Tehhää yhessä

Hankkeen yhteenveto

Soinissa on vahva yhteisöllisyys ja talkooperinne, mutta yhdistystoiminta on kohdannut haasteita väestön ikääntyessä ja tekijöiden vähentyessä. Hankkeen tavoitteena oli aktivoida hiipuvia yhdistyksiä, lisätä yhteistyötä ja löytää uusia toimintamalleja.

Toteutus eteni pääosin suunnitellusti: järjestettiin työpajoja, perustettiin kylien yhteinen WhatsApp-ryhmä ja vahvistettiin näkyvyyttä somessa ja paikallislehdissä. Lisäksi toteutettiin perinneaitatyöpajoja sekä tutustumisretki Pohjanmaan kyliin vertaisoppimisen tueksi.

Hanke lisäsi merkittävästi yhdistysten välistä yhteistyötä ja luottamusta. Työpajoihin ja aitatalkoisiin osallistui runsaasti uusia toimijoita. Yhteisöllisyys vahvistui kirkonkylällä, ja kuntayhteistyö tiivistyi. Yhdistykset saivat tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja turvallisuusvelvoitteista. Hankkeen kautta syntyi uusia toimintamalleja ja pysyviä rakenteita.

Kesäasukastoimikunnan perustaminen ei onnistunut aktiivisten vetäjien puutteen vuoksi. Opittiin, että paikallisuus ja konkreettinen tekeminen ovat tehokkaita keinoja aktivoida uusia osallistujia.

Vuonna 2026 keskitytään toimintamallien juurruttamiseen, kirkonkylän yhteisöllisyyden vahvistamiseen, nuorempien kesäasukkaiden tavoittamiseen sekä tarinallistamisen ja markkinoinnin kehittämiseen. Lisäksi tuetaan yhdistyksiä hankehakemuksissa ja rakennetaan pysyvä yhteistyörakenne kylien ja yhdistysten välille.

Toteutus

1) Lähtötilanne ja tavoiteasetanta
Soinissa on pitkä talkooperinne (“kökkähenki”), mutta yhdistysten tekijäjoukko on ikääntynyt ja ohuempi; samalla yhdistysten välinen yhteistyö ja näkyvyys olivat hajanaisia. Hankkeen päätavoitteiksi asetettiin yhdistysten toimintakyvyn vahvistaminen, uusien tekijöiden aktivointi (nuoret, juuri eläköityneet), pysyvien yhteistyörakenteiden luominen sekä rahoitus- ja asiantuntijatuen hyödyntäminen. Lisäksi kirkonkylän yhteisöllisyyttä haluttiin erikseen vahvistaa, jotta toiminta ei jäisi vain kylille.

2) Suunniteltu vs. toteutunut: mitä tehtiin konkreettisesti
2.1 Yhteistyön käynnistäminen ja toimijakartoitus (2024)

Aloitus- ja aikataulutuspalaverit, näkyvyyden nosto: Hankkeesta tiedotettiin paikallislehdissä ja somessa; toteutettiin henkilökohtaisia kontakteja yhdistyksiin, seuroihin ja toimijoihin.
Yhdistyskysely (Webropol): Vastauksista koottiin koulutusten ja työpajojen sisältöjä, nostettuina tarpeina erityisesti yhteistyö, somemarkkinointi ja uusien käsien löytäminen.

2.2 Työpajat ja aktivointitoimet (2024)

Kyläilta & kyläkummit: Kyläverkoston rakentaminen; malli uusien asukkaiden vastaanottoon (kyläkummitoiminnan kehittäminen).
Järjestyksenvalvojakoulutus + JV-pooli: 8 hlö / 4 yhdistystä; jatkossa JV-osaamista jaettiin yli yhdistysrajojen (mm. Luonto- ja erämessuilla 2025).
Urheiluseurojen työpaja: Nuorten sitouttamisen malli ja yhteistyö kunnan liikuntapalvelujen kanssa.
Somemarkkinointi & viestintä (Canva, FB/IG): Kolme koulutusta Erämatkailusta elinvoimaa Kuusikuntiin hankkeen järjestämänä; osaaminen kasvoi, toimijat alkoivat seurata ja sparrata toisiaan.
Kesäsoinilaisten ilta: Kesäasukkaiden aktivointi; keskustelu kesäasukastoimikunnasta (jäi hautumaan vetäjien puutteen vuoksi).
Pärekattotyöpaja Laasalassa: Perinnetyön konkreettinen tekeminen toi mukaan uusia tekijöitä ja vahvisti kökkähenkeä.
Piispalan työpajaretki & yhdistysilta: Tiimityöskentelyä, rohkeutta kokeilla uutta, viestinnän ja näkyvyyden ideointi; tulosten yhteisläpikäynti.

2.3 Kirkonkylän yhteisöllisyyden vahvistaminen – perinneaitatyöpajat (2025)

Perinneaitatyöpajat #1–#3 (Soini-seuran kotiseutumuseo): 15 + 18 + 11 osallistujaa; merkittävä osa täysin uusia vapaaehtoisia ja kirkonkylän asukkaita. Aitaa rakennettiin yli 100 metriä. Työpajat toteutettiin paikallisin voimin (perinnetaitaja Reijo Kivijärvi), mikä piti kustannukset kohtuullisina ja lisäsi osallistumista. Näkyvyys laajeni aluelehdiin (artikkelit ja some).

2.4 Kylien johtokunnat yhteen (2025)

Tulevaisuuden kylä -työpaja (tammikuu): SWOTit, yhteistyösuunnitelma.
Tulevaisuustyöpaja (helmikuu): 23 edustajaa / 17 yhdistystä; uudet toimintamallit ja jäsenaktivointi.
Kylien johtokuntien yhteispalaveri (maaliskuu): Rakennettiin pysyvä tiedonvaihto (WhatsApp-ryhmä), inventoitiin kylien tilat ja kalusto, ideoitiin yhteistoimintaa.

2.5 Tapahtumakumppanuudet ja vertaisoppiminen (2025)

Soinin Luonto- ja erämessut (toukokuu): Soinin Sisu (JV), Moottorikerho (liikenteenohjaus), Laasala (lipunmyynti); yhdistykset esittelivät toimintaansa ja keräsivät varoja. Kunnan ja yhdistysten luottamus vahvistui.
Ideointityöpaja (elokuu): Kuudestaan ry:n rahoitusinfot; uusia hakemuksia ideoitiin, tieto- ja neuvontavaikutus oli vahva.
Tutustumisretki (Teuva – Norrnäs – Närvijoki, elokuun loppu): 21 osallistujaa / 7 yhdistystä; vertaisoppimista (jaostomallit, kyläosastot, Leader-hyödyt, tapahtumakäytännöt).

2.6 Yhteistyö toisten hankkeiden kanssa (2024–2025)

Somemarkkinointi (2024) sekä tarina- ja markkinointityöpajat (2025) yhdessä Erämatkailusta elinvoimaa Kuusiokuntiin -hankkeen kanssa: yhdistysten omat ydintarinat, alueen yhteinen tarina ja markkinointirungot; verkostoituminen matkailutoimijoiden kanssa.
Yhteistyö Luonnostaan liikkeelle -hankkeen kanssa kyläjohtokuntien tapaamisessa.

3) Muutokset suunnitelmaan ja syyt

Painopiste kirkonkylälle: Alkuperäinen tavoite aktivoida hiipuvia ryhmiä toteutui, mutta erityinen tarve kirkonkylällä johti lisätoimiin (perinneaitatyöpajat), joita ei alkuperäisessä rungossa ollut tällaisessa laajuudessa. Muutoksella haettiin konkreettista tekemistä matalalla kynnyksellä – onnistuneesti.
Kökkätyöpankki: Suunniteltiin talkoolaispankkia, mutta se ei lähtenyt pelkän listan muodossa. Siksi painopistettä siirrettiin toiminnallisiin työpajoihin, jotka vetivät väkeä.
Kesäasukastoimikunta: Perustaminen viivästyi / ei toteutunut, koska aktiivisia vetäjiä ei löytynyt; jatkotoimiksi sovittiin uusien, nuorempia houkuttelevien tapojen kehittäminen.

Kokonaisuutena hanke toteutui suunnitelman mukaisesti, mutta käytännön toteutuksessa tehtiin joustavia kohdennuksia sinne, missä tarve ja vaikuttavuus olivat suurimmat (kirkonkylä, konkreettiset perinnetyöt, yhdistysaktiivisten jaksaminen).

4) Kustannukset ja talouden toteuma

Kustannuskurin ja paikallisen toteutuksen linja: Perinneaitatyöpajoissa hyödynnettiin paikallista osaamista (Reijo Kivijärvi) ja materiaalihankinnat tehtiin kohtuullisin kustannuksin – valmis ulkopuolinen tarjous olisi ylittänyt selvästi budjetin. Paikallinen ratkaisu alensi kustannuksia ja lisäsi osallistumista.
Yhdistysten korvaukset suurissa tapahtumissa (esim. Luonto- ja erämessut): Kunta maksoi yhdistyksille heidän hoitamistaan tehtävistä; näin syntyi varallisuutta yhdistystoimintaan ilman ylimääräistä hallinnollista taakkaa hankkeelle.

2024: 494 h vastikkeetonta kehittämistyötä, mm. verkoston rakentaminen, työpajat, perinnetyöt.
2025: 572,5 h vastikkeetonta työtä; osallistujamäärät kasvoivat ja konkreettinen tekeminen lisääntyi.

Hanke pysyi budjetissa, ja kustannuksia ohjattiin vaikuttavimpiin toimenpiteisiin (työpajat, vertaisoppiminen, viestinnän ja tarinallistamisen tuki). Vastikkeeton työ ylitti tavoitteet ja toimi merkittävänä omapanoksena, joka vahvisti kustannustehokkuutta ja vaikutuksia.

5) Riskit, haasteet ja niihin reagointi

Havaitut haasteet
Kökkätyöpankin “passiivinen” malli ei toiminut – ihmiset eivät halunneet sitoutua abstraktiin listaan. Reaktio: siirrettiin painopiste konkreettiseen tekemiseen (perinne- ja pärekattotyöt), jotka vetivät ihmisiä mukaan. Oppi: aktivointi syntyy tekemisen kautta, ei rekisteristä.
Nuorten tavoittaminen oli haastavaa. Reaktio: nuoria tavoitettiin tapahtumissa (messut, simulaattorit), mutta työ jatkuu; tuleviin toimiin suunniteltiin nuorille selkeitä rooleja ja mallia osallistumiseen. Oppi: nuorille tarvitaan oma, selkeä polku ja heitä kiinnostava tekeminen.
Kirkonkylän yhteisöllisyyden puute. Reaktio: perinneaitatyöpajat toivat aivan uusia osallistujia; kirkonkylän ja kylien välinen kuilu kapeni konkreettisen tekemisen kautta. Oppi: paikallisuus + käsillä tekeminen = matala kynnys ja vahva sitoutuminen.
Yhdistysten sisäiset ristiriidat (esim. Soini-seura). Reaktio: hanketyöntekijä toimi sovittelijana, ilmapiiri palautettiin rakentavaksi. Oppi: neutraali fasilitointi ja dialogi ovat yhdistystoiminnan kriittisiä tukitoimia.
Kesäasukastoimikunnan vetäjien puute. Reaktio: toiminta lykättiin, ja suunniteltiin nuorempaa kohderyhmää houkuttelevia formaatteja. Oppi: uusi rakenne tarvitsee “oman moottorin” – vetäjät ovat edellytys.

6) Onnistumiset ja vaikutukset

Yhteistyö tiivistyi pysyviksi rakenteiksi: kyläjohtokuntien WhatsApp-ryhmä, Järjestyksenvalvojapooli, yhteistapahtumien käytännöt, somen näkyvyyden mallit.
Uusia tekijöitä mukaan: erityisesti kirkonkylällä perinneaitatyöt toivat täysin uusia vapaaehtoisia; talkootyöt sadoissa tunneissa.
Kuntayhteistyön vahvistuminen: kunta ja yhdistykset jakoivat resursseja ja vastuuta suurissa tapahtumissa, mikä toi sekä luottamusta että rahoitusvirtaa yhdistyksille.
Viestinnän ja tarinallistamisen osaaminen kasvoi: omat ydintarinat, alueellinen tarina; markkinointirungot ja yhteinen viestintälinja.

7) Yhteenveto: toteutuiko hanke suunnitelman mukaisesti?
Kyllä. Hankkeen ydin – yhdistysten toimintakyvyn vahvistaminen, yhteistyön lisääminen ja uusien tekijöiden aktivointi – toteutui suunnitellusti, ja vaikutukset näkyvät pysyvinä rakenteina (verkostot, toimintamallit). Samalla hanke oli joustava: se siirsi painopistettä kirkonkylälle ja konkreettisiin perinnetöihin, kun tarve tunnistettiin. Talous pysyi budjettiraamissa, ja vastikkeeton työ vahvisti kustannustehokkuutta.

8) Mitä opittiin (toiminnan jatkuvuuden kannalta)

Konkreettiset, yhteisölliset työpajat aktivoivat paremmin kuin “rekisterit” – jatkossakin kannattaa “tehdä yhdessä” eikä vain “kutsua listalle”.
Paikallinen osaaminen on kustannustehokasta ja sitouttaa osallistujat paremmin kuin ulkoa ostetut “paketit”.
Nuorille tarvitaan selkeä rooli ja heitä kiinnostava formaatti – he lähtevät mukaan, kun osallistuminen tuntuu merkitykselliseltä ja hauskalta.
Yhteistyö yli hankerajojen (matkailu-, hyvinvointi- ja Leader-kumppanit) moninkertaistaa vaikutuksia ja vähentää päällekkäistä työtä.

Ehdotetut jatkotoimet (hankkeen perintö)

Jatketaan perinne- ja teematalkoita (matalan kynnyksen osallistuminen).
Tuetaan yhdistysten hankehakemuksia (Leader, Yhdistyskipinä) ja turvallisuusasiakirjojen laadintaa.
Kehitetään nuorille oma osallistumisen polku ja roolit.
Vahvistetaan viestintää ja tarinallistamista (yhteinen ydintarina, somen jatkuva näkyvyys).

Tulokset

1) Tulokset ja muutos hankkeen myötä
Yhteistyön vahvistuminen
Hankkeen alussa yhdistysten välinen yhteistyö oli satunnaista ja resurssit hajallaan. Hankkeen myötä syntyi pysyviä rakenteita:

Kyläyhdistysten johtokuntien WhatsApp-ryhmä nopeaan tiedonvaihtoon.
Järjestyksenvalvojapooli, jota hyödynnettiin mm. Luonto- ja erämessuilla.
Yhteiset tapahtumakäytännöt (JV, liikenteenohjaus, lipunmyynti ja ohjelma jaettu eri yhdistyksille).

Uusien tekijöiden aktivointi
Hankkeen aikana saatiin mukaan merkittävä määrä uusia vapaaehtoisia, erityisesti kirkonkylältä. Perinneaitatyöpajoihin osallistui yli 25 henkilöä, joista moni ei ollut aiemmin mukana yhdistystoiminnassa. Tämä vastasi hankkeen tavoitetta tavoittaa passiivisia ryhmiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Kirkonkylän yhteisöllisyyden kasvu
Perinneaitatyöpajat olivat hankkeen huippusaavutus: ne toivat yhteen kylien ja kirkonkylän asukkaat, loivat uusia tuttavuuksia ja vahvistivat identiteettiä. Konkreettinen tekeminen osoittautui tehokkaimmaksi keinoksi aktivoida uusia osallistujia.

Yhdistysten toimintakyvyn parantuminen
Työpajoissa ja koulutuksissa yhdistykset saivat:
Ajankohtaista tietoa rahoitusmahdollisuuksista (Leader, Yhdistyskipinä).
Turvallisuusasiakirjojen vaatimuksista ja kuluttajapalvelulain muutoksista.
Somemarkkinoinnin ja tarinallistamisen osaamista (Canva, FB/IG, ydintarinat).

Kuntayhteistyön vahvistuminen
Kunta ja yhdistykset toteuttivat yhdessä suuria tapahtumia (Luonto- ja erämessut), mikä lisäsi luottamusta ja toi yhdistyksille konkreettista taloudellista hyötyä.

2) Hyvät käytänteet

Toiminnalliset työpajat (pärekattotyö, perinneaitatyöt) aktivoivat paremmin kuin abstraktit listat (kökkätyöpankki ei lähtenyt).
Paikallisen osaamisen hyödyntäminen (esim. perinnetaitaja Reijo Kivijärvi) oli kustannustehokasta ja lisäsi osallistumista.
Vertaisoppiminen tutustumisretkillä (Teuva, Norrnäs, Närvijoki) toi uusia ideoita ja malleja yhdistysten toimintaan.
Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa (Erämatkailusta elinvoimaa Kuusiokuntiin, Luonnostaan liikkeelle) moninkertaisti vaikutukset ja vähensi päällekkäistä työtä.
Tarinallistaminen ja viestintä: Yhdistykset oppivat hyödyntämään tarinaa markkinoinnissa ja viestinnässä.

3) Toteutuneet tuotokset ja vaikutukset

Työpajat ja koulutukset: Tulevaisuuden kylä-, Tulevaisuustyöpaja, somemarkkinointi, tarinatyöpajat, rahoitusinfot.
Perinneaitatyöpajat: yli 100 metriä aitaa, kolme työpajaa, laaja osallistujajoukko.
Tutustumisretki: 21 osallistujaa, hyviä käytäntöjä ja yhteistyöideoita.
Messuyhteistyö: Luonto- ja erämessut toteutettiin laajalla yhdistysverkostolla.
Viestintämallit: Some-esittelymalli, yhteinen tarina, näkyvyys paikallislehdissä.

Vaikutukset:
Yhteisöllisyys vahvistui, erityisesti kirkonkylällä.
Yhdistysten välinen luottamus ja yhteistyö lisääntyivät.
Uusia vapaaehtoisia ja tekijöitä löytyi.
Yhdistykset saivat konkreettisia työkaluja tulevaisuuden toimintaan.

4) Viestintä hankkeesta ja tuloksista
Hankkeesta viestittiin monikanavaisesti:
Paikallislehdet: Artikkelit perinneaitatyöpajoista ja muista tapahtumista (Ähtärinjärven Uutisnuotta, Järviseudun Sanomat, Torstai-lehti).
Kunnan somekanavat (Facebook, Instagram): Työpajojen ja retkien ennakkotiedot, kuvat ja tarinat.
Kunnan infotelevisio ja kotisivut: Hankekuvaus ja ajankohtaiset tiedotteet.
Soinista päivää -Facebook-ryhmä: Julkaisut ja keskustelut.
Lehdistötiedotteet ja valmiit jutut kuvineen toimitettiin säännöllisesti hankkeen aikana.

Viestintä oli aktiivista ja kuvapainotteista, mikä lisäsi hankkeen tunnettuutta ja houkutteli osallistujia.

5) Valokuvat liitteeksi
Liitteenä olevassa loppuraportissa on kuvia mm.:
Perinneaitatyöpajoista (rakentaminen, kökkäeväshetket).
Pärekattotyöpajasta (Laasalan uimaranta).
Luonto- ja erämessuista (yhdistysten osastot, JV-tiimit).
Tutustumisretkestä (Teuvan Rivakka, Norrnäsin kylä, Närvijoki).
Tarinatyöpajoista ja ideointitilaisuuksista.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

1) Pidemmän aikavälin vaikutukset ja vaikuttavuus
Hankkeen myötä Soinin yhdistyskenttä on siirtynyt hajanaisesta toiminnasta kohti rakenteellista yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä, mikä luo kestävän pohjan tulevaisuudelle. Pitkän aikavälin vaikutuksia arvioidaan seuraavasti:

Yhteistyörakenteiden pysyvyys: WhatsApp-ryhmä kylien johtokunnille, järjestyksenvalvojapooli ja yhteiset tapahtumakäytännöt jäävät elämään. Nämä vähentävät päällekkäistä työtä ja parantavat resurssien käyttöä.
Yhdistysten toimintakyvyn kasvu: Hankkeen aikana opitut rahoitus-, viestintä- ja turvallisuusosaamiset vahvistavat yhdistysten kykyä hakea tukea ja järjestää tapahtumia myös tulevaisuudessa.
Kirkonkylän yhteisöllisyyden vahvistuminen: Perinneaitatyöpajat ja muut konkreettiset toimet loivat uuden kökkäporukan, joka jatkaa toimintaa hankkeen jälkeen.
Nuorten ja uusien toimijoiden aktivointi: Hankkeen kautta mukaan tulleet uudet vapaaehtoiset ja nuoret muodostavat pohjan sukupolvenvaihdokselle yhdistystoiminnassa.
Kuntayhteistyön tiivistyminen: Kunnan ja yhdistysten välinen luottamus ja yhteistoiminta vahvistuivat, mikä helpottaa tulevia yhteishankkeita ja tapahtumia.

Vaikuttavuus näkyy elinvoiman kasvuna: kylät ja kirkonkylä ovat aktiivisempia, tapahtumat monipuolisempia ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus vahvempi. Tämä tukee alueen pito- ja vetovoimaa, mikä on kriittistä maaseudun säilymiselle.

2) Tulosten ja kokemusten hyödyntäminen hankkeen jälkeen
Hankkeen aikana syntyneet toimintamallit ja verkostot jäävät pysyviksi:

Työpajamallit (perinnetyöt, ideointityöpajat) otetaan käyttöön yhdistysten omassa toiminnassa.
Tarinallistaminen ja somemarkkinointi: Yhdistykset jatkavat yhteistä viestintälinjaa ja hyödyntävät luotuja tarinarunkoja.
Rahoitusosaaminen: Yhdistykset hyödyntävät hankkeessa opittuja tukimuotoja (Leader, Yhdistyskipinä) uusien projektien käynnistämiseen.
Vertaisverkostot: Tutustumisretkien opit ja kontaktit luovat pohjaa yhteistyölle myös yli kuntarajojen.


3) Jatkosuunnitelmat ja ylläpito

Yhteistyörakenteiden ylläpito: WhatsApp-ryhmän hallinta ja tiedonvaihto jää kyläyhdistysten vastuulle. Kunta tukee tarvittaessa.
Kökkäperinne jatkuu: Perinneaitatyöpajoissa syntynyt porukka jatkaa talkoita museon alueella ja muissa kohteissa. Soini-seura koordinoi.
Nuorten aktivointi: Suunnitellaan nuorille oma osallistumismalli (esim. tapahtumatuotanto, digivastuut).
Kesäasukkaiden osallistaminen: Kehitetään uusia tapahtumakonsepteja, jotka houkuttelevat nuorempia kesäasukkaita.
Kuntayhteistyö: Kunta jatkaa yhdistysten tukemista avustuksilla ja yhteisillä tapahtumilla.

4) Kohteen ylläpito ja hyödyt yhteiskunnalle

Kotiseutumuseon alue ja perinneaita: Ylläpidosta vastaa Soini-seura yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Aita parantaa museon viihtyisyyttä ja turvallisuutta, mikä lisää matkailullista vetovoimaa.
Hyödyt yhteiskunnalle:

Lisääntynyt yhteisöllisyys vähentää syrjäytymistä ja vahvistaa sosiaalista pääomaa.
Yhdistysten vahvistunut toimintakyky tukee harrastus- ja kulttuuritarjontaa.
Kuntayhteistyö ja tapahtumat tuovat taloudellista hyötyä (mm. messut, matkailu).

Hyödynsaajat: Paikalliset asukkaat, kesäasukkaat, yhdistykset, kunta ja alueen yritykset hyötyvät lisääntyneestä toiminnasta ja elinvoimasta.

5) Käytännön suositukset

Panosta konkreettisiin työpajoihin – ne aktivoivat paremmin kuin pelkät kokoukset.
Hyödynnä paikallista osaamista – kustannustehokasta ja sitouttaa osallistujat.
Luo nuorille oma rooli – esim. digivastuu tai tapahtumatuotanto.
Jatka tarinallistamista ja viestintää – yhteinen tarina vahvistaa kylien ja yhdistysten kilpailukykyä.
Rakenna pysyvä yhteistyömalli – WhatsApp-ryhmä ja yhteiset tapaamiset ovat hyvä alku.
Yhdistä hankkeet ja resurssit – yhteistyö muiden projektien kanssa moninkertaistaa vaikutukset.
Pidä yllä matalan kynnyksen osallistumista – perinnetyöt, talkoot ja ideointipajat houkuttelevat uusia tekijöitä.
Ole läsnä ja kohtele kaikkia tasapuolisesti ja henkilökohtaisesti.