Väärä- ja Poltinjoen virkistyskäyttö ja vesistökunnostusselvitys

Hankkeen yhteenveto

Vääräjoen ja Poltinjoen esiselvityshanke

Hanke oli esiselvitys, jonka tavoitteena oli kartoittaa Vääräjoen ja Poltinjoen kunnostus- ja kehittämismahdollisuudet sekä valuma-alueen vesienhallinnan tarpeet. Selvityksessä ei toteutettu toimenpiteitä, vaan luotiin pohja jatkohankkeille.

Esiselvityksessä tunnistettiin kohteet ja toimet, joilla voidaan parantaa vesistöjen tilaa, kalataloutta ja virkistyskäyttöä sekä vähentää eroosiota ja kuormitusta. Jokialueilla ehdotettiin Poltinjoen kalatien loiventamista, Poltinkosken ja Käkelänkosken kunnostuksia sekä esteetöntä kalastuslaituria. Valuma-alueella esitettiin soiden ennallistamista, patorakenteita, pohjakynnyksiä ja kosteikkoja.

Toimet parantavat kalojen vaellusta, vähentävät kuormitusta Kyrösjärveen ja lisäävät virkistysarvoa. Tulosten saavuttamiseksi suunnitelmat on konkretisoitava, hankkeet käynnistettävä ja rahoitus varmistettava ELY-keskuksen, ympäristöministeriön sekä Helmi- ja METSO-ohjelmien kautta. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain, osin talkoilla.

Alueella ei ole suojeltuja muinaismuistoja tai uhanalaisia lajeja. Maaperä on hienojakoinen ja altis eroosiolle, valuma-alueesta yli puolet on metsätalouskäytössä ja noin viidennes viljelysmaata. Vesistöjen tilaa heikentävät hajakuormitus, turvetuotanto ja metsätalous.

Toteutus

Jokialueilla keskeisiä toimia ovat Poltinjoen kalatien loiventaminen ja mutkittelu, poikastuotantoalueen perustaminen, Poltinkosken alaosan kiviriuttojen purku ja yläosan kutusoraikot sekä Käkelänkosken leventäminen ja poikaskivikot. Virkistystä parannetaan esteettömällä kalastuslaiturilla, Kukkurankosken ohituspaikan kunnostuksella, parkkipaikan ehostuksella ja kaatuneiden puiden poistolla.
Valuma-alueella ehdotetaan soiden ennallistamista, putki- ja settipatoja virtausten hillitsemiseksi, pohjakynnyksiä eroosion vähentämiseksi sekä kosteikkoja (0,6–3,4 ha) kiintoaineksen ja ravinteiden pidättämiseksi.

Toimet parantavat kalojen vaellusta, vähentävät kuormitusta Kyrösjärveen, lisäävät virkistysarvoa ja tukevat monimuotoisuutta. Kustannukset vaihtelevat: koskikunnostukset 100–200 €/m, ennallistaminen 500–1000 €/ha, kosteikot 10 000–50 000 €/ha. Seuraavina vaiheina tarvitaan tarkennuksia, maanomistajakeskusteluja ja rahoitushaku ELY-keskukselta, YM:ltä sekä Helmi- ja METSO-ohjelmista.

Toteutus edellyttää rahoituksen varmistamista, osaavaa työvoimaa ja yhteistyötä maanomistajien kanssa. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain, osin talkoilla.

Tulokset

Nyt valmistunut hanke oli esiselvityshanke, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Vääräjoen ja Poltinjoen alueen kunnostus- ja kehittämismahdollisuudet sekä valuma-alueen vesienhallinnan tarpeet. Esiselvityksessä tunnistettiin keskeiset kohteet ja toimenpiteet, kuten kalataloudelliset kunnostukset, virkistyskäytön parantaminen, soiden ennallistaminen, patorakenteet, pohjakynnykset ja kosteikot.
Esiselvityksen rooli on antaa suunta ja perustiedot, joiden pohjalta voidaan laatia tarkemmat suunnitelmat, hakea rahoitusta ja käynnistää konkreettiset kunnostushankkeet.

Tuloksia ei synny ilman jatkotoimia: suunnitelmat tulisi konkretisoida, toteutusvaiheet aikataulutettava ja rahoitus varmistettava esimerkiksi ELY-keskuksen, ympäristöministeriön sekä Helmi- ja METSO-ohjelmien kautta. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain, ja osa töistä, kuten kutusoraikkojen perustaminen, voidaan toteuttaa talkoilla.

Esiselvityksen lisäksi hankkeen aikana pilotoitiin konkreettisena toimenpiteenä puunpoistoa Vääräjoen osuuden melontareitiltä. Puunpoistoa ei oltu suoritettu reitiltä vuosiin, joten keväällä ja kesällä 2026 nähdään kuinka säännöllistä puunpoistoa melontareitti edellyttää pysyäkseen virkistyskäytön edellyttämässä kunnossa.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen päätyttyä sen tuloksia ja vaikutuksia vahvistetaan jatkotoimenpiteillä, joita toteutetaan yhteistyössä kyläyhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

Yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että vesistön kunnostus, kalatalouden edistäminen ja virkistyskäytön parantaminen jatkuvat myös hankkeen jälkeen, ja että jokiuoma voidaan kehittää pitkäjänteisesti entistä paremmin virkistyskäyttöä palvelevaksi.