ei kuitenkaan vaikuttanut luento-ohjelmaan ja vaihdos voitiin huomioida hyvin viestinnässä. Kraatterijärven Geopark nimesi hankkeemme vuoksi Lappajärvi-seuran vuoden 2025 toimijaksi ja antoi kunniakirjan hankkeen viimeisen luennon yhteydessä.

Tulokset

Hankkeen avulla lisättiin alueen asukkaiden tietämystä omasta kotiseudusta ja sen luonnonperinnöstä. Osallistujat saivat hienon tietopaketin luentojen teemoihin liittyvästä luonnoperinnöstä. Luennoitsijat olivat alansa asiantuntijoita, jotka toivat luennoissaan esille ymmärrettävästi tieteellisesti tutkittua tietoa. Hankkeella saatiin innostettua alueen asukkaita luonnonperinnön ja oman kotiseudun tutkimiseen.

Hanke teki tunnetuksi Kraatterijärvi Geoparkia alueella ja laajemminkin sekä vahvisti alueen ja sen asukkaiden identiteettiä ja ylpeyttä omasta elinympäristöstä ja luonnonympäristöstä. Hanke on myös lisännyt alueen vetovoimaa tuomalla esille alueen luonnonperintöä ja Kraatterijärvi Geoparkia.

Hankkeessa syntyi hyvä yhteistyöverkosto, joka hankkeen aikana ja sen jälkeen on synnyttänyt myös uusia ideoita alueen kehittämiseksi matkailun, koulutuksen, luonnon ja kulttuurin näkökulmasta. Olemme oppineet tuntemaan toisemme ja osaamme hyödyntää kunkin osaamista ja asiantuntijuutta jatkossa.

Hankkeessa opittiin tiedottamaan tehokkaasti ja yhteistyössä. Opimme hyödyntämään yhteistyöverkostoja myös viestinnässä. Sitä kautta tieto hankkeesta ja sen toimista sekä verkostosta ja sen jäsenistä saatiin tehokkaasti välitettyä laajasti alueen asukkaille ja laajemminkin. Hankkeen viestintä painottui sosiaaliseen mediaan, jossa jokaisesta luennosta tehtiin oma somemainos. Näitä jaettiin yhteistyöverkoston kautta tehokkaasti.

Hankkeen myötä myös Lappajärvi-seura ja sen toiminta sai tunnettuutta ja näkyvyyttä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Yhteistyöverkoston toimijat jatkavat yhteistyötä eri tavoin. On suunniteltu uutta luentosarjaa, tapahtumia ja muita kehittämisideoita matkailuun ja yritystoimintaan liittyen. Lappajärvi-seura hankkeen hallinoijana sai intoa ja uusia ajatuksia toimintansa kehittämiseen. Kotiseututyön moninaisuus ja monialaisuus nousi keskiöön. Kotiseututyöhön kuuluu kulttuuriperinnön lisäksi vahvasti myös luonnonperintö.

Kraatterijärvi Geopark sai hankkeen myötä näkyvyyttä ja tunnettuutta. Hankkeen myötä muun muassa syntyi ohjelmaa kevään 2026 Geopark-viikoille. Tätä yhteistyötä jatketaan ja kehitetään edelleen.