Hanke Investointihanke - 332440 Virtavesikunnostus Keskilammi – Vaimaroinen Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry, Vårdförening för strömvatten rf 18.03.2025 - 23.03.2026 Päättynyt Hankkeen tiedot Loppuraportti Ajankohtaista Yhteyshenkilöt Keskustelu Julkinen hankekuvaus Hankkeen toteuttajana toimii Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry. Yhdistys on vuonna 1990 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää virtavesiluonnon monimuotoisuutta ja kunnostaa vesistöjä vaelluskalakantojen palauttamiseksi. Hankkeen tavoitteena on parantaa Linnaseudun toiminta-alueen virtavesien tilaa kunnostamalla syksyllä 2024 Virhon inventoima Keskilammi - Vaimaroinen välinen uoma sekä tehdä kalastonselvitystä kalastotilanteen kartoittamiseksi ja mahdollisen taimenkannan nykytilan selvittämiseksi. Uoman virtavesikunnostus tehdään käsikunnostuksena, jossa uomaa kivetään sieltä aiemmin peratulla kivimateriaalilla, lisätään uomaan puumateriaalia monimuotoisemman eliöstön määrän kasvattamiseksi ja rakennetaan taimenen lisääntymiseen soveltuvia kutusoraikkoja erikseen tilatulla sekä tarkoitukseen sopivalla soramateriaalilla. Hanke tukee EU:n vesipuitedirektiivin ja ennallistamisasetuksen tavoitteita sekä alueellisia vesienhoitosuunnitelmia. Se myös lisää tietoisuutta virtavesien merkityksestä ja vahvistaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Hanke edistää monimuotoisen ja elinvoimaisen vesiekosysteemin säilyttämistä. Kalastonselvitys- ja kunnostustoimenpiteiden tulokset dokumentoidaan raportteihin, jotka toimivat pohjana mahdollisille jatkotoimenpiteille ja alueellisille yhteistyöhankkeille. Tavoitteena on, että hankkeen vaikutukset näkyvät uoman ekologisen tilan kohentumisena sekä taimenen ja muiden vesistöjen eliöiden elinolojen parantumisena. Yhteenveto hankkeesta Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry toteutti kesällä ja syksyllä 2025 virtavesikunnostuksen Keskilammin ja Vaimaroisen väliselle noin 200 metrin uomaosuudelle Hattulassa. Hanke sai rahoituksen Linnaseutu Leader ry:ltä EU-osarahoitteisena investointihankkeena. Kunnostuksen tavoitteen... Lue lisää Loppuraportti-välilehdeltä Lisätiedot Ohjelma/Rahasto Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 Hankenumero 332440 Aloituspäivämäärä 18.03.2025 Loppumispäivämäärä 23.03.2026 Onko kyseessä Leader-hanke? kyllä Toimenpide Investointihanke Alatoimenpide Yleishyödylliset luonnonvarainvestoinnit Toimenpiteen tyyppi Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit Toimenpiteen tarkenne Yleishyödylliset investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon Hankeluonne Paikallinen/Alueellinen Kohdealue/Erityistavoite SO5 Asiasanat Itämeri Kosteikot Luonnon monimuotoisuus Maisema Vesienhallinta Vesienhoito, vesistön kunnostus Vesiensuojelu Vieraslajit Hankkeen yhteenveto Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry toteutti kesällä ja syksyllä 2025 virtavesikunnostuksen Keskilammin ja Vaimaroisen väliselle noin 200 metrin uomaosuudelle Hattulassa. Hanke sai rahoituksen Linnaseutu Leader ry:ltä EU-osarahoitteisena investointihankkeena. Kunnostuksen tavoitteena oli käynnistää Kanta-Hämeessä pitkäjänteinen puro- ja latvavesien kunnostustyö. Työt toteutettiin kahdessa vaiheessa: heinäkuussa tehtiin uoman kiveämiset ja syyskuussa rakennettiin 11 kutusoraikkoa yhteensä 60h talkootunnin työpanoksella. Kunnostuksessa käytettiin pääosin uomasta ja sen penkoilta löytyneitä luonnonmukaisia lohkareita sekä 8 tonnia 16–32 mm kutusoraa. Kunnostusalue jaettiin kolmeen jaksoon, joissa tavoitteena oli lisätä virtauksen monimuotoisuutta, koskipinta-alaa ja kutupaikkoja. Jaksoilla tehtiin kivetyksiä ja soraistuksia käsityökaluin sekä pienimuotoista puuston lisäystä virtausrakenteiden parantamiseksi. Työt toteutettiin hankevastaavan ja talkoolaisten yhteistyönä. Sähkökoekalastus suoritettiin 9.9.2025 kahdella alimmalla jaksolla. Alivesitilanteessa tehdyssä koekalastuksessa saaliiksi saatiin 14 ahventa ja 5 särkeä, mikä antaa vertailupohjan myöhemmille seurannoille. Hanke toteutui suunnitellusti aikataulussa ja budjetissa, ja sen tuloksena virtavesiosuus monipuolistui rakenteellisesti, tarjoten parantuneita elin- ja lisääntymisolosuhteita vesieliöstölle. Toteutus Itse uomalla on pituutta kartasta mitattuna n. 200 m. Kunnostuksia uomaan tehtiin suunnitelman mukaisesti n. 160 m alueelle. Paikan päällä Kunnostuksen toteutuksessa uoma jaettiin kolmeen eri kunnostusjaksoon, ja tässä tekstissä käsitellään nämä jaksot yksitellen. Kunnostussuunnitelman mukaisesti uoman kiveämiseen ei tuotu erikseen materiaalia, vaan kivinä käytettiin oletettavasti uomassa alun perin olleita, nyt penkalle nostettuja kiviä. Tyypilliset kivet alueella ovat suurehkoja, puroinventointilomakkeen asteikolle merkittyjä lohkareita tai isoja lohkareita (25–150 cm halkaisijaltaan). Kiviä siirreltiin käsin ja käsityökaluin, kuten lapioilla sekä rautakangilla. Uoman alaosissa olevat lohkareet olivat pääosin hieman pienempiä, kuin niska-alueen lohkareet. Uomasta paikoitellen löytyneitä särmikkäitä, räjäytettyjä tai halkaistuja kiviä nostettiin mahdollisuuksien mukaan pois. Uomaan laitettavaksi valittiin penkalta pääosin veden pyöristämiä (glasifluviaaleja) lohkareita. Uomaan soveltuva 16- 32 mm kutusora tilattiin Lammilta, Onnenvuoren Sora Oy:ltä. Yhteensä 8 t soraa tuotiin yhdessä lastissa UPM:n kanssa sovitulle kohdalle jaksojen 2/3 pohjoispuolelle tien viereen 18.8.2025 Kuormaa oli vastaanottamassa ja tarkastamassa hankevastaava. Sijoituspaikasta sora siirrettiin uomaan kottikärryin ja laastiämpärein kolmena eri päivänä, joista yksi oli Virhon järjestämä kunnostustalkoopäivä. Sorakuorman kustannus oli huomattavasti arvioitua pienempi, ja Linnaseutu Leaderilta sekä ELY-keskukselta varmistamisen jälkeen pystyttiin osoittamaan sorakuorma budjetoinnin ylijäämä kunnostusvälineistöön. Talkoopäiväksi sovittiin 1.9.2025 ja osanottajia oli hankevastaavan lisäksi viisi henkilöä. Tuloksena päivästä oli 9 kappaletta uomaan tehtyjä soraikkoja, jonka yhteenlasketuksi painoksi arvioitiin 7t. Talkoolaisia hankkeeseen haalittiin HAMK kestävän kehityksen linjan opiskelijoista, sekä muista kehityshankkeen aikana haalituista verkostoista. Koska kyseessä oli hankevetäjän ensimmäiset talkoot, pidettiin osallistujamäärä tarkoituksellisesti pienenä, työnohjaamisen ja työturvallisuuden takia. Jakso 1 Ensimmäinen jakso on nivamaisena virtaava alimman tierummun alapuolinen alue. Tierummun alaosa oli ennen kunnostusta melko perusteellisesti perattu rännimäinen niva. Kunnostuksessa nostettiin uomasta pois hieman särmikästä lohkaretta, ja paikalle laitettiin uoman reunoilla olleita pyöreämmiksi kuluneita kiviä. Kiviä laitettiin erityisesti kolmeen kohtaan jakson alapäähän, tavoitteena hieman allasmaisempi virtaus, virtauskohtien leventäminen ja koskipinta-alan kasvattaminen. Kivetyksien etupuolelle kaivettiin hieman syvemmät kohdat kutusoraikkoja varten. Jaksolle tehtiin kaksi soraikkoa, joista ylempi on melko suuri. Aivan tienalituksen kohdalla ei penkoilta kiveä poistettu, ettei tienpenkkojen eroosioriski nousisi. Jakso 2 Toinen kunnostusjakso on teiden välinen pudotusprofiililtaan jyrkempi osio, ja koskimaisin uoman kolmesta jaksosta. Heti tien yläpuolella on uoman jyrkin kynnys, joka saattaa olla alivesiolosuhteissa ainakin pieni vaellushaitta. Jakson alaosissa uoma oli jyrkimmältä kohdaltaan melko luonnontilainen, ja tältä lyhyeltä matkalta uomaa kivettiin vain kevyesti. Jakson keski- ja yläpäässä uomaa olikin perattu enemmän, ja näillä osioilla kivettiin uomaa taas penkalle nostetuilla pyöreähköillä lohkareilla. Puutavaraa ei lisätty kuin rannoilta löytyneillä rungoilla, joista muutama upotettiin penkkaan, ja tuettiin veteen kiveämällä. Kiveämisellä tehtiin uomaan leveysvaihtelua ja varsinkin yläosiin saatiin allasmaisuutta. Jaksolle tehtiin 5 eri soraikkoa, joista yksi on koko uoman suurin. Jakson yläosassa olevan tien kohdalla ei penkasta poistettu materiaalia, ettei eroosioriski tien kohdalla kasvaisi. Jakso 3 Kolmas jakso alkaa ylemmän sillan yläpuolelta, ja on jaksoista pisin sekä hidasvirtaisin. Heti tien yläpuolinen osa on kakkosjakson koskialueen niskavirtaa, joka kivettiin kuten alemmillakin osioilla. Niskalla on jakson ensimmäinen soraikko, koko jakson neljästä samanlaisesta. Tällä jaksolla lohkareet olivat alaosan lohkareita suurempia ja näin hankalampia käsityökaluin siirrellä. Talkooavulla uoma saatiin kuitenkin menestyksekkäästi kivettyä tavoiterajaan asti. Jaksolla uoman päällä ja uomassa oli valmiiksi jo jonkin verran puutavaraa, eikä sitä enää ollut tarvetta enempää uomaan lisätä. Jakson soraikoille oli sorakasan säilytyspaikalta pisin matka, ja näin ollen hankalin saavutettava. Tulokset Kunnostuksen tuloksena saatiin Keskilammi-Vaimaroinen uomasta luonnontilaisempi, monimuotoisempi ja ympäristöön maisemallisesti soveltuvampi. Uoman kiveäminen vähensi virran rännimäisyyttä, ja teki virtauksesta luonnollisen epäsäännöllisen tarjoten vesieliöstölle lisää tarttuma-alaa, piilopaikkoja ja monimuotoisempaa elinympäristöä. Uomaan lisätty puumateriaali toimii erityisesti monimuotoisemman hyönteiseliöstön tarttumapintana, ja myös yläpuolelta toimivana näköesteenä alapuolella piilottelevalle kalastolle. Tehdyt kutusoraikot ovat erinomainen lisääntymisalusta erityisesti uhanalaiselle taimenelle. Kalastonselvityksessä ei löydetty merkkejä taimenkannasta, mutta sähkökoekalastuksessa saaliiksi saaduilla särkien ja ahventen esiintymisen perusteella, voidaan todeta vedenlaadun olevan riittävän hyvä erilaiselle kalastolle, jota tukee myös inventoinnin ja kunnostusten aikana tehdyt pH-mittaukset. Konkreettisten uomassa näkyvien tulosten lisäksi hankkeessa onnistuttiin verkostoitumaan verkostoitumaan alueen maanomistajien kanssa. Suurimmat yksityiset maanomistajat uoman varrelta kävivät tutustumassa uomalla, joko talkoopäivänä tai sähkökoekalastuspäivänä tehtyihin toimenpiteisiin. Samalla saatiin viestittyä heille virtavesiluonnon tärkeydestä, ja toivottavasti sitoutettua heitä uoman luonnontilaisuuden parantamiseen tai säilyttämiseen. Vaikutukset ja jatkosuunnitelma Uoman luonnontilaisuuden parantaminen lisää alueen luonnon monimuotoisuutta, tarjoamalla paremmat elin- ja lisääntymismahdollisuudet erilaiselle vesieliöstölle. Uoman luonnontilaisuuden parantuminen lisää myös uomaan liittyvien kiinteistöjen maisemallista ja taloudellista arvoa. Kunnostettu uoma on alemman Renkajoen sivuhaaran, Heiniojan latvavesistöä. Tehty kunnostus tukee Renkajoessa tehtyjä vaellusesteiden poisto- ja kunnostustoimia, tarjoten Renkajoessa esiintyvälle taimenkannalle lisää lisääntymisalueita. Tulevaisuudessa Virhon kunnostuslistalla on myös alapuolinen Heinioja, jonka kunnostaminen liittäisi yhteen kaikkien kolmen uoman kunnostustoimet alueen kokonaisvaltaiseen luonnontilaisuuden lisäämiseen ja taimenten elin- ja lisääntymisolojen parantamiseen. Elinvoimaisen taimenkannan luominen alueelle olisi merkittävä parannus Kokemäenjoen valuma-alueen taimenen alennustilaan. Ajankohtaista hankkeesta Hankkeen yhteyshenkilöt Vain kirjautuneet käyttäjät voivat kommentoida Kirjaudu sisään Luo uusi tili Hankkeen tiedot Hakemustyyppi Hanketuki Elinvoimakeskus Sisä-Suomen elinvoimakeskus Leader-ryhmä Linnaseutu ry Toteutuskunta HATTULA Kokonaisrahoitus 7 130,00 € Yksityinen rahoitus 2 139,00 € Julkinen rahoitus 4 991,00 € EU:n ja valtion osuus sekä mahdollinen kuntaraha Leader-ryhmältä: 4 991,00 € Julkisen rahoituksen jakautuminen: EU: 2 146,13 € Valtio: 1 846,67 € Kunnan suora rahoitus hankkeeseen: 0,00 € Kuntaraha Leader-ryhmältä: 998,20 € Muu julkinen tuki: 0,00 € Julkisen rahoituksen osuus: 70,00 % EU:n ja valtion osuus sekä mahdollinen kuntaraha Leader-ryhmältä: 70,00 % Jaa: