Yhteinen Luontomuseo

Hankkeen yhteenveto

Yhteinen Luontomuseo-hankkeen toteutusaika on ollut 1.1.2024-30.9.2025. Hankkeen aikana olemme järjestäneet lukuisia tapahtumia lapsiperheille, sopeutumisvaiheen maahanmuuttajille, ikäihmisille sekä yleisesti seutulaisille luontoihmisille.

Toteutus

LÄHTÖTILANNE
Rahoitus on isoin kysymys Luontomuseon toiminnan kehittämiseen. Rahoituksen vähyydestä johtuen henkilöstön vähäiset tuntimäärät hankaloittivat toiminnan varsinaista kehittämistä. Uuden Lounaplussa ry:n rahoituskauden alkaessa halusimme kehittää hankkeen, jolla voi olla museon toimintaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Kävin keskustelemassa Lounaplussan toiminnanjohtajan ja hankeneuvojan kanssa, ja kävimme läpi hahmotelmiamme Luontomuseon tulevaksi hankkeeksi. Päädyimme siihen, että yhteisöllisyyttä korostava tiedonjakohankkeen avulla palvelisimme parhaiten sekä Lounaplussan tavoitteita, että Lounais-Hämeen yhteisön tarpeita.
Forssan Luontomuseolla on pitkä historia, ja olemme jo vakiintuneet tärkeäksi osaksi luontoyhteisöä Lounais-Hämeessä ja sen ympäryskunnissa. Tänä päivänä luontoyhteyden vahvistaminen, luonnontuntemus ja luonnonsuojelu ovat nousevia aiheita sekä keskustelukulttuurissa, että ihmisten kiinnostuksenkohteina. Tässä näimme potentiaalimme tehostaa ja täsmentää asemaamme ja osaamme yhtälössä tulevaisuuden luontokeskustelun rakentamiseksi ja luontoaiheisten palveluiden tarjoamiseksi Lounais-Hämeessä.
Lähtötilanteemme tarjoamissamme palveluissa oli perusopastus koulu- ja päiväkotiryhmille sekä opastukset muille ryhmille. Lisäksi järjestimme erinäisiä luentoja, retkiä ja olimme mukana Kehräämön perhelauantaiden järjestämisessä. Halusimme laatia näihin tarkemmat konseptit, joiden avulla saisimme kehitettyä tarjontaa ja sen laatua paremmaksi. Lisäksi halusimme kehittää uudenlaisia palveluita. Näitä olivat opastukset ja retkikonsepti selkosuomeksi ja palvelupakettikonsepti ikäihmisille sekä luontoaiheinen lukupiiri,

TAPAHTUMAT LUONTOMUSEOLLA
Olimme perinteiseen tapaan mukana Kehräämön perhelauantaiden järjestämisessä yhdessä Forssan kirjasto, Forssan museon ja nuorisopalveluiden kanssa. Järjestimme osallisuutemme Yhteinen Luontomuseo -hankkeen kautta ja suunnittelimme jokaiselle perhelauantaille jotakin erikoista toimintaa Luontomuseolla. Perhelauantaita järjestettiin yhteensä 6 ja ohjelmissa oli talvinen rastirata, pääsiäisen linnunmunien etsintätehtävä, eläinten naamioitumista ja suojavärityksiä käsittelevä tehtävä sekä oravien etsintätehtävä.
Myös perinteinen sieninäyttelymme järjestettiin osana hanketta perhelauantain yhteydessä kahdesti hankkeen aikana. Molemmissa sieninäyttelyissä sieniesittelijänä toimi sienibiologi Mika Toivonen ja tarjoilupöytää pitivät Forssan Martat. Sieninäyttelyt järjestettiin 21.9.24 sekä vuoden päästä 20.9.25.
Pidimme yhteistyössä Lounais-Hämeen lintuharrastajat ry:n kanssa 5 lintuiltaa ja 3 lintukävelyä.
Järjestimme maksuttomia museo-opastuksia helpolla suomenkielellä sopeutumisvaiheen maahanmuuttajille. Opastuksia oli yhteensä 2.
Järjestimme kaksi maksutonta opastusta myös ikäihmisille sovitusti yhdessä Hoivakoti Puuvillan kanssa.
Luontomuseota myös kehitettiin hankkeen aikana. Hankekausi käynnistettiin henkilöstön huoltoviikolla, jolloin henkilöstön kanssa ryhmäydyttiin ja kohennettiin museon yleisilmettä. Yhdessä tekeminen ja museotilan huoltaminen antoi hyvän alun hankkeelle.

LUENNOT
2024
Luentovuosi alkoi Oskari Härmän luennolla luonnonsuojelualueista Lounais-Hämeessä 6.2. 8 osallistujaa.
Elokuvaohjaaja ja valokuvaaja TaT Juha Suonpää piti esityksen riistakamerakuvauksen uusista mahdollisuuksista 4.9. otsikolla Metsän selfiet. Tilaisuudessa oli 7 osallistujaa.
Luonnonsuojelubiologi Panu Halmen luento oli 5.11. aiheella Onko raakuilla ja pienvesillä suojaa vai ei? Onko kaikki vapaaehtoisuuden varassa? Ja miten tämä liittyy ennallistamisasetukseen? Tilaisuudessa oli 24 osallistujaa.
2025
Jorma Kokon luento Nuutajärven suojeluyhdistykseltä Nuutajärven vesienkunnostuksesta 2.2. Tilaisuudessa oli 8 osallistujaa.
Anneli Jussilan luento Metsät, maisemat ja myytit 5.3. Jussila kertoi työstään Luonnonperintösäätiön kanssa, metsien ja maisemien merkityksestä sekä tulevasta kirjastaan. Tilaisuudessa oli 30 osallistujaa.
Johanna Ikävalkon luento Arktinen kattaus 17.3. Ikävalko on Lapin Yliopiston Arktisen keskuksen johtaja. Hän kertoi keskuksen toiminnasta, tutkimuksista sekä maailmanpoliittisen tilanteen vaikutuksista arktiseen yhteistyöhön. Tilaisuudessa oli 12 osallistujaa.

RETKET
Järjestimme piknikretken Salmistonmäen luonnonsuojelualueelle 1.5. Osallistujia 5.
Järjestimme yhdessä Elonkierron kanssa lepakkoretken Elonkierrossa 15.8. Lepakoista kertoi lepakkotutkija Mikko Erkinaro. Osallistujia oli noin 80. Lepakkokierros aiotaan järjestää uudelleen syksyllä 2025.
Jätteiden yötä vietettiin Kehräämöllä 16.8. Luontomuseolla oli tapahtuman aikana esillä mikromuovia ja koirankakkapussien oikeaoppista hävittämistä käsittelevää tietoa.
Olimme mukana Elonkierron tiedeviikolla 27.-30.8. tietoiskupisteellä, jossa kerrottiin mikromuovista ja sen vaikutuksista luonnossa. Koululaisryhmiä kävi pisteellä lukuisia päivässä.
26.10. järjestimme kaikille avoimen syysretken Liesjärven Peukaloisen polulle. Retkellä käveltiin noin 4 kilometrin reitti syysmaisemissa ja keräännyttiin lopuksi nokipannukahville vuokrattavalle tittilammin laavulle. Osallistujia 8.
Joulukuussa osallistuimme Elonkierron joulupolulle susiaiheisella valoteoksella, jonka luona oli tietoa sudesta laminaattikyltissä.
Olimme mukana Tammelan järviensuojeluyhdistysten järjestämässä tapahtumassa Vohlassaari tutuksi 22.2. Pidimme linnunpönttöjen keväthuollosta ja linnunpönttöjen oikeaoppisesta rakennuksesta esityksen. Esityksen piti Oskari Härmä.
24.5. Wiksbergin kartanolla järjestettiin avoimet ovet. Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys oli mukana pitämässä luontokierroksen Wiksbergin kartanon vanhalla, villiintyneellä piha-alueella. Kävimme läpi alueen puustoa ja muita luontokappaleita. Osallistujia 21.
15.6. järjestimme luonnonkukkien päivän retken Forssan Salmistonmäen luonnonsuojelualueella. Osallistujia 10.

YHTEISTYÖ YSTÄVÄN KAMMARIN KANSSA
Järjestimme Forssan Ystävän kammarille kolmen tapahtuman palvelupaketin. Tähän kuului maksuton opastus Luontomuseolla, sisätiloihin tuotu luontojoogatunti sekä luontoretki esteettömälle Peukaloisenpolulle.
Opastus Luontomuseolla järjestettiin 17.1.25 Opastukselle osallistui 15 henkilöä.
Luontojoogatunti järjestettiin Ystävän kammarilla 21.2.25 Ohjaajana toimi luontojoogaohjaaja Satu Nelimarkka yrityksestään Nature Nelis. Liikuntatuokio suunniteltiin tuoleilla pidettäväksi ja sellaiseksi, että kukin osallistuja pystyisi tekemään liikkeitä oman kykynsä mukaan, jotta mahdollisimman moni pystyi osallistumaan. Osallistujia oli 12. Liikkeet saivat inspiraation luonnosta ja tunnin aikana soitettiin luontoääniä. Osallistujat antoivat tuokiosta hyvää palautetta.
Järjestimme luontoretken Peukaloisenpolulle 16.5.25 Retkelle osallistui 13 Ystävän kammarin asiakasta sekä 5 henkilöä henkilökunnasta. Keitimme nokipannukahvit ja paistoimme makkaraa laavulla retken aluksi. Tämän jälkeen halukkaiden kanssa kierrettiin Peukaloisenpolun reitti, joka on noin 4 kilometriä pitkä.

YHTEISTYÖ AKATEEMISET NAISET RY:N FORSSAN OSASTON KANSSA
Akateemiset Naiset Ry:n Forssan osasto järjestää Luetaan yhdessä -ryhmää suomenkieltä opiskeleville Forssan seutulaisille. Ryhmää pidetään keskiviikkoisin aamupäivällä Forssan Luontomuseon viereisessä Brander-salissa, ja tämän kautta yhteistyö ryhmän kanssa on ollut helppo käynnistää.
26.1.25 Luetaan yhdessä -ryhmän jäsen halusi järjestää kiinalaisen uudenvuoden tapahtumaa. Olimme mukana järjestämässä varaamalla heille tilan ja autoimme kahvituksen järjestämisessä.
29.1.25 pidimme Luetaan yhdessä -ryhmälle tehtäväpäivän Luontomuseolla. Ryhmäläiset opettelivat suomenkielen luontosanastoa tehtävämonisteiden avulla ja kerroimme museosta yleisesti selkosuomeksi.
21.5.25. vedimme Forssan puistokävelyn Luetaan yhdessä -ryhmälle helpolla suomenkielellä. Kävimme läpi puistojen taustoja ja eri kasvilajeja. Osallistujia oli 8.

VIERAILULUENNOT
Vierailuluennot toimenpiteenä
28.7.24 olimme mukana Portaan Nahkurinverstaan tuki ry:n järjestämällä Torronsuo-seminaarilla. Pidimme luennon Lounais-Hämeen alueella olevasta kaivostoimintaan liittyvästä malminetsinnästä sekä kiinteistönomistajien ja paikallisten luonnon- ja järviensuojeluyhdistysten vaikutuskeinoista.
27.7.25 jatkoimme yhteistyötämme Portaan Nahkurinverstaan Tadekesä ry:n kanssa järjestetyssä Torronsuo-seminaarissa. Yhdistyksen edustaja toimi haastattelijana kaivosasioita käsittelevässä keskustelupaneelissa. jossa oli mukana MEP Ville Niinistö sekä Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

LUKUPIIRI
Käynnistimme luontoaiheisen lukupiirin lokakuussa 15.10. Lukupiiriä järjesttiin kerran kuussa hankkeen sisällä 18.9.25 asti.
Tähän mennessä lukupiirissä on luettu kirjat:
Richard Powers - Hämmästys
Kerstin Ekman - Suden jälki
Patrik Svensson - Ankeriaan Testamentti
Panu ja Sanna-Mari Kunttu - Kaikki luodon linnut
Iida Turpeinen - Elolliset
Riikka Kaihovaara – Villi ihminen ja muita luontokappaleita
Helen Macdonald – H niin kuin haukka
Tiina Raevaara – Minä, koira ja ihmiskunta
Helena Telkänkanta – Millaista on olla eläin?

LAADITUT MATERIAALIT JA MUUT TOIMENPITEET
Teemaopastukset päiväkoti- ja kouluryhmille
Teimme pohjat teemaopastuksille päiväkoti- ja kouluryhmille.
Luontopolkukonsepti
Teimme luonnonsuojelutekoja käsitteleviä kyltityksiä sekä hahmottelimme konseptia luontopolulle, jota voisi pystyttää yhteistyössä maanomistajien kanssa eri paikkoihin soveltaen.
Museotehtävät lapsille ja aikuisillekin
Teimme hankkeen aikana lukuisia tehtävämonisteita lapsille ja muutamia aikuisillekin. Tehtävämonisteita oli jaossa Luontomuseon sisäänkäynnillä, josta kävijät saivat valikoida monisteita mukaan museon kiertämisen ajaksi. Monisteiden avulla pystyi opettelemaan lajeja ja oppimaan niiden käyttäytymisestä. Monisteet olivat pääasiassa suunnattu lapsille, mutta muutama moniste tehtiin myös haastavammaksi niin, että niissä oli pähkinä purtavaksi myös jo oppineemmille museovieraille.

Tulokset

Yhteinen Luontomuseo -hankkeen aikana saatiin aikaan tavoitteiden mukaisia tuloksia. Forssan Luontomuseon asema vahvistui alueellisena luonto- ja ympäristöasioiden keskuksena sekä yhteisöllisenä kohtaamispaikkana. Hanke onnistui vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin yhteisöllisyyden, saavutettavuuden ja sisällöllisen kehittämisen osalta.
Hankkeen myötä Luontomuseon toiminta monipuolistui ja jäsentyi aiempaa selkeämpiin kokonaisuuksiin. Aiemmin yksittäisinä toteutetut tapahtumat, opastukset ja retket saivat hankkeen aikana selkeämmät konseptit, joita voidaan hyödyntää ja jatkokehittää myös hankekauden jälkeen. Erityisesti selkosuomenkielisten palveluiden sekä ikäihmisille suunnattujen palvelupakettien kehittäminen vastasi tunnistettuihin alueellisiin tarpeisiin ja tukee museon pitkäjänteistä toimintaa. Ympäristökasvatusnäkökulmasta toimintamallimme selkeytyivät ja jatkoivat siitä työstä, minkä olemme jo pitkäjänteisesti käynnistäneet. Teemaopastukset ja tehtäväkonseptit lapsille ja nuorille sekä vaihtuvan näyttelyn hyödyntäminen yhteisöllisiin näyttelyihin toimivat kaikki hyvinä alustoina tulevan kehittämiselle ja jo kehitetyn jatkamiselle.
Hanke lisäsi Luontomuseon saavutettavuutta uusille kohderyhmille. Selkosuomenkieliset opastukset ja yhteistyö Luetaan yhdessä -ryhmän kanssa madalsivat osallistumiskynnystä sopeutumisvaiheen maahanmuuttajille. Ikäihmisille suunnatut opastukset ja Ystävän kammarin kanssa toteutettu palvelupaketti loivat toimivan mallin ikäryhmälle soveltuvasta luontolähtöisestä luonto- ja hyvinvointipalvelusta. Lapsiperheille suunnatut tapahtumat ja museotehtävät puolestaan vahvistivat Luontomuseon roolia matalan kynnyksen perhekohteena.
Hankkeen konkreettisia tuotoksia olivat muun muassa:
• selkosuomenkielisten opastusten ja retkien toimintamallit
• ikäihmisille suunnattu luontopalvelupakettikonsepti
• luontopolku- ja luonnonsuojelutekoja esittelevien kylttien konseptit
• museotehtävämonisteet eri ikäryhmille
• luontoaiheinen lukupiiri
• teemaopastusten sisällölliset rungot päiväkoti- ja kouluryhmille
• yhteisöllinen näyttely Luontomuseon ja Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen historiasta

Hankkeen vaikutukset näkyvät myös verkostojen vahvistumisena. Yhteistyö paikallisten yhdistysten, asiantuntijoiden, kirjaston, hoivatoimijoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa syveni ja loi pohjaa tuleville yhteishankkeille ja tapahtumille. Useat hankkeen aikana syntyneet käytännöt ovat sellaisia, joita voidaan jatkaa pienemmilläkin resursseilla.
Hanke vahvisti myös museon henkilöstön osaamista ja yhteistä näkemystä toiminnan kehittämisestä. Yhteinen suunnittelu, konseptointi ja kokeilukulttuuri loivat hyviä käytänteitä, joissa toimintaa arvioidaan ja muokataan kohderyhmien tarpeiden mukaan. Tämä tukee museon strategista kehittämistä myös tulevaisuudessa.
Hankkeesta on viestitty pääasiassa sosiaalisen median alustoilla sekä verkkosivuillamme. Sosiaalisen median viestintä on hankkeen myötä vahvistunut, mutta tässä tunnistamme myös selkeän kehityskohteen. Sosiaalisen median viestintää on hyvä kehittää jatkossa säännöllisemmäksi ja tiheämmäksi.
Valokuvia hankkeen aikana toteutetuista tapahtumista, opastuksista, retkistä ja museon kehittämistyöstä on liitetty raportin liitteiksi. Ne havainnollistavat hankkeen konkreettista toteutusta ja osallistujien aktiivista mukanaoloa.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit, sisällöt ja yhteistyöverkostot luovat perustaa pysyvämmälle ja vaikuttavammalle toiminnalle myös pitkälle hankekauden jälkeen.
Pitkällä aikavälillä hankkeen vaikutukset näkyvät erityisesti museon roolin vahvistumisena yhteisöllisenä ja saavutettavana luontotiedon välittäjänä. Hanketyö laajensi museon kohderyhmiä ja madalsi osallistumiskynnystä ryhmille, jotka eivät aiemmin ole olleet aktiivisia museopalveluiden käyttäjiä. Myös monille jo toimintaan osallistuneille hanke osoitti, että kehitämme aktiivisesti toimintaamme. Koronan myötä Luontomuseolla oli hiljaisempi kausi, jonka jälkeen osaa toiminnasta on täytynyt suunnitella täysin uudelta alulta. Hanketyön ansiosta teimme isoja harppauksia johdonmukaisessa kehitystyössä Luontomuseon palveluiden parantamiseksi. Tämä kaikki tukee asiakkaidemme osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista.
Hankkeen toiminnalla on ollut vaikuttavuutta myös luonto- ja ympäristötiedon lisäämisessä. Luennot, retket, museotehtävät ja luontopolkujen konseptointi tukevat luonnon monimuotoisuuden ymmärtämistä ja kannustavat yksilöitä konkreettisiin luonnonsuojelutekoihin. Näiden vaikutusten arvioidaan vahvistuvan ajan myötä, kun hankkeessa luotuja sisältöjä ja toimintamalleja hyödynnetään toistuvasti.
Hankkeessa aikaansaatuja tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen osana Luontomuseon perustoimintaa. Sieninäyttelyä on Luontomuseolla järjestetty jo pitkään, mutta hankkeen kautta onnistuimme panostamaan tapahtumaan entisestään ja vahvistamaan sen näkyvyyttä. Teemaopastuksia päiväkoti- ja kouluryhmille aletaan markkinoida aktiivisesti keväällä 2026. Museotehtävämonisteet ovat muokattavissa helposti eri teemojen mukaisesti myös tuleviin tapahtumiin. Selkosuomenkielisiä opastuksia ja yhteistyötä kotoutumista tukevien toimijoiden kanssa jatketaan resurssien puitteissa. Ikäihmisille suunnattuja palvelupaketteja hyödynnetään pohjana tulevalle palvelutarjonnalle yhteistyössä hoiva- ja järjestötoimijoiden kanssa.
Luontoaiheista lukupiiriä jatkettiin hankekauden jälkeen, ja sen toimintamalli on siirrettävissä myös muihin aihepiireihin tai yhteistyökumppaneiden käyttöön. Retkikonsepteja, kuten lepakkoretki ja muut luontoaiheiset teemaretket toteutetaan jatkossakin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Hankkeen päätyttyä toiminnan ylläpidosta vastaa Forssan Luontomuseo osana normaalia museotyötä. Hankkeessa tuotetut materiaalit, konseptit ja toimintamallit on laadittu siten, että niiden ylläpito ja hyödyntäminen on mahdollista ilman erillistä hankerahoitusta. Yhteistyöverkostot, jotka hankkeen aikana syntyivät tai vahvistuivat, tukevat toiminnan jatkumista ja mahdollistavat yhteistuotannot myös tulevaisuudessa.
Hanke hyödyttää yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä lisäämällä ympäristötietoisuutta, tukemalla kestävää kehitystä ja vahvistamalla paikallista yhteisöllisyyttä. Hyödynsaajina ovat alueen asukkaat eri ikä- ja väestöryhmistä, paikalliset yhdistykset sekä kasvatuksen ja hoivan parissa toimivat tahot. Hankkeen ansiosta hyödynsaajat pääsevät osallistumaan luontoon ja kulttuuriin aiempaa yhdenvertaisemmin ja matalammalla kynnyksellä.
Käytännön suositukset
• yhteistyö sellaisten toimijoiden kanssa, joilla kohderyhmät ovat jo valmiiksi olemassa parantaa osallistujamääriä ja vaikuttavuutta
• selkeät, toistettavat konseptit helpottavat toiminnan jatkuvuutta ja resurssien hallintaa
• saavutettavuuteen panostaminen eri kohderyhmille yhdenvertaisuuden lisäämiseksi
• pienimuotiset, laadukkaat ja sisällöllisesti vahvat tapahtumat voivat olla vaikuttavampia kuin suuret yksittäiset tapahtumat
• viestintään panostaminen on oleellista toiminnan näkyvyyden ja kohderyhmien laajentamisen kannalta