Yhteistyötä ja kumppanuuksia

Hankkeen yhteenveto

Hankkeen keskeisin tarve perustui yhdistystoiminnan haasteisiin, väestön ikääntymiseen ja vähenemiseen sekä uudistumisen tarpeisiin.
Keskeisin tavoite oli synnyttää yhteistyötä ja kumppanuuksia, jotta alueen yleishyödylliset toimijat säilyttävät toimintaedellytyksensä.
Kumppanina on ollut Navitas Kehitys ja toiminta-alueena Mansikka ry:n toiminta-alue, painopisteenä Varkaus.
Toimenpiteinä toteutettiin kumppanuus- ja verkostotapaamisia, työpajoja sekä kontaktoitiin ja aktivoitiin kohderyhmää toimijakohtaisesti. Viestinnän rooli oli merkittävä. Hankkeen tuotoksena syntyi "Rahoitus- ideoita ja tietoa 2025" -infopaketti yhdistystoimijoiden tarpeisiin. Siinä on ideoita ja esimerkkejä omarahoitukseen ja tietoa hankerahoituksista.
Järjestöjen yhteistyön tuloksena Varkaudessa syntyi valmistelurahahakemus (Älykäs Kylä), jonka tavoitteena on kehittää järjestöjen välistä sekä järjestöjen ja sidosryhmien välistä yhteistyötä. Toimijalähtöinen, paikallinen yhteistyö käynnistyi. Sen lisäksi yksi yhdistyskohtainen hanke eteni hakuvaiheeseen (kansalaistoimijaläht. ESR rahoitus) ja kaksi muuta olivat suunnitteluvaiheessa hankkeen päättyessä.
Yhteydenpito Mansikan alueen maaseudun toimijoihin on helppoa, sillä vuosien kuluessa heidät on opittu tuntemaan ja yhteistyö on synnyttänyt sekä vahvistanut luottamusta. Varkauden kaupunkialueella yhteyden saaminen järjestöihin, joiden kanssa ei ole aiemmin tehty yhteistyötä, on haastavaa. Luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa. Työtä jäi tehtäväksi.

Toteutus

Toimenpiteet

Hankkeen tausta ja tarve

Kehittämisyhdistys Mansikan alueella yhdistys- ja järjestötoiminnassa suurin haaste on ollut jo pidemmän aikaa toimijoiden ikääntyminen ja väheneminen. Monin paikoin toimintaa uhkaa hiipuminen, jopa toiminnan loppuminen. Uudenlaisia, innovatiivisia toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja olisi tarpeen luoda, mutta niiden syntyminen vaatii koordinointia. Koordinoivia tahoja on vain vähän tai ei lainkaan. Haasteita järjestö- ja yhdistyskentällä lisää se, että valtio (mm. STEA, ministeriöt) sekä kunnat leikkaavat järjestöavustuksiaan. Hyvinvointialueen järjestöavustusten saaminen edellyttää laajaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä.

Varkaudessa ongelmia tuo kaupungin ja maaseudun toimijoiden heikohko vuorovaikutus ja puuttuva yhteistyö. Kangaslampi on kuntaliitosalue ja vieläkään vuosien jälkeen yhteydet maaseutualueen ja kaupungin yhdistysten välillä eivät ole rakentuneet riittävän toimiviksi.

Toimenpiteet hankesuunnitelmassa
Hankesuunnitelmassa konkreettisiksi toimenpiteiksi määriteltiin:
• toimijoiden kartoitus ja kontaktointi
• toimijakohtaiset tapaamiset
• kumppanuus- ja verkostotapaamisten järjestäminen
• työpajojen järjestäminen ja fasilitointi
• hyvien käytäntöjen jakaminen ja dokumentointi
• rahoitusmahdollisuuksien ideointi ja selvittäminen, mukaan lukien omaehtoinen varainhankinta
• viestintä (erillinen suunnitelma)

Varkaus
Hankkeen toimenpiteet käynnistyivät elokuussa 2025 kontaktoimalla hankekumppani Navitas Kehitystä sekä Varkauden kaupungin osallisuus- ja hyte -työntekijöitä. Molempien tahojen kanssa tehtiin alustava suunnitelma Varkauden alueelle.

Toimenpiteet painottuivat alkuun Varkauteen, erityisesti kaupunkialueen toimijoihin. ”Parhaat idet palkitaan” some-kampanjan kautta Keski-Savon Yrittäjänaiset ottivat yhteyttä ja halusivat tietää lisää yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksista. Heidän kanssaan sovittiin infotapaaminen ja sen yhteydessä jatkotoimenpiteistä vuodelle 2026. Some-kampanja ei aktivoinut muita tahoja ottamaan yhteyttä. Hankkeen toimesta yhdistyksille lähetettiin sähköpostia, mutta ne eivät johtaneet yhteydenottoihin. Vain kaksi puhelinsoittoa tavoitti vastaajan, molemmat olivat ennestään tuttuja tahoja.

Lokakuussa rakentui yhteistyö Varkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt ry:n, Wastery, kanssa. Wasteryllä on yli 40 jäsenyhdistystä. Wasteryn ja Varkauden kaupungin kanssa suunniteltiin järjestöille kohdistuvaa viestintää, tapaamisia sekä kaupungin hyte-toimenpiteisiin sisällytetyn järjestöfoorumin toteutusta. Lokakuussa oli kaksi tilaisuutta, joissa Varkauden maaseutualueiden yhdistysten kanssa keskusteltiin yhteistyöstä ja kehittämistarpeista.

Kumppanuus- ja verkostotapaamiset
Kaupunki kutsui toimijoita marraskuun alussa järjestöfoorumiin. Siinä kartoitettiin järjestöjen kehittämis- ja tietotarpeita, jaettiin infoa erilaisista rahoitusideoista sekä sovittiin tapaaminen marraskuun loppu puolelle, jonka koolle kutsujiksi lupautuivat Varkauden kaupunki ja Wastery ry. Marraskuun tapaamisesta rakentui järjestöjen, Varkauden kaupungin sekä Navitas Kehityksen yhteinen foorumi, jossa noudatettiin kumppanuuspöytä -työskentelyn periaatteita ja joka kokoontui yhteensä neljä kertaa hankkeen aikana. Kokoontumisille tilat tarjosi Wastery ry. Osallistujien yhteiseksi tavoitteiksi määriteltiin: ”ilon ja hyvinvoinnin edistäminen Varkaudessa, yhdistystoiminnan mahdollisuuksien esille tuominen sekä yhdistysten välisen yhteistyön edistäminen”.

Kumppanuuspöytä kokoontumisissa mukana olleet pohtivat yhdessä sitä, miten erilaisten yhdistysten tarpeet kartoitetaan laajemmin ja huomioidaan toimenpiteiden määrittelyssä. Varkaudessa on yli 400 rekisteröityä yhdistystä, niistä tulisi löytää mukaan potentiaaliset kehittämiseen mukaan lähtevät tahot. Suurimman haasteen ja ehkä esteenkin muodosti laajempaa yhteistyötä koordinoivan tahon puuttuminen. Haasteen tunnistaminen johti kumppanuuspöytään osallistujia ehdottamaan vaihtoehdoksi yhteistä kehittämishanketta, jonka toimintaan tulisi saada uusia sidosryhmiä, muitakin kuin järjestöjä, uudenlaisia toimintatapoja ja poisoppimista vanhoista rutiineista.

Hankkeen suunnittelu käynnistyi helmikuun 2026 alussa, tahtotila kehittämiseen oli yhteinen. Ongelmaksi muodostui se, että suurin osa mukana olevista yhdistyksistä toimi vapaaehtoisvoimin tai pienillä työntekijäresursseilla ja hankkeen valmistelu- ja hakijatahoksi ei löytynyt alkuun ketään. Navitas Kehityksen kontaktien kautta Toimiva ry saatiin mukaan suunnitteluun ja järjestö lupautui vastaamaan suunnitelman kirjoittamisesta ja hankerahoituksen hakemisesta. Kumppanuuspöytään osallistujat päätyivät hakemaan valmistelurahaa, jotta varsinaiseen hankkeeseen saadaan sitoutettua yhteistyökumppanit, hankkeen sisältöön kirkastetaan ”punainen lanka”, selvitetään omarahoitus ja varmistetaan hanketta koordinoiva taho. Valmisteluraha -hakemus jätettiin Kehittämisyhdistys Mansikalle maaliskuussa 2026.

Toimijakohtaiset kontaktoinnit ja tapaamiset
Keski-Savon Yrittäjänaiset aktivoituivat ”Parhaat ideat palkitaan” - some-kampanjan innostamina ja kutsuivat Yhteistyötä ja kumppanuuksia -hankkeen vieraaksi yrittäjien aamukahveille jo heti elokuussa. Yrittäjiä kiinnosti erityisesti ”yhteisen hyvän tekeminen” sekä yrittäjien yhteistyön kehittäminen. Yhdistyksen kanssa sovittiin, että yhteistä ideointia jatketaan vuoden 2026 alussa. Yhdistyksen sihteeri kartoitti vuoden alussa kiinnostuneiden yritysten tarpeita ja toiveita, joiden pohjalta kutsuttiin Keski-Savon Yrittäjänaisten lisäksi Varkauden Yrittäjät mukaan yhteiseen työpajaan helmikuussa. Työpajan ideoinnin tuloksena molemmat yhdistykset valitsivat keskuudestaan henkilöt, jotka jatkavat yritysryhmähankkeen edistämistä.

VarkausPride ry otti yhteyttä ja pyysi neuvoa siihen, miten uusi yhdistys pääsee toiminnassaan alkuun ja löytää toiminnan ja kehittämisen rahoitukseen ideoita ja mahdollisuuksia. Heidän kanssaan pohdittiin yhdessä erilaisia vaihtoehtoja omaehtoiseen varainhankintaan ja Yhteistyötä ja kumppanuuksia -hankkeen toimesta heidät ohjattiin ottamaan yhteyttä Koonto -hankkeeseen. VarkausPride on Koonto-hankkeen avustuksella valmistellut kansalaistoimijalähtöistä, ESR, kehittämishanketta.

Varkauden Sydänyhdistykselle ja Marttayhdistyksille on hankkeessa etsitty tietoa hyvistä käytännöistä muualta Suomesta. Sen lisäksi on tullut yksittäisiä kyselyjä erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Kaikki yhteyttä ottaneet ovat saaneet hankkeessa joulukuussa kootun tietopaketin ”Rahoitus – ideoita ja tietoa 2025”.

Muut toimenpiteet
Leppävirran kunnan kanssa on ollut tapaaminen ja sähköpostikeskusteluja, suunnitelmissa oli aktivointitilaisuudet, mutta niitä ei saatu sovitettua kunnan aikatauluun. Tervon Vanhempainyhdistys toivoi sparraus apua osallisuuden ja yhteistyön ideoimiseen ja kehittämiseen, heidän kanssaan oli tapaaminen marraskuussa. Omaehtoisesta ja hankerahoituksesta tuli paljon kyselyjä ja siitä johtuen joulukuussa syntyi tietopaketti ”Rahoitus – ideoita ja tietoa 2025”. Tietopaketti lähetettiin kaikkiin hankealueen kuntiin, yhteyttä ottaneille sekä sidosryhmille. Kunnat välittivät sitä eteenpäin yhdistyksille. Yleisiä aktivointisähköposteja lähti kaikkiin kuntiin pari kertaa, mutta yhteydenotot jäivät vähäisiksi.

Viestintä
Merkittävintä viestintää hankkeessa on ollut viestintä suoraan hankkeen kumppaneille ja kohderyhmille pääsääntöisesti sähköpostilla, puhelimitse tai sidosryhmien käyttämien kanavien (uutiskirjeet, verkkosivut, some) kautta. Tärkeimmät viestintäkumppanit hankkeessa ovat olleet Varkauden alueella Navitas Kehitys, Varkauden kaupunki, Wastery ry sekä Keski-Savon Yrittäjänaiset, jotka ovat viestineet aktiivisesti kaikille yrittäjille alueellaan. Muissa kunnissa viestintä on toteutunut kuntien yhdistysyhteyshenkilöiden kautta ja jonkin verran yhteydenottojen kautta sähköpostilla tai puhelimitse. Hanketta on esitelty myös joissakin tilaisuuksissa sekä Koti Joroisissa -hankkeen vierailulla. ”Rahoitus – ideoita ja tietoa 2025” -infopaketista on viestitty laajasti sähköpostilla, somessa sekä Mansikan verkkosivuilla: https://mansikkary.fi/wp-content/uploads/Rahoitus-ideoita-ja-tietoa-2025-1.pdf

Hankkeen perustiedot ovat Mansikka ry:n verkkosivuilla: https://mansikkary.fi/lue-hankkeista/yhteistyota-ja-kumppanuuksia/

Hankkeen tietoja ja ajankohtaisia asioita on esitelty Mansikka ry:n uutiskirjeissä, joissa on ollut lyhyt juttu sekä linkki yhdistyksen verkkosivuille. Hanketietoa mm. seuraavissa uutiskirjeissä: Uutiskirje 9/2025 ja 10/2025, https://mailchi.mp/fa814fcddfc1/mansikan-uutiskirje-3-10348791 ja https://mailchi.mp/8fdc215fca1e/mansikan-uutiskirje-3-10351210

Mansikan facebookissa on ollut hankkeesta postauksia, tämän lisäksi erityisesti Keski-Savon Yrittäjänaiset ovat aktiivisesti viestineet hankkeesta omassa facebookissaan.

Tulokset

Varkaudessa on ollut aiemmin useampikin kaikkia järjestöjä yhteen kokoava taho, mutta niiden toiminta on vuosien myötä hiipunut. Tällä hetkellä ainoa aktiivinen verkostotoimija on Varkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt Wastery ry, jolla on yli 40 jäsenyhdistystä. Wasteryn toimintaan on tullut uusia haasteita kiristyneen järjestörahoituksen vuoksi. Yhdistys joutui muuttamaan pienempiin tiloihin ja heidän resurssinsa ovat huomattavasti rajallisempia kuin aiemmin.

Yhdessä Wastery, Varkauden kaupungin osallisuuskoordinaattori ja Navitas Kehitys sekä hanke kutsuivat koolle järjestötoimijoita ja keskustelu yhteistyön kehittämisestä käynnistyi. Selkeä tarve tiiviimpään yhteistyöhön Varkaudessa on, sillä samat haasteet koskettavat lähes kaikkia järjestöjä: toimijoiden ikääntyminen ja väheneminen, uusien nuorempien aktiivien mukaan saaminen ja järjestörahoituksen merkittävä pieneneminen. Tapaamisten työkaluksi valittiin kumppanuuspöytätyöskentely. Yhteisiä kokoontumisia oli neljä ja niiden tuloksena syntyi valmistelurahahakemus, jonka tavoitteena on sitouttaa enemmän järjestöjä ja sidosryhmiä mukaan, rakentaa varsinaisen hankkeen sisältö, suunnitella omarahoitus sekä varmistaa hanketta koordinoiva taho.

Kumppanuuspöydässä mukana olleet tahot sopivat yhteisiä tapaamisia Yhteistyötä ja kumppanuuksia -hankkeen päättymisen jälkeiselle ajalle. Yhteisen pöydän ääreen kokoontumiset siis jatkuvat hankkeen jälkeenkin. Tapaamisissa yksi keskustelujen teema oli järjestöjen käytössä olevat tilat ja mahdolliset uudet tilat. Järjestöillä on monenlaisia tilatarpeita, joihin ne kaupungin kanssa etsivät ratkaisuja. Hankkeessa tiivistyi järjestöjen ja kaupungin välinen yhteistyö ja keskusteluissa siihen yhteistyöhön syntyi uusia ulottuvuuksia. Kaksi ylemmän ammattikorkeakoulun tutkintoa suorittavaa hyvinvointikoordinaattoriksi opiskelevaa on aloittanut järjestösuunnitelman tekemisen opinnäytetyönä, toinen opiskelijoista oli mukana jo viimeisessä järjestötapaamisessa.

Varkauden alueella toimivien yrittäjäyhdistysten välinen yhteistyö vahvistui jonkin verran ja syntyi parikin yritysryhmähanke -aihiota. Muutama yksittäinen yhdistys tehosti omaehtoista varainhankintaa ja yksi yhdistys aloitti rahoitushakemuksen valmistelun kansalaistoimijalähtöiseen/ESR rahoitushakuun. Tuotoksena hankkeessa syntyi infopaketti rahoitusideoista ja rahoituslähteistä.

Merkittävämpien tulosten aikaansaaminen ja luottamuksen rakentaminen vaatii pidemmän hankeajan. Etenkin Varkauden kaupunkialueella on paljon toimijoita, joihin on vaikeaa saada yhteyttä ja he eivät ole ennestään tuttuja. Maaseutualueiden toimijat tunnetaan ja siksi yhteydenpito on jouhevaa sekä helpompaa ja heidän aktivointinsa yhteiseen tekemiseen on hedelmällistä, heihin on jo aikaisemmin syntynyt luottamuksellinen suhde. Älykäs Kylä -konseptin avaaminen on haasteellista lähes kaikille ja varsinkin sellaisille toimijoille, jotka ovat tottuneet muihin rahoituskanaviin.

Peilaaminen hankkeen tavoitteisiin
Hankkeen keskeisin tavoite oli synnyttää yhteistyötä ja kumppanuuksia, jotta alueen yleishyödylliset toimijat säilyttävät toimintaedellytyksensä. Työ jäi kesken ja tulevaisuus osoittaa, miten jatkotoimenpiteet toteutuvat.
Laadulliset tavoitteet:
• yhteistyön lisääntyminen sekä uudenlaisten verkostojen ja kumppanuuksien syntyminen eri yhdistysten ja toimijoiden välille
 järjestötapaamiset, joissa hyödynnettiin kumppanuuspöytätyökalua – tapaamiset jatkuvat
 Keski-Savon Yrittäjänaisten ja Varkauden Yrittäjien yhteinen suunnitelma, jossa tavoitteena synnyttää yritysryhmähanke
• toimijoiden osaamisen kehittyminen
 toimijoille uutta tietoa erilaisista omaehtoisen varainhankinnan keinoista sekä erilaisista hankerahoituksista
 erilaisten ja eri aloilla toimivien järjestöjen sekä sidosryhmien yhteistyöhön uusia näkökulmia
• uusien toimintatapojen kehittyminen sekä yleishyödyllisen toiminnan turvaaminen ja laadun parantaminen
 kumppanuuspöytätyökalun käyttöönotto järjestöjen ja kaupungin välisessä keskustelussa ja kehittämisessä (Varkaudessa työkalua hyödynnetty aiemmin osallisuuden kehittämisessä)
 toimijalähtöinen paikallinen, yhteinen kehittäminen käynnistyi Varkauden kaupunkialueella
• erilaiset rahoitusratkaisut niin toiminnan ja mahdollisten tilojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen kuin erilaisten (hanke)rahoitusten hyödyntämiseen
 tuotoksena syntyi tietopaketti ideoista omaehtoiseen rahoitukseen ja mahdollisuuksista hyödyntää erilaisia rahoituskanavia (”Rahoitus – ideoita ja tietoa 2025”)
 yksi valmistelurahahakemus maaseuturahasto/Kehittämisyhdistys Mansikka
 yksi rahoitushakemus kansalaistoimijalähtöinen/ESR -rahoitus
 kaksi suunnitteluvaiheessa olevaa hankeideaa (yritysryhmähanke ja yleishyödyllinen pienhanke)
• hankkeiden vaikuttavuuden lisääntyminen (rahoituslähteistä riippumatta)
 yhteinen suunnittelu lisää vaikuttavuutta
 Varkauden kaupunkialueelta ei ole aiemmin tullut kehittämishankkeita maaseuturahastoon - maaseuturahaston rahoitustyökalujen tunnettuus
 ymmärryksen lisääntyminen erilaisista rahoitusmahdollisuuksista

Määrälliset tavoitteet:
• yhdistyskohtaisia tapaamisia 15 --> toteutui 19
• eri toimijoiden yhteisiä työpajoja 5 – 10 – tarpeen mukaan --> toteutui 7
• uusia kumppanuuksiin perustuvia yhteistyömalleja 3 – 7 --> toteutui 1 - 2
• uusia omarahoitusideoita 5 – 10 --> toteutui muutama
• uusia hankerahoituksia 3 – 7 --> valmistelu-/hakuvaiheessa 2 ja suunnittelussa 2

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Vaikutukset
* tieto erilaisista omaehtoisesta varainhankinnasta lisääntyi
* tieto hanke- ja muista rahoitusvaihtoehdoista lisääntyi
* toimijalähtöinen paikallinen kehittäminen käynnistyi ja syntyi hankesuunnitelmia sekä ideoita suunnitteluun - kehittäminen jatkuu
* yritysten ja yrittäjäyhdistysten välinen yhteistyö vahvistui
* yhteistyö ja yhteinen suunnittelu lisää vaikuttavuutta

Jatkosuunnitelma
Järjestöjen yhteiset tapaamiset jatkuvat hankkeen jälkeen. Mikäli valmisteluraha hanke saa myönteisen päätöksen, järjestöjen ja sidosryhmien välisen yhteistyön kehittäminen pääsee paremmin vauhtiin.

Havainnot ja johtopäätökset

• Yhteydenpito Mansikan alueen maaseudun toimijoihin on helppoa, sillä vuosien kuluessa heidät on opittu tuntemaan ja yhteistyö on synnyttänyt sekä vahvistanut luottamusta. Aktivointitoimenpiteet tuottavat tulosta ja innostusta kehittää omaa elinympäristöä omaehtoisesti tai hankerahoituksen avulla.
-> maaseutualueiden kylissä yhdistyksillä on omia tiloja (kylätaloja, metsästysmajoja, laavuja jne.), niiden ylläpito edellyttää jatkuvaa varainhankintaa, korjaamista, välinehankintoja, toiminnan järjestämistä - jo se aktivoi itsessään yhteiseen tekemiseen ja varainhankintaan
• Varkauden kaupunkialueella yhteyden saaminen järjestöihin, joiden kanssa ei ole aiemmin tehty yhteistyötä, on haastavaa. Luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa.
-> kaupungissa on paljon isompia järjestöjä, joilla on omia tiloja ja he ovat tottuneet hakemaan ja saamaan STEA- tai ESR-rahoitusta – erityisesti STEA-rahoituksen saaminen on vaikeutunut, pienentynyt ja mahdollisesti loppunut kokonaan --> maaseuturahoitusta ei tunneta
-> pienemmät yhdistykset saavat usein pienempiä avustuksia toimintaansa esim. kaupungilta ja heillä ei ole omia tiloja – osa käyttää Wasteryn tiloja ja osa hyödyntää kaupungin tilatarjontaa --> tilojen puute, toiminnan pienimuotoisuus ja kapea-alainen yhteistyö ei aktivoi --> haasteena toiminnan hiipuminen
• Yhteistyö ja sen kehittäminen tarvitsevat koordinointia, samoin yhteistyöhankkeiden hakeminen ja hallinnoiminen
-> sekä maaseutu- että kaupunkialueelta puuttuu tahoja, jotka voivat ottaa koordinointivastuuta – etenkin hankkeiden hakemisesta ja hallinnoinnista – yhteistyötä ja uusia avauksia syntyy vain harvoin ilman koordinointia
--> pienillä, vapaaehtoistoimintaan pohjautuvilla yhdistyksillä ei ole työntekijöitä, eikä resursseja
--> isommilla järjestöillä voi olla työntekijöitä, mutta heidän resurssinsa ovat kiinni usein oman järjestön perustyössä tai jossakin hankkeessa
STEAn yleisavustus edellyttää, että mahdollinen muu hanketoiminta pitää olla jo edellisen vuoden toimintasuunnitelmassa -> yhteistyöhankkeiden suunnittelu pitäisi käynnistää noin 1 – 1,5 vuotta aikaisemmin
--> kaupungin/kuntien ja kehittämisyhtiöiden resurssit ovat rajalliset
• Yhteistyötä ja kumppanuuksia -hanke perustui siihen, että toimijat ikääntyvät ja vähenevät, monin paikoin toimintaa uhkaa hiipuminen, jopa loppuminen – tarvittaisiin uusia, uudenlaisia ja innovatiivisia toimintamalleja. Haasteita lisää rahoituksen väheneminen ja rahoitusehdot, mm. liittyen yhteistyöhön (HVA avustukset, maaseuturahoitus). Tämän kaltaisilla pienillä hankkeilla ei pystytä ratkaisemaan isoja haasteita, jotka perustuvat globaaleihin ilmiöihin sekä julkisen rahoituksen tilaan.

Hankkeen hallinnoijalle, Mansikka ry, raportissa esitetyt jatkotoimenpiteet ovat:
1. Yhteistyön vahvistamiseksi Varkauden kaupunkialueella järjestöille teemallisia kumppanuuspöytiä --> tavoitteena tutustuminen ja luottamuksen syntyminen. Kumppanuuspöytien järjestämisessä yhteistyötahoina esim. Varkauden kaupunki, Navitas Kehitys ja/tai Wastery ry.
2. Yrittäjien/yritysten työpajassa ideoitiin yrityskohtaisia kehittämistarpeita ”Mitä tekisit jos sinulla olisi käytettävissä 30 000 €?”
- idean hyödyntäminen jatkossa muissakin työpajoissa tai esim. järjestöfoorumissa
- Mitä yhdistyksesi tekisi, jos teillä olisi käytettävissä 5000 €?
- Mitä yhdistyksesi tai yrityksesi tekisi, jos käytettävissä olisi 20 000 €?
3. Maaseuturahoituksen tunnetuksi tekeminen Varkauden kaupunkialueella vaatii edelleen toimenpiteitä ja näkyvyyden lisäämistä, esim. yhteistyökumppaneiden kanavien kautta toimijoille suunnattuja kampanjoita. Tai esim. jäsenhankintaan kampanja --> uutiskirjeiden tilaajia lisää.