Terve karja tuottaa hyvin – uutta sensori- ja mittaustekniikkaa lypsykarjan terveyden seurantaan ja diagnostiikkaan

Terve karja tuottaa hyvin -hanke on huhtikuussa edennyt suunnitellusti. Viimeinen kenttäkoe nautojen liikesensoreiden testaamiseksi ontuvilla ja terveillä lehmillä saatiin päätökseen huhtikuun aikana. Seuraava askel on aloittaa sensoreilla kerätyn datan analysointi. Kokonaisuudessaan jalkaan kiinnitettävien liikesensoreiden testaaminen lehmillä oli opettavainen kokemus. Testaus onnistui hyvin eivätkä lehmät olleet moksiskaan edes jokaiseen jalkaan kiinnitettävistä sensoreista. Laboratoriossa kehitystyö kreatiinikinaasin pitoisuutta mittaavan pikatestin kehitykseksi jatkuu.

Huhtikuussa innovaatioryhmä tapasi keväisen ulkoilun merkeissä Rokualla. Tapaamisessa perehdyttiin erityisesti lehmän veren kalsiumpitoisuuden pikamittarin toimintavarmuuden kokeilun tuloksiin ja suositusten mietintään tulosten pohjalta. Tuloksista kootaan kirjallisena materiaalina ohjemoniste mittarin käyttöön tukimateriaaleineen sekä lehtiartikkeleita ammattijulkaisuihin. Lisäksi tuloksia esitellään maatalousalan tapahtumissa kuluvan vuoden aikana. Innovaatioryhmän kesken pohdittiin myös ideoita jatkohankkeen toteuttamiseksi lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa sekä tutustuttiin Vaalan juustolan toimintaan.

Maaliskuun aikana Terve karja tuottaa hyvin -hanke on jatkunut helmikuun tapaan lypsylehmien verinäytteiden kalsiumpitoisuuksien analysoinnin ja tulosten koonnin sekä laboratoriotyön parissa. Lehmän veren kalsiumpitoisuuden pikamittarin toimintavarmuuden kokeilun tulokset on saatu koottua ja seuraavaksi innovaatioryhmän kesken mietimme parhaat suositukset mittarin käyttöön ja koostamme tiiviin tietopaketin mittarin käytöstä. Maistiaisia kokeilun tuloksista pääset kuulemaan KantriVoima -koulutushankkeen webinaarissa 12.5, tervetuloa! Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: Unohda poikimahalvaukset, löydä ketoosit ja hapanpötsit! -webinaari 12.5.2026 – KAO

Laboratoriossa olemme aloittaneet lihasentsyymi kreatiinikinaasin esiintymistä verinäytteessä mittaavan pikatestin kehittämiseksi seuraavan testivaiheen lateral flow-menetelmällä. Laboratoriotyössä otetaan välillä askelia huimasti eteenpäin ja seuraavaksi palataankin askel taaksepäin, joten kokeilu ja kehitystyö kreatiinikinaasi -lihasentsyymin parissa jatkuu tiiviisti.

Terve karja tuottaa hyvin -hankkeessa on helmikuun aikana keskitytty lypsylehmien verinäytteiden kalsiumpitoisuuksien analysointiin ja tuloksien koontiin. Tulokset kootaan tutkimuksessa osallistuneille tiloilla ja myöhemmin tämän vuoden aikana julkaistavaksi.

Kevään aikana lopetellaan myös testi lehmien liikesensorien toimivuudesta ontuman havainnoinnissa ja päästään aloittamaan tulosten analysointi. Laboratoriotyö lihasentsyymi kreatiinikinaasin esiintymistä verinäytteessä mittaavan pikatestin kehittämiseksi on niin ikään edennyt. Monen kokeilun jälkeen kehitystyössä päästin askel eteenpäin, kun ELISA-menetelmällä saatiin kunnollinen reaktio kreatiinikinaasi entsyymin ja sen vasta-aineen välille. Seuraava askel on aloittaa entsyymin työstö lateral flow-menetelmällä sen eri pitoisuuksien toimivuuden testaamiseksi pikatestissä.

Uusi vuosi 2026 alkoi Terve karja tuottaa hyvin – hankkeen osalta osallistumisella Maataloustieteen päiville Helsingissä 8.–9.1. Konferenssissa esiteltiin alustavia tuloksia hankkeessa testattavan naudan veren kalsiumpitoisuuden pikamittarin toiminnasta. Posteriesityksen tiivistelmän pääset lukemaan Maataloustieteen Päivien absktraktikirjasta sivulta 210. Tuloksia käsitellään vielä tarkemmin kevään aikana ja ne julkaistaan tulevan vuoden mittaan sekä kirjallisesti mm. ammattilehtiartikkelin muodossa, että maatalousalan tapahtumissa.

Maataloustieteen Päivät tarjosivat monipuolisen katsauksen maatalouden ajankohtaisiin teemoihin ja uusimpiin tutkimustuloksiin niin kasvinviljelyn, kotieläintuotannon, maatalouspolitiikan kuin alan kestävyydenkin osalta. Konferenssin tieteellinen ohjelma oli koottu peräti kolmenkymmenen teemakokonaisuuden alle, jotka esitettiin torstaina neljän ja perjantaina kahdeksan rinnakkaissession aikana. Torstain päätteeksi oli esillä posterinäyttely.

Tulevaisuuden ruuantuotanto vaatii muutoskyvykkyyttä ja perinteisen kotieläin- ja kasviperäisten tuotteiden viljelyn rinnalle muodostuu teknologisempia sovelluksia esimerkiksi solumaatalouden muodossa. Perinteisellä maataloudella on kuitenkin roolinsa myös tulevaisuuden ruokajärjestelmissä. Tuotantoeläinten hyvinvointi on tämän kestävän kotieläintuotannon keskiössä ja hyvinvoinnin todentaminen läpi arvoketjun on enenevässä määrin tärkeää. Tässä apuna voi olla tälläkin hetkellä esimerkiksi naudoista kerättävä terveys- ja hyvinvointitieto, joiden perusteella voidaan mallintaa lypsykarjan terveystapahtumia. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa selittäviä yhteyksiä on löydetty Naseva-terveydenhuoltojärjestelmään kerättyjen tietojen pohjalta esimerkiksi lypsylehmien maitotuotoksen ja kestävyyden sekä metabolisten sairauksien esiintymisen ja utareterveyden välillä.  Lehmien hyvinvointi- ja terveystietoihin (dataan) perustuvan hyvinvoinnin arvioinnin lisäksi uusia menetelmiä lypsylehmien hyvinvoinnin kokemusperäiseen arviointiin kehitetään edelleen. Myös tilatason ratkaisut lehmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ovat edelleen tarpeen. Maataloustieteen päivillä nostettiin esimerkiksi esille ratkaisuja lämpöstressin tai sen uhan seurantaan. Tuottajia osallistava alkutuotannon innovointi- ja kehitystyö luokin osaltaan pohjan kotieläinten hyvinvoinnin ja terveyden takaamiseksi ruokajärjestelmien kehittymisessä kestäväksi kokonaisuudeksi.

Terve karja tuottaa hyvin-hanke jatkuu alkuvuoden 2026 aikana sekä lehmien liikesensorien toimivuuden testaamisella ontuman havainnoinnissa että laboratoriotyönä lehmän veren lihasentsyymi kreatiinikinaasin tunnistavan pikamittarin kehittämiseksi.

Viime vuoden lopulla julkaistuun Maatilan Pellervon Eläin-lehden hankkeesta kertovaan artikkeliin voi edelleen tutustua lehden verkkosivuilla. Niin ikään Kainuun ELY-keskuksen Youtube-kanavalta löytyy hankkeesta lyhyt esittelyvideo.

Lue Kajaanin Yliopistokeskuksen uutiskirjeen uutinen Terve karja tuottaa hyvin-hankkeen etenemisestä: Työskentelyä laboratoriossa ja lehmien parissa | Oulun yliopisto

Terve karja tuottaa hyvin-hankkeen osalta vuosi 2025 eteni suunnitelmien mukaisesti. Vuosi on ollut työntäyteinen ja aikaansaava. Kalsiumpitoisuuden pikatestin tutkimustyön käytännön osuus saatiin maaliin ja alustavia tuloksia esitellään Maataloustieteen päivillä tammikuussa 2026. Tutkimustyön tulokset vedetään kunnolla yhteen kevään 2026 aikana ja tuloksia tullaan esittelemään niin tapahtumissa kuin kirjallisessa muodossakin vuoden 2026 aikana.

Hankkeen tiimoilta on syksyn mittaan vierailtu kahdella innovaatioryhmän lypsykarjatilalla lehmien liikesensorien toimivuuden testaamiseksi ontuman havainnoinnissa. Testaustyö jatkuu vuoden 2026 alkupuolella, jonka jälkeen saadaan vedettyä tulokset yhteen julkaistavaksi.

Hankkeessa tehtävää laboratoriotyötä on jatkettu ja selvitetty mahdollisuutta lihasentsyymi kreatiinikinaasin esiintymistä verinäytteessä mittaavan pikatestin kehittämiseksi. Kehitystyössä testataan aluksi ELISA-menetelmällä, ovatko kaupallisesti saatavat lihasentsyymin vasta-aineet hyödynnettävissä entsyymin tunnistamiseksi. Tällä hetkellä vasta-aineiden toimivuus on saatu onnistumaan, mutta ratkaisuja tarvitaan ELISA-menetelmän herkkyyden nostamiseen testin taustavastetta heikentämällä. Tämän jälkeen jatketaan vasta-aineiden toimivuuden testausta tarkemmilla menetelmillä ja selvitetään mahdollisuutta kehittää nopea pikatesti entsyymin tunnistamiseksi navettaolosuhteissa.

Terve karja tuottaa hyvin-hanke esiteltiin joulukuussa Kainuun Ely-keskuksen Vekkari 2025-tiedotuslehdessä. Kainuun ELY-keskuksen Youtube-kanavalla julkaistiin myös hankkeesta lyhyt esittelyvideo.

Lokakuun 2025 ollessa hyvinkin aktiivinen, marraskuu on Terve karja tuottaa hyvin-hankkeen osalta keskittynyt toimisto- ja laboratoriotyöhön. Kreatiinikinaasi-lihasentsyymin tunnistamiseksi kehitettävän pikatestin laboratoriokokeet ovat jatkuneet. Kehitystyö on pitkä prosessi ja välillä eteen tulee odottamattomia viivästyksiä. Kehitystyössä testataan tällä hetkellä kreatiinikinaasi-spesifisten vasta-aineiden toimivuutta ELISA-menetelmällä. Menetelmällä on testattu eri valmistajien kaupallisia vasta-aineita. Ensimmäisten vasta-ainetestausten jälkeen on saatu parempi vasta-ainevaste, mutta epäspesifinen sitoutuminen eli testin taustavaste on liian suuri. Taustavasteen pienentämiseksi kokeillaan seuraavaksi kaupallisia blokkausreagensseja. Kehitystyö siis jatkuu.

Nautojen verinäytteet saatiin pienten kommellusten jälkeen perille Movet-laboratorioon kalsiumpitoisuuden verrokkimittauksiin. Jahka analyysit sieltä ovat valmiina, pääsemme vertaamaan niitä pikamittarin antamiin mittaustuloksiin ja kokoamaan lopullisia tuloksia.

Terve karja tuottaa hyvin-hanke oli esillä Kajaanin Yliopistokeskuksen avoimissa ovissa 13.11.2025. Lypsylehmien terveys ja hyvinvointi puhutti vierailijoita, ja lehmien askel- tai liikesensorit saivat usealle vierailijalle hymyn huulille. Maatilan Pellervon Eläin-lehdessä julkaistiin hankkeesta kertova artikkeli. Toistaiseksi artikkeli keskittyi hankkeen kuvaukseen, mutta ensi vuoden puolella pääsemme julkaisemaan hankkeen tuloksiakin laajemmalle yleisölle. Hankkeen alustavia tuloksia kalsiumpitoisuuden pikamittarin toimintavarmuuden testaamisesta esittelemme kuitenkin Maataloustieteenpäivillä tammikuussa posteriesityksenä.

Terve karja tuottaa hyvin-hanke on lokakuussa jatkunut suunnitellusti. Lokakuussa innovaatioryhmän jäsenet kokoontuivat hankkeen ajankohtaisten asioiden äärelle innovaatioryhmän kokoukseen. Lehmien liikesensoreita testattiin toisella innovaatioryhmän lypsykarjatilalla ontumahavainnoinnin helpottamisen selvittämiseksi. Testipäivään kokoonnuimme yhdessä ELY-keskuksen tiedottajan kanssa ja keräsimme materiaalia hankkeesta kertovaan artikkeliin ELY-keskuksen tiedotuslehdessä julkaistavaksi. Lisäksi pääsimme testaamaan toista, suomalaiskehitteistä sensorikokonaisuutta eläimen sairaan ja ontuvan jalan tunnistamiseksi yhdellä innovaatioryhmän lypsykarjatilalla. Molemmat sensoritestaukset ovat olleet mielenkiintoisia ja lehmät ovat suhtautuneet rauhallisesti jalkoihin kiinnitettäviin sensoreihin.

Verinäytteet lehmiltä saimme kerättyä lähestulkoon lokakuun aikana ja seuraava askel on lähettää verinäytteet verrokkimittaukseen ulkopuoliseen laboratorioon, jahka pari viimeistä näytettä on saatu. Loppuvuoden aikana saamme siis loputkin tulokset käsiimme analysoitavaksi ja voimme alkaa työstämään tuloksia esitettävään muotoon.

Hankeviestintää on tehty aktiivisesti ja ELY-keskuksen tiedotuslehden lisäksi hanketoiminnasta olimme haastateltavana marraskuussa julkaistavaan Maaseudun Pellervon Eläin-lehteen. Yhteistyötoimijoiden kanssa olemme jo suunnitelleet mahdollisuuksia hanketulosten esittelyyn ensi vuoden tapahtumissa. Niistä lisätietoa lähempänä tapahtumia!

Terve karja tuottaa hyvin-hanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Syyskuun alkupuolella vierailimme yhdellä innovaatioryhmän lypsykarjatilalla testataksemme lehmien liikesensorin toimivuutta ontuman havainnoinnissa. Ensimmäisiä havaintoja sensorien käytöstä saamme syyskuun loppu puolella. Sensoreita on tarkoitus testata vielä parilla muulla lypsykarjatilalla syksyn aikana ja otamme testeihin mukaan myös toisen samaan tarkoitukseen kehitteillä olevan sensorikokonaisuuden.

Viimeiset verinäytteet poikimahalvaukseen sairastuneilta lehmiltä saamme toivottavasti kokoon syksyn aikana, jotta voimme lähettää verinäytteet ulkopuoliseen laboratorioon verrokkimääritykseen. Nykylehmät onnekseen harvoin sairastuvat poikimahalvaukseen poikimisen yhteydessä ja viimeisten näytteiden keruu on siksi venähtänyt. Kalsiummääritysten alustavista tuloksista on jätetty arviointiin posteritiivistelmä tammikuun Maataloustieteen päivillä esitettäväksi. Kokoamme myös ammattilehtiartikkelin kalsiummääritysten tulosten valmistuttua.

Laboratoriotyötä on jatkettu ja selvitetty mahdollisuutta lihasentsyymi kreatiinikinaasin esiintymistä verinäytteessä mittaavan pikatestin kehittämiseksi. Kehitystyössä testataan aluksi ELISA-menetelmällä, ovatko kaupallisesti saatavat lihasentsyymin vasta-aineet hyödynnettävissä entsyymin tunnistamiseksi. Vasta-aineiden toimiessa jatketaan niiden toimivuuden testausta tarkemmilla menetelmillä ja selvitetään mahdollisuutta kehittää nopea pikatesti entsyymin tunnistamiseksi navettaolosuhteissa.

Elokuun myötä Terve karja tuottaa hyvin-hankkeen toteutus jatkuu kesän helteisten lomien jälkeen. Syksyn hankekausi alkaa heti tohinalla, sillä esittelemme hanketta ja testattavia innovaatioita Pellonpiennarpäivillä Kajaanissa 19.8. Tervetuloa kuulemaan lisää hankkeesta!

Syyskuussa aloitamme innovaatioryhmän lypsykarjatiloilla lehmän liikkumista ja aktiivisuutta mittaavien sensoreiden testaamisen lehmän ontuman tunnistamiseksi. Ontumista lehmillä aiheuttavat monet eri tekijät, kuten tarttuvat ja ei-tarttuvat sorkkasairaudet sekä luuston ja lihaksiston sairaudet. Suurissa karjoissa varsinkin lievästi ontuvan lehmän tunnistaminen on haastavaa, jolloin ontuman syyn hoito pitkittyy ja siitä tervehtymisen todennäköisyys heikkenee. Uusia ja luotettavia menetelmiä ontumien tunnistamiseksi kaivataankin.

Lue Kajaanin Yliopistokeskuksen uutiskirjeen uutinen Terve karja tuottaa hyvin-hankkeen etenemisestä: Terve karja tuottaa hyvin – hankkeessa tutkitaan uusia menetelmiä nautojen verinäytediagnostiikan tueksi | Oulun yliopisto

Terve karja tuottaa hyvin-hankkeen toimenpiteet ovat edenneet suunnitellusti ensimmäisen vajaan vuoden aikana. Naudan veren kalsiummittaukseen tarkoitetun pikamittarin toimintavarmuuden testaamista varten olemme keränneet tarvittavat verinäytteet vastapoikineilta lehmiltä innovaatioryhmän lypsykarjatiloilta, lukuun ottamatta muutamaa verinäytettä poikimahalvausta potevilta lehmiltä. Puuttuvat näytteet otettuamme laitamme pikamittarilla tutkitut verinäytteet vertailututkimukseen ulkopuoliseen laboratorioon, jonka jälkeen pääsemmekin syventymään tulosten analysointiin ja levittämiseen.

Syksyllä odottaa hankkeen seuraava mielenkiintoinen toimenpidekokonaisuus, kun jalkaudumme innovaatioryhmän lypsykarjatiloille testaamaan lehmän liikkumista ja aktiivisuutta mittaavien sensoreiden hyödyntämistä lehmien ontuman tunnistamisessa. Kesän aikana tutustutaan sensoreiden toimintaperiaatteeseen ja valmistellaan ne käyttövalmiiksi syksyn testausta varten. Niin ikään jatkuu hankkeessa tehtävä laboratoriokehitystyö lypsylehmän veren lihasentsyymin kreatiinikinaasin pikamäärityksen mahdollistavan testin kehittämiseksi. Ensimmäisissä kokeiluissa on saatu varovaisen positiivisia viitteitä testin kehittämisen olevan mahdollista, mutta lisäkokeiluja vielä tarvitaan. Näitä jatkamme syksyllä.

Terve karja tuottaa hyvin-hankkeen ensimmäisen vuoden aikana on ollut ilo työskennellä aktiivisten lypsykarjatilallisten ja asiantuntijoiden kanssa sekä miettiä hankkeen toteutusta ja hankkeen myötä saatavien tulosten hyödyntämistä lypsykarjatiloilla. Hanke jatkuu vielä seuraavat puolitoista vuotta ja hankkeen tulokset toivottavasti tukevat hankkeen alkuideaa lypsykarjatilallisten arkea helpottavien eläinten terveyden ja hyvinvoinnin seurantalaitteiden käytöstä.

Kevät on Terve karja tuottaa hyvin-hankkeen osalta kulunut kiireesti ja hankkeen toimenpiteet edistyneet suunnitellusti. Toukokuussa keräsimme viimeiset verinäytteet hankkeen innovaatioryhmän maatiloilta veren kalsiumpitoisuuden pikamittarin validointitutkimukseen ja kreatiinikinaasientsyymin tilatestin kehitystyö jatkui. Kaliumpitoisuuden pikamittarin validointitutkimukseen odottelemme vielä muutamia verinäytteitä poikimahalvaukseen sairastuneilta lehmiltä, joita lehmien onneksi tuntuu sattuvan yhteistyöeläinlääkärin työpäiviin vain silloin tällöin.

Naudan veren kalsiumpitoisuuden pikamittarin validointitutkimuksen kenttätyö alkaa siis olla loppusuoralla. Kerätyt verinäytteet lähtevät vielä kesän aikana vertailututkimukseen ulkopuoliseen laboratorioon ja syksyllä pääsemme kokoamaan ja esittelemään tuloksia. Ajatuksia mahdollisista tulosten julkaisukanavista jo onkin!

Kesää kohti mentäessä hankkeen kenttätyöt jäävät tauolle ja keskitymme laboratoriotyöhön, hankkeen hallinnollisiin asioihin sekä kolmannen toimenpidekokonaisuuden, lehmien ontuman tunnistamisen teknologioiden, suunnittelutyöhön. Syksyllä jatkamme tämän kolmannen toimenpidekokonaisuuden parissa ja jalkaudumme taas innovaatioryhmän maatiloille lehmien pariin.

Kevään aikana Terve karja tuottaa hyvin-hanke lisättiin myös EU CAP verkoston projektikansioon, jossa hanke esitellään englannin kielellä.

Englannin kielinen projektiesittely hankkeesta luotiin myös uudelle EU-FarmBook sivustolle. Sivusto kokoaa kattavasti maatalouteen liittyvää asiantuntijatietoa maataloustuottajien ja -neuvojien hyödynnettäväksi sekä EUn rahoittamat hankkeet ja niiden tuotokset yhdelle sivustolle.

Terve karja tuottaa hyvin-hanke etenee suunnitellusti. Huhtikuussa hankkeen tiimoilta on jatkettu verinäytteiden analysointia testattavalla pikamittarilla. Parilla hanketilalla vielä vieraillaan verinäytteiden oton merkeissä kevään aikana ja alkusyksystä toivotaan myös ulkoisessa laboratoriossa tehtävien kontrollimääritysten olevan valmiita tulosten analysointia ja laajempaa tiedottamista varten. Tammikuun 2025 päivityksestä voit kurkata, miksi olemme hankkeessa kiinnostuneita löytämään tilatason menetelmiä lypsylehmien veren kalsiumpitoisuuden määrittämiseksi.

Kalsiumpitoisuutta nautojen verestä ja virtsasta mitattiin testimielessä myös kaupallisella veden kovuuden titraussarjalla. Titraussarja ei ole mittaustarkkuudeltaan yhtä tarkka kuin testattava pikamittari, mutta toimiessaan olisi voinut sopia yksittäisten näytteiden testaamiseen. Toistaiseksi näyttää siltä, että käytännössä toimiva testi se kuitenkaan ei ole. Veriplasman kalsiumpitoisuutta ei titraussarjalla saatu arvioitua yhdenkään tutkitun näytteen osalta. Titraussarja reagoi virtsan kalsiumpitoisuuteen neljässä näytteessä, mutta tulokset olivat hyvin vaihtelevia. Virtsanäytteen otto olisi non-invasiivinen näytteenottotapa ollen helppo myös tuottajalle sekä miellyttävämpi eläimelle verrattuna verinäytteenottoon. Virtsan kalsiumpitoisuuteen vaikuttaa kuitenkin muun muassa munuaisten toiminta ja eläimen nestetasapaino, joten yksinään käytettynä titraussarja ei luotettavasti kuvaa lypsylehmän elimistön kalsiumtasapainoa.

Huhtikuussa tapasimme myös innovaatioryhmän kesken toisessa innovaatioryhmän kokouksessa. Käsittelimme hankkeen etenemistä sekä kuluvan vuoden suunnitelmia. Syksylle on tulossa hankkeen toisen työpaketin toteutus, jossa keskitymme lypsylehmien ontuman tunnistamisen teknologioihin. Suunnittelutyö työpaketin toteutuksesta on käynnissä ja tilatestaukset aloitamme alustavan arvion mukaan syys-lokakuussa.

Hankkeen kolmas työpaketti pyörähti myös käyntiin maalis-huhtikuun aikana. Laboratoriotyöskentelyssä pyrimme selvittämään, onko lypsylehmän veren lihasentsyymin kreatiinikinaasin määrittämiseen mahdollista kehittää tilatasolla käytettävää testiä. Kreatiinikinaasientsyymin aktiivisuus nousee lehmän veressä lihasvaurioiden seurauksena, kun kreatiinikinaasia vapautuu vaurioituneesta lihaskudoksesta verenkiertoon. Toistaiseksi varmasti ei voida sanoa tilatestin kehittämisen onnistumisesta ja testin kehittämiseen vaadittavia kokeita jatketaan.

Terve karja tuottaa hyvin-hankkeen osalta maaliskuu on ollut työntäyteinen ja aikaansaava. Hankkeen myötä on vierailtu useammalla innovaatioryhmän lypsykarjatilalla ja otettu verinäytteitä vastapoikineilta lehmiltä veren kalsiumpitoisuuden mittaamiseksi hankkeessa testattavalla pikamittarilla. Navetta- ja laboratoriotyö maustaa hanketoimijan ja tutkijan pääosin tietokoneella tehtävää työtä ja tuottajien kanssa on ollut antoisaa vaihtaa ajatuksia hankkeen etenemisestä, lehmien terveydestä ja muuten vain ajankohtaisista asioista. Kenttätyö ja tilavierailut jatkuvat vielä kevään mittaan.

Hankkeessa tutkittava lehmän veren kalsiumpitoisuuden pikamittari on osoittautunut helppokäyttöiseksi. Mittarin toimintavarmuudesta ei toistaiseksi kommentoida sen enempää. Tarkempia tuloksia mittarin luotettavuudesta ja mittaukseen liittyvistä käytännön seikoista jaetaan, kunhan kaikki verinäytteet on saatu kerättyä, näytteet on vertaisanalysoitu kontrollimenetelmällä ja mittaustulokset on koottu.

Keväällä tapaamme myös koko innovaatioryhmän kesken toisessa innovaatioryhmän kokouksessa. Lisäksi aloitamme hankkeessa tehtävän ontumasensorien testauksen suunnittelun. Syksyksikin siis on mielenkiintoista tekemistä luvassa!

Helmikuun aikana aloitimme naudan veren kalsiumpitoisuuden pikamittarin toimintavarmuuden testauksen Terve karja tuottaa hyvin-hankkeessa. Vierailimme ensimmäisellä innovaatioryhmän lypsykarjatilalla ja otimme verinäytteitä vastapoikineilta lehmiltä veren kalsiumpitoisuuden mittaamiseksi hankkeessa testattavalla pikamittarilla. Lisäksi saimme tutkittavaksi ensimmäisen sairastuneen lehmän verinäytteen ”kentältä” eli yhteistyöeläinlääkäriltä, joka ottaa verinäytteitä pikamittarilla analysoitavaksi hoitamiltaan poikimahalvaukseen sairastuneilta lypsylehmiltä. Kevään aikana vierailemme vielä lopuilla neljällä innovaatioryhmän lypsykarjatilalla verinäytteenoton merkeissä ja saamme lisää poikimahalvaukseen sairastuneiden lehmien verinäytteitä tutkittavaksi. Kaikki verinäytteet analysoidaan tutkittavalla pikamittarilla Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikön laboratoriossa sekä lähetetään vertailuanalyysiin ulkopuoliseen eläinterveyden laboratorioon. Kuvassa ensimmäiset verinäytteet, joista plasma on erotettu, odottavat mittausta pikamittarilla.

Mikä on poikimahalvaus? Poikimahalvaus on lypsylehmien aineenvaihdunnallinen sairaus, jossa lehmän veren kalsiumpitoisuus laskee akuutisti hengenvaarallisen matalalle aiheuttaen lehmälle velttohalvauksen sekä tajunnantason ja verenkierron häiriöitä. Poikimahalvaus, kuten sairauden nimikin viittaa, esiintyy lehmän poikimisen aikoihin tai pian sen jälkeen. Poikimisen myötä alkanut maidontuotanto lisää kalsiumin eritystä maidossa ja nostaa siten myös lehmän kalsiumin tarvetta. Äkillinen epätasapaino kalsiumin erityksessä ja lehmän kalsiumintarpeessa saa lehmän elimistön kalsiumtasapainon säätelymekanismin häiriintymään aiheuttaen poikimahalvauksen. Lehmä voi sairastua kalsiumtasapainon säätelymekanismin häiriöihin myös myöhemmin lypsykaudella ruokinnallisten tekijöiden ja ruuansulatuskanavan sairauksien vuoksi. Tilalla käytettävä lehmien veren kalsiumpitoisuutta mittaava mittari olisikin oiva apu niiden lehmien, jotka ovat riskissä sairastua veren kalsiumpitoisuuden epätasapainoon, seulonnassa.

Uuden vuoden myötä Terve karja tuottaa hyvin-hankkeen toimenpiteet pyörähtävät vihdoin toden teolla käyntiin. Syksyn aikana toteutimme hankkeen aloitukseen liittyviä toimenpiteitä, suunnittelimme hankkeen käytännön toteutusta ja tapasimme innovaatioryhmän jäseniä hankkeen aloituksen merkeissä. Tulevan kevään aikana pääsemme tositoimiin ja aloitamme naudan veren kalsiumpitoisuuden pikamittarin toimintavarmuuden testauksen, josta esimakua kuvassa on toistaiseksi vielä laboratoriosta mittarin kalibroinnista. Lähiaikoina jalkaudumme kuitenkin hankkeen innovaatioryhmän lypsykarjatiloille ottamaan lypsylehmiltä verinäytteitä, joista mittaamme kalsiumpitoisuutta tutkittavalla pikamittarilla ja vertailuksi laboratoriossa.

Lypsylehmän elimistön kalsiumaineenvaihdunnan häiriöitä esiintyy yleisesti lypsylehmillä poikimisen jälkeen, jolloin lehmän elimistö tarvitsee suuria määriä kalsiumia maidon tuottamiseksi. Lievä veren kalsiumpitoisuuden lasku ei aiheuta näkyviä oireita, mutta heikentää lehmän terveydentilaa ja hyvinvointia sekä altistaa sen muille sairauksille. Mikäli veren kalsiumpitoisuus laskee erittäin matalalle, lehmä sairastuu hengenvaarallisesti tarviten välitöntä hoitoa. Toistaiseksi tilalla käytettävää mittaria ei ole ollut kaupan ja kalsiuminpuutoksesta kärsivät lehmät on pyritty tunnistamaan oireperusteisesti, joten tutkittava mittari voisi toimiessaan luetettavasti toimia hyvänä apuna sairaiden lehmien tunnistamisessa.

Hankkeen esittely julkaistiin myös Kainuun Ely-keskuksen Vekkari 2024-tiedotuslehdessä.

Lue Kajaanin Yliopistokeskuksen uutiskirjeen uutinen Terve karja tuottaa hyvin-hankkeen alkamisesta: Terve karja tuottaa hyvin -hanke selvittää tilatason ratkaisuja nautojen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan | Oulun yliopisto