Völjyyn

Hankkeen yhteenveto

Völjyyn -hanke oli Sydänmaankylän Kyläseura ry:n kokeiluhanke, jonka tarkoituksena oli hakea uusia toimijoita kyläseuran toimintaan, luoda yhteistyötä toisten kunnan järjestöjen ja toimijoiden kanssa ja selvittää, miten eri ikäiset henkilöt ja eri ryhmät saadaan Kärsämäellä aktivoitua liikunnan ja muun tapahtumatoiminnan piiriin. Osatavoitteena oli myös etsiä keinoja osallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen kyläseuran toiminnan keinoin.
Hankkeeseen palkattiin osa-aikainen hyvinvointivalmentaja ja osa-aikanen nuori apuohjaaja. Hankkeessa oli sekä talkootunteja, että omarahoitusosuutta. Hanke toteutettiin toukokuu -elokuu välisenä aikana, talkootyö aloitettiin tosin jo huhtikuussa, ja toimintaa järjestettin sekä kylien, että taajaman alueella. Osa toiminnoista oli kertaluonteisia, kaikille avoimia yleisötapahtumia ja osa toistuvampia, kohderyhmille suunnattuja tapahtumia. Merkittävä osa tapahtumista toteutettiin yhdessä toisten järjestö- tai yhdistystoimijoiden kanssa.

Toteutus

Yleistä:
Sydänmaankylän Kyläseura ry:n -Völjyyn hankkeeseen palkattiin osa-aikainen hyvinvointivalmentaja ja nuori osa-aikainen apuohjaaja. Lisäksi hankkeessa teki talkoita noin 34 talkoolaista.
Hankkeen teemaksi valittiin liikunta, koska se koskettaa tavalla tai toisella lähes kaikkien yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa. Teema otettiin hyvin vastaan ja hankkeen kanssa yhteistyöhön lähti mukaan Kärsämäeltä 8 eri järjestöä ja seuraa. Mikäli hanke olisi ollut pitempi, yhteistyökumppaneita olisi todennäköisesti ollut useampiakin. Julkisen puolen tahoja emme tämän hankkeen aikana ehtineet saada mukaan yhteistyöhön.

Hankkeen osallistujat:
Hankkeen aikana kävijämäärät olivat hyvät ja erityisesti lasten ja nuorten osallistuminen nousi esiin positiivisena ilmiönä.
Sen sijaan nuoret lapsettomat aikuiset osallistuivat heikosti toimintaan. Tämä viittaa siihen, että ohjelman sisältö ja aikataulut eivät vastanneet heidän elämäntilannettaan tai kiinnostuksen kohteitaan.
Eläkeikäisten osallistuminen oli aktiivista ja havaittiin, että he suosivat tapahtumia, joissa pääsivät viettämään aikaa saman ikäryhmän kanssa. Hankkeen tarjoamat tapahtumat tukivat näitä tavoitteita tarjoamalla turvallisia, matalankynnyksen mahdollisuuksia liikkua ja tavata muita.
Työikäisten osallistuminen oli vahvinta kertaluonteisissa tapahtumissa ja kohdennetuissa liikuntaryhmissä. Tapahtumien aikatauluilla oli merkittävä vaikutus osallistumiseen, joten viikonloppuna ja ilta-aikaan järjestetyt tapahtumat toimivat parhaiten.
Erityisryhmät osallistuivat hankkeen toimintoihin omana ryhmänä kiitettävästi. Hanke tarjosi heille suunnattua liikuntaa ja se otettiin hyvin vastaan.

Hankkeen kulku:
Hankkeen alkutiedottaminen osoittautui hieman haastavaksi, sillä paikallislehteä ei kunnassa ilmestynyt. Sähköinen tiedottaminen ja ilmoitustaulut sekä puskaradio otettiin käyttöön, mutta riittävän laajaa tavoitettavuutta emme kokeneet näillä saavuttaneemme.
Kuitenkin Völjyyn -hanke saatiin alkamaan vahvasti. Talkoiden avulla tehdyllä etukäteistyöllä hankkeen toimintakalenteriin oli sovittu jo kohtuullisen paljon kentältä nousseiden toiveiden pohjalta toimintoja ja yhteistyökumppaneita oli lähtenyt mukaan yllättävän hyvin.
Ensimmäisellä täydellä toimintaviikolla oli aloitus kahdeksassa eri toimintaryhmässä, joten alku oli erittäin kiireinen. Kohderyhmistä merkittävä osa oli alussa senioreita sekä nuoria ja lapsia. Nämä ryhmät olivat ennakkoluulottomia ja nopeita käänteissään.
Aivan alusta lähtien alkoi tulla selväksi, että yhteistyö toisten toimijatahojen kanssa oli onnistunut toimintamalli. Järjestöjen aktiivien määrä on kunnassa erittäin rajallinen ja hankkeen resurssit antoivat hyvää buustia toteuttaa jotain vähän enemmän. Yhteistyökumppaneita olivat mm. urheiluseura, kyläyhdistykset, sekä muut yhdistykset ja epäviralliset kerhot. Näiden verkostojen kautta saatiin paitsi lisää osaamista ja resursseja myös parempaa näkyvyyttä tapahtumille.
Onnistuneen yhteistyön yksi tunnuspiirre oli se, että monet järjestettävät tapahtumat olivat suoraan kuntalaisten esittämiä toiveita.

Hankkeen suunnitelma oli raameiltaan melko avoin kokeiluhanke, mikä mahdollisti kokeilujen tekemisen ja erilaisten liikuntamuotojen testaamisen. Tämä mahdollisti resurssien tehokkaamman käytön ja varmisti, että voimavarat kohdistettiin toimintaan, jolla oli todellista kysyntää.
Kokeilimme monipuolisesti eri liikuntamuotoja, matalan kynnyksen kevyistä harrastuksista (Seniorikävely, koirakävelyt, pihapelit, liikuntakerhot, erityisryhmien liikuntaryhmät, Miehet Kondikseen, jooga) vaativampiin ja fyysisesti haastavampiin aktiviteetteihin (Porrastreenit, itsepuolustus, Parkour, juoksukoulu, lajikokeilut, Norsupallo) . Kohderyhmät olivat yhtä lailla vaihtelevia; lapsista senioreihin ja perheisiin.
Osa oli suositumpia, osa alkoi kangerrellen.
Kaikille suunnattuja yleisötapahtumia olivat esim. Kärsämäen kyläpäivien yhteydessä järjestetty Laavut- ja Kodat tapahtuma sekä Norsupallo, Metsäkämpän Avoimet Ovet ja Keinukallion avajaiset, Kesäolympialaiset, Perttulan Kulman avoimet ovet ja kyläliikuntapäivä sekä Vappukävely.

Vaikka toteutus eteni pääosin suunnitelman mukaisesti, kohdattiin myös merkittäviä haasteita. Suurin yksittäinen takaisku tuli vastaan, kun hankkeesta riippumattomista syistä jouduimme ensimmäisellä kolmanneksella keskeyttämään hankkeen hetkeksi. Ajoimme talkoilla hankkeen toiminnat alas ja tiedotimme hankkeen keskeytymisestä. Osa toiminnoista oli peruttava kokonaan. Esimerkiksi yksi eniten odotetuista toiveista oli ohjattu puolimaratonharjoitus ja -juoksu sekä yön yli toteutettujen vaellus- ja eräkokki -retket. Nämä oli kuitenkin poistettava hankkeen suunnitelmista, sillä resurssien muutos ei näitä mahdollistanut. Hankkeen toimintaan yllättäen tulleet toiminta-aukot pyrittiin täyttämään korvaavilla toiminnoilla. Hankkeen keskeytys ja uudelleen aloitus oli täysin ennalta arvaamatonta ja kysyi voimavaroja. Toimintakalenteri meni uusiksi ja oli riski, että hanke menettäisi sitoutuneita osallistujia. Asian kanssa jouduttiin tekemään töitä ja lisäämään tiedotusta. Vaikka kaikki toiveet eivät toteutuneet, säilytettiin kuitenkin vahva painotus yhteisöllisyyteen ja toiminnan jatkumiseen

Kesä muuttui heinäkuussa helteiseksi ja oli liikunnallisen hankkeen toiminnoissa otettava huomioon. Toimintoja siirrettiin enemmän ilta-aikaan ja sisätiloihin, jotta vältettäisiin korkeista lämpötiloista johtuvat riskit. Juotavaa varattiin ryhmille mukaan enemmän ja lisättiin tarvittaessa taukojen määrää. Elokuussa pyrittiin toteuttamaan keskeytyksen aikana väliin jääneitä tapahtumia.

Talkoot:
Talkoolaisten saatavuus tuntui välillä haastavalta, mutta lopulta kuitenkin kaikki aina järjestyi. Sydänmaankylä on pieni kylä ja välillä jouduimme jo tarkkaan miettimään, miten paljon talkoolaisresurssia kylältä yleensäkin on mahdollista löytää. Onneksi mukaan saatiin muutamia talkoolaisia kylän ulkopuoleltakin. Hankkeen toiminnoissa tehtiin muutoksia kokeiluhankkeen luonteen mukaisesti pitkin hankeaikaa, joten talkoot keskittyivät enemmän alku- ja keskivaiheeseen ja apuohjaajan rooli painottui vastaavasti hankkeen loppupuolelle.

Yhteenveto toteutuksesta:
- Markkinointi oli haastavaa, mutta kehittyi hankkeen aikana erityisesti sosiaalisen median ja yhteistyöverkostojen kautta. Nuori apuohjaaja otti suuren vastuun markkinoinnin suhteen ja osasi luoda mainontaa, joka saavuttaisi enemmän ihmisiä.
- Joustava suunnitelma mahdollisti kokeilut ja sisällön muokkaamisen osallistujamäärien ja palautteiden perusteella.
- Haasteet, kuten henkilöstöresurssin muutokset ja hellejakso rajoittivat osan toiveiden toteutumista.
- Kokeiluhankkeen mukautumiskyky muuttuneisiin tilanteisiin varmisti, että toiminta jatkui hankkeen loppuun asti ja tavoitti edelleen laajan osallistujajoukon.
Haasteista huolimatta hanke osoitti joustavuutta ja kykyä mukautua muuttuviin olosuhteisiin. Hankkeen aikana saatiin runsaasti pyyntöjä uusista kokeiluista ja jatkotapahtumista.

Tavoitteiden saavuttamisen haasteet:
Haasteellisuutta hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa koettiin eniten uusien toimijoiden saamisessa kyläseuran toimintaan ja turvallisuuden tunteen ja osallisuuden parantamisen osalta.
Kyläseuran toimijoiden osalta törmäsimme kahteen merkittävään asiaan, jotka laittoivat asian uuteen perspektiiviin. Ensimmäinen oli, että kylän asukasmäärä oli pienentynyt. Havahduimme siihen, että jokin kriittinen piste kylän aktiivisten toimijoiden määrässä oli mitä ilmeisemmin saavutettu. Toisekseen havaitsimme, että eläkeiän nousu oli pois sulkenut samalla aktiiviset talkoolaiset. Aiemmin talkoolaisten pääpaino oli ollut nimenomaan aktiivisten eläkeläisten harteilla. Kun tämä ikäryhmä jatkaa nyt työelämässä ja eläköityy myöhemmin, tuli kylälle ikäänkuin tyhjiö. Saas nähdä minkä kuntoisia eläkeläiset tulevat kylällä jatkossa olemaan ja onko heillä jaksamista ja intoa osallistua aktiivisesti kyläseuran toimintaan.
Keskustelimme tästä ja totesimme, että kyläseuratyötä on jatkossa kehitettävä uudelta pohjalta. Pelkästään oman kylän alueella tapahtuva toiminta tulee todennäköisesti pienenemään väistämättä. Toiseksi kyläseuran kannattaa hakeutua yhteistyöhön toisten toimijoiden kanssa, koska kylän asukasmäärä on liian pieni. Lisäksi todettiin, että sama tilanne saattaa olla muuallakin Kärsämäen kunnan kylillä ja järjestöissä. Kylän nuorista on pidettävä hyvä huoli ja toivottava, että he jatkossa löytäisivät mielenkiintoa kyläseuratyöhön.

Turvallisuuden ja osallisuuden kehittämisessä samat asiat tulivat jälleen vastaan. Aktiivien määrä koko kunnassa on huolestuttavan alhainen. Hankkeen aikana tehty yhteistyö oli tavallaan hetkellinen ratkaisu, mutta jotta turvallisuutta ja osallisuutta pystytään kehittämään, pitäisi pystyä luomaan yhteys ihmisiin ja verkostoitumaan. Kyläseuratyössä huomasimme hankkeen aikana pystyvämme siihen ihminen kerrallaan. Välillä se tuntui vähäiseltä, mutta toisaalta lopulta ehkä myös vahvuudelta, sillä onhan se kuitenkin paljon enemmän kuin ei mitään. Saimme hankkeen aikana mukaan perheitä ja yksilöitä, jotka eivät kuuluneet siihen kunnan aktiivien joukkoon. Heidän toivomiaan toimintaryhmiä saatiin toteutettua ja heidän esille ottamia ideoita kuunneltiin.
Koska kunnassa ei hankkeen aikana ollut hyvinvointipuolen tai liikuntapuolen työntekijää, ei varsinainen osallisuuden ja vaikuttavuuden jatkokehittelyä päästy toteutumaan.

Uusien toimijoiden mukaan saamisesta kyläseuratyöhön sekä turvallisuuden ja osallisuuden lisäämisestä jäi päällimmäiseksi kuitenkin huolestuneisuuden tunne. Ehkä olimme tavoitelleet saavuttavamme enemmän tai erilaista, mutta sen sijaan tuntui, kuin lähtötilannearviomme olisi ollut turhan positiivinen. Kokonaistilanne hahmottui meille lopulta erilaisena ja avasi uusia näkökulmia asiaan.

Tulokset

Hankkeen aikana toteutui yhteensä 68 järjestettyä tapahtumaa. Jakaumaksi tuli:
- 6 laajempaa, koko yhteisölle suunnattua tapahtumaa
- 62 liikunta - tai hyvinvointi kerhoa
Näiden lisäksi hanke osallistui 5 kertaa muiden järjestöjen tapahtumiin lisä työntekijöinä.
Hankkeen tapahtumissa osallistujia kävi:
- 404 nuorta
- 165 senioria
- 233 työikäistä osallistujaa
Yhteensä osallistujia oli 802 kpl ja hanke saavutti hyvin määrälliset tavoitteensa.

Osallistujien jakauma kertoo, että nuoret muodostivat enemmistön osallistujista, mikä tukee hankkeen tavoitetta edistää lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta ja sosiaalista vuorovaikutusta. Ilahduttavaa oli, että hanke sai näin hyvin myös varttuneempaa väestöä, työikäistä väestöä ja erityisryhmiä mukaan liikkumaan ja toimintaan.
Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 68 aktiviteettia, joista 6 oli laajempia, koko yhteisölle suunnattuja tapahtumia. Nämä tapahtumat toimivat paitsi liikunnallisina kohtaamisina, myös näkyvinä yhteisön yhteen kokoajina. Isommat tapahtumat tavoittivat laajasti eri ikäryhmiä ja loivat mahdollisuuden matalan kynnyksen osallistumiselle.

Hankkeen ja hyvin sujuneen järjestöyhteistyön ansiosta hanke pystyi tarjoamaan Kärsämäelle toiminnallisen kesäkauden sekä uusia mahdollisuuksia ja aktiviteetteja.
Toisten toimijoiden kanssa yhteistyö antoi varmasti molemmin puolin niin paljon, että uskomme sen helpottavan ja myös rohkaisevan järjestöjä jatkossakin yhteistyöhön. Tähän olemme tyytyväisiä.

Kylien alueella oli helpompi aluksi tavoittaa osallistujia kuin taajamassa. Taajama alueella ehkä yhteisöllisyys ja osallisuus, sekä puskaradion toiminta oli heikompaa. Hankkeen tullessa pikkuhiljaa tunnetummaksi, aloimme saada osallistujia myös taajamasta. Taajamien aktiivisuus painottui hankkeen loppuaikaan.

Perheiden aktivointi ja yhteisöllisyyden vahvistaminen:
Erityisen merkittävä tulos oli se, että hanke onnistui aktivoimaan mukaan perheitä, jotka olivat aiemmin kokeneet yhteisön tapahtumiin osallistumisen haastavana ja ulkopuolisuuden tunteita. Hankkeen matalan kynnyksen tapahtumat ja kohdennettu viestintä madalsivat osallistumisen esteitä ja lisäsivät perheiden luottamusta siihen, että tapahtumat ovat avoimia kaikille. Perheiden aktiivisempi osallistuminen näkyi myös nuorten sosiaalisessa elämässä. Jotkut pääsivät hankkeen myötä verkostoitumaan ikäistensä kanssa ja muodostamaan uusia ystävyyssuhteita.
Palautteen perusteella vanhemmat kokivat tärkeäksi, että lapsilla on mahdollisuus osallistua monipuolisiin ja turvallisiin aktiviteetteihin, jotka kehittävät fyysisiä taitoja, lisäävät liikunnan iloa ja tarjoavat mahdollisuuden uusien ystävyyssuhteiden syntymiseen.
Tapahtumien kellonaika ja sijainti osoittautuivat ratkaiseviksi tekijöiksi. Lasten ja nuorten osallistuminen oli usein riippuvainen vanhempien mahdollisuudesta kuljettaa heidät paikalle. Jos tapahtumapaikka koettiin liian kaukaiseksi tai vaikeapääsyiseksi, osallistuminen väheni selvästi. Tästä syystä toimintaa lähdettiin järjestämään pääasiassa iltaisin, jotta vanhemmat ehtivät kuljettamaan lapsiaan. Tulevaa toimintaa suunniteltaessa saavutettavuus tulee pitää keskeisenä kriteerinä.

Tavoitteena oli myös rohkaista nuoria liikkumaan uusilla tavoilla, jotka erosivat esimerkiksi koululiikunnan perinteisistä käytännöistä. Liikuntakerhojen voidaan katsoa onnistuneen tässä tavoitteessa, sillä nuoret suhtautuivat avoimesti erilaisiin ja osin heille haastaviin lajeihin. Kesän aikana kerhoissa kokeiltiin muun muassa lentopalloa, sulkapalloa, tarkkuusheittopelejä sekä frisbeegolfia. Kokemukset osoittivat, että nuoret ovat valmiita tarttumaan haasteisiin ja kehittämään itseään, kunhan toimintaympäristö on turvallinen ja kannustava.

Laadulliset tulokset
Osallistujilta saatu palaute vahvisti tilastollisia havaintoja. Nuoret korostivat mahdollisuutta tavata uusia ihmisiä ja kokeilla erilaisia liikuntamuotoja ilman suorituspaineita. Vanhemmat kertoivat arvostavansa erityisesti sitä, että toiminta oli helposti saavutettavaa ja turvallista. Seniorit nostivat esiin yhteisöllisyyden merkityksen ja sen, että tapahtumat tarjosivat heille tilaisuuksia liikkua ja olla sosiaalisesti aktiivisia. Yleisesti hanke sai positiivista palautetta idearikkaista ryhmistä ja monipuolisesta tarjonnasta.

Määrällisten ja laadullisten tulosten perusteella hanke saavutti keskeiset tavoitteensa: se lisäsi liikkumista, loi uusia yhteistyömalleja, vahvisti yhteisöllisyyttä ja madalsi osallistumisen kynnystä kaikissa eri ikäryhmissä.

Haasteet tuloksissa:
Uusien kyläseuratoimijoiden hankkiminen, siinä merkityksessä, kuin sitä alun perin ajateltiin, ei toteutunut toivotulla tavalla. Kylältä ei selkeää potentiaalia löytynyt. Toimijoiden määrän ratkaisut tulevat todennäköisesti löytymään jatkossa laajentamalla toiminta-aluetta ja kylän ulkopuolisesta yhteistyöstä.
Turvallisuuden ja yhteisöllisyyden parantamisen osio kohtasi myös haasteita. Hanke oli lyhyt kokeiluhanke, eikä siinä ajassa varsinaisia ratkaisuja ehditty luoda. Mutta se herätti etsimään ratkaisuja uusista suunnista. Ehkä kylän oma WhatsApp -ryhmä, ehkä teemaryhmät... Kun tavoitettavuus on ongelma, on ratkaisuja hankala lähteä luomaan, ennen kuin löydetään yhteydenpitokanavat. Samoin koemme, että paremman turvallisuuden ja osallisuuden tuottamiseen on sitouduttava usean eri tahon, jotta se onnistuisi. Kyläseuralla on oma vahva roolinsa ja historiansa yhteisöllisyyden perustana, mutta sitä on vähän päivitettävä. Ja jotta taajama-alue saadaan myös mukaan, jossa kyläseuratoimintaa ei ole, on saatava mukaan myös julkiset toimijat.

Hankkeen tiedottaminen osoittautui hieman haastavaksi, sillä paikallislehteä ei kunnassa ilmestynyt. Perinteiset ilmoitustaulut ja kuntajulkaisu tavoitti osan väestöstä, mutta erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset jäivät aluksi viestinnän ulkopuolelle. Sosiaalisen median hyödyntäminen toi myöhemmin parannusta tilanteeseen, mutta alkuvaiheessa näkyvyys oli selkeä kehityskohde. Riittävän hyvään tavoitettavuuteen ei näilläkään keinoilla koettu yltävämme.

Yleistä:
Järjestöjen aktiivien määrä on kunnassa todella pieni ja se tulee lähitulevaisuudessa näkymään toimintojen hiipumisena, ellei asiaan löydy ratkaisua. Kunnan tulisi tulla mukaan ja ottaa vetovastuuta tapahtumien ja toimintojen järjestämisessä sekä houkutella niihin järjestöjä mukaan. Pelkästään järjestövetoisena ei toiminnoilla näyttäisi olevan tulevaisuutta.

Kunnassa olisi tarvetta panostaa yhteishengen luomiseen ja yhteisöllisyyden parantamiseen useamman eri sektorin kautta yhteistyöllä. Taajamassa ei kyläseuratoimintaa ole, joten julkisen sektorin sitoutuminen on tarpeen.
Kunnissa vedotaan usein, ettei työvoimaa ja resursseja ole.
Kuitenkin hanke näytti, että yhdenkin ihmisen työpanoksella ja rohkealla toimintamuotojen tarjonnalla voidaan saada pienessä kunnassa jo merkittäviä tuloksia.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Vaikutukset ja jatkosuunnitelmat
Päällimmäisenä vaituksista nousee esiin oman kylän kohdalta havainnot muutoksen tarpeesta; tulevaisuuden hankkeet, toiminnat ja talkoot on todennäköisesti syytä suunnitella toteutettavaksi laajemmalla alueella tai yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa. Kylän nykyinen aktiivinen väkimäärä on vähäinen.
Kunnassa oli vallalla käsitys, että mitään ei kannata järjestää, kun osallistujia ei saada. Ehkä tätä myyttiä hankkeella pystyttiin jonkin verran murtamaan, sillä hanke toi yhteisöön uudenlaisia lajikokeiluja, monipuolista ja saavutettavaa toimintaa, joka aktivoi eri-ikäisiä osallistujia. Lapset ja nuoret saivat mahdollisuuden liikkua turvallisessa ympäristössä ja kokeilla uusia lajeja, kun taas ikääntyneille tarjottiin matalan kynnyksen mahdollisuuksia ylläpitää toimintakykyään ja tavata muita. Kokemukset osoittivat, että toiminnan jatkuvuudelle on selkeä tarve, ja monia toteutettuja ryhmiä sekä tapahtumia toivottiin pysyväksi osaksi paikallista harrastustarjontaa.

Jatkossa keskeistä on rakentaa toiminnalle pysyvä rakenne sekä vahvistaa eri ikäryhmien tarpeisiin vastaavia sisältöjä. Toiminnan koordinointi voidaan jakaa useille paikallisille toimijoille, kuten urheiluseuralle, 4H-yhdistykselle, kunnalle ja muille järjestöille. Näin saadaan aikaan verkosto, jossa vastuu jakautuu ja toiminta pysyy elinvoimaisempana.

Sydänmaankylän Kyläseuran jatkosuunnitelmat:
- Vappukävely tullaan todennäköisesti ottamaa mukaan kyläseuran seuraavienkin vuosien toimintaan. Osallistujamäärä oli iloinen yllätys.
- Yhteistyö paikallisen metsästysseuran kanssa jatkuu hankkeen jälkeen todennäköisesti tiiviimpänä. Kyläseura osti metsästysseuran metsästysmajasta osuuden, huolehti kesän ajan pihan niitosta ja kukkaistutuksista, sekä osallistui tilojen siivoustalkoisiin. Tiloja tullaan toivottavasti jatkossa käyttämään myös lasten ja nuorten, sekä kyläläisten kokoontumispaikkana.
- Yhteistyö muiden kunnan järjestöjen kanssa on nyt avattu, ja suunnitelmissa on jatkossa toteuttaa toiminnot yhdessä kunnan muiden toimijoiden kanssa tai ainakin pyrkiä yhteistyöhön. Kyläläisten määrä on liian pieni kylän sisällä toteutettaville suuremmille hankkeille.
- Kyläseuralle jäi hankkeesta hyvää kokemusta, osaamista ja toimintamalleja, joita on helppo tulevina vuosina toteuttaa. Samoin hampaankoloon jäi pari kokeilua, joita ei nyt saatu toteutettua ja jotka saattavat nousta tulevaisuudessa vielä toteutuslistalle.
- Yhteistyö kansalaisopiston kanssa on yksi vaihtoehto, jota tulemme todennäköisesti kehittelemään. Hankkeen aikana meillä oli liikunta-alan laajaa osaamista käytettävissä ja se mahdollisti paljon. Jatkossa osaamista voidaan oman reservin lisäksi hakea esimerkiksi kansalaisopiston tai oppilaitosten opiskelijoiden kautta.

Lasten liikuntakerhot: Voisivat jatkua paikallisen urheiluseuran alaisuudessa tai 4H:n kautta. Kylillä ja taajamassa. Liikuntakerhot, jotka eivät tähtää kilpailutoimintaan, ovat myös tärkeitä. Ohjaajien osaaminen ja koulutus nousivat haasteina esiin.

Parkour-toiminta: Voisi jatkua 4H-yhdistyksen tai nuorisotoimen järjestämänä. Laji houkuttelee erityisesti nuoria, ja sen ympärille olisi mahdollista rakentaa jopa alueellinen harrastajaverkosto, mikäli löytyisi osaava vetäjä.

Lautapelikerho: Nuorisotalon toimintaan voisi vakiinnuttaa kerhon, joka tarjoaa matalan kynnyksen yhteisöllistä tekemistä myös niille nuorille, joita liikunta ei yhtä vahvasti houkuttele. Kerhon kautta voidaan vahvistaa sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta.

Nuorten aikuisten osallistuminen oli hankkeessa vähäistä, joten jatkossa heille suunnattua tarjontaa tulisi kehittää erikseen.

Juoksukoulu: Voisi jatkua urheiluseuran järjestämänä, mutta markkinointia voidaan kohdentaa erityisesti työikäisille ja nuorille aikuisille. Toimintaa voitaisiin myös liittää työhyvinvointiohjelmiin tai yhteisöllisiin iltatapahtumiin, joissa liikunta yhdistyy verkostoitumiseen.

Liikunta ja tapahtumat työikäisille: Voidaan kehittää esimerkiksi iltalenkkejä, joukkuepelejä tai retkiä, joissa liikkumisen lisäksi painottuu yhteisöllinen yhdessäolo. Näitä voisi kunnan hyvinvointipuoli toteuttaa yhteistyössä paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa.

Seniorien liikuntapäivät: Kunta voisi ottaa vastuun näiden järjestämisestä säännöllisinä tapahtumina, esimerkiksi kerran kuukaudessa. Toimintaa voisi täydentää ohjatuilla jumppakerhoilla tai liikuntapoluilla, jotka tarjoavat helppoja mahdollisuuksia liikkumiseen myös arjessa.

Sosiaalinen sisältö: Liikuntapäivien lisäksi voidaan järjestää esimerkiksi kulttuurikävelyjä, tanssituokioita tai liikuntaa yhdistäviä retkiä, joissa korostuu yhteisöllisyys ja virkistys.

Mökkiolympialaiset: Tämä suosittu tapahtuma voisi jatkua vuosittain koko yhteisön yhteisenä liikuntajuhlana. Vastuun tapahtuman toteutuksesta voisi ottaa kunta yhdessä kyläseurojen ja urheiluseuran kanssa. Se voisi olla samalla kesäkauden avaus ja symbolinen hankeperintö, joka kokoaa kaikki ikäryhmät yhteen.

Kokeilut ja pilotit: Hankkeen aikana nousseita uusia ideoita voidaan toteuttaa pienimuotoisina kokeiluina. Esimerkiksi frisbeegolf-turnaukset, Norsujalkapallo, yhteislenkit tai perheiden liikuntapäivät voisivat täydentää tarjontaa.
Miehet Kondikseen ja muut suunnatut ryhmät olisivat tarpeellisia, vaativat enemmän osaamista, joten näissä käännymme kansalaisopiston puoleen.

Vuosikello ja koordinointi: Kunnalle suositellaan vuosikellon käyttöönottoa, johon kootaan eri toimijoiden vastuutapahtumat. Näin kokonaisuus on ennakoitava ja selkeä, ja toisi kunnan eri tapahtumat paremmin näkyväksi, sekä estäisi pahimpia päällekkäisyyksiä. Suosittelemme myös järjestöyhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä, jotta yhteisöllisyyttä ja aitoja vaikuttamismahdollisuuksia saadaan parannettua.

Hanke on tiedottanut hankkeen etenemisestä sekä yleisölle, että kyläseuralle pitkin hankkeen toimintakautta. Tiedotamme lopuksi eri tahoille mahdollisuuksista jatkolle ja uskomme nämä otettavan hyvin vastaan ja lähtevän toteutukseen toimijoiden resurssien mahdollistaman mukaisesti.

Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että hankkeen positiiviset vaikutukset eivät jää hetkellisiksi, vaan rakentuvat pysyväksi osaksi yhteisön arkea ja paikallista harrastustarjontaa.
Tosin tiedostamme myös sen, että paikalliset toimijat tarvitsevat välillä hankkeiden mahdollistamaa resurssilisää pystyäkseen tarjoamaan riittävän vaikuttavaa ja hyvinvointia lisäävää ja kehittävää toimintaa.