Hanke
Kehittämishanke - 277346

Valot päällä Ruovesi

Ruoveden Yrittäjät ry

22.01.2024 - 31.05.2026

Päättynyt

Julkinen hankekuvaus

Valot päällä Ruovesi-hankkeessa kehitetään yrittäjien viestintää ja markkinointia, lisätään ja parannetaan majoitustiloja ja niiden markkinointia matkailijoille, kehitetään maatilojen hiilensidontamahdollisuuksia, parannetaan yrittäjien työkykyä ja työhyvinvointia sekä luodaan valolla ja valaistuksella viihtyvyyttä ja vetovoimaa alueelle. Hankkeen toteuttajina ovat Ruoveden Yrittäjät ry ja MTK-Ruovesi ry yhdessä.

Yhteenveto hankkeesta

Hankkeella oli paljon vaikutuksia kunnan elinvoimaan, yrittäjien osaamiseen ja paikallisen yritystoiminnan kehittämiseen. Yritysten digiviestinnän ja markkinoinnin taso nousi selvästi, ja yrittäjät ottivat käyttöön uusia työkaluja, jotka parantavat näkyvyyttä ja asiakashankintaa pitkäll...

Lisätiedot

Ohjelma/Rahasto

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Hankenumero

277346

Aloituspäivämäärä

22.01.2024

Loppumispäivämäärä

31.05.2026

Onko kyseessä Leader-hanke?

kyllä

Toimenpide

Kehittämishanke

Alatoimenpide

Maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöhankkeet

Toimenpiteen tyyppi

Yhteistyöhankkeet

Toimenpiteen tarkenne

Tiedonhankintahanke

Hankeluonne

Paikallinen/Alueellinen

Kohdealue/Erityistavoite

SO8

Hankkeen yhteenveto

Hankkeella oli paljon vaikutuksia kunnan elinvoimaan, yrittäjien osaamiseen ja paikallisen yritystoiminnan kehittämiseen. Yritysten digiviestinnän ja markkinoinnin taso nousi selvästi, ja yrittäjät ottivat käyttöön uusia työkaluja, jotka parantavat näkyvyyttä ja asiakashankintaa pitkällä aikavälillä. Majoitusyrittäjyyden kehittämistoimet lisäsivät kunnan majoituskapasiteetin tunnettuutta ja loivat pohjan uusille palveluille, kuten talkkaripalveluille ja yhtenäisille esittelymateriaaleille. Maatilojen hiilensidontaan liittyvä osaaminen vahvistui, ja viljelijät saivat konkreettisia esimerkkejä kestävistä ja kustannustehokkaista tuotantotavoista, joita voidaan hyödyntää tilojen omassa kehittämistyössä. Yrittäjien työhyvinvointia parannettiin pienryhmätoiminnan ja liikuntakokeilujen myötä, ja toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeenkin paikallisten liikuntapalvelujen kanssa. Talvimatkailun vetovoimaan tuotiin lisää sisältöä keskustan valoinstallaatioden ansiosta, ja valaistuskokonaisuus vakiintui osaksi kunnan joulunalusajan tapahtumia. Hankkeen aikana syntyneet verkostot vahvistavat yrittäjien keskinäistä yhteistyötä sekä yrittäjien ja kunnan välistä yhteistyötä, ja useat toimenpiteet jatkuvat osana normaalia kehittämistyötä kunnassa.

Toteutus

Yritysten viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen: Hankeaikana toteutettiin laaja kokonaisuus yritysten digiviestinnän ja markkinoinnin kehittämiseksi. Yrityksille järjestettiin useita työpajoja ja koulutuksia, joissa käsiteltiin digitaalista löydettävyyttä, sosiaalisen median hyödyntämistä, hakukoneoptimointia, Google palveluja, verkkokaupan mahdollisuuksia sekä markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja palvelumuotoilua. Lisäksi yrittäjille tarjottiin sparrausta yritysilmeen kehittämiseen, kuten logon päivitykseen, Canva pohjiin ja sisällöntuotantoon. Hankkeen aikana järjestettiin myös paneelikeskusteluja ja yrittäjätapahtumia, joissa korostettiin kunnan brändityön merkitystä yritysten markkinoinnille ja elinvoimalle. Koulutuksissa käsiteltiin lisäksi tekoälyn uusia mahdollisuuksia markkinoinnin tehostamisessa. Toimenpiteet toteutettiin ostopalveluna asiantuntijoiden johdolla, ja ne tavoittivat laajan joukon paikallisia yrittäjiä. Kokonaisuus lisäsi yritysten osaamista, rohkeutta ja valmiuksia hyödyntää digitaalisia kanavia sekä vahvisti alueen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja näkyvyyttä.
Lomamökkivuokrauksen kehittäminen: Hankkeessa kehitettiin majoitusalan yrittäjyyttä kartoittamalla kunnan alueen majoitustilojen vuokraajia ja selvittämällä majoituskapasiteetin nykytilaa. Kartoitus toteutettiin asiantuntijatyönä nettiselvityksenä ja verkkokyselynä, ja sen tuloksista koottiin majoitusyrittäjille yhtenäinen kooste. Lisäksi järjestettiin majoitusinfo, jossa käytiin läpi majoitustilojen luokitusta, varustelutasoa, esittelymateriaalien laatimista ja majoitustoiminnan kehittämismahdollisuuksia. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi valmennuksellista työpajaa, joissa syvennettiin majoitustilojen markkinointia, hinnoittelua, tuotekorttien laatimista sekä digitaalisten myyntikanavien hyödyntämistä. Työpajoissa tuettiin vuokraajien verkostoitumista ja yhteistyötä muiden matkailutoimijoiden kanssa. Lisäksi toteutettiin avoin tarvekartoitus mökkitalkkaripalveluista, jonka tulokset antavat pohjan majoitusyrittäjien palvelutarpeiden jatkokehittämiselle. Toimenpiteet toteutettiin ostopalveluna asiantuntijoiden johdolla, ja ne lisäsivät majoitusyrittäjien valmiuksia kehittää toimintaansa, parantaa majoitustilojen laatua ja vahvistaa alueen majoituskapasiteettia tapahtumien ja matkailun tarpeisiin.
Hiilensidonnan mahdollisuudet maatilojen kehittämisessä: Hankkeessa edistettiin maatilojen hiilensidontaan liittyvää osaamista järjestämällä opintomatkoja, pellonpiennarpäivä sekä asiantuntijatapaamisia, joissa tarkasteltiin hiiliviljelyn perusperiaatteita, hiilen merkitystä maaperässä ja käytännön keinoja hiilensidonnan lisäämiseksi. Opintomatkalla tutustuttiin kahden tilan hyviin käytäntöihin, kuten ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen, kompostoidun biomassan käyttöön, moderniin lannan käsittelyyn sekä maatilamittakaavan biokaasulaitokseen, joka tukee energiaomavaraisuutta ja vähentää hiilivuotoa. Vierailut tarjosivat osallistujille konkreettisia esimerkkejä siitä, miten taloudellinen ja ympäristönäkökohdat huomioiva tuotanto voidaan yhdistää. Lisäksi järjestettiin pellonpiennarpäivä, jossa esiteltiin hiilensidontaa edistäviä viljalajikkeita, kuten Turanus syysvehnää ja SU Toppus ruisvehnää, sekä keskusteltiin kasvinsuojelun, täsmäviljelyn ja lajikejalostuksen roolista hiilineutraalin maatalouden edistämisessä. Maatilavierailulla tutustuttiin tattarin viljelyyn ja sen hiilensidontaa tukeviin ominaisuuksiin, kuten nopeaan biomassan tuottoon ja viljelykierron monipuolistamiseen. Hankesuunnitelman asiantuntijaluennon sijaan toteutettiin lehtijuttu tarkkuusviljelystä, joka tavoitti laajemman kohderyhmän ja toi esiin paikallisten viljelijöiden omia kokemuksia hiilensidonnan ja täsmäviljelyn käytännön ratkaisuista. Toimenpiteet lisäsivät viljelijöiden osaamista, tukivat oman tilan kehittämistä ja edistivät hyvien käytäntöjen leviämistä alueella.
Terve! yrittäjä - yrittäjien työhyvinvoinnin kehittäminen: Hankkeessa kehitettiin yrittäjien työhyvinvointia järjestämällä yhteistilaisuuksia, pienryhmätoimintaa ja tutustumiskäyntejä paikallisiin liikuntapalveluihin. Toiminta käynnistyi pienryhmäkokeilulla, jossa yrittäjät perehtyivät turvalliseen kuntosaliharjoitteluun ohjaajan opastuksella. Yrittäjille tarjottiin myös tukea kuntosalikortteihin, mikä mahdollisti jatkossa ohjatun pienryhmäharjoittelun.
Hankkeen aikana järjestettiin Terve yrittäjä starttitilaisuus, jossa käsiteltiin fyysisen kunnon, ravitsemuksen ja palautumisen merkitystä työkyvylle. Tilaisuuksissa tutustuttiin paikallisten liikuntakeskusten palveluihin, kokeiltiin erilaisia liikuntamuotoja ja tarjottiin mahdollisuus kehonkoostumusmittauksiin. Yrittäjät pääsivät kokeilemaan muun muassa kuntosaliharjoittelua, Fasciamethod kehonhuoltoa, joogaa ja zumbaa, ja pienryhmätoiminta osoittautui tehokkaaksi tavaksi lisätä sitoutumista ja vähentää harjoittelun keskeytymistä. Pienryhmäharjoittelu jatkui koko hankkeen ajan kahdessa paikallisessa liikuntayrityksessä, ja sen myönteiset vaikutukset näkyivät osallistujien jaksamisessa ja liikuntatottumuksissa. Lisäksi järjestettiin yhteinen ulkoiluiltapäivä, joka tarjosi matalan kynnyksen mahdollisuuden liikkua yhdessä ja vahvisti yrittäjien yhteisöllisyyttä. Toimenpiteet toteutettiin ostopalveluna, ja ne lisäsivät yrittäjien valmiuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan sekä tukea työkykyä osana yritystoiminnan kehittämistä.
Valoa ja iloa Ruovesi: Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin Ruoveden keskustan alueelle pimeän ajan valaistusratkaisuja, joiden tavoitteena oli lisätä talvimatkailun vetovoimaa ja tukea paikallisten yrittäjien toimintaa hiljaisena sesonkina. Hankkeen alussa koottu työryhmä määritteli valaistuksen tavoitteet ja keskeiset kohteet, ja asiantuntija laati näiden pohjalta tavoitesuunnitelman, jossa esiteltiin toteutuskelpoiset valoinstallaatiot ja niiden tekniset edellytykset.
Suunnittelun aikana arvioitiin valaistuksen soveltuvuutta keskustan ympäristöön sekä ratkaistiin sähkönsyöttöön, rakenteisiin ja liikenneturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Loka–marraskuussa toteutettiin koevalaistuksia, joiden perusteella rakennettiin varsinainen valokokonaisuus. Yrittäjät osallistuivat aktiivisesti koristeluun ja loivat omiin toimitiloihinsa valoteemaa tukevia ratkaisuja.
Valoinstallaatiot sytytettiin kunnan joulunavauksen yhteydessä, ja ne keräsivät runsaasti kävijöitä sekä kuntalaisista että kunnan ulkopuolelta. Valaistuskokonaisuutta pidettiin onnistuneena ja visuaalisesti vaikuttavana, ja se toi keskustaan elävyyttä vuoden pimeimpään aikaan. Seuraavana vuonna valaistuksia laajennettiin ja täydennettiin, ja valoteema vakiintui osaksi Ruoveden joulunalusajan tapahtumia. Toimenpiteet toteutettiin ostopalveluna asiantuntijan johdolla, ja ne tukivat kunnan matkailullista vetovoimaa sekä yrittäjien mahdollisuuksia kehittää omia palvelujaan pimeän kauden aikana.

Tulokset

Hankkeen toimenpiteet lisäsivät merkittävästi alueen yrittäjien osaamista, verkostoja ja valmiuksia kehittää omaa toimintaansa. Yritysten digiviestinnän ja markkinoinnin taitotaso vahvistui työpajojen ja sparrausten kautta, ja yrittäjät ottivat käyttöön uusia työkaluja, kuten Google yritysprofiilin, hakukoneoptimoinnin perusmenetelmät, sosiaalisen median suunnitelmallisen hyödyntämisen sekä yhtenäisiä Canva pohjia yritysilmeen kehittämiseen. Sisällöntuotanto, markkinointisuunnitelmat ja palvelumuotoilu kehittyivät, mikä paransi yritysten näkyvyyttä ja kilpailukykyä.
Majoitusyrittäjyyden osalta hankkeessa saatiin ajantasainen kartoitus kunnan majoitustiloista ja niiden vuokraajista. Työpajojen ja valmennusten avulla yrittäjät kehittivät majoitustilojen esittelymateriaaleja, hinnoittelua ja varustelutasoa sekä tutustuivat digitaalisiin myyntikanaviin. Talkkaripalvelujen tarvekartoitus tuotti konkreettista tietoa majoitusyrittäjien palvelutarpeista ja antaa pohjan jatkokehittämiselle. Yrittäjien välinen yhteistyö vahvistui, ja majoitusverkoston toiminta selkeytyi.
Maatilojen hiilensidontaan liittyvä osaaminen kasvoi opintomatkojen, pellonpiennarpäivän ja asiantuntijasisältöjen kautta. Viljelijät tutustuivat käytännön ratkaisuihin, kuten ravinteiden kierrätykseen, moderniin lannan käsittelyyn, biokaasulaitoksen toimintaan ja hiilensidontaa edistäviin viljalajikkeisiin. Tattarin viljelyyn liittyvä maatilavierailu lisäsi tietoa viljelykierron monipuolistamisesta ja biomassan tuoton merkityksestä hiilensidonnassa. Tarkkuusviljelyä käsittelevä lehtijuttu tavoitti laajan yleisön ja toi esiin paikallisten viljelijöiden kokemuksia, mikä vahvisti hyvien käytäntöjen leviämistä.
Yrittäjien työhyvinvointi parani pienryhmätoiminnan, liikuntakokeilujen ja kuntosaliohjelmien avulla. Pienryhmäkuntosaliharjoittelu osoittautui tehokkaaksi tavaksi lisätä sitoutumista ja vähentää harjoittelun keskeytymistä, ja yrittäjät löysivät uusia liikuntamuotoja, kuten Fasciamethod kehonhuollon, joogan ja zumban. Kuntosalikorttien tukeminen madalsi osallistumiskynnystä, ja toiminta jatkuu hankkeen jälkeenkin. Yhteiset liikuntapäivät vahvistivat yrittäjien yhteisöllisyyttä ja lisäsivät matalan kynnyksen liikkumista.
Talvimatkailun vetovoima kasvoi keskustan alueelle toteutettujen valoinstallaatioden myötä. Valaistuskokonaisuus toi elävyyttä vuoden pimeimpään aikaan ja keräsi runsaasti kävijöitä sekä kunnan sisältä että ulkopuolelta. Yrittäjät osallistuivat aktiivisesti koristeluun, ja valoteema vakiintui osaksi Ruoveden joulunalusajan tapahtumia. Yrittäjät saivat paljon toteutuskelpoisia ideoita, jotka tukevat tulevien vuosien valaistusratkaisuja ja tapahtumien suunnittelua.
Kokonaisuutena hanke vahvisti kunnan elinvoimaa, lisäsi yrittäjien osaamista ja tuki yritystoiminnan kehittämistä monipuolisesti. Toimenpiteet lisäsivät näkyvyyttä, paransivat palvelujen laatua, edistivät kestävää maataloutta ja loivat uusia mahdollisuuksia talvimatkailun kasvulle. Hankkeen vaikutukset näkyvät sekä yrittäjien arjessa että kunnan ja yrittäjien yhteisessä strategisessa kehittämistyössä, ja monet toimenpiteet jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeella oli merkittäviä vaikutuksia kunnan elinvoimaan, yrittäjien osaamiseen ja paikallisen yritystoiminnan kehittämiseen. Yritysten digiviestinnän ja markkinoinnin taso nousi selvästi, ja yrittäjät ottivat käyttöön uusia työkaluja, jotka parantavat näkyvyyttä ja asiakashankintaa pitkällä aikavälillä. Majoitusyrittäjyyden kehittämistoimet lisäsivät kunnan majoituskapasiteetin tunnettuutta ja loivat pohjan uusille palveluille, kuten talkkaripalveluille ja yhtenäisille esittelymateriaaleille. Maatilojen hiilensidontaan liittyvä osaaminen vahvistui, ja viljelijät saivat konkreettisia esimerkkejä kestävistä ja kustannustehokkaista tuotantotavoista, joita voidaan hyödyntää tilojen omassa kehittämistyössä. Yrittäjien työhyvinvointi parani pienryhmätoiminnan ja liikuntakokeilujen myötä, ja toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeenkin paikallisten liikuntapalvelujen kanssa. Talvimatkailun vetovoima kasvoi keskustan valoinstallaatioden ansiosta, ja valaistuskokonaisuus vakiintui osaksi kunnan joulunalusajan tapahtumia. Hankkeen aikana syntyneet verkostot vahvistivat yrittäjien ja kunnan välistä yhteistyötä, ja useat toimenpiteet jatkuvat osana kunnan normaalia kehittämistyötä.
Jatkossa kunta ja yrittäjät voivat hyödyntää hankkeen aikana syntyneitä suunnitelmia ja toimintamalleja laajentaakseen talvimatkailua, kehittääkseen majoitusverkostoa ja tukeakseen yrittäjien hyvinvointia. Hiilensidonnan osalta voidaan järjestää uusia pellonpiennarpäiviä, tilavierailuja ja täsmäviljelyn koulutuksia. Digiviestinnän ja markkinoinnin osalta yrittäjille voidaan tarjota jatkokoulutuksia ja sparrausta, jotta osaaminen pysyy ajan tasalla. Valoinstallaatiot voidaan laajentaa uusille alueille ja kytkeä osaksi kunnan tapahtumakokonaisuuksia. Hankkeen vaikutukset luovat vahvan perustan pitkäjänteiselle elinvoiman kehittämiselle ja yrittäjyyden tukemiselle.
Hankkeen päättymisen jälkeen keskeisenä jatkosuunnitelmana on varmistaa, että hankkeen aikana syntyneet toimintamallit, verkostot ja käytännöt juurtuvat osaksi kunnan ja yrittäjien normaalia toimintaa. Pitkän hankekauden jälkeen on tarkoituksenmukaista varata aikaa vaikutusten arvioinnille ja antaa yrittäjille mahdollisuus hyödyntää hankkeen tuloksia omassa toiminnassaan ilman välitöntä uuden hankkeen käynnistämistä.
Hankkeen aikana muodostuneet yrittäjäverkostot kuten pienyrittäjät, majoitusyrittäjät, maatalousyrittäjät, liikuntapalvelujen tarjoajat sekä valoteeman kehittämisestä kiinnostuneet toimijat, voivat jatkaa yhteistyötä kevyesti ja tarpeen mukaan. Kunta voi tukea tätä toimintaa tarjoamalla matalan kynnyksen koordinointia, kuten tiedonvälitystä, verkostotapaamisten järjestämistä ja hankkeessa tuotettujen materiaalien hyödyntämistä.
Talvimatkailun osalta valaistuskokonaisuus voidaan vakiinnuttaa osaksi kunnan joulunalusajan tapahtumia ja sitä voidaan laajentaa vuosittain resurssien puitteissa. Majoitusverkoston kartoitusta voidaan päivittää säännöllisesti, ja talkkaripalvelujen tarvetta voidaan seurata, mikäli yrittäjillä ilmenee kiinnostusta palvelun kehittämiseen. Maatalouden hiilensidonnan ja täsmäviljelyn osalta jatkotoimet voivat olla yksittäisiä pellonpiennarpäiviä, tilavierailuja tai asiantuntijatapaamisia, mikäli viljelijöillä on tarvetta lisäkoulutukselle.
Digiviestinnän ja markkinoinnin osalta kunta voi tarjota yrittäjille kevyitä jatkokoulutuksia tai sparrausta, jotta hankkeen aikana saavutettu osaaminen pysyy ajan tasalla. Yrittäjien työhyvinvoinnin osalta pienryhmätoiminta jatkuu paikallisten liikuntapalvelujen kautta, ja yrittäjillä on mahdollisuus jatkaa itselleen sopivia liikuntamuotoja ilman hankerahoitusta.
Kokonaisuutena jatkosuunnitelmat perustuvat siihen, että hankkeen aikana syntyneet toimintamallit ja verkostot voivat jatkua ja kehittyä luonnollisesti. Uusia hankkeita voidaan harkita myöhemmin, kun hankkeen vaikutukset on arvioitu ja kunnan sekä yrittäjien lisäkehittämistarpeet on tunnistettu.

Ajankohtaista hankkeesta

Hankkeen yhteyshenkilöt