Virtaa Alavuden kyliin

Hankkeen yhteenveto

Virtaa Alavuden kyliin -hankkeen tavoitteena oli tukea kylätoimijoita luomaan vahvaa oman kylän identiteettiä sekä koota kokonaisuus toimenpiteitä, joilla kylien omaa aktiivisuutta, verkostoitumista ja näkyvyyttä tuetaan.

Alkuvaiheen toimenpiteinä toteutettiin kyläkysely, jota seurasivat työpajat kussakin kylässä. Tulosten perusteella tunnistettiin alavutelaisten kylien yksilölliset vahvuudet, kehittämistarpeet sekä tulevaisuuden tavoitteet. Hankkeen seuraavissa vaiheissa järjestettiin lisää työpajoja, joissa käsiteltiin digitaitoja sekä yhdistysten hyvää hallintoa. Yksi opintomatka tehtiin saariston kyliin ja omat kyläkierrokset tehtiin Hakojärvelle ja Kätkänjoelle. Kylien näkyvyyden edistämiseksi kaupungin nettisivuille rakennettiin kyläsivusto ja kyläviestinnän käyttöön laadittiin kuvitettu kyläkartta. Hankkeen aikana useat kylät käynnistivät omia kehittämishankkeitaan.

Hankkeen tuloksena kukin kylä kehitti toimintaansa voimavarojensa ja tavoitteidensa näköiseksi. Kylät saivat enemmän näkyvyyttä ja ne kehittivät viestintätaitojaan, saivat inspiraatiota ja esimerkkejä muilta toimijoilta sekä rakensivat toimivaa yhteistyöverkostoa kaupungin ja muiden kylien suuntaan. Jatkossa on tärkeää ylläpitää ja syventää kaupungin ja kylien välistä vuorovaikutusta sekä edistää kylien keskinäistä verkostoitumista esimerkiksi kyläparlamentin kaltaisen toimintamallin avulla.

Toteutus

Virtaa Alavuden kyliin -hanke toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti, mutta käytännön syistä hankkeen eri vaiheita ei toteutettu numerojärjestyksessä. Esimerkiksi opintomatkat olivat antoisampia syyskesällä, kun taas digitaitoja opeteltiin sisätiloissa kevättalvella.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli aktivoida kylät mukaan toimintaan ja kirkastaa sekä määritellä uuden kylätoiminnan lähtökohdat ja tavoitteet. Ensimmäisenä toimenpiteenä etsittiin kunkin kylän yhteyshenkilöt ja laadittiin kyläkysely, jolla kerättiin tietoa eri kylien nykytilasta sekä tulevaisuuden tavoitteista. Kyselyyn saatiin 68 vastausta 19:ltä eri kylältä.

Kyläkyselyn vastausten perusteella Alavudella toimii noin 20 erilaista kylää, jotka ovat aktiivisuudeltaan hyvin eritasoisia. Kylien tarkka määrittely ei ole yksinkertaista, sillä kylien rajat ja toiminnan aktiivisuus ovat häilyviä. Jotkin kylät ovat erittäin aktiivisia, joissakin toiminta on hiipunut ja toisaalta yksi täysin uusikin kylä syntyi hankkeen aikana.

Voidaan kuitenkin tulkita, että niissä kylissä, jotka jollain tavalla osallistuivat hankkeeseen, on aktiivisuutta. Hankkeeseen osallistuneet kylät olivat Asema, Hakojärvi, Holkonkylä, Housunkylä, Jokivarsi, Kattelus, Kaukola-Vehkajoki, Kontiainen, Kätkänjoki, Niemenkylä, Niinimaa, Pollari, Rantatöysä, Salmenkylä, Salonkylä, Sapsalampi, Seinäjärvi, Sulkavankylä, Sydänmaa, Taipalus/Länsipuoli, Talasniitty, Tohni, Tuuri, Töysän kirkonkylä ja Ylipää.

Useimmissa kylissä toimii oma kyläyhdistys tai nuorisoseura, mutta toiminta on voinut syntyä jonkin muunkin järjestön, kuten urheilu-, metsästys- tai kalastusseuran ympärille. Kylien asukkailla on yleensä myös jokin kokoontumispaikka, kuten kyläkoulu, kylätalo, nuorisoseurantalo tai vaikka kota. Alavudella on aktiivisessa käytössä kymmenen kylätaloa ja viisi nuorisoseurantaloa. Useimmilla kyläyhdistyksillä on omat nettisivut tai vähintään Facebook-sivut käytössään.

Alavutelaisten kylien vahvuuksina nähtiin kaunis luonto ja vesistöt, rauhallinen ympäristö, hyvä yhteishenki, toimeliaat kyläyhdistykset sekä turvalliset kyläkoulut. Kehityskohteita olivat tiestön kunto, uusien asukkaiden ja nuorempien kyläaktiivien saaminen sekä aktiviteetit ja tapahtumat lapsiperheille. Kyläkauppa tai kioski oli monen kylän toive. Tärkeimpänä tulevaisuuden tavoitteena oli säilyttää kylien palvelut ja saada lisää asukkaita, etenkin lapsiperheitä muuttamaan kyliin. Kylätalon ylläpito oli monelle yhdistykselle erittäin haasteellista kalliiden lämmityskustannusten vuoksi, mutta useat yhdistykset myös kehittivät kylätaloaan erilaisten energia- ja kunnostushankkeiden avulla.

Kyselyn jälkeen tarjottiin jokaiselle kylälle mahdollisuus omaan työpajaan, jossa käytiin kunkin kylän osalta läpi kyselyn tulokset, jonka jälkeen yhdessä keskustellen määriteltiin kylän lähtökohdat ja tulevaisuuden tavoitteet syvällisemmin sekä selvitettiin, mitä toimijoita kylässä on. Työpajoja järjestettiin yhteensä 12 kappaletta eri kylien omissa kokoontumispaikoissa. Osa työpajoista kosketti vain yhtä kylää, mutta pienemmät kyläyhteisöt yhdistettiin naapurikylien kanssa, mikä lisäsi kylien verkostoitumista keskenään.

Hankkeen toisen vaiheen tavoitteena oli kirkastaa näkemys kyläasumisesta nyt ja tulevaisuudessa sekä pohtia kunkin kylän houkuttelevuutta ja sen vahvistamista. Näitä asioita käsiteltiin asiantuntijan vetämässä Älykäs kylä -työpajassa. Osallistujat johdateltiin nostamaan esiin viisi selkeää tulevaisuuden kehityskohdetta omassa kylässään. Nämä voitiin luokitella viiteen eri osa-alueeseen: palvelut, vapaa-aika ja kohtaamispaikat, infrastruktuuri, asuminen ja vetovoima sekä toimeentulo ja elinkeinot. Kunkin kylän yksityiskohtaiset kehityskohteet kirjattiin ylös jatkokehittämistä varten.

Kolmannessa vaiheessa tehtiin opintomatka Alavuden ulkopuolelle, jonka jälkeen pohdittiin yhteisessä Tulevaisuuden kylä -työpajassa, kuinka opintomatkalla nähtyä voitaisiin soveltaa Alavuden kylissä. Opintomatka suuntautui saaristoon, Molpen ja Bergön kyliin. Päivän aikana tutustuttiin konkreettisiin esimerkkeihin siitä, miten saaristossa ja maaseudulla voidaan luoda ja ylläpitää palveluratkaisuja yhteistyön, yrittäjyyden ja yhteisöllisyyden avulla. Molpessa tutustuttiin itsepalveluna toimivaan konttikauppaan ja Bergössä perinteiseen kyläkauppaan sekä puutarhatilaan, mökkikylään ja monipalvelukeskukseen, jossa koulu, vanhusten palvelutalo, terveysasema, kirjasto sekä saaristokuntosali olivat kaikki saman katon alla. Soveltamisehdotukset kirjattiin ylös jatkokehittämistä varten.

Neljännen vaiheen tavoitteena oli saada aikaan omaehtoista ja pitkäjänteistä kyläkehittämistä hankkeiden avulla. Hankeaihioita pohdittiin alustavasti jo ensimmäisen vaiheen työpajoissa ja nyt kylätoimijoille tarjottiin mahdollisuus käytännön apuun hankesuunnittelussa. Työpaja jouduttiin kuitenkin perumaan, sillä osallistujia ilmoittautui vain kaksi. Hankkeen toteutusaikana yhdeksän eri kylää oli käynnistänyt omatoimisesti hankkeen, joten tästä voidaan päätellä, että lähes puolet Alavuden kylistä osaa jo aktiivisesti hankkeistaa ja loputkin ovat tietoisia, mistä apua voi tarvittaessa pyytää.

Viidennessä vaiheessa järjestettiin kylätoimijoiden tarpeisiin räätälöidyt digitaitotyöpajat, joiden avulla kyläaktiivit tehostivat viestintäänsä ja yhdistystensä hallintoa. Eri asiantuntijoiden vetämiä työpajoja järjestettiin seitsemän: Facebook- ja Instagram-markkinointi, nettisivuklinikka yhdistystoimijoille, mobiilivideomarkkinointi, yhdistyksen tehokas viestintä, helpot viestintäpohjat Canvalla, sujuva ja motivoiva hallitustyöskentely sekä vetovoimainen yhdistystoiminta.

Työpajatarpeet kartoitettiin kylätoimijoilta etukäteen ja niitä saatiin myös aikaisemmin toteutetun Virtaa yhdistystoimintaan Alavudella -hankkeen tulosten perusteella. Sen mukaan yhdistykset toivoivat apua juuri sähköiseen viestintään, nettisivujen perustamiseen, tapahtumanäkyvyyteen sekä yhdistysten yleiseen näkyvyyteen kaupungin nettisivujen yhteydessä. Nykyviestintä, kuten erilaiset sosiaalisen median alustat ja videoiden tekeminen koettiin haastavaksi. Tekoälyn käyttö on jatkuvasti kehittynyt ja myös sen hyödyntäminen yhdistystoiminnassa sisällytettiin työpajojen ohjelmaan.

Digitaitotyöpajoihin osallistuttiin innokkaasti, mutta yhdistyshallinnon työpajat eivät saaneet suurta suosiota, vaikka ne käsittelivät juuri niitä ongelmia, jotka koettiin yhdistyksissä kaikkein vaikeimmiksi tulevaisuuden haasteiksi. Hallitusten jäsenten kuormittuminen ja uusien jäsenten löytäminen olivat melkein jokaisen yhdistyksen yhteinen huolenaihe. Yksi työpaja kokeiltiin siirtää eri ajankohtaan, mutta sekään ei nostanut osallistujamäärää.

Kaikista työpajoista viestittiin erittäin aktiivisesti ja monikanavaisesti. Ne olivat esillä paikallislehdessä, kaupungin somessa ja muilla sähköisillä kanavilla ja lisäksi yhdistystoimijat saivat aiheeseen liittyen säännöllisesti sähköpostia. Projektivastaava lähestyi kyläyhdistysten puheenjohtajia usein myös puhelimitse muistuttaen tulevista työpajoista.

Kuudennessa vaiheessa järjestettiin kaksi kyläkierrosta, joissa kyläaktiivit esittelivät toisille kylille oman kylänsä kehittämistavoitteita ja -keinoja. Kierrokset järjestettiin Hakojärvelle ja Kätkänjoelle, joissa molemmissa toimii hankkeilla aktiivisesti toimintaansa kehittänyt kyläyhdistys. Hakojärvellä tutustuttiin lakkautetun kyläkoulun tilojen uusiin käyttösuunnitelmiin ja Kätkänjoella kylätalon aurinkopaneeli- ja älyakku-järjestelmään. Kierroksille kutsuttiin mukaan myös Alavuden kaupunginvaltuuston edustajat.

Hankkeen yhtenä konkreettisena toimenpiteenä oli parantaa kylien viestintää ja näkyvyyttä. Hankkeen toimesta Alavuden kaupungin nettisivujen yhteyteen rakennettiin kyläsivusto, joka kokoaa kaikki kylät yhteen, jolloin eri kylien perustiedot, palvelut ja yhteyshenkilöt ovat selkeästi löydettävissä yhdestä paikasta. Halukkaiden kylien etätyötilat laitetaan sivustolle myös esiin. Kyläsivusto on näkyvissä osoitteessa www.alavus.fi/kylat ja sitä päivitetään edelleen jatkuvasti. Kyläviestintää varten laadittiin lisäksi kuvitettu kyläkartta, jota voidaan käyttää sekä sähköisessä että painetussa muodossa. Kartalle piirrettiin muun muassa kylätalot sekä kylien erikoisuudet ja muut maamerkit. Kartan kuvitti ja taittoi kuvataiteilija Kirsi Tapani.

Lisäksi kylien näkyvyyttä edistettiin valtakunnallisen Avoimet kylät-teemapäivän yhteydessä, jolloin kuka tahansa saattoi lähteä tutustumaan Alavuden eri kyliin. Teemapäivälle sopivaa ohjelmaa suunniteltiin yhdessä kylien työpajoissa ja päivää mainostettiin kaupungin sähköisissä kanavissa sekä painettuna paikallislehdessä. Avoimet kylät -päivä järjestettiin hankkeen aikana kahdesti.

Hankkeen toteutuneet kustannukset vastasivat suunniteltua. Hankkeen toteuttamisen yhteistyökumppaneina toimivat Helsingin yliopiston Ruralia instituutti, Eteläpohjalaiset kylät ry sekä Kuudestaan ry.

Tulokset

Hankkeen tuloksena kukin kylä kehitti toimintaansa voimavarojensa ja tavoitteidensa näköiseksi. Kylät saivat enemmän näkyvyyttä ja niiden yksilölliset vahvuudet, tarpeet ja identiteetti tunnistettiin. Kylät kehittivät viestintätaitojaan, saivat inspiraatiota ja esimerkkejä muilta toimijoilta sekä rakensivat toimivaa yhteistyöverkostoa kaupungin ja muiden kylien suuntaan.

Digitaitotyöpajojen opit, etenkin some- ja mobiilivideomarkkinoinnin osalta, otettiin kylissä hyvin vastaan ja kylien sometileillä alkoi nopeasti näkymään uudenlaista sisältöä, kuten videoita. Hankkeen ja Järviseudun ammatti-instituutti JAMI:n solmiman opiskelijayhteistyön myötä yhdelle yhdistykselle luotiin omat nettisivut. Opiskelijan harjoitustyönä laatimat sivut olivat yhdistykselle huomattavasti edullisemmat, kuin ammattilaisen tekemät sivut ja samalla opiskelija sai aiheen harjoitustyölleen.

Hankkeessa laadittu kyläsivusto ja kuvitettu kyläkartta ovat konkreettisia työkaluja, joilla kylien näkyvyyttä voidaan parantaa. Kaupungin nettisivuille rakennettu yhteinen kyläsivusto kokoaa kaikki kylät yhteen, jolloin eri kylien palvelut ja toimihenkilöt ovat selkeästi löydettävissä yhdestä paikasta. Tiedot on kuitenkin pidettävä ajan tasalla hankkeen päättymisen jälkeenkin ja etenkin yhteystiedot muuttuvat nopeasti, kun yhdistysten hallituksiin tulee vaihdoksia. Järjestötoimijoille vuosittain lähetettävä yhteystietokysely on yksinkertainen keino pitää nämä tiedot kunnossa. Kuvitettua kyläkarttaa on mahdollista käyttää kyläviestinnässä mitä erilaisimmilla tavoilla, siitä voitaisiin esimerkiksi laatia kesäpeli uusille asukkaille tai T-paita matkailuinfon asiakaspalvelijalle.

Kylien omat tapahtumat tuovat kaupunkiin elinvoimaa. Yhdistyksiä rohkaistiin toimittamaan tapahtumatietojaan kaupungille, jotta niitä voidaan tuoda paremmin esille kaupungin omilla viestintäkanavilla, kuten nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja infonäytöillä. Yhdistyksiä tiedotettiin myös kaupungin myöntämistä avustuksista, varsinkin uuden tapahtuma-avustuksen tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi kyliä innostettiin ottamaan valtakunnallinen Avoimet kylät -teemapäivä vuosikelloonsa. Teemapäivä ei ole aikaisemmin juuri näkynyt Alavudella, mutta nyt kylien tapahtumat kerättiin keskitetysti kaupungin viestittäviksi. Päivä ei tavoittanut vielä kovin suurta menestystä, mutta sen toivotaan kehittyvän vuosi vuodelta laajemmaksi. Ajankohta lähellä koulujen päättäjäisiä ja juhannusta koettiin tosin haastavaksi.

Opintomatka ja kyläkierrokset itsessään osoittautuivat hyviksi työkaluiksi kyläkehittämisen tueksi. Aina voi oppia jotain uutta, kun lähtee katsomaan, mitä edempänä tehdään. Opintomatkalla erityisen kiehtovaa oli saaristokylien yhteisöllisyys. Voitaisiinko samanlainen yhteisöllisyys rakentaa Alavudellekin yhteisillä retkillä ja kokoontumisilla, kiertoajeluilla, grillausilloilla tai vaikka kylän siistimistalkoilla? Konttikauppa oli monen mielestä toimiva ratkaisu ja monipalvelukeskus hämmästytti yhteistoiminnoillaan. Oli hienoa, että vanhusten palvelutalo ja koulu toimivat samassa rakennuksessa, jolloin molemmat hyötyivät toisistaan. Vanhukset saivat virkistystä lasten elämänilosta ja lapset pääsivät puolestaan nauttimaan turvallisen varamummon tai -papan seurasta. Hakojärven ja Kätkänjoen kyläkierrokset tarjosivat toisille kylätoimijoille vertaistukea ja hyviä käytännön esimerkkejä, mikä heidän kehittämishankkeissaan onnistui ja mikä meni pieleen. Mukana olleet kuntapäättäjät saivat myös hyvän käsityksen kylien kehittämistoimenpiteistä ja tilanne koettiin molemmin puolin luontevana vuorovaikutusmahdollisuutena. Kuntapäättäjille suunnattuja kyläkierroksia on hyvä järjestää lisää muillekin kylille, jotta heille muodostuu kokonaiskuva koko Alavuden kylien tilanteesta.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Alavuden kylät ovat aktiivisuudeltaan ja resursseiltaan hyvin eritasoisia. On tärkeää, että hankkeessa rakennettua yhteistyötä kaupungin ja kylien välillä jatketaan aktiivisesti ja että myös kylät jatkavat yhteistyötä keskenään. Vahvat, elinvoimaiset kylät ovat koko kaupungin elinvoiman lähde ja yhteistyössä ne ovat entistä vahvempia toimijoita, tukien toinen toistaan.

Kylien välisen yhteistyön lujittamiseen voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Keuruun kyläparlamentista, joka on kyläyhdistysten itsensä luoma ja hallinnoima rekisteröimätön toimielin, yhteistoiminnan ja vaikuttamisen kanava. Kyläparlamentti ottaa kantaa, antaa lausuntoja, ideoi ja välittää viestiä sekä vaikuttaa kyliä koskeviin päätöksiin, kuten maankäyttöön, asumiseen, palveluihin ja ympäristöön koskevissa asioissa.

Moneen kylään toivottiin kyläkauppaa ja työpajoissa pohdittiin, voisiko hankkeen opintomatkalla nähty konttikauppa olla toimiva konsepti myös Alavudella? Molpessa konttikaupan ylläpidosta huolehti yrittäjä, joten ehkä Alavudeltakin voitaisiin löytää sopiva yrittäjä tai ehkä kylät voisivat yhdessä hankkeistaa konttikaupan perustamisen. Toinen usein keskustelua herättänyt aihe oli kylien tiestön kunto, kuinka sitä voitaisiin parantaa? Juuri tällaisten asioiden selvittäminen voisi kuulua kyläparlamentin tehtäviin.

Kylien yhdistystoimijoilla on paljon hallinnollisia paperitöitä, kuten kirjanpidon järjestäminen, erilaiset raportoinnit sekä avustusten hakemiset. Paperitöiden hoitaminen koettiin raskaaksi omien palkkatöiden ohessa. Työpajoissa keskusteltiin mahdollisuudesta yhteiseen kyläsihteeriin, joka hoitaisi paperityöt ja jolla olisi ajantasainen asiantuntemus esimerkiksi lainsäädännöstä, erilaisista luvista ja avustushakemuksista. Kylien yhteinen WhatsApp-ryhmä koettiin myös tarpeelliseksi. Jokainen kylä voisi ilmoittaa ryhmässä tapahtumistaan, jolloin estettäisiin päällekkäisyydet ja ryhmässä voisi ilmoittaa myös avuntarpeistaan, mikä lisäisi kylien yhteistyötä entisestään. Kyläparlamentti voisi olla luontainen ylläpitäjä kyläsihteerille ja yhteiselle WhatsApp-ryhmälle.

Kyläasumisen houkuttelevuutta on kehitettävä, sillä monessa kylässä suurimpana tulevaisuuden uhkana nähtiin asukkaiden väheneminen ja sen väistämättömänä seurauksena kylän hiipuminen. Kylät voisivat tarjota yhteistyössä kaupungin kanssa erilaisia asumiskokeilu-kampanjoita. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi Hämeen kylien hallinnoimasta Polku kyliin -hankkeesta, jonka asumiskokeilussa maallemuutosta kiinnostuneiden perheiden oli mahdollista asua viikko maksutta kylässä, jonka aktiivit järjestivät heille ohjelmaa ja esittelivät asumismahdollisuuksia. Kokeilut olivat erittäin suosittuja. Tapahtumaluonteiset kylien kiertoajelut yhteistyössä paikallisten oppaiden kanssa olisivat myös kiinnostava tilaisuus niin paikallisille kuin mahdollisille muuttajillekin lähteä tutustumaan kyliin hieman pintaa syvemmältä.