Vastuullinen Vientiosaaja

Hankkeen yhteenveto

Vastuullinen vientiosaaja -hankkeen lähtötilanteessa tunnistettiin, että Etelä-Pohjanmaan alueen maaseudun pk-yrityksillä on kiinnostusta kansainvälistymiseen, mutta etenemistä hidastavat osaamis- ja resurssipuutteet,sekä epävarmuus viennin käytännöistä.Myöskin vastuullisuus teemana nähtiin ulkoisena, ei omaa yritystä koskevana, vaikka todellisuudessa vastuullisuus on monesti kansainvälistymisen kynnyskysymys. Näihin tarpeisiin pyrittiin vastaamaan hankkeella, joka kartoittaisi, pilotoisi ja kehittäisi pk-yrityksille suunnattua valmennusmallia, jolla yrityksiä ja yrittäjiä pystyttäisiin kouluttamaan ja sparraamaan kohti kansainvälisiä markkinoita tulevaisuudessa.

Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti. Pilottiryhmä koottiin onnistuneesti, ja työpajat sekä pienryhmät toteutuivat suunnitellussa laajuudessa. Sisältöjä muokattiin hankkeen aikana saadun palautteen perusteella, mikä lisäsi toimenpiteiden osuvuutta. Aikatauluissa tehtiin pieniä tarkennuksia, mutta kokonaisuus eteni johdonmukaisesti.

Keskeisenä tuloksena syntyi Vastuullinen vientiosaaja -valmennusmalli, joka kokoaa yhteen hankkeen aikana kehitetyt ja muotoillut sisällöt ja toimintatavat. Jatkossa valmennusmallia voidaan hyödyntää erilaisten vientivalmiuksia edistävien hankkeiden ja koulutusten pohjana, sekä yksittäisten yritysten sparrausprosessin polkuna. Lisäksi hankkeessa tuotetut webinaarit ja videot toimivat jatkossakin vinkkimateriaalina kansainvälistymistä suunnitteleville yrityksille.

Toteutus

Hanke alkoi syyskuussa 2024 osallistujien hankinnalla, ja mukaan lähtevien osallistujien sitouttamisella (pilottiryhmä).

Syksyn 2024 aikana pilottiryhmälle, toimijoiden verkostoissa oleville muille yrityksille, sekä sidosryhmien edustajille toteutettiin tarvekartoituskysely. Kyselyllä kartoitettiin resursseja ja osaamista sekä tahtotilaa, mikä on todellinen taso viennin suhteen yrityksissä. Tarvekartoituksella saatiin myös selville sellaisia kehittämisen paikkoja työpajasarjaan liittyen, joita pystyttiin ottamaan huomioon jatkon toteutuksissa.

Tätä vaihetta seurasi 6 työpajan pilotointi. Työpajojen sisällöt olivat ennalta konseptoitu, mutta niitä tarkennettiin kehittämisen tuloksena. Työpajasarjalle leimallista oli, että ne pidettiin pilottiyritysten tiloissa yhtä lukuunottamatta. Työpajoissa keskusteltiin sisällöistä ja tarpeista, arvioitiin nykytilaa ja kehitettiin sopivia toimintatapoja valmennusmalliin. Työpajoissa hanketyöntekijöiden tehtävänä oli seurata ja ohjata keskustelua, sekä poimia siitä oleellisia puhututtavia asioita, joihin maaseudun pk-yritykset kiinnittivät erityistä huomiota.

Työpajasarja toteutui seuraavalla tavalla:
- 6.11.2024 Orientaatio ja vientioperaatioiden suunnittelu
o Työpajassa tutustuttiin toimijoiden ja pilottiryhmän kesken. Käytiin läpi hankkeen toimintaa ja tehdyn tarvekartoituksen tuloksia, sekä keskusteltiin niistä. Käytiin läpi kansainvälistymistä mahdollisuutena ja kansainvälisen toimintaympäristön tilannetta, haasteita sekä tekemisen paikkoja. Keskusteltin kulttuureista ja niiden vaikutuksista kaupankäyntiin. Aloitettiin myös vastuullisuuden merkityksen avaaminen.
- 4.12.2024 Uusien vientimarkkinoiden tunnistaminen ja valitseminen
o Työpajan teemana oli vientimarkkinoiden tunnistaminen. Keskusteltiin, miten uusia markkinoita kannattaa tutkia, ja millä edellytyksillä voidaan valita tiettyjä markkina-alueita. Käytiin läpi mm. asiakasvalinnan ja kohdealueen välistä yhteyttä, ja pitääkö ensin olla valittuna alue vai asiakas. Työpajassa vierailevana puhujana oli Teamsin välityksellä Tiia Hamro-Drotz/Mastos Oy, joka avasi vastuullisuuden teemaa tarkemmin, sekä kertoi vastuullisuusraportoinnin tekemisestä . Puheenvuoro alleviivasi vastuullisuusasioiden tärkeyttä nykyajan liiketoiminnassa, ja toi konkreettista tietoa siihen, mitä vastuullisuudesta pitää olla kunnossa, kun toimitaan kansainvälisillä markkinoilla.
- 15.1.2025 Kansainvälisen brändin rakentaminen ja tuotteen erottautumistekijät
o Työpajassa aloitetaan tuotteiden ja palveluiden näkymistä markkinassa. Keskustelua syntyi erityisesti materiaalien lokalisoinnista sekä läsnäolosta. Uuden juurruttaminen koetaan haasteellisena, mutta pitkäjänteisellä tekemisellä on mahdollisuuksia. Todetaan, että vientiyritykseksi kasvetaan oppien ja tehden - ei odottaen ja hioen. Työpajassa vierailee myös Puls Nutrition/Tuomas Uusi-Hakala kertomassa urheilulisäravinteiden kansainvälistymisestä.
- 19.2.2025 Kansainväliset kauppatavat ja riskienhallinta, logistiikka ja sopimukset
o Työpajassa keskityttiin kauppatapoihin, riskienhallintaan ja viennin teknisluontoisiin asioihin. IPR-asiat olivat esillä ja puhuttiin patenttien, hyödyllisyysmallisuojien ja tavaramerkkien hyödyllisyydestä. Työpajan sisältö oli hyvin asiapitoinen, ja tämän osalta kävi ilmi, että helposti tarkistettavat faktatiedot olivat yrittäjillä kyllä hyvin hallussa, eikä niihin koettu liittyvän erityisiä haasteita. Sen sijaan sopimuksellisuus ja suojaus - eli riskienhallinta - puhututti yrittäjiä, koska näihin asioihin liittyy paljon epävarmuutta ja myös yrittäjäriskiä.
- 19.3.2025 Digitaalinen myynti ja markkinointi kansainvälisessä ympäristössä
o Työpajassa keskusteltiin myynnistä ja markkinoinnista sekä digitalisaation tuomista mahdollisuuksista. Pilottiyrittäjien kanssa keskusteltiin sosiaalisen median hyödyntämisen mahdollisuuksista sekä omien vahvuuksien esiinnostamisesta. Lisäksi tutustuttiin paremmin LinkedIn -sovelluksen mahdollisuuksiin, erityisesti uusasiakashankinnan näkökulmasta. Työpajassa vierailijana oli ViralCX/Arttu Ruotsalainen, joka kertoi asiakkaan nykyisestä ostopolusta ja siinä näkyvänä olemisesta mm. vaikuttajamarkkinoinnin kautta.
- 4.6.2025 Vientisuunnitelman rakentaminen
o Työpajassa koostettiin matkaa yhteen ja kerrattiin vientisuunnitelman rakentamisen elementtejä. Pohdittiin pienimmän askeleen mallia viennin aloittamisessa sekä miten suunnitelmallisuus ja vientistrategia saadaan konkreettiseksi toiminnaksi.Asia vaatii niin yrittäjien, kumppaneiden kuin henkilöstönkin sitouttamista asian ympärille.

Työpajojen lisäksi hankkeessa toteutettiin pienryhmätapaamisia, joissa syvennettiin työpajojen teemoja erityisesti pk-yritysten näkökulmaa. Tavoitteena oli löytää tekijöitä, jotka mietityttävät yrittäjiä, ja ovat esteenä kv-kaupan tekemiselle. Pienryhmätapaamisiin tuotiin myös kv-verkostoja eri maista, avaamaan mm. markkinoiden toimintaa.

Pienryhmät toteutuivat seuraavanlaisesti:
Vuoden 2025 aikana järjestettiin yhteensä 16 pienryhmätapaamista, joissa osallistujayrityksiä oli kerrallaan 2–4. Tapaamiset kestivät pääsääntöisesti 2–4 tuntia ja toteutettiin pääosin lähitapaamisina, mutta myös etäosallistuminen mahdollistettiin.

Tapaamisissa käsiteltiin mm. kohdemarkkinoiden valintaa ja analysointia, asiakashankintaa, tuoteportfolion tunnistamista sekä myynti- ja markkinointikanavien hyödyntämistä. Lisäksi tarkasteltiin digitaalisia markkinointikanavia, verkkokaupan mahdollisuuksia sekä kansainvälisiä hankinta- ja logistiikkaprosesseja. Työskentely perustui asiantuntijoiden ja yritysten yhteistoimintaan, jossa yritysten omien tilanteiden tarkastelu, kokemusten vaihto sekä yhteiset ratkaisujen kehittämisen harjoitukset antoivat tarvittavaa tietoa valmennusmallin yksityiskohtien suunnitteluun.

Pienryhmätapaamisiin osallistui kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntijoita Export Makerin verkostosta, jotka toivat näkemyksiä erityisesti Pohjoismaiden, Baltian, Puolan ja Saksan markkinoista. Kansainväliset asiantuntijat toivat lisäarvoa suunniteltaessa valmennusmallin kokonaisuutta, ja sitä, miten asiat pitää esittää riittävän yksinkertaisella, mutta painokkaalla tavalla valmennusmallin dokumentoinnissa.
--
Hankkeessa toteutettiin 2 kpl ”Vientimyynnin vinkit” -webinaaria.

- ti 4.3.2025 Hopeapuro Oy - Annika Puroaho (Kokemuksia viennistä)
- ti 28.10.2025 PTM Metals Oy + Export Maker Oy (Aloittavan viejän mietteitä)

Molemmissa webinaareissa livekatsojia oli n. 25-30 hlö, ja tallenteita on katsottu maaliskuuhun 2026 mennessä yhteensä 130 kertaa.

Hankkeessa toteutettiin viiden lyhytvideon sarja myös otsikolla ”Vientimyynnin vinkit”. Teemat olivat:
- Yrittäjäominaisuudet
- Lokalisointi
- Tavoitteellisuus
- Kieli ja kulttuuri
- Jälleenmyyjät ja agentit
Videot löytyvät SYOn Youtube-kanavalta. Niitä on katsottu maaliskuuhun 2026 mennessä yhteensä n. 150 kertaa.

Hankkeessa toteutettiin loppuwebinaari uudella tavalla. Teimme videotallenteen SYOn Youtube -kanavalle, ja jaoimme sitä laajalti eri somekanavissa, mm. LinkedIn, Facebook sekä Instagram -kanavilla. Loppuwebinaariin koottiin ohjelma, josta koostettiin yksi videokokonaisuus:
- Toimijoiden esittelyt
- Hankkeen toiminnasta kertominen
- Vastuullisuus -puheenvuoro (Anja Anttila, SYO)
- Markkina-battle Ruotsi vs. Saksa (Henri Karhu, Janne Savolainen, Export Maker Oy)
- Ohjausryhmän puheenvuoro (Satu Alapiha, Into Seinäjoki Oy)
- Pilottiryhmän puheenvuoro (Hermanni Takala, ASX Systems Oy)

Videota on katsottu maaliskuuhun 2026 mennessä yli 100 kertaa.

Tarvekartoituksesta, työpajoista ja pienryhmistä kerätyistä tiedoista, palautteista ja yrittäjien ja sidosryhmien kokemuksista muotoiltiin hankkeen päätulos, eli Vastuullinen vientiosaaja -valmennusmalli. Se on kaksiosainen:
- Määrittelevä dokumentaatio hankkeessa kerätyistä kokemuksista ja tuloksista. Dokumentaatio antaa raamit, miten vientiä voi kouluttaa ja valmentaa maaseudun pk-yritysten lähtökohdista käsin. Keskeinen huomio matkan varrella on ollut keskittyä yrityksen valmiuksien lisäksi myös yrittäjän henkilökohtaisiin valmiuksiin, koska monesti yrittäjä on ratkaisevassa roolissa vientitoiminnan aloittamisen ja jatkamisen suhteen. Dokumenttiin on tehty valmennusmallin rakenne ja keskeiset sisällöt, sekä oppimista ja omaksumista edistävät kotitehtävät, pienryhmät ja sparraukset.
- Kotitehtävät -dokumentti: Valmennusmalliin liitettävät kotitehtävät on muotoiltu hankkeen aikana kerätyistä materiaaleista. Kotitehtävät tukevat valmennusmallin toteutusta ja vievät asiaa konkretian tasolle. Tehtävät laittavat myös pohtimaan näkökulmia ja ottamaan huomioon asioita.

Markkinointia on tehty suunnitelman mukaisesti. Toimenpiteitä ovat olleet:
- Hankkeen nettisivut
- Sosiaalisen median julkaisuja tapahtumista ja tilaisuuksista (LinkedIn, Facebook, Instagram)
- Tapahtumamarkkinointia
- Messuilla tehtyä kerrontaa (mm. Alihankinta -messut Tampereella)
- Esittelyjä mm. Suomen Yrittäjäopiston koulutuksien yhteydessä sekä Hankekylvöt -tapahtumassa Ilmajoella 11.6.2025 (Maaseutuohjelma/EP:n alue)
- Lehtijuttu - Yrittävä-Lakeus (Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry)
- Videojulkaisuja (Youtube)
- Blogikirjoitus (Syoblogi)
- Valmennusmallin julkaisut

Hankkeessa on tehty yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Näitä ovat mm. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (Yrityspalvelut), Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari ry, Etelä-Pohjanmaan yrittäjät ry, Into Seinäjoki Oy, muut verkostot. Yhteistyötä on tehty myös hankkeiden välillä mm. Digitaalisen KV-kaupan kasvureitti- sekä Vastuullisuus käytännön teoiksi -hankkeiden kanssa.

Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelmaan tehtiin pieniä teemallisia muutoksia mm. ohjausryhmän antaman ohjaavan palautteen vuoksi.

Hankkeen kustannukset olivat oikein mitoitettuja. Hankebudjetti kaikkineen oli riittävä tämänkaltaisen hankkeen toteuttamiseen.

Tulokset

Hankkeessa saavutettiin sille asetetut tavoitteet hyvin, ja sen keskeiset tulokset ja vaikutukset muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Hanke eteni suunnitellusti tarvekartoituksesta pilotointiin ja edelleen valmennusmallin kehittämiseen, mikä mahdollisti sekä konkreettisten tulosten syntymisen että pidempiaikaisen vaikuttavuuden.

Hankkeen merkittävin tulos on kehitetty Vastuullinen vientiosaaja -valmennusmalli, joka koostuu:
• määrittelevästä dokumentaatiosta (valmennusmallin rakenne, sisällöt ja toteutustapa)
• kotitehtäväkokonaisuudesta, joka tukee käytännön tekemistä jatkossa toteutettavien valmennuskokonaisuuksien yhteydessä.

Lisäksi hankkeessa tuotettiin:
• kuuden työpajan pilotointikokonaisuus
• 16 pienryhmätapaamista
• kaksi webinaaria sekä niiden tallenteet
• viiden lyhytvideon sarja
• loppuwebinaaritallenne

Julkiset tuotokset (valmennusmallin dokumentaatio, tallenteet ja videot) ovat suoraan hyödynnettävissä laajemmalle kohderyhmälle.

Hankkeessa hyödynnettiin ja luotiin useita hyviä käytänteitä työn tuloksellisuuden varmistamiseksi:
• Yhteiskehittäminen pilottiryhmän kanssa: yritysten aktiivinen osallistaminen valmennusmallin sisällön kehittämiseen lisäsi aitoutta.
• Työpajojen toteuttaminen yrityksissä: lisäsi käytännönläheisyyttä, verkostoitumista ja vertaistukea.
• Pienryhmätyöskentely: mahdollisti syventymisen ja konkreettisten ratkaisujen rakentamisen valmennusmalliin.
• Asiantuntija- ja verkostopanoksen hyödyntäminen: toi ajantasaista markkinatietoa ja kansainvälistä näkökulmaa sopivasti läpi hankkeen.
• Iteratiivinen kehittäminen: työpajojen sisältöjä muokattiin jatkuvasti saadun palautteen perusteella.
• Yrittäjälähtöisyys: huomioitiin paitsi yrityksen myös yrittäjän henkilökohtaiset valmiudet kansainvälistymisessä.

Hankkeesta ja sen tuloksista viestittiin suunnitelmallisesti koko toteutuksen ajan. Viestintäkanavia ja -toimenpiteitä olivat:
• hankkeen verkkosivut
• sosiaalinen media (LinkedIn, Facebook, Instagram)
• tapahtumaviestintä ja osallistujahankinta
• messut ja verkostotapahtumat
• lehtiartikkeli (Yrittävä-Lakeus)
• blogikirjoitukset
• webinaarit ja videotallenteet (YouTube)
Viestinnän avulla lisättiin tietoisuutta hankkeesta, sen teemoista sekä kansainvälistymisen mahdollisuuksista. Tuotetut sisällöt (videot ja tallenteet) jäävät hyödynnettäväksi, mikä tukee hankkeen vaikuttavuuden jatkumista.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen vaikuttavuus perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja sidosryhmien kanssa tehtävään tehokkaaseen tekemiseen, sekä systemaattisesti etenevään kokonaisuuteen, jossa tarvekartoitus, pilotointi, yhteiskehittäminen ja mallintaminen kytkeytyivät tiiviisti toisiinsa. Toimenpiteet rakentuivat loogiseksi kehittämispoluksi, jossa lähtötilanne tunnistettiin ja mallinnettiin riittävällä tasolla, osaamista ja valmennusmallia kehitettiin vaiheittain ja lopputuloksena syntyi skaalattava ja erilaisiin tilanteisiin soveltuva kokonaisuus - Vientimyynnin valmennusmalli.

Hanke toi esille vastuullisuuden merkitystä erityisesti kansainvälisessä yhteydessä. Vastuullisuus oli hankkeen läpileikkaavana teemana, ja se näkyy niin tuotetussa valmennusmallissa sekä tuotetuissa webinaareissa ja videotallenteissa. Vastuullisuus teemana kulki luontevasti mukana kaikessa hankkeen tekemisessä.

Lyhyellä aikavälillä hanke lisäsi merkittävästi osallistujayritysten ja sidosryhmien sekä viestinnän kautta tietoiseksi tulleiden yritysten ja asiantuntijoiden tietoisuutta, osaamista ja valmiuksia kansainvälistymiseen ja vastuullisuuteen. Tarvekartoituksen ja ohjausryhmän ammattitaidon avulla tunnistettiin keskeiset esteet viennin aloittamiselle maaseudun pk-yrityksissä – erityisesti osaamis- ja resurssipuutteet – ja tämä tieto mahdollisti toimenpiteiden kohdentamisen oikein. Valmennusmalliin rakennettiin kokonaisuus, joka antaa mahdollisuuden etsiä sitä pienimmän mahdollisen askeleen etenemistä, ja tämä tuo vaikuttavuutta mallin käyttöön jatkossa.

Työpajojen ja pienryhmätapaamisten kautta:
• yhteinen ymmärrys asiantuntijoiden, pilotointiin osallistuneiden yritysten sekä sidosryhmien ymmärrys kansainvälistymisen prosesseista, markkinavalinnoista ja riskienhallinnasta syveni.
• asiantuntijoiden kyky tunnistaa yrittäjissä vahvuuksia ja kehittämiskohteita parani.
• konkreettiset valmiudet vientitoiminnan käynnistämiseen avautuivat ja niitä pystyttiin hyödyntämään valmennusmallin rakentamisessa.
• vertaistuki ja kokemusten jakaminen lisäsivät luottamusta ja rohkeutta toimia ryhmässä.

Hanke mahdollisti yrityksiä mietityttävien haasteiden käsittelyn ja konkreettisten etenemispolkujen rakentamisen valmennusmalliin. Kansainvälisten asiantuntijoiden osallistuminen toi suoraa markkinatietoa ja avasi mahdollisuuden tarkastella erilaisia toimintatapoja markkinakohtaisesti.

Hankkeen viestintätoimenpiteet (webinaarit, videot ja muu sisältö) laajensivat vaikutuksia pilottiryhmän ulkopuolelle. Ne lisäsivät yleistä tietoisuutta viennin mahdollisuuksista ja tarjosivat matalan kynnyksen oppimissisältöjä pk-yrityksille.

Pitkällä aikavälillä hankkeen keskeisin vaikuttavuus syntyy kehitetyn valmennusmallin kautta. Malli kokoaa hankkeessa syntyneen käytännönläheisen tiedon ja kokemukset kokonaisuudeksi, jota voidaan hyödyntää laajasti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittämisessä.

Kun valmennusmallia hyödynnetään esimerkiksi koulutuksien pohjana, vienninedistämiseen liittyvien yritysryhmien lähtökohtana tai vaikkapa yksittäisten yritysten hyödyntämänä lähdemateriaalina, voidaan saavuttaa seuraavia keskeisiä pitkän aikavälin vaikutuksia:
• pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistuminen
• viennin aloittamisen kynnyksen madaltuminen, myös maaseutualueilla
• yritysten strategisempi ja suunnitelmallisempi ote kansainväliseen liiketoimintaan ja vastuullisuuden rakentamiseen sitä vasten.
• yrittäjien henkilökohtaisten valmiuksien (rohkeus, päätöksenteko, sitoutuminen) vahvistuminen osana liiketoiminnan kehittämistä

Hankkeen aikana syntynyt verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijoiden välillä tukee myös jatkossa tiedonvaihtoa ja yritysten kansainvälistymispolkuja. Lisäksi hankkeessa tuotetut materiaalit ja sisällöt jäävät julkisesti hyödynnettäviksi, mikä pidentää hankkeen vaikuttavuutta.

Välillisesti hanke tukee alueellista elinvoimaa lisäämällä vientiin suuntautuvaa liiketoimintaa ja vahvistamalla yritysten kasvumahdollisuuksia. Yritysten kiinnostuksen herääminen ja ensimmäisten konkreettisten askelten ottaminen kansainvälisille markkinoille luovat pohjaa pidemmän aikavälin taloudellisille vaikutuksille.

Hankkeen vaikuttavuus on ollut vahvaa erityisesti osaamisen kehittämisessä, ajattelutavan muutoksessa ja konkreettisten työkalujen tuottamisessa. Toimenpiteiden keskinäinen kytkeytyminen – tarvekartoituksesta pilotointiin ja edelleen valmennusmallin rakentamiseen – on mahdollistanut tehokkaan tekemisen ja jatkotoimiltaan helposti käyttöönotettavan valmennusmallin luomisen.

Hankkeen valmennusmallia hyödynnetään Suomen Yrittäjäopiston yrittäjäkoulutusten lähdemateriaalina. Tulevaisuudessa rakennettavien kansainvälistymiseen tähtäävien koulutusten osalta valmennusmallia voidaan hyödyntää laajalti. Myös Export Maker Oy voi hyödyntää valmennusmallia omassa toiminnassaan. Koska tulokset ovat avoimessa käytössä, hanketoimijoilla (tässä ja muualla) on mahdollisuus ottaa valmennusmalli käyttöön ja hyödyntää sitä esimerkiksi yritysryhmähankkeiden valmennusrunkona.

Muu hankkeessa tuotettu materiaali on myös julkisessa jaossa, ja sitä pystyy hyödyntämään ja linkkaamaan erilaisiin yhteyksiin, esimerkiksi kansainvälisyydestä kertovien verkkokurssien lähdemateriaalina.

Valmennusmallia tullaan tarkastelemaan jatkossa eri yhteyksissä ja päivitetään tarvittaessa, mikäli näin on tarpeellista. Valmennusmallin dokumentaatiota hallinnoi Suomen Yrittäjäopisto.

Muodostettu valmennusmalli on tarkoitettu laajalti käyttöön, ja siksi hankkeen tuloksista tehdään muistutusjulkaisuja mm. Suomen Yrittäjäopiston some-kanavilla.