Toimintakeskuksen pilotointi ja käynnistäminen

Hankkeen yhteenveto

Hankkeen tavoitteena oli perustaa Sauvoon toimintakeskus, joka edistää kiertotaloutta monipuolisesti eri elämänalueilla ja tukee luontoa säästävää kuluttamista. Toimintakeskuksen tavoite oli mahdollistaa yrityksille ja yhdistyksille toimintatilaa, kaikenikäisille kohtaamispaikan, kierrätystoiminnalle ja -valistukselle tapahtumapaikan sekä pienyrittäjille, käsityöläisille ja taiteilijoille yhteistyö- ja näyttelytilan. Kaikessa toiminnassa oli tarkoitus tukea uusiokäyttöä ja kierrätysperiaatteita sekä aktivoidaan kävijöitä matalan kynnyksen toiminnalla, jolloin keskuksesta tulee luonteva kohtaamispaikka, joka vakiintuu sauvolaiseen kyläkuvaan.
Toimintakeskus Pihlaja on ylittänyt odotukset ja se muotoutui suunnitelmista toteutukseen nopeammin kuin toteutusryhmä asetti tavoitteeksi. Talkoolaisia on tullut mukaan ja moni on saanut toimintakeskuksesta itselleen uuden harrastuksen. Pihlajasta on tullut keskeinen kohtaamispaikka Sauvon vanhassa kirkonkylässä. Kierrätystoiminta on lähtenyt niin vilkkaasti liikkeelle, että on tarvinnut jatkuvasti aktivoida lisää vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Kävijämäärät ovat pysyneet korkeina ympäri vuoden, ja kävijäjoukko ei ole rajoittunut vain sauvolaisiin vaan myös ympäristökuntiin. Työpajat ovat tuoneet uusia kohderyhmiä kierrätyksen pariin ja aktivoineet myös niitä ihmisiä, jotka eivät välttämättä olisi mukana muussa kunnan vapaa-ajantoiminnassa. Hanke on onnistunut odotuksia paremmin ja toimintaa on jatkettu hankekauden päätyttyäkin.

Toteutus

Hanke alkoi 1.5.2024 ja jatkui 31.12.2025 asti. Toteutus jakautui kolmeen työpakettiin, joiden aikana toimintakeskus Pihlajan käytännön toiminta käynnistettiin ja sitä kehitettiin. Toiminta oli etupainotteista, eli etenimme hankkeessa käytännön tasolla nopeammin kuin olimme suunnitelleet. Kolme työpakettia olivat seuraavat:
Työpaketti 1 (1.5.2024 – 30.9.2024) sisälsi hankkeen käynnistämisen, projektityöntekijän palkkaamisen sekä toimintakeskuksen toiminnan suunnittelua ja sen käynnistämisen. Toimintakeskukselle löydettiin sopiva tila kunnan keskustasta. Tilat muokattiin sopivaksi kierrätys- ja työpajatoimintaan, ja toimintakeskus avattiin yleisölle 7.6.2024, mikä oli odotettua aikaisemmin. Toiminnan käynnistä nopeutti erityisesti se, että hankekoordinaattorin rekrytointi onnistui hyvin ja tehtävään saatiin monipuolinen ja kokenut tekijä. Osaava ja toimeen tarttuva hankekoordinaattori onkin ollut hankkeen keskeinen menestystekijä.
Ensimmäisen työpaketin aikana suunniteltiin tulevia työpajoja sekä toteutettiin ensimmäinen työpaja. Ensimmäinen työpaja keskittyi hävikkiruokaan, ja se toteutettiin yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuollon ja Sauvon kirkonkylän Marttojen kanssa. Hankkeen alkuvaiheessa aktivoitiin myös vapaaehtoisia mukaan toimintaan ja hiottiin viestintä- ja markkinointisuunnitelmaa.
Työpaketti 2 (1.10.2024 – 28.2.2025) sisälsi kierrätyspainotteisten työpajojen järjestämistä sekä toimintakeskuksen toiminnan kehittämistä. Työpajoja järjestettiin tässä vaiheessa yhteensä viisi. Teemoja olivat pelitietokoneen kasaus, astioiden tuunaaminen uuteen käyttöön, ekologisen mehiläisvahakääreen valmistaminen, lajittelu sekä yrityksen hiilijalanjälki. Työpajojen järjestämisessä tehtiin yhteistyötä paikallisten yritysten, Sauvon kunnan, Lounais-Suomen Jätehuollon, Sauvon kirkonkylän Marttojen sekä Sauvon yrittäjät ry:n kanssa.
Työpaketin aikana kehitettiin myös yrityksille suunnattuja palveluita. Tätä tehtiin mm. esittelemällä toimintakeskusta Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykselle ja kuulemalla heidän näkemyksiään. Hankkeen aikana yrittäjille on tarjottu tilaa yrittäjävetoisiin työpajoihin tai kokouksiin sekä mainostilaa toimintakeskuksesta. Lisäksi järjestettiin yrityksille suunnattu työpaja yrityksen hiilijalanjäljestä.
Työpaketti 3 (1.3.2025 – 31.12.2025) sisälsi yritysyhteistyön vahvistamista ja toimintakeskuksen konseptin hiomista. Kierrätystoiminnan vahvistaminen ja kurssien sekä teemailtojen järjestäminen on ollut tällä välillä vilkkaimmillaan. Viimeisessä työvaiheessa järjestettiin yhteensä kuusi työpajaa. Niiden teemoja olivat vastuullisempi arki, kompostointi, vanhojen ikkunoiden kunnostaminen, sosiaalinen vastuullisuus, luonnonkosmetiikka ja luonnonyrtit. Työpajojen järjestämisessä tehtiin yhteistyötä yrittäjien ja Lounais-Suomen Jätehuollon kanssa.
Toimintakeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen ja yhteistyöverkoston vahvistaminen on ollut keskeistä, jotta varmistetaan toiminnan jatkuvuus myös hankeajan jälkeen. Sauvon toimintakeskus Pihlaja on ollut alusta lähtien avoinna neljänä päivänä viikossa. Aukioloajat on pidetty säännöllisinä, jotta keskuksessa vierailu ja vapaaehtoisten osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa. Toimintaa on pyöritetty osa-aikaisen hankekoordinaattorin ja vapaaehtoisten voimin. Säännöllisesti toiminnassa on vuoden 2025 aikana ollut mukana 8 vapaaehtoista. Lisäksi Pihlajassa on vuoden 2025 aikana ollut nuori kesätöissä, koululainen työelämään tutustumassa ja opiskelija työssäopimisjaksolla.
Hankkeen aikana on tehty jatkuvaa kehitystyötä. Palautetta on kerätty kuuntelemalla kävijöitä toimintakeskuksessa ja työpajoissa sekä kyselyillä. Hankkeen vapaaehtoisille on myös järjestetty vapaaehtoisten iltoja, joissa keskusteltiin toiminnasta ja kehittämismahdollisuuksista. Hankkeen aikana ideoita ja hyviä käytäntöjä toiminnan kehittämistä varten on myös kerätty vierailemalla muiden kierrätystoimintaa järjestävien toimijoiden luona.

Tulokset

Hankkeen tavoitteena oli pilotoida toimintakeskusta, joka edistäisi kiertotaloutta ja kokoaisi yhteen eri-ikäisiä sauvolaisia, tarjoaisi matalan kynnyksen yhteistä tekemistä. Hankkeella haluttiin myös vahvistaa yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden välillä. Tavoitteena oli elävä ja toimiva paikka, joka innostaisi osallistumaan ja jatkaisi toimintaansa myös hankkeen jälkeen.
Hankkeen tuloksena syntyi Sauvon toimintakeskus Pihlaja, joka tarjoaa kuntalaisille ja lähialueiden asukkaille mahdollisuuden kierrättää ja hankkia käytettyä tavaraa aiempaa helpommin. Toimintakeskuksesta löytyy myös ”tuunauspiste”, jossa voi käyttää mm. ompelukonetta ja saumuria, sekä pieni oleskelutila ja kahvio, jossa voi viettää aikaa ja tavata muita ihmisiä. Oleskelutila on toiminut samalla paikallisten taiteilijoiden näyttelytilana. Pihlaja on vakiinnuttanut paikkansa sosiaalisena ja rentona kohtaamispaikkana, jossa kierrätystoiminta on organisoitu selkeästi ja johon ihmiset osaavat tuoda tavaroita kierrätykseen tarkoituksenmukaisesti.
Hankkeen aikana toimintakeskuksen arjen pyörittämistä varten syntyi vapaaehtoisten verkosto. Osa vapaaehtoisista osallistuu toimintaan säännöllisesti ja osa satunnaisemmin. Hankkeen aikana tehtiin jatkuvaa kehitystyötä, ja lopputuloksena syntyi toimiva malli kierrätystoiminnan järjestämiseen. Yhteistyö on ollut olennaista toiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Esimerkkeinä voidaan mainita Lounais-Suomen Jätehuollon kanssa toteutettu poistoteksiilin keräyspiste ja pienelektroniikkajätteen keräyspiste sekä lastenvaatteiden kierrätystä varten luotu yhteinen toimintamalli MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa.
Hankkeen järjestämissä työpajoissa tarjottiin matalan kynnyksen toimintaa sekä tuettiin yhteisöllisyyttä ja kestävän kehityksen mukaista arkea kunnassa. Työpajoja järjestettiin yhteensä 12, ja niissä käsiteltiin monenlaisia kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen liittyviä teemoja. Työpajojen järjestämisessä tehtiin yhteistyötä mm. Lounais-Suomen Jätehuollon, kunnan sekä lähialueiden yhdistysten ja yritysten kanssa. Lasten ja nuorten osallistamiseksi hankkeessa tehtiin myös yhteistyötä paikallisen koulun kanssa. Hankkeen aikana toimintakeskuksessa järjestettiin yläkoululaisille kiertotalousteemaisia oppitunteja sekä poistotekstiilien tuunaamiseen keskittyviä työpajoja. Hankkeen aikana syntyi siten hyvä käsitys siitä, minkälaista yhteistyötä on mahdollista tehdä eri toimijoiden kanssa kestävän kehityksen parissa.
Toimintakeskus on tehnyt aktiivisesti toimintaansa tunnetuksi paikallisissa tapahtumissa. Fyysinen sijainti kylän torin läheisyydessä on mahdollistanut osallistumisen toritapahtumiin. Lisäksi hanke on järjestänyt mm. kierrätysvaatteista koostuvan muotinäytöksen sekä kudontatapahtuman ja kirpputorin yhdessä muiden paikallisten yhdistyksen kanssa. Hankkeesta on viestitty sosiaalisessa mediassa, ja se on ollut hyvin näkyvillä mm. paikallislehdissä.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen vaikutuksia seurattiin hankkeen aikana ja sen päättyessä. Seurannassa tarkasteltiin järjestettyjen työpajojen ja tapahtumien määrää, osallistuja- ja kävijämääriä, yhteistyökumppaneiden määrää ja laatua, toiminnan näkyvyyttä sekä koettuja vaikutuksia. Hankkeen aikana toteutettiin kuntalaisille suunnattu kysely, johon vastasi 81 henkilöä. Lisäksi hankkeen vapaaehtoisille ja toimintaan osallistuneille aktiiveille toteutettiin itsearviointikysely, johon vastasi 13 henkilöä. Näiden lisäksi palautetta kerättiin arjen kohtaamisissa ja toiminnan yhteydessä.
Vuoden 2025 aikana kävijöitä toimintakeskuksessa oli noin 12 000. Kuntalaisille suunnatun kyselyn perusteella noin 80 % kävijöistä vierailee toimintakeskuksessa säännöllisesti. Toimintakeskus on vakiinnuttanut asemansa matalan kynnyksen kohtaamispaikkana, joka on tehnyt kierrättämisestä aiempaa helpompaa. Toimintakeskus on tarjonnut kunnassa myös uudenlaisen paikan sosiaaliselle kohtaamiselle tuomalla yhteen kierrättämisestä ja kiertotaloudesta kiinnostuneita ihmisiä eri kohderyhmistä. Lisäksi hanke on tarjonnut muun muassa työpajojen kautta kuntalaisille tietoa ja taitoja, jotka tukevat kestävää kehitystä arjen tasolla.
Kuntalaiskyselyn mukaan noin 70 % vastaajista arvioi, että toimintakeskus on auttanut heitä tekemään kestävämpiä valintoja arjessa melko paljon tai erittäin paljon. Vastaajien näkökulmasta toimintakeskuksen keskeisin toiminto oli kierrätys. Suurin osa vastaajista oli hyödyntänyt toimintakeskusta käytettyjen tavaroiden hankkimiseen (95,5 %) ja kierrätykseen tuomiseen (72,8 %). Työpajoihin oli osallistunut noin neljännes vastaajista, mikä viittaa siihen, että työpajat eivät olleet keskeisin osallistumismuoto suurimmalle osalle käyttäjistä. Työpajat tarjosivat kuitenkin osallistujille konkreettisia taitoja ja tietoa teemoihin liittyen sekä toimivat yhtenä keinona tehdä Pihlajan toimintaa tunnetuksi ja syventää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.
Sekä kuntalaiskyselyn että vapaaehtoisten itsearvioinnin perusteella toimintakeskus koettiin paikkana, jossa syntyy kohtaamisia ja vuorovaikutusta. Vastausten mukaan yhteisöllisyyttä on koettu erityisesti arjen kohtaamisissa, kuten kahvittelun tai asioinnin yhteydessä, sekä työpajoissa. Toimintakeskuksen ilmapiiriä pidettiin lämminhenkisenä, ja paikka koettiin helposti lähestyttäväksi.
Hankkeen aikana tehtiin runsaasti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä toteutettiin kunnan, paikallisten yritysten ja yhdistysten sekä Lounais-Suomen Jätehuollon kanssa. Lisäksi hankkeessa tehtiin kouluyhteistyötä nuorten tavoittamiseksi. Yhteistyön myötä syntyi toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös hankkeen päättymisen jälkeen. Yhteistyön kautta hanke kokosi yhteen useita eri toimijoita kestävän kehityksen ja kiertotalouden teemojen äärelle ja lisäsi näiden teemojen näkyvyyttä kunnassa.
Yhdistyksen hallitus on päättänyt, että toimintakeskuksen toimintaa jatketaan myös hankkeen päätyttyä. Pilotointihankkeen aikana on tunnistettu myös uusia kehitystarpeita, kuten poistotekstiilin määrän vähentäminen, yhteisölainaamon laajentaminen ja yhteisöllisyyden edistäminen, joita haluamme kehittää jatkossa.