Yhteinen Pälkäne 2

Hankkeen yhteenveto

Hankkeessa oli kaksi osa-aluetta: Kolmas ja neljäs sektori Pälkäneen voimavarana sekä Kylien Pälkäne.

Toteutus

Yhteinen Pälkäne 2 -hankkeessa oli kaksi toisiinsa kytkeytyvää osa-aluetta:
1) Kolmas ja neljäs sektori Pälkäneen voimavarana
2) Kylien Pälkäne.

Alla olevissa kappaleissa on esitetty hankesuunnitelman konkreettisten toimenpiteiden toteutumista kummankin osa-alueen osalta.

Kolmas ja neljäs sektori Pälkäneen voimavarana

”Tuodaan yhdistystoimijat yhteen, jotta yhä suurempi me-hengen tunnetila syntyisi Pälkäneelle.”
Hankkeessa järjestettiin useita yhteisiä tilaisuuksia, jotka edistivät yhteishenkeä ja loivat pohjaa tulevalle yhteistyölle.

”Yhdistysten välistä yhteistyötä kehitetään järjestämällä kolme työpajaa, joissa tarkennetaan mahdollisuuksia yhteistyöhön.”
Yhdistysten yhteinen aloitustilaisuus johti vapaaehtoistoiminnan iltatorit -mallin kehittämiseen sekä siihen liittyvän perehdytysillan järjestämiseen ennen varsinaisia iltatoreja. Lisäksi pidettiin kaksi avointa vapaaehtoistoiminnan keskustelutilaisuutta.

”Kolme yhteistoimintailtaa tai -retkeä yhteistyössä sellaisten yhdistysten kanssa, joilla on tarjota satunnaisia ja lyhytkestoisia tehtäviä.”
Ensimmäinen yhteistoimintapäivään osallistui myös uusia vapaaehtoisia ja yhdistyksiä. Tilaisuus sai hyvää palautetta ja loi odotuksia jatkoa ajatellen. Toinen tilaisuus peruttiin, sillä toimijat viestivät olevansa kuormittuneita samoihin aikoihin osuneista, eri tahojen tilaisuuksista.

”Tilaisuuksia, joissa eri tapahtumajärjestäjät kootaan yhteen suunnittelemaan yhteistyötä ja tapahtumien ajankohtia, lisäksi selvitetään mahdollisuuksia alueen yhteisen tapahtumakalenterin luomiseen ja ylläpitämiseen.”
Hanke järjesti kaksi Tapahtumien vuosikello -tilaisuutta Teamsissä. Tilaisuuksia pidettiin tarpeellisina: Niiden ansiosta on vältytty päällekkäisyyksiltä ja tehty tapahtumien järjestämisessä alueellista yhteistyötä. Tilaisuudet ovat myös lisänneet tietoisuutta muiden tapahtumista, mikä on lisännyt vierailuja eri kylissä.

”Neljännen sektorin toimijoita tavoitellaan mukaan hankkeeseen aktiivisella tiedottamisella.”
Tämä on toteutunut parhaiten Yhteinen Joulu -tapahtuman osalta, jossa on vuosittain ollut 20-30 vapaaehtoista eri tehtävissä. Samaa kokeiltiin myös Luontoliikunta-tapahtuman järjestämisessä, mutta tämä herätti huomattavasti vähemmän kiinnostusta. Lisäksi hankkeessa tehtiin paljon aktiivista tiedottamista ja opastamista koko kunnan yhteisen vapaaehtoistoiminnan mobiilisovelluksen, Commun juurruttamiseksi. Sovellukselle saatiin lähes 400 käyttäjää, mutta siitä ei muodostunut Pälkäneellä aktiivisesti toimivaa menetelmää avun tarvitsijoiden ja tarjoajien välille. Hankkeen myötä satunnaisesti vapaaehtoistoimintaan osallistuvista on muodostunut joukko, joka haluaa jatkossa olla mukana eri kylissä pidettävissä talkoissa.

”Pälkäneen vapaaehtoistoiminnan peruskurssi” -toimintamallin kehittäminen helpottamaan uudessa elämäntilanteessa olevien sekä paikkakunnalle muuttaneiden mahdollisuuksia kiinnittyä sosiaaliseen yhteisöön sekä kokea osallisuutta.”
Toimintamallin kehittämiseksi tehtiin taustatyötä selvittämällä, miten muualla on toimittu. Kehittämistoiminnan tuloksena hankkeessa järjestettiin Vapaaehtoistoiminnan iltatoreja, joissa eri yhdistykset esittelivät toimintaansa ja kertoivat vapaaehtoistehtävistä. Tori toteutui kolme kertaa, viimeinen peruttiin, sillä tapahtumat eivät houkutelleet riittävästi vapaaehtoistehtäviä etsiviä osallistujia. Iltatorien kehittämiseen ja tapahtumiin osallistui noin 20 eri yhdistystä. Yhdistyksille mukanaolo avasi oman jäsenhankinnan kehityskohteita ja lisäsi yhdistystoimijoiden välistä tietoisuutta ja yhteistyötä.

”Nuoria kutsutaan mukaan koulujen, kylätoimijoiden, kunnan nuorisotyön, harrasteyhdistysten sekä nuorisovaltuuston kautta. Nuorille järjestetään omia tilaisuuksia sekä osallistetaan heitä suunnittelemaan ja järjestämään hankkeen tapahtumia.”
Tavoitteena oli järjestää toiminnallinen rastirata -tyyppinen päivä nuorten vaikuttamismahdollisuuksista ja kansalaistoimijuudesta. Yhteistyötahoille ei kuitenkaan löytynyt sopivaa ajankohtaa useista yhteydenotoista huolimatta. Nuorisotoimen kanssa järjestettiin kaksi tilaisuutta, joissa kannustettiin nuoria kehittämään omaa elinympäristöään. Tilaisuudet eivät johtaneet toivottuun aktiivisuuteen. Joitakin nuoria osallistui Luontoliikuntapäivään, KV-jouluun sekä Yhteinen Joulu -tapahtumiin.

”Kuusi eri vuodenaikoihin ja teemoihin liittyvää hyväntekeväisyystempausta yhteistyössä hankkeen alkuvaiheessa käynnistyvän vapaaehtoisverkoston kanssa”
Hankkeessa järjestettiin Luontoliikuntapäivä, Yhteinen Joulu jouluaattona kolme vuonna sekä Kansainvälinen Joulu yhden kerran. Lisäksi hanke oli aktiivisesti mukana toteuttamassa kunnan vanhus- ja vammaisneuvostojen järjestämää Hyvinvointipäivää. Luontoliikunta- ja Hyvinvointipäiviä oli tekemässä monia yhdistyksiä, kun taas joulutilaisuuksien tekijöinä oli yksityishenkilöitä sekä lahjoituksia antaneita yrityksiä. Hankkeen myötä joulutapahtuman ympärille on muodostunut toimiva vapaaehtoisverkosto. Lisäksi ihmisten rohkeus lähteä mukaan vapaaehtoistyöhön on lisääntynyt, myös ennestään tuntemattomien kanssa.

”Koko kunnan yhteinen mobiilisovellus laajaan ja pitkäaikaiseen käyttöön.”
Commu-sovellus valittiin hankkeen käynnistyessä testattavaksi mobiilisovellukseksi. Sovelluksesta tiedotettiin aktiivisesti ja monikanavaisesti. Se oli myös kärkenä hankkeen esittelypisteillä yleisötapahtumissa sekä hankkeen omissa tilaisuuksissa. Markkinointiin saatiin hyvin tukea, materiaalia ja läsnäoloa palvelun tuottajalta. Sovellusta ladattiin käyttöön varsinkin alkuvaiheessa hyvin, mutta se ei kuitenkaan muodostunut aktiiviseksi kanavaksi ihmisten välille. Markkinointia kohdennettiin myös yhdistyksille, mutta sitä ei otettu laajalti käyttöön.

Kylien Pälkäne

”Hankkeessa järjestetään kahdeksan kylävierailua eri kyliin.”
Hankkeessa luotiin uudenlainen toimintamalli kylien kanssa tehtävään yhteistyöhön: kyläklinikat. Kylät saivat varata ajan klinikalle, jossa vastaanottajina olivat kunnan elinvoimajohtaja ja hankkeen edustajat. Kylistä klinikkaan osallistui muutamia aktiiveja, jotka olivat hyvin perillä kylän toiminnasta. Klinikoilla keskusteltiin luottamuksellisesti kylien tilanteesta, haasteista ja toiveista. Klinikat pidettiin kahdeksan kyläyhdistyksen kanssa. Toimintamalli oli hyvin pidetty ja sille toivottiin jatkoa.
Kylävierailut yhdistettiin kahteen kyläkierrokseen: Kukkian kierrokseen Pälkäneveden kierrokseen. Luopioisten Yrittäjät ry järjesti Kukkian kierroksesta ison tapahtuman, johon hankkeen oli luontevaa osallistua yhtenä toimijana. Kukkian kierrokseen osallistuivat seuraavat kohteet: Luopioinen, Rautajärvi, Kyynärö, Ämmätsä, Padankoski, Kuohijoki, Puutikkala ja Haltia. Hankkeella oli esittelypiste Padankoskella. Pälkänevedenkierros oli kokonaan hankkeen järjestämä bussiretki, jossa vierailtiin seuraavissa kohteissa: Syrjysen strutsitila (Epaala), Luikalan kesätori (Luikala), Sappeen kylä, Anssin kauppa ja Tehtaan Puoti (Aitoo), Medelplan-museo ja kyläkeinu (Kukkola) ja Nuijantalo ja Spirraalin taidekahvila (Onkkaala).

”Järjestetään 3-4 työpajaa, joissa tunnistetaan kylien vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä.”
Hanke järjesti teemaan liittyen kolme työpajaa: Kylät tarinoimalla tutuiksi, Onni asuu kylässä – kylien vetovoimatekijät esille sekä Erotu tai kuole – Mikko Kalliolan tähdittämä ilta. Ensimmäisissä tilaisuuksissa pohjustettiin osaltaan kylien osallistumista Luopioisten Yrittäjät ry:n järjestämään Kyläasumisen Messut – Onni elää kylässä -tapahtumaan. Työpajat olivat hyödyksi myös kylästrategioiden valmistelussa.

”Tuotetaan sisältöä ja aineistoja hullunakuyliin.fi -sivustolle.”
Hankkeessa tuotettiin noin 230 valokuvia hankkeen, kylien sekä hullunakyliin.fi -sivustolle. Hanke tuotti Kylien ystäväkirja -mallin, joka esittelee kylät hullunakyliin.fi -sivustolla. Kylät tuottivat tekstit ystäväkirjaan ja tekstit muokattiin lopulliseen muotoonsa yhteistyössä kunnan viestinnän ja hankkeen kanssa.

”Älykäs kylä -strategia valmistuu kuudelle kylälle”
Kyliltä tiedusteltiin kiinnostusta kylästrategian tekoon sekä kyläklinikoissa että muissa yhteyksissä. Strtategiatyöhön lähti lopulta mukaan neljä kylää, joita kaikki saivat oman työnsä valmiiksi hankkeen aikana: AiKa ry (Aitoo-Kaukkala), Kuohijoki, Laitikkala ja Luopioinen.

”Luodaan kyläkummi -toiminnan malli koko kunnan alueelle yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa.”
Kyläkummitoimintaa pyrittiin aktivoimaan hankkeen omissa tilaisuuksissa ja kyläklinikoissa. Kyläkummitoiminnan käynnistämistilaisuus jouduttiin kuitenkin perumaan kylätoimijoiden vähäisen kiinnostuksen vuoksi.

”Selvitetään asumiskokeilun mahdollisuuksista Pälkäneen eri kylissä.”
Kiinnostusta ja mahdollisuutta asumiskokeiluihin selvitettiin kyläklinikoilla. Käytännössä kaikilla asia kaatui sopivien tilojen puutteeseen.

Tulokset

Osa-alue Kolmas ja neljäs sektori Pälkäneen voimavarana

Osa-alueen kehittämiseksi hankkeessa käytiin keskusteluja paikallisten toimijoiden kanssa ja tutustuttiin muiden toimijoiden ja paikkakuntien vapaaehtoistyön kursseihin ja toimintaan perehdyttämiseen. Hanketiimin kolme jäsentä osallistui myös SPR:n Ystävä -kurssille. Näiden pohjalta tuotettiin oma toimintamalli Vapaaehtoistoiminnan iltatorit, jota testattiin kolmena kertana (neljäs peruttiin). Toimintamallia kehitettiin yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa.

Iltatoreilla tavoitettiin vain kolme uutta potentiaalisia vapaaehtoista, huolimatta mittavasta tiedottamisesta. Toimintamalli osoittautui kuitenkin sopivaksi juuri sille kohderyhmälle, jota iltatoreilla tavoiteltiin eli uusille Pälkäneen asukkaille. Tämä ryhmä on kuitenkin hyvin pieni. Osallistujat kokivat iltatorit hyviksi ja olivat vaikuttuneita Pälkäneen vapaaehtoistoiminnan tarjonnasta.

Vaikka iltatorit eivät täyttäneet varsinaista tavoitettaan, niillä saavutettiin osallistuneiden yhdistysten välistä tutustumista sekä eri yhdistyksissä toimineiden vapaaehtoisten lähtemistä mukaan myös uusiin toimintoihin. Erityisesti kertaluontoiset tehtävät herättivät kiinnostusta.
Yksi iltatorien kehittämiseen ja iltatoreihin yhdistyksen esittelijänä osallistunut toimija on koonnut ympärilleen joukkoa, joka haluaa jatkossa talkoilla eri puolilla Pälkänettä pidettävissä tapahtumissa.
Yleinen kiinnostus muiden toimijoiden järjestämää toimintaa kohtaan on kasvanut.

Kehittämistyö paikallisten yhdistysten kanssa tuotti näille osaamista kehittää omaa jäsenten ja vapaaehtoisten hankintaa ja synnytti yhteistyötä ja uusia verkostoja eri yhdistysten välille.

Nuoria oli tarkoituksena aktivoida koulujen kautta, mutta yhteistyö ei hankkeen toimesta tehdyistä, useista yhteydenotoista huolimatta onnistunut. Aktivointia yritettiin sitten nuorisotoimen kanssa yhteistyössä järjestetyissä kolmessa tilaisuudessa. Tilaisuuksien tarkoituksena on ollut tukea aktiivisen kansalaistoimijuuden kehittymistä. Tilaisuuden ovat olleet työpajatyyppisiä ja houkuttimena on käytetty pizzatarjoilua. Lisäksi on kerrottu nuorten toiminnalle tarjolla olevista rahoitusmahdollisuuksista. Tilaisuuksien osallistujamäärä on ollut hyvä, mutta nuoret eivät ole tarttuneet mahdollisuuksiin. Luopioisissa järjestettyyn luontoliikuntapäivään osallistui kuitenkin kolme nuorta vapaaehtoista.

Yhteinen Pälkäne 2 -hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä seitsemän eri nuorta, joista yksi nuori on ottanut aktiivisen vastuuroolin Yhteinen Joulu -tapahtumien järjestelyissä jatkossa.
Yhteinen Joulu -tapahtuman toimintamalli on juurtunut Pälkäneelle hyvin ja syksyllä 2025 hanketoimijat siirsivät päävastuun järjestelyistä vapaaehtoistoimijoille. Tapahtuman järjestelyihin sekä osallistujiksi tulee vuodesta toiseen samoja henkilöitä, mutta myös uusia. Tämä osoittaa, että tapahtumalle on selkeä tilaus.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli jalkauttaa Pälkäneelle jokin mobiilisovellus, joka toimisi linkkinä avun tarvitsijoiden ja tarjoajien välillä sekä muun satunnaistyyppisen vapaaehtoistoiminnan tiedottamisen välineenä. Mobiilisovellukseksi valittiin Commu. Sovelluksen markkinointiin käytettiin paljon resursseja. Se oli kärkenä kaikissa yleisötapahtumissa, joissa hanke oli esillä. Lisäksi järjestettiin erillisiä Commu-klinikoita, joissa oli tarjolla henkilökohtaista apua sovelluksen lataamiseen ja käyttöönottoon. Osallistumien klinikoille oli varsin vähäistä. Suhtautuminen Commuun oli myönteistä ja sovelluksen otti käyttöön lähes 400 henkilöä. Commusta ei kuitenkaan muodostunut aktiivista yhteydenotto- ja tiedostuskanavaa. Syksyllä 2025 Pälkäneen kunta päätti, että se ei tule jatkamaan sovelluksen käyttöä hankkeen päättymisen jälkeen. Kunta olisi voinut osallistua kustannuksiin, jos jokin muu taho olisi ollut kiinnostunut sovelluksen juurruttamisesta käytäntöön.

Osa-alue Kylien Pälkäne

Kylien välinen yhteistyö on ollut hyvää ja tiivistä. Hankkeen toiminnan ansiosta kylien aktiivit ovat oppineet tuntemaan toisiaan sekä kylien erityispiirteitä. Hankkeen tilaisuuksissa kylätoimijat ovat tukeneet toisiaan kylien vahvuuksien tunnistamisessa sekä toiminnan kehittämisessä.

Hankkeen aikana toteutettiin uudenlainen Kyläklinikka -toimintamalli. Klinikka tarkoitti tapaamista kunnan elinvoimajohtajan, hanketoimijoiden ja kylän aktiivien kesken. Kylät saivat varata ajan klinikalle.
Tapaamisessa keskusteltiin kylän asioista, tarpeista ja toiveista tietyn rungon mukaan. Olennaista oli keskustella luottamuksellisesti kylätoiminnan sujuvuudesta, resursseista ja haasteita. Kyliltä tuli klinikoista kiittävää palautetta ja toiminnalle toivottiin jatkoa.
Kylien yhteisen markkinoinnin kehittäminen oli yksi hankkeen painopisteistä. Kylien ystäväkirjaan laadittiin sisältöä, joka toimii eri kylien esittelyn runkona hullunakyliin.fi -sivustolla. Kylille koottiin myös kuvapankkia, johon tuotettiin hankkeen toimesta kuvia tapahtumista tai kohteista.

Kylien tunnettuutta ja markkinointia tehtiin hankkeessa myös kahden kyläkierroksen toimesta. Kukkian kierros -tapahtumapäivä toteutettiin yhteistyössä Luopioisten Yrittäjät ry:n kanssa. Hanke osallistui tapahtumassa kiertäneiden bussien kustannuksiin sekä pitämällä omaa esittelypistettä Padankoskella yhdessä Pirkan Helmen kanssa. Alun perin oli tarkoitus järjestää oma tutustumiskierros eri kyliin, mutta osallistuminen yrittäjäyhdistyksen tapahtumaan oli tarkoituksenmukaista. Pälkäneveden kierros toteutettiin hankkeen omana toimintana. Kuuden tunnin bussiretki suuntautui Pälkäneveden ympärillä sijaitseviin kyliin: Epaala, Luikala, Sappee, Aitoo ja Kukkola. Tapahtumasta kerättiin oma palautteensa, jonka mukaan kierroksesta ja kohteista pidettiin paljon. Palautteen mukaan vastaaviin kierroksiin olisi jatkossakin halukkuutta osallistua, kunhan kustannus olisi edullinen.
Toive kyläkierrosten toteuttamisesta on tullut alunperin kuntalaisilta ja kyläaktiiveilta. Tarve tutustumiskierroksille eri puolille kuntaa on havaittu myös hankkeen aikana monessa yhteydessä. Pälkäne on maantieteellisesti laaja alue ja taustalla on vuonna 2007 toteutettu kuntaliitos. Ihmiset tuntevat lähinnä oman elinpiirinsä ja rohkeutta tutustua muihin alueisiin ei juuri ole.

Hankkeen toiminnan myötä kylien valmiudet ja rohkeus viestiä kylästä ja tapahtumistaan myös ulkopuolisille on lisääntynyt. Viestintää on myös osattu kehittää kustuvammaksi erotuksena aiempaan, joka on saatettu kokea tiiviisti vain kylän sisäiseksi asiaksi. Uudenlainen viestintä on madaltanut ulkopuolisten kynnystä osallistua kylien tapahtumiin. Lisäksi kylät ovat omaksuneet käyttöönsä kunnan sähköisen tapahtumakalenterin, josta toisinaan nousee ilmoituksia myös Aamulehteen (painettu).

Kylästrategioiden kehittämiseen osallistui lopulta aktiivisesti neljä kylää: Aitoo, Kuohijoki, Laitikkala ja Luopioinen. Näissä kylissä kehitystyö oli todella aktiivista ja suunnitelmia vietiin toteutukseen saman tien. Erityisesti yhdessä kylässä ulkopuolinen tuki oli ratkaisevaa kylätoiminnan ja sen viestinnän uudistamisessa, sillä tilanne oli pitkään ollut jumiutunut. Toisessa kylässä kylästrategiatyö on edesauttanut kylätalon ja sinne suunnitellut ympärivuotisen toiminnan kehittämistyötä. Kyseinen kylä on hakenut ja saanut oman hankkeensa rahoitukselle päätöksen. Kolmannessa kylässä strategiatyö johti kylän turvallisuus- ja varautumissuunnitelman laatimiseen ja käyttöönottoon. Neljäs strategiatyöhön osallistunut kyläyhdistys on vielä varsin uusi ja strategiatyö on auttanut yhdistystä selkiyttämään rooliaan kylän eri yhdistysten joukossa. Kylästrategiatyöhön sisällytettiin toimintamalli kyläsuunnitelmien jatkuvasta päivittämisestä. Todennäköisesti osa kylistä tulee jatkossa tarvitsemaan tähän apua.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen aikaansaamat pysyvämmät tulokset

Yhteinen Pälkäne 2 -hankkeessa luotiin joitakin toimintamalleja, jotka jäävät ainakin toistaiseksi elämäään myös hankkeen päättymisen jälkeen:
- Yhteinen Joulu -juhla – vuosittainen jouluaaton talkoilla ja lahjoitusten avulla järjestettävä tapahtuma
- hullunakyliin.fi -sivusto – Pälkäneen kyliä mielenkiintoisella tavalla esittelevä sivusto, jota myös kunta käyttää markkinoinnissaan
- Kyläklinikat – kunnan elinvoimapalvelujen toimintamalli kyläaktiivien kohtaamiseen sekä kunnan ja kylien välisen yhteistyön suunnitteluun
- Älykäs kylä -strategioiden toteuttaminen Aitoon, Kuohijoen, Laitikkalan ja Luopioisten kylissä

Seuraavat hankkeen tavoitteina olleet asiat tarvitsevat vielä toteutuakseen lisäpanostusta:
- Asumiskokeilut, joiden avulla Pälkäneen kylissä voisi kokeilla asumista ja joka voisi johtaa uusien asukkaiden saamiseen alueelle.
- Vapaaehtoistoiminnan iltatorit, joissa talkoolaisia kaipaavat yhdistykset ja/tai tapahtumanjärjestäjät kohtaisivat mielekästä vapaaehtoistoimintaa kaipaavia henkilöitä

Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi

Hankkeen aikana on syntynyt tarve kunnan yhteisen turvallisuus- ja varautumistyön kehittämiseen. Kylissä on tähän halukkuutta ja kylissä on yksittäisiä henkilöitä, joilla on asiaan osaamista. Aiheen tiimoilta on ollut jo yhteistyötä Pirkan Kylät ry:n Pirkanmaan Älykkäät Kylätalot -hankkeen kanssa. Pälkäneen kunta järjestää helmikuussa 2026 on Pälkäneen kunnan turvallisuusfoorumin, joka kokoaa yhteen kaikki asiasta kiinnostuneet tahot ja henkilöt.

Pälkäneellä on edelleen tarvetta yhdistysten ja vapaaehtoisten kohtaamisille sekä kylien tunnettuuden lisäämiselle esimerkiksi kyläkierrosten tai yleisötapahtumien kautta. Tätä voisi kehittää esimerkiksi Pälkäneen villit tapahtumat -työpajan kautta.