Tuotekehityksellä meille ja maailmalle

Hankkeen yhteenveto

Tuotekehityksellä meille ja maailmalle -yhteistyöhankkeella 1.9.2024- 31.7.2025, raprtointi ja hankkeen päättäminen 30.9.2025) edistettiin tapaa tuottaa entistä suurempaa lisäarvoa paikallisille elintarvikealan yrityksille ja suomalaisille raaka-aineille tuotekehityksen keinoin. Tavoitteen mukaisesti maakunnasta nousi sekä paikallisille markkinoille, että vientiin uusia tai uudistettuja asiakaslähtöisiä elintarvikkeita ja niiden aihioita. Hankkeen avulla lisäsimme keskisuomalaisten mikro- ja pk-elintarvikeyrittäjien ja sellaisiksi aikovien tuotekehitysosaamista asiakaslähtöisesti ja edistimme suoraa vuoropuhelua yritysten ja asiakkaiden (kauppa, vienti, ammattikeittiöt) välillä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman hankkeen osatoteuttaja oli Jyväskylän yliopisto, ja yhteistyökumppaneita Osuuskauppa Keskimaa sekä K-Citymarket kauppiaita Keski-Suomesta. Hanketta rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus EU:n maaseuturahastosta; hanke oli EU:n osarahoittama.

Toteutus

Hankkeessa toteutettiin kokonaisvaltainen ”tuotekehityspolku”, jossa yhdistyivät teoria, käytännön tuotekehitystyö, tutkimusyhteistyö, kuluttajatestaukset, markkinavuoropuhelu ja benchmarking-opintomatkat. Toimintaa suunniteltiin ja vietiin eteenpäin jatkuvan parantamisen PDCA-sykliä mukaillen: suunnittelu – toteutus – arviointi – kehittäminen.

Keskeiset toimenpiteet:

Työpajat ja asiantuntija-alustukset
Yrityksille järjestettiin useita työpajoja, joissa käsiteltiin mm. tuotekehityksen vaiheita, tuotannon ja investointien suunnittelua, pakkausta, brändiä ja designia, laiteratkaisuja sekä ruokamatkailun ja premium-tuotteiden mahdollisuuksia. Työpajojen asiantuntijoina toimivat alan kokeneet osaajat sekä hankkeen asiantuntijatiimi.

Kädet savessa -tuotekehitysosuudet
Yritykset pääsivät kehittämään omia tuotteitaan tuotekehityskeittiössä käytännönläheisesti ”Kädet savessa” -tilaisuuksissa. Teemoiksi muodostuivat osallistujayritysten perusteella pakastekuivaus, fermentointi, leivontatuotteet (erityisesti hapanjuurileivonta) ja marjajalosteet. Näissä tilaisuuksissa testattiin raaka-aineita, reseptejä ja prosesseja asiantuntijoiden ohjauksessa.

Elintarvikekemian tutkimuspilotti
Jyväskylän yliopiston kemian laitos toteutti elintarvikekemian tutkimuspilotin, johon valittiin hakemusten perusteella kolme yritystä. Tutkimuksessa selvitettiin mm. tuotantoprosessien vaikutusta tuotteiden ravitsemuksellisiin ja aistinvaraisiin ominaisuuksiin, kuten vitamiinien säilyvyyteen eri menetelmissä. Tutkimusyhteistyö tarjosi pienille yrityksille mahdollisuuden sellaiseen tutkimuspanokseen, johon niillä ei yksin olisi ollut taloudellisia resursseja.

Keskisuomalainen menestystuote -sparraukset
Hankkeessa kehitettyjä tuoteaihioita ja tuotteita arvioitiin yhdessä kaupan edustajien ja asiantuntijoiden kanssa Keskisuomalainen menestystuote -konseptin mukaisissa sparraustilaisuuksissa. Osallistujina olivat Osuuskauppa Keskimaan ja K-Citymarketien edustajat. Tilaisuuksissa yrittäjät saivat konkreettista palautetta tuotteidensa myyntipotentiaalista, jatkokehitysideoista sekä kaupallistamisen edellytyksistä.

Kuluttajatestaukset ja koemaistatukset
Jamk Future Factory® -opiskelijat toteuttivat kuluttajatestauksia yhteistyökaupoissa Jyväskylässä. Kuluttajapalautteen avulla yrittäjät saivat tietoa tuotteidensa mausta, ulkonäöstä, pakkauksesta ja ostohalukkuudesta sekä kehitysehdotuksia jatkoa varten. Koemaistatuksia tehtiin myös hankkeen päätöstilaisuuden yhteydessä.
Benchmarking-opintomatkat Suomeen ja Italiaan
Hankkeessa järjestettiin opintomatka kotimaassa ja opintomatka Italiaan, jossa tutustuttiin elintarvikealan yrityksiin sekä TUTTO FOOD -messuihin. Matkat tarjosivat yrittäjille mahdollisuuden nähdä tuotekehityksen ja elintarvikemarkkinoiden kansainvälisiä käytäntöjä, vaihtaa kokemuksia ja vahvistaa verkostoja.

Päätös- ja lanseeraustilaisuudet
Hankkeen päätteeksi järjestettiin Keskisuomalainen menestystuote -lanseeraustilaisuus, jossa hankkeessa mukana olleet yrittäjät esittelivät tuotteitaan. Päätöstilaisuudessa käytiin läpi hankkeen tuloksia, oppeja ja tuotekehityspolun toimintamalli sekä keskusteltiin jatkosuunnitelmista ja yhteisistä investoinneista.

Tulokset

Yritykset saivat hankkeen aikana käytännönläheistä koulutusta ja ohjausta uusien teknologioiden, kuten pakastekuivauksen ja fermentoinnin, hyödyntämisestä. Tämä lisäsi yritysten kykyä kehittää innovatiivisia tuotteita ja parantaa olemassa olevia prosesseja. Yrittäjät oppivat suunnittelemaan tuotekehitystä pitkäjänteisesti ja näkemään sen osana yrityksen strategiaa, mikä teki kehitystyöstä tavoitteellisempaa ja tehokkaampaa.

Palautteen ja tulosten perusteella hankkeen tiivis tuotekehityspolku oli menestys, joskin yrittäjille myös varsin haastava. Hankkeen onnistumista tuki osallistuneiden yrittäjien tiivis paneutuminen ja vahva raaka-aineiden tuoteominaisuuksien osaaminen, mutta myös kokemuksen myötä syntynyt intuitiivinen osaaminen. Tämä ja asiantuntijoiden vahva tuki mahdollistivat varsin onnistuneet ketterät kehittämiskokeilujen tulokset, vaikka välillä koettiin myös epäonnistumisia. Syntyneitä tuoteaihioita tai testattuja tuotteita kirjattiin hankkeen päättyessä lähes 90 kappaletta, uusia tai jatkokehitettyjä tuotteita 37 kappaletta ja myynnissäkin jo peräti 14 tuotetta. Parhaana tuloksena voitaneen kuitenkin pitää osallistuneiden yrittäjien jatkosuunnitelmia ja -tavoitteita, joihin he saivat alkusysäyksen ja eväät tästä yhteistyöhankkeesta.

Vaikuttavuus yritystasolla:
Yritysten tuotekehitysosaaminen vahvistui sekä teknologioiden (pakastekuivaus, fermentointi, marjajalosteet, leivonta) että prosessien, laadun ja kaupallistamisen näkökulmasta.

Yrittäjät oppivat suunnittelemaan tuotekehitystä systemaattisemmin ja näkemään tuotekehityksen osana yrityksen strategiaa, ei irrallisena toimintona.

Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa toi yrityksille konkreettista tutkimustietoa tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Esimerkiksi elintarvikekemian tutkimuspiloteissa selvitettiin, miten vitamiinien säilyvyys muuttuu eri kuivatusmenetelmillä, ja saatiin arvokasta tietoa tuotantoprosessien kehittämiseen sekä tuotteiden ravitsemuksellisen laadun parantamiseen. Yritykset pääsivät hyödyntämään yliopiston asiantuntijaosaamista, mikä mahdollisti analyyseja tuotekehityksen tueksi.
Lisäksi yhteistyö mahdollisti sivuvirtojen hyödyntämisen uusilla tavoilla: esimerkiksi hampun puristuksesta syntyvää sivuvirtaa jatkojalostettiin maitohappokäymisen avulla rakennusmateriaaliksi, mikä avasi yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tuki kiertotaloutta. Yhteistyö lisäsi yritysten valmiuksia hyödyntää tutkimusta myös tulevaisuudessa ja toi uusia näkökulmia sekä rohkaisi kokeilemaan innovatiivisia ratkaisuja. Yliopiston asiantuntijoiden tuki ja tutkimustulokset lisäsivät yritysten luottamusta kehittää uusia tuotteita ja hyödyntää uusia teknologioita.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen aikana yritysten kiinnostus ja motivaatio tuotekehitykseen kasvoivat selvästi. Tulevaisuudessa on tärkeä varmistaa, että kehitystyö tulee jatkumaan myös hankkeen päättymisen jälkeen. Yrityksille tulee tarjota mahdollisuuksia jatkaa tuotekehitystä esimerkiksi uusien työpajojen, kehitysverkostojen ja sparrauspalveluiden avulla. Näissä voisivat olla avuksi yritysryhmähankkeet.

Pakastekuivauksen ja fermentoinnin kaltaiset teknologiat osoittautuivat erittäin kiinnostaviksi, ja niissä nähtiin merkittäviä mahdollisuuksia uusien tuotteiden kehittämiseen. Jatkossa on suositeltavaa järjestää syventäviä työpajoja ja pilotteja näiden teknologioiden ympärille sekä mahdollistaa yrityksille pääsy tutkimuslaitteistoihin ja asiantuntija-apuun.
Tutkimuspiloteissa tunnistettiin uusia mahdollisuuksia hyödyntää elintarviketuotannon sivuvirtoja. Jatkotoimenpiteenä kannattaa kehittää malleja ja yhteistyötä, joiden avulla yritykset voivat hyödyntää sivuvirtoja uusien tuotteiden raaka-aineina ja edistää kiertotaloutta.

Hankkeen aikana syntyneet verkostot ja yhteistyösuhteet osoittautuivat erittäin arvokkaiksi. Jatkossa on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa näitä verkostoja esimerkiksi yhteisten tapahtumien, opintomatkojen ja kehittämisfoorumien avulla sekä verkostoitua muiden alueiden hankkeiden kanssa.

Kuluttajatestaukset ja kaupan kanssa tehty yhteistyö olivat keskeisessä roolissa tuotteiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Jatkossa on suositeltavaa jatkaa kuluttajapalautteen keräämistä ja kehittää yhteistyötä kaupan kanssa, jotta tuotteet vastaavat entistä paremmin markkinoiden tarpeisiin.

Yritykset toivoivat mahdollisuutta hyödyntää tutkimus- ja kehityslaitteistoja sekä asiantuntijaosaamista myös jatkossa. On tärkeää kehittää malleja, joiden avulla pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät hyödyntämään näitä resursseja kustannustehokkaasti.

1. Vaikuttavuus yritystasolla
Hankkeen aikana yritysten tuotekehitysosaaminen vahvistui merkittävästi. Kehitys kattoi sekä teknologiat, kuten pakastekuivaus, fermentointi, marjajalosteet ja leivonta, että prosessien hallinnan, laadunvarmistuksen ja kaupallistamisen näkökulmat. Yrittäjät oppivat suunnittelemaan tuotekehitystä systemaattisemmin ja ymmärtämään sen osana yrityksen strategiaa, ei irrallisena toimintona. Lisäksi yhteistyö tutkimusorganisaation kanssa lisäsi valmiuksia hyödyntää tutkimusta prosessien ja tuotteiden kehittämisessä myös tulevaisuudessa.

2. Vaikuttavuus verkostoissa ja arvoketjussa
Hankkeessa vahvistui suora vuoropuhelu pellolta pöytään -arvoketjussa. Yrittäjät, kaupan edustajat, oppilaitokset, tutkimusorganisaatio ja opiskelijat toimivat tiiviissä yhteistyössä. Kaupan ja yrittäjien välinen yhteistyö tiivistyi, sillä kauppiaat tutustuivat uusiin tuoteaihioihin, yrittäjien osaamiseen ja raaka-aineisiin sekä antoivat palautetta valikoimakelpoisuudesta ja hinnoittelusta. Verkostomainen toimintatapa osoittautui pienten elintarvikeyritysten näkökulmasta toimivaksi malliksi, joka pienentää yksittäisen yrittäjän riskiä ja jakaa osaamista yhteiseksi hyödyksi.

3. Vaikutukset maaseutualueille ja elintarvikealaan
Hanke edisti Keski-Suomen ruokaverkoston kykyä tuottaa lisäarvoa paikallisille ja suomalaisille raaka-aineille tuotekehityksen keinoin. Alueelta nousi uusia, paikallisia ja potentiaalisesti myös vientiin soveltuvia tuotteita ja tuoteaihioita. Yrittäjien kiinnostus jatkoinvestointeihin, teknologiaratkaisuihin, kuten pakastekuivaus ja fermentointi, sekä sivuvirtojen hyödyntämiseen kasvoi.

4. Laadulliset vaikutukset ja hankkeen opit
Yrittäjien ja asiantuntijoiden palautteen perusteella hankkeen merkittävimmät laadulliset vaikutukset olivat seuraavat:

Vuorovaikutteinen oppiminen yhdessä ja toisilta yrittäjiltä sekä asiantuntijoilta lisäsi luottamusta, osaamista ja rohkeutta kokeilla uutta.
Sparraus kaupan, asiantuntijoiden ja vertaisten kanssa koettiin erinomaisena tapana kehittää tuotteita, ja kaikki osapuolet oppivat prosessin aikana.
Verkostomainen työskentely vahvisti käsitystä siitä, että verkostoissa on voimaa ja että uteliaisuus, yhdessä oppiminen sekä ideoiden muokkaaminen kuuluvat luontevasti tuotekehitykseen.

Yrittäjät kokivat hankkeen käytännönläheisenä ja täysosumana pienelle yritykselle, joka tarjosi konkreettisia tuloksia ja uusia näkymiä myös pidemmälle tulevaisuuteen.

5. Jatkotoimenpiteet ja juurruttaminen
Hankkeen päätöstilaisuuden palautteessa yrittäjät ja yhteistyökumppanit toivoivat toimintamallin jatkamista ja laajentamista. Keskeiset jatkotoimenpiteet ovat:

Tuotekehityspolun mallin hyödyntäminen ja vakiinnuttaminen
Hankkeessa kehitetty tuotekehityspolku (teoria – käytännön työ – tutkimus – kuluttajatestaus – markkinavuoropuhelu – lanseeraus) juurrutetaan osaksi Jamkin ja Jyväskylän yliopiston TKI- ja yritysyhteistyötä. Mallia hyödynnetään myös muilla toimialoilla.

Jatkotutkimus ja -kehittäminen teknologioiden osalta
Fermentoinnin ja pakastekuivauksen jatkokokeiluja suunnitellaan yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Lisäksi sivuvirtojen hyödyntämistä ja kiertotalousratkaisuja kehitetään uusissa hankkeissa.

Yhteiskäyttöiset laiteinvestoinnit ja kehittämisympäristöt
Selvitetään mahdollisuuksia yhteisiin laiteinvestointeihin ja niiden sijoittamiseen oppilaitoksiin tai tutkimuslaitoksiin, jotta ne palvelevat elintarvikealan pk-yrityksiä.

Verkostojen ja yhteistyön ylläpitäminen
Yrittäjä-, kauppa- ja asiantuntijaverkostoa ylläpidetään teematapaamisten, työpajojen ja uusien hankkeiden avulla.

Kauppayhteistyön syventäminen ja uusien markkinoiden avaaminen
Keskisuomalainen menestystuote -konseptia jatketaan ja kehitetään edelleen. Samalla tarkastellaan vientimahdollisuuksia potentiaalisimmille tuotteille.

Osaamisen jakaminen ja viestintä
Hankkeen oppeja ja toimintamallia jaetaan mahdollisuuksien mukaan edelleen artikkeleilla, tilaisuuksilla ja verkkojulkaisuilla. Viestinnässä korostetaan maaseudun elintarvikeyrittäjien osaamista, rohkeutta innovoida ja verkostomaisen tuotekehityksen mahdollisuuksia.

Tuotekehityspolkumallin jalkautus
Hyödynnetään kehitettyä tuotekehityspolkumallia laajemmin Keski-Suomen ulkopuolelle ja muille toimialoille.
Mallinnetaan parhaat käytännöt ja jaetaan ne avoimesti esimerkiksi verkkojulkaisujen ja koulutusten kautta.

Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen

Tarjotaan lisäkoulutusta erityisesti teknisiin yksityiskohtiin, kuten pakastekuivauksen ja fermentoinnin prosesseihin.
Kehitetään mentorointiohjelmia, joissa kokeneemmat yrittäjät ja asiantuntijat tukevat uusia toimijoita.

Kaupallistamisen ja viennin tukeminen

Rakennetaan jatkohankkeessa selkeä polku tuotekehityksestä kaupallistamiseen ja vientiin.
Tuetaan yrityksiä brändäyksessä, markkinoinnissa ja kansainvälistymisessä.

Kehitettyä tuotekehityspolkumallia hyödynnetään jatkossa laajemmin myös Keski-Suomen ulkopuolella sekä muilla toimialoilla. Parhaat käytännöt mallinnetaan ja jaetaan avoimesti esimerkiksi verkkojulkaisujen ja koulutusten kautta.

Lisäkoulutusta tarjotaan erityisesti teknisiin yksityiskohtiin, kuten pakastekuivauksen ja fermentoinnin prosesseihin. Lisäksi kehitetään mentorointiohjelmia, joissa kokeneemmat yrittäjät ja asiantuntijat tukevat uusia toimijoita.

Mahdollisessa jatkohankkeessa rakennetaan selkeä polku tuotekehityksestä kaupallistamiseen ja vientiin. Yrityksiä tuetaan brändäyksessä, markkinoinnissa ja kansainvälistymisessä.
Vaikuttavuuden ja seurannan kehittämiseksi
käyttöön otetaan systemaattinen vaikuttavuuden arviointi, jossa seurataan horisontaalisten periaatteiden toteutumista. Palautetta kerätään säännöllisesti ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.