Telinevoimistelusali Lempäälään

Hankkeen yhteenveto

Lempäälän Voimisteluseura ry toteutti vuonna 2025 salihankkeen parantaakseen harjoitteluolosuhteita ja luodakseen edellytykset toiminnan laajentamiselle. Hanke mahdollisti oman, tarpeisiin räätälöidyn voimistelusalin rakentamisen Ideaparkin yhteyteen. Uusi tila tarjoaa pysyvät telineet, modernit harjoitusolosuhteet ja aiempaa suuremman harjoittelukapasiteetin.

Sali otettiin käyttöön 2.3.2025, ja sen vaikutukset näkyivät nopeasti: voimistelijoiden määrä kasvoi yli 50 % ja jäsenmäärä lähes 45 %. Oma tila on tuonut lisäarvoa voimistelijoille, valmentajille ja perheille, vähentänyt talkootyötä, parantanut turvallisuutta ja mahdollistanut monipuolisemman harjoittelun.

Hanke toteutettiin pääosin talkoovoimin, ja yhteistyö vuokranantajan, rahoittajien ja paikallisten yritysten kanssa sujui erinomaisesti. Talkootyö piti kustannukset kurissa ja vahvisti yhteisöllisyyttä.

Uuden salin myötä seura on laajentanut toimintaansa, luonut uusia työmahdollisuuksia ja vahvistanut taloudellista pohjaansa. Hanke on kokonaisuudessaan ollut erittäin onnistunut ja vahvistanut seuran toimintaedellytyksiä sekä paikallista hyvinvointia.

Toteutus

Hankkeen toteutus eteni suunnitellusti vaiheittain ja aikataulussa, vaikka yksittäisiä muutoksia ja viivästyksiä esiintyi. Toteutusta rytmittivät kuusi päävaihetta: esisuunnittelu, suunnittelu, käynnistys, remontti, tilan varustelu ja käyttöönotto.

Esisuunnittelu käynnistyi syksyllä 2024, jolloin kartoitettiin eri tilavaihtoehtoja ja arvioitiin niiden soveltuvuutta voimisteluseuran tarpeisiin. Aiemmat harjoitusolosuhteet olivat Lempäälän kunnan liikuntatiloissa, joissa seuralle myönnetyt vuorot eivät enää riittäneet kasvavan harrastajamäärän tarpeisiin. Uuden tilan tarve oli selkeä, ja päätös oman salin hankkeesta tehtiin seuran hallituksessa yksimielisesti. Esisuunnittelussa hyödynnettiin seuran sisäistä asiantuntemusta sekä aikaisemmista Leader-hankkeista kertynyttä kokemusta, ja valmistelun aikana käytiin useita neuvotteluja potentiaalisten vuokranantajien kanssa.

Tilavalinta varmistui loppuvuodesta 2024, kun Ideaparkin yhteydestä löytyi sopiva tila, joka voitiin muokata voimistelukäyttöön. Sijainti oli erinomainen niin saavutettavuuden kuin näkyvyydenkin kannalta. Vuokrasopimus allekirjoitettiin tammikuussa 2025, ja se mahdollisti hankkeen varsinaisen toteutusvaiheen käynnistämisen.

Suunnitteluvaiheessa laadittiin yksityiskohtainen toteutussuunnitelma, jossa määriteltiin rakennettavat rakenteet, telineiden sijoittelu, turvallisuusratkaisut ja talkootyön organisointi. Koska seuralla ei ollut käytettävissään ulkopuolista rakennusurakoitsijaa, painopiste oli kustannustehokkuudessa ja talkootyön hyödyntämisessä. Suunnittelun aikana sovittiin, että WC-tilojen rakentamisesta vastaa Ideaparkin osoittama alihankkija, kun taas seuran vapaaehtoiset tekevät kevyemmät rakennustyöt ja salin varustelun.

Tammikuun lopussa käynnistettiin muutto ja tiedotusvaihe. Jäsenistölle tiedotettiin tilojen käyttöönotosta ja talkoolaisia rekrytoitiin laajasti. Ensimmäinen talkoopäivä järjestettiin 1.2.2025, jolloin tehtiin siivousta, kuljetettiin materiaaleja varastosta ja valmisteltiin tilaa rakennustöitä varten. Päivästä muodostui seuran talkooväen ennätys – lähes 40 vanhempaa osallistui ja työ valmistui kolmessa tunnissa. Tämä loi vahvan pohjan hankkeen yhteishengelle.

Remonttivaihe käynnistyi helmikuun alussa 2025. Ensimmäisten kahden viikon aikana alihankkija toteutti WC-tilojen rakennustyöt. Samanaikaisesti tehtiin valaisimien uusimista, sähkötöitä ja mittauksia kiinteiden telineiden kiinnityspisteitä varten. Helmikuun kolmannella viikolla asennettiin uudet valaisimet, joiden saapumista oli jouduttu odottamaan useita viikkoja. Tämä oli ainoa merkittävä viivästys, mutta se ei lopulta vaikuttanut kokonaisaikatauluun.

Talkootyönä tehty rakennusurakka alkoi lauantaina 22.2.2025. Työtä tehtiin lähes tauotta viikon ajan, ja tavoitteena oli saada tila käyttöön maaliskuun alkuun mennessä. Alkuvaiheessa aikataulun toteutuminen vaikutti haastavalta, sillä rakennusvaiheeseen päästiin kaksi viikkoa suunniteltua myöhemmin. Talkooväen vahva sitoutuminen kuitenkin mahdollisti nopean etenemisen. Päivittäin paikalla oli useita kymmeniä vapaaehtoisia, ja viikon kuluessa sali saatiin siihen kuntoon, että toiminta voitiin aloittaa 2.3.2025.

Käyttöönottoa edeltävänä päivänä järjestettiin loppumuuttopäivä, jolloin purettiin vanhat telineet aiemmista harjoitustiloista ja siirrettiin ne uuteen saliin. Samana viikonloppuna voimistelijat pääsivät ensimmäistä kertaa harjoittelemaan uudessa tilassa.

Kevään ja kesän aikana toteutettiin viimeistelytöitä. Näihin sisältyivät opasteiden asennus, volttimontun täyttö, trampoliinin suoja-alueiden rakentaminen ja toisten nojapuiden kiinnitys. Työt etenivät lahjoitusten ja kierrätysmateriaalien saatavuuden tahdissa, sillä hanke toteutettiin pienin kustannuksin. Esimerkiksi volttimontun pehmustekuutiot kerättiin lahjoituksina Tramppaparkeista, ja jokainen kuutio puhdistettiin talkoovoimin ennen käyttöönottoa.

Materiaalien hankinta perustui kokonaan kustannustietoisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Rakennustarvikkeita saatiin paikallisilta yrityksiltä omakustannehintaan, ja osa seuran jäsenten työpaikoista lahjoitti ruuveja, kiinnikkeitä ja muuta pientarviketta. Työ tehtiin pitkälti niin sanottuna “artesaanityönä” – paikan päällä, käsin ja tarkasti mittojen mukaan. Tämä lisäsi työmäärää mutta mahdollisti myös räätälöidyn ja turvallisen lopputuloksen.

Talkootyön organisointi oli hankkeen keskeinen menestystekijä. Jo esisuunnitteluvaiheessa laadittiin tehtäväluettelo, johon kirjattiin talkoisiin soveltuvat työvaiheet ja arvioitiin niiden työmäärät henkilötyöpäivinä. Tämän avulla pystyttiin jakamaan tehtävät osaamisen ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Käytännön johtamisesta vastasi hankepäällikkö Johanna Kalliomäki yhdessä hankeryhmän kanssa. Ryhmä huolehti aikatauluista, resursoinnista, sidosryhmäyhteyksistä ja raportoinnista seuran hallitukselle.

Yhteistyö vuokranantajan kanssa toimi poikkeuksellisen hyvin. Ideaparkin edustajat osallistuivat aktiivisesti rakennusvaiheen suunnitteluun ja mahdollistivat joustavat aikataulut. Vuokranantajan osoittama alihankkija toteutti WC-rakenteet laadukkaasti ja lähes budjetin mukaisesti. Myös pienemmät huoltokysymykset, kuten katon vesivuodot, ratkaistiin nopeasti yhteistyössä.

Viranomaisten katselmukset toteutettiin aikataulussa: palotarkastus 27.2.2025 ja terveystarkastus 3.4.2025. Molemmat hyväksyttiin ilman huomautuksia, mikä varmisti, että tila täyttää turvallisuus- ja terveysturvavaatimukset. Lisäksi Pirtevalle tehtiin lakisääteinen ilmoitus uuden liikuntatoiminnan käynnistämisestä jo ennen toiminnan alkua.

Hankkeen talous ja kustannusseuranta pysyivät hyvin hallinnassa. Kokonaiskustannukset olivat 49 239 euroa eli 93 % budjetoidusta. Budjetin alitus johtui talkootyön laajuudesta sekä lahjoituksina saaduista materiaaleista. Pieniä lisäkuluja syntyi hallinnollisista järjestelyistä, kuten vuokravakuuden panttaamisesta ja viranomaisilmoituksista, mutta ne eivät vaikuttaneet hankkeen taloudelliseen kokonaiskuvaan.

Talkootyön vaikutus näkyi paitsi kustannuksissa myös yhteisöllisyyden vahvistumisena. Rakentamispäivät kokosivat yhteen laajan joukon seuran jäseniä, valmentajia ja perheitä, mikä loi vahvan yhteishengen. Moni osallistuja koki hankkeen konkreettisena yhteisenä saavutuksena, mikä heijastui myöhemmin myös toiminnan kasvuun ja sitoutumiseen.

Käyttöönoton jälkeen toiminta uudessa salissa käynnistyi nopeasti ja laajasti. Ensimmäisten kuukausien aikana perustettiin uusia ryhmiä, järjestettiin oheisharjoittelua ja temppusynttäreitä sekä otettiin käyttöön avoimet peuhuvuorot. Myös muiden seurojen ja harrastusryhmien kiinnostus tilan käyttöön kasvoi, ja tila on osoittautunut monipuoliseksi liikuntaympäristöksi.

Hankkeen aikataulu pysyi kokonaisuutena hyvin hallinnassa, vaikka rakennusvaiheeseen liittyi lyhytaikaisia viiveitä. Toiminta aloitettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kevättalvella 2025.

Arvioinnin näkökulmasta hankkeen toteutus oli onnistunut kaikilla pääalueilla:

tavoitteet saavutettiin aikataulussa,

budjetti alittui,

turvallisuus ja laatu varmistettiin,

ja talkootyö tuotti sekä taloudellisia että sosiaalisia hyötyjä.

Toteutusvaiheen aikana opittiin myös uusia toimintamalleja, joita seura voi hyödyntää jatkossa muissa projekteissa. Näitä olivat mm. talkootyön dokumentointi, kustannusseurannan reaaliaikainen päivitys ja sisäinen viestintä.

Yhteenvetona toteutuksesta voidaan todeta, että hanke eteni suunnitelmallisesti, tehokkaasti ja yhteisöllisesti. Se osoitti, että vapaaehtoistyön, osaamisen ja hyvän projektinhallinnan avulla voidaan toteuttaa merkittävä investointi ilman ulkopuolista rakennusurakkaa. Sali valmistui ajallaan, kustannustehokkaasti ja laadukkaasti, ja se palvelee nyt laajaa joukkoa harrastajia eri ikäryhmistä.

Hankkeen onnistumisen kannalta ratkaisevaa oli avoin yhteistyö, vahva sitoutuminen ja yhteinen tavoite, joka yhdisti seuran jäsenet, perheet ja yhteistyökumppanit. Toteutus loi pohjan paitsi uusille harjoitteluolosuhteille myös koko seuran tulevalle kasvulle ja kehitykselle.

Tulokset

Hankkeen tulokset ovat erittäin merkittäviä sekä voimisteluseuran oman toiminnan että laajemman paikallisen liikuntaympäristön kannalta. Hanke saavutti päätavoitteensa – oman, pysyvän ja turvallisen voimistelusalin käyttöönoton – ja sen myötä toteutui useita myönteisiä vaikutuksia, jotka tukevat seuran kasvua, yhteisöllisyyttä ja alueellista elinvoimaa.

1. Pääasiallinen tulos: oma sali ja pysyvät harjoitteluolosuhteet

Merkittävin konkreettinen tulos on pysyvän, seuran tarpeisiin räätälöidyn voimistelusalin valmistuminen ja käyttöönotto 2.3.2025. Aiemmin seura harjoitteli kunnallisissa liikuntasaleissa, joissa salivuorojen niukkuus ja telineiden jatkuva purku- ja pystytystyö rajoittivat toimintaa. Nyt käytössä on oma tila, jossa on pysyvät telineet, 12 × 12 metrin permanto ja volttimonttu. Tämä on mullistanut harjoittelun laadun ja turvallisuuden.

Oman salin myötä harjoittelu on säännöllistä, tehokasta ja turvallista. Tilat ovat seuran käytössä kellon ympäri, mikä mahdollistaa joustavat harjoitusaikataulut ja laajemman ryhmätarjonnan. Telineiden pysyvyys on vähentänyt merkittävästi niiden kulumista ja pidentänyt käyttöikää. Samalla on poistunut tarve jatkuvaan pystytykseen ja varastointiin, mikä on ollut aiemmin yksi suurimmista toiminnan haasteista.

2. Kasvaneet harrastaja- ja jäsenmäärät

Jo puolen vuoden kuluttua salin käyttöönotosta seurassa oli 288 voimistelijaa, kun määrä ennen hanketta oli 192. Kasvua on siis yli 50 %. Jäsenmäärä on samassa ajassa noussut 435:stä 589:ään eli noin 44 %. Kasvu on ollut nopeampaa kuin seuran aiempi keskimääräinen kasvu koko vuosikymmenen aikana.

Harrastajamäärän kasvu kertoo sekä tilan vetovoimasta että siitä, että kysyntään on kyetty vastaamaan. Aiemmin monet lapset jäivät jonotuslistoille, koska harjoitustiloja ei ollut riittävästi. Nyt seura on pystynyt perustamaan uusia ryhmiä ja laajentamaan toimintaansa arkipäiville ja viikonloppuihin.

3. Harjoittelun laatu ja turvallisuus

Harjoittelun turvallisuus ja ergonomia ovat parantuneet merkittävästi. Uusi sali on suunniteltu voimistelun erityistarpeisiin, ja telineiden sijoittelu, pehmusteet ja volttimonttu ovat mahdollistaneet aiempaa turvallisemman harjoittelun. Myös valmentajien työergonomia on parantunut: raskaiden telineiden siirtäminen on jäänyt pois, ja valmennustyöhön käytettävä aika on kasvanut.

Salin suunnittelussa on otettu huomioon sekä lapsivoimistelun että kilpaurheilun vaatimukset. Esimerkiksi ison permannon ja volttimontun myötä on voitu harjoitella aiempaa haastavampia liikkeitä turvallisesti. Tämä on lisännyt motivaatiota ja mahdollistanut urheilullisesti merkittäviä kehitysaskeleita seuran kilparyhmille.

4. Talkootyön tulokset ja yhteisöllisyyden vahvistuminen

Talkootyö osoittautui hankkeen kantavaksi voimaksi. Rakentamiseen osallistui kymmeniä vapaaehtoisia, ja yhteensä talkootyötunteja kertyi satoja. Talkoisiin osallistuminen lisäsi yhteisöllisyyttä, loi uusia verkostoja ja vahvisti seuran sisäistä me-henkeä.

Talkootyö mahdollisti myös huomattavia säästöjä: monet rakennusvaiheet, jotka olisi muutoin teetetty ulkopuolisella urakoitsijalla, toteutettiin vapaaehtoisvoimin. Tämän ansiosta hanke pysyi hyvin budjetissa ja kokonaiskustannukset alittuivat. Talkootyön vaikutus näkyy myös seuran sitoutumisessa tilan ylläpitoon ja kehittämiseen.

Yhteisöllisyys jatkuu edelleen salin käytössä: vanhemmat osallistuvat vapaaehtoistöihin esimerkiksi siivouksen, huoltojen ja tapahtumien järjestämisen muodossa. Tämä vahvistaa hankkeen pitkäaikaista vaikutusta ja luo kestävää pohjaa toiminnan jatkolle.

5. Taloudelliset tulokset

Taloudellisesti hanke onnistui erinomaisesti. Kokonaiskustannukset olivat 49 239 €, kun budjetti oli 53 000 €. Säästöjä syntyi erityisesti rakennustöissä ja tarvikkeissa, joita saatiin lahjoituksina. Alihankintatyöt toteutuivat lähes suunnitellulla kustannustasolla.

Seuran taloudellinen asema on hankkeen myötä vahvistunut. Toiminnan laajentuminen on tuonut lisää jäsenmaksutuloja, ja salin monipuolinen käyttö mahdollistaa myös uusia tulonlähteitä. Esimerkiksi temppusynttärit, avoimet peuhuvuorot ja oheisharjoittelu muille lajeille ovat lisänneet palvelutarjontaa ja parantaneet seuran tulopohjaa.

Vaikka yhdistys on yleishyödyllinen eikä arvonlisäverovelvollinen, salin käyttöönotto on luonut valmiuksia myös mahdolliseen osittaiseen arvonlisäverovelvollisuuteen tulevaisuudessa, mikä voisi mahdollistaa tilan laajemman kaupallisen hyödyntämisen.

6. Vaikutukset valmentajiin ja työpaikkoihin

Hankkeen seurauksena seura on pystynyt tarjoamaan lisää työtä nykyisille valmentajille ja palkkaamaan uusia ohjaajia. Kun harjoituksia voidaan järjestää useammissa jaksoissa ja useampana päivänä, työmäärä on kasvanut. Samalla valmentajien työn sisältö on parantunut: aika voidaan käyttää lasten ja nuorten ohjaamiseen eikä telineiden siirtelyyn.

Työturvallisuus ja -viihtyvyys ovat parantuneet, kun raskaat rakenteet eivät enää kuulu arkeen. Tämä vähentää kuormitusta ja lisää työn mielekkyyttä.

7. Vaikutukset lapsiin ja nuoriin

Salihanke on lisännyt lasten ja nuorten liikunnan harrastusmahdollisuuksia merkittävästi. Uusi sali on turvallinen ja moderni harjoitusympäristö, joka on lisännyt harrastamisen vetovoimaa. Monet lapset, joille ei aiemmin ollut tilaa ryhmissä, ovat päässeet mukaan toimintaan.

Harjoitteluolosuhteiden parantuminen tukee lasten kehitystä ja sitoutumista harrastukseen. Pysyvä, tuttu ympäristö luo turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä vähentää harrastamisen lopettamisia. Myös muiden lajien urheilijat ovat hyötyneet salista oheisharjoittelun mahdollisuuksien kautta.

8. Vaikutukset perheisiin ja talkooväkeen

Vanhempien talkootyön määrä on vähentynyt huomattavasti, kun telineitä ei tarvitse jatkuvasti pystyttää ja purkaa. Tämä helpottaa perheiden arkea ja madaltaa kynnystä osallistua toimintaan. Samalla talkootyö on muuttunut mielekkäämmäksi, sillä se kohdistuu nyt enemmän yhteiseen kehittämiseen ja tapahtumien järjestämiseen kuin toistuviin rutiineihin.

9. Vaikutukset kuntaan ja alueeseen

Hankkeella on ollut myönteisiä vaikutuksia myös Lempäälän kunnan ja lähikuntien liikuntapalveluihin. Seura ei enää käytä kunnan liikuntatiloja, mikä vapauttaa vuoroja muiden seurojen käyttöön. Ideaparkin sijainti on helposti saavutettavissa myös julkisilla kulkuvälineillä, joten harrastaminen on tullut mahdolliseksi laajemmalle alueelle.

Sali on houkutellut harrastajia myös naapurikunnista, kuten Akaasta, Urjalasta ja Vesilahdelta, joissa vastaavia mahdollisuuksia ei ole. Näin hanke on lisännyt alueellista vetovoimaa ja tuonut uusia perheitä Lempäälän harrastustoiminnan piiriin.

10. Toiminnalliset ja laadulliset tulokset

Hanke on mahdollistanut uusia toimintamuotoja, kuten peuhuvuorot, temppusynttärit ja oheisharjoittelupalvelut. Nämä lisäävät liikunnan monipuolisuutta ja tukevat eri-ikäisten liikkumista. Toiminta on monipuolistunut ja tavoittaa entistä laajemman joukon lapsia ja nuoria.

Salin valmistuminen on myös lisännyt seuran näkyvyyttä ja vahvistanut sen asemaa Lempäälän suurimpana voimistelutoimijana. Hanke on tuonut seuraan uusia yhteistyökumppaneita ja lisännyt sen uskottavuutta esimerkiksi avustusten ja rahoitusten hakutilanteissa.

11. Riskienhallinnan tulokset

Hankkeen aikana tunnistetut riskit pysyivät hallinnassa. Muutostöihin liittyvien lupien saanti viivästyi hetkellisesti, mutta se ei vaikuttanut lopputulokseen. Talkootyövoiman riittävyys osoittautui vahvuudeksi, ei riskiksi. Myös kustannusten nousu vältettiin huolellisella suunnittelulla ja lahjoitusten hyödyntämisellä.

Uusia, toteutuneita riskejä olivat vain hetkelliset katon vesivuodot, jotka vuokranantaja korjasi nopeasti. Tämä osoitti hyvää yhteistyötä ja riskienhallintakykyä.

12. Pitkäaikaiset vaikutukset ja jatkuvuus

Hankkeen tulokset eivät rajoitu vain rakentamisen aikaan. Oma sali luo pitkäaikaiset edellytykset toiminnan kasvulle ja kehittämiselle. Seura voi nyt suunnitella toimintansa vuositasolla ilman riippuvuutta kunnan salivuoroista. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisen valmennuspolun ja kehityksen eri ikäluokissa.

Sali toimii myös alustana uusille kehittämishankkeille ja yhteistyölle muiden lajien sekä koulujen kanssa. Jo nyt on nähtävissä, että tila tukee koko alueen liikuntakulttuuria ja tarjoaa turvallisen harrastusympäristön lapsille ja nuorille vuosiksi eteenpäin.

13. Yhteenveto tuloksista

Hankkeen tuloksena:

seura sai oman, turvallisen ja nykyaikaisen voimistelusalin

harrastajamäärä kasvoi 50 % ja jäsenmäärä 44 %

talkootyö tuotti huomattavia kustannussäästöjä ja vahvisti yhteisöllisyyttä

valmentajille syntyi uusia työmahdollisuuksia

toiminta monipuolistui ja laajeni

kunnan tiloja vapautui muiden käyttöön

sali toi alueelle uusia harrastajia ja lisäsi liikunnan saavutettavuutta

Kaiken kaikkiaan hanke täytti ja monilta osin ylitti sille asetetut tavoitteet. Se on muuttanut pysyvästi Lempäälän Voimisteluseuran toimintaedellytyksiä ja lisännyt koko alueen liikuntamahdollisuuksia.

Salihanke on konkreettinen esimerkki siitä, miten paikallisen yhteisön yhteistyöllä ja vahvalla sitoutumisella voidaan toteuttaa merkittävä investointi, joka palvelee satoja lapsia, nuoria ja perheitä sekä vahvistaa samalla alueen elinvoimaa ja hyvinvointia.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Salihankkeen vaikutukset Lempäälän Voimisteluseuran toimintaan ovat olleet välittömiä ja laaja-alaisia. Oma sali on muuttanut seuran toimintaa perustavanlaatuisesti: se on mahdollistanut jatkuvan ja säännöllisen harjoittelun, vähentänyt riippuvuutta ulkopuolisista tiloista ja lisännyt toiminnan suunnitelmallisuutta.

Aiemmin harjoitukset järjestettiin eri puolilla Lempäälää koululiikuntasaleissa, joiden aikataulut ja telinejärjestelyt rajoittivat toimintaa. Nyt harjoittelu on keskitetty yhteen paikkaan, mikä on helpottanut valmennuksen koordinointia, lisännyt tehokkuutta ja parantanut yhteisöllisyyttä.

Harjoitusten laatu on parantunut pysyvien telineiden ansiosta, ja tilojen jatkuva käytettävyys mahdollistaa yksilöllisemmän valmennuksen sekä monipuolisemmat harjoitusohjelmat. Samalla harjoituksia voidaan porrastaa useammille ikä- ja tasoryhmille, mikä vähentää ruuhkahuippuja ja mahdollistaa uusien ryhmien perustamisen.

Oma tila on myös vahvistanut seuran identiteettiä ja omistajuuden tunnetta. Seuran jäsenillä ja perheillä on nyt paikka, joka koetaan aidosti “meidän saliksi”. Tämä on lisännyt yhteisöllisyyttä ja sitoutumista sekä helpottanut vapaaehtoisten rekrytointia eri tehtäviin.

2. Vaikutukset harrastajiin ja perheisiin

Hankkeen merkittävin yhteiskunnallinen vaikutus on harrastusmahdollisuuksien lisääntyminen ja laadun parantuminen. Moni lapsi, joka aiemmin jäi jonotuslistalle, on nyt päässyt mukaan toimintaan. Harjoitusten turvallisuus ja mielekkyys ovat lisääntyneet, ja salin myötä voimistelusta on tullut entistä saavutettavampaa – myös niille perheille, joilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa lapsia kauemmas harrastuksiin.

Oman salin sijainti Ideaparkin yhteydessä on helpottanut arjen logistiikkaa: paikka on helposti saavutettavissa niin omalla autolla kuin julkisilla kulkuvälineillä. Tämä on vähentänyt perheiden kuormitusta ja mahdollistanut harrastamisen myös lähikunnista käsin.

Talkootyön kuormitus on vähentynyt merkittävästi. Vanhempien ei enää tarvitse osallistua toistuvaan telineiden pystytykseen ja purkuun, vaan vapaaehtoistyötä voidaan suunnata mielekkäämpiin tehtäviin, kuten tapahtumien järjestämiseen ja tilojen ylläpitoon. Tämä on lisännyt perheiden halukkuutta osallistua ja vahvistanut seuran yhteishenkeä.

3. Vaikutukset valmentajiin ja työpaikkoihin

Valmentajien työnkuva on muuttunut ja kehittynyt. Kun harjoitusympäristö on vakaa ja turvallinen, työaika voidaan käyttää tehokkaammin itse valmennukseen. Tämä on lisännyt työn mielekkyyttä ja mahdollistanut uusien valmennusryhmien perustamisen.

Seura on pystynyt palkkaamaan uusia valmentajia ja tarjoamaan nykyisille ohjaajille enemmän tunteja. Samalla on voitu kehittää valmentajakoulutusta ja vahvistaa osaamista, mikä tukee seuran pitkän aikavälin kasvua ja laatua.

Fyysinen kuormitus on vähentynyt, sillä telineiden jatkuva siirtely on jäänyt pois. Tämä on parantanut työturvallisuutta ja jaksamista, mikä näkyy työhyvinvoinnin paranemisena ja valmentajien sitoutumisena seuraan.

4. Vaikutukset paikalliseen ja alueelliseen liikuntakenttään

Hankkeella on ollut myönteinen vaikutus koko Lempäälän liikuntatarjontaan. Seura ei enää käytä kunnan liikuntatiloja, mikä vapauttaa vuoroja muiden lajien ja seurojen käyttöön. Näin hanke tukee myös muiden toimijoiden mahdollisuuksia järjestää harrastustoimintaa.

Ideaparkin sali on noussut nopeasti koko seutukunnan merkittäväksi harjoittelu- ja tapahtumapaikaksi. Salin saavutettavuus on houkutellut harrastajia myös lähikunnista, kuten Akaasta, Vesilahdelta ja Urjalasta. Tämä lisää alueen vetovoimaa ja tuo Lempäälään uusia perheitä ja harrastajia.

Hankkeella on myös taloudellisia kerrannaisvaikutuksia. Uudet harrastajat tuovat asiakasvirtaa lähialueen yrityksille, ja salin toiminta synnyttää työtä valmennuksen, siivouksen, tapahtumien ja markkinoinnin parissa.

5. Ympäristö- ja saavutettavuusvaikutukset

Sijainti Ideaparkin yhteydessä tukee kestävää liikkumista. Julkiset yhteydet toimivat hyvin, ja monet lapset kulkevat treeneihin bussilla, mikä vähentää yksityisautoilua. Sali on myös esteetön ja suunniteltu siten, että sen käyttö on turvallista eri-ikäisille ja -tasoisille liikkujille.

Lisäksi kierrätysmateriaalien laaja hyödyntäminen rakennusvaiheessa on ollut merkittävä ympäristöteko. Suuri osa materiaaleista saatiin lahjoituksina tai poistomyynneistä, mikä vähensi rakennusjätettä ja kustannuksia.

6. Vaikutukset yhteisöllisyyteen ja toiminnan kulttuuriin

Hankkeen aikana syntynyt yhteisöllisyys on yksi sen tärkeimmistä tuloksista ja vaikutuksista. Talkootyö yhdisti seuran jäseniä ja perheitä tavalla, jota ei voi mitata pelkillä euroilla. Yhdessä tekeminen loi vahvan uskon siihen, että asioita voidaan saada aikaan omin voimin, kun tahtoa ja yhteistyötä löytyy.

Tämä asenne on kantanut hankkeen valmistumisen jälkeenkin. Sali on nyt paitsi harjoittelupaikka myös yhteinen kohtaamispaikka, jossa järjestetään tapahtumia, koulutuksia ja yhteisiä talkoita. Yhteisöllisyys näkyy seuran arjessa ja jäsenistön sitoutumisessa.

Hankkeen myötä seura on vahvistanut myös hallinnollisia käytäntöjään. Projektin aikana kehitettiin seurantalomakkeita, kustannusten seurantaa ja viestintäkäytäntöjä, joita hyödynnetään nyt kaikessa toiminnassa. Tämä on lisännyt seuran ammattimaisuutta ja valmiutta tuleviin hankkeisiin.

7. Vaikutukset kuntatasolla ja yhteistyöhön

Lempäälän kunnalle hanke on tuonut myönteisiä vaikutuksia usealla tasolla. Seura ei enää ole kunnan liikuntatilojen käyttäjä, mikä on vapauttanut kapasiteettia muiden tarpeisiin. Samalla seura on edelleen merkittävä yhteistyökumppani liikuntapalvelujen kehittämisessä ja lasten harrastamisen edistämisessä.

Uusi sali täydentää Lempäälän liikuntatarjontaa ja tukee kunnan strategiaa, jossa painotetaan liikunnan ja yhteisöllisyyden merkitystä hyvinvoinnin osatekijänä. Hanke toimii myös esimerkkinä siitä, miten kolmas sektori voi toteuttaa suuria investointeja tehokkaasti, yhteisöllisesti ja kestävästi.

8. Pitkäaikaiset vaikutukset ja jatkuvuus

Hankkeen pitkäaikaiset vaikutukset näkyvät ennen kaikkea siinä, että seura voi nyt kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. Oma tila mahdollistaa vuosittaisen toiminnan suunnittelun ilman epävarmuutta salivuoroista. Tämä tuo vakautta, joka on välttämätöntä laadukkaan valmennuksen ja kasvun kannalta.

Sali on myös merkittävä vetovoimatekijä tulevaisuuden kehittämishankkeille. Se tarjoaa alustan tapahtumille, koulutuksille ja yhteistyölle muiden lajien sekä oppilaitosten kanssa. Jo nyt on havaittavissa, että tila houkuttelee uusia kumppaneita ja vahvistaa seuraan kohdistuvaa luottamusta.

9. Jatkosuunnitelma: kehittäminen ja ylläpito

Seuraava vaihe on toiminnan vakiinnuttaminen ja jatkuvan kehittämisen varmistaminen. Keskeisiä toimenpiteitä ovat:

Varustelun täydentäminen: Trampoliinirata ja jousikanveesi ovat edelleen kehityskohteita, joihin pyritään hankkimaan rahoitus tulevina vuosina. Niiden avulla voidaan laajentaa harjoittelumahdollisuuksia ja tukea kilpaurheilun kehitystä.

Valmennusosaamisen vahvistaminen: Seura panostaa valmentajakoulutukseen ja mentorointiin, jotta osaavaa henkilökuntaa on riittävästi kasvavan toiminnan tueksi.

Talouden vahvistaminen: Uusia varainhankintamuotoja, kuten yhteistyösopimuksia ja palvelumyyntiä, kehitetään. Arvonlisäverovelvollisuuden osittainen käyttöönotto on harkinnassa, jotta tila voidaan hyödyntää laajemmin esimerkiksi oheisliikunnan ja tapahtumien järjestämiseen.

Tilojen jatkuva kehittäminen ja huolto: Tilaa kehitetään käyttäjäpalautteen pohjalta ja yhteistyössä vuokranantajan kanssa. Säännöllinen huolto ja siisteys varmistavat, että tila pysyy turvallisena ja houkuttelevana.

Yhteisöllisyyden ylläpito: Talkootyö ja yhteiset tapahtumat jatkuvat. Seura haluaa vaalia hankkeen aikana syntynyttä yhteishenkeä ja säilyttää salin “meidän paikka” -tunteen.

10. Uudet avaukset ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Salihanke on luonut pohjan monille uusille avauksille. Seura suunnittelee yhteistyötä koulujen ja muiden urheiluseurojen kanssa esimerkiksi liikuntaleirien, harrastetapahtumien ja koululaisryhmien harjoitusten järjestämiseksi.

Sali mahdollistaa myös uusien liikuntamuotojen kokeilun. Tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen toimintaa, kuten perheliikuntaa ja aikuisvoimistelua, jotka tukevat koko perheen hyvinvointia.

Pitkällä aikavälillä seura tavoittelee asemaa alueellisena voimistelun osaamiskeskuksena, joka tarjoaa laadukasta valmennusta, koulutusta ja yhteistyömahdollisuuksia myös muille seuroille.

11. Yhteenveto vaikutuksista ja jatkosta

Salihankkeen vaikutukset ovat monitasoiset ja pysyvät. Se on vahvistanut Lempäälän Voimisteluseuraa sekä toiminnallisesti että taloudellisesti, lisännyt lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia ja tukenut kunnan elinvoimaa.

Oma sali on luonut kestävän pohjan tulevaisuudelle – paikan, jossa yhdistyvät harrastaminen, yhteisöllisyys ja kasvun mahdollisuudet. Jatkosuunnitelmien painopiste on toiminnan kehittämisessä, varustelun täydentämisessä ja yhteisön vahvistamisessa.

Salihanke on osoitus siitä, miten paikallinen seura voi määrätietoisesti ja yhteistyöllä toteuttaa merkittävän investoinnin, joka tuottaa hyötyä sekä harrastajille että koko yhteisölle vielä vuosien ajan.